Tietotekniikan yliopisto-opetuksen laajentaminen Turussa

Transkriptio

1 Tietotekniikan yliopisto-opetuksen laajentaminen Turussa Raportti vuosista Mats Aspnäs Christel Donner Ulrika Gustafsson Timo Järvi Pia Le Grand TURKU CENTRE FOR COMPUTER SCIENCE Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus Åbo datatekniska forsknings- och utbildningscentrum

2 Lyhennelmä Tässä raportissa tarkastellaan TUCS:in koordinoimaa tietotekniikan koulutuksen laajentamista Turun kolmessa yliopistossa vv Kaikkiaan laajennus on edennyt lähes suunnitelmien mukaisesti. Laajennuksen rahoitusta on saatu OPM:stä 3,3 M, kunnilta 1,4 M ja elinkeinoelämältä 0,3 M, yhteensä 5,1 M. Lisäksi OPM:stä on saatu muuntokoulutukseen 5,2 M. Kuntien rahoitus on ollut etupainoista ja sen on suunniteltu loppuvan v OPM siirtyy vuodesta 2004 alkaen uuteen rahoitusmalliin, jossa tietoteollisuusohjelman hankerahoitus sellaisenaan päättyy, mutta jossa vastaavasti valmistumistavoitteissa on otettu lisääntynyt koulutus huomioon. Alan opiskelijoiden sisäänottokiintiöt ovat vakiintuneet n. 300:aan, joka on täyttynyt %:sti. Muuntokoulutuksen kiintiöt olivat 200 ja 250, mitkä lähes täyttyivät. Muuntokoulutukseen ei oteta enää uusia vuosikursseja. Koulutuksen laajentuminen ei ole vielä näkynyt korkeakoulututkintojen määrissä, jotka ovat kuitenkin olleet nousussa. TUCS on laajentunut alueellisesti Saloon TY:n informaatioteknologian laitoksen käynnistäessä yhteistöyssä Turun ammattikorkeakoulun Tietoliikenne ja sähköinen kauppa yksikön kanssa ohjelmistotekniikan maisteriohjelman paikkakunnalla. Eduskunnan budjettikäsittelyn yhteydessä on hyväksytty lausuma: Turun yliopistolle tulee antaa oikeus myöntää tekniikan tutkintoja. Valtioneuvosto muuttanee aikanaan ko asetusta. TUCS:in tohtorikouluun on hyväksytty 34 uutta tohtoriopiskelijaa ja tohtoreita on valmistunut 23. Lisäksi lisensiaatin tuktkinnon on suorittanut 7 jatko-opiskelijaa. Laaditun laajennussuunnitelman mukaiset virat on pääosin perustettu ja lähes kaikki on täytetty joko vakituisesti tai niissä on pitkäaikainen hoitaja. Kaikkiaan laajennushankkeessa on perustettu 15 professuuria. TUCS:in tutkimustoiminta on järjestetty uudelleen. Sitä varten on perustettu 16 eri aloja edustavaa tutkimuslaboratoriota. Suomen akatemia on nimittänyt neljästä TUCS:in laboratoriosta koostuvan akatemiaprofessori Ralph-Johan Backin johtaman tutkimusyksikön Formaalit menetelmät ohjelmointitekniikassa yhdeksi huippuyksikökseen. Prof. Emer. Arto Salomaa on saanut akateemikon arvon.

3 1. JOHDANTO TUCS:IN ORGANISAATIO TIETOTEKNIIKKA-ALAN KOULUTUKSEN RAHOITUS PERUSRAHOITUS LAAJENNUKSEN RAHOITUS SISÄÄNOTTO VIRKOJEN PERUSTAMINEN JA TÄYTTÄMINEN OPETUSOHJELMAT KOULUTUSTYÖRYHMÄT TIETOTEKNIIKAN OPETUSOHJELMIEN RAKENNE VALMISTUNEET TOHTORIKOULU (TUCS GRADUATE SCHOOL) TOHTORITUTKINNOT UUDET JATKO-OPISKELIJAT TUTKIJATOHTORIT TUTKIMUSLABORATORIOT JULKAISUTOIMINTA MUUNTOKOULUTUS MUUNTOKOULUTUKSEN RAHOITUS MUUNTOKOULUTUKSEN SISÄÄNOTTO TILAT TUCS NEUVOTTELUKUNTA

4 Tietotekniikan yliopisto-opetuksen laajentaminen Turussa 1. Johdanto Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun rehtorit asettivat keväällä 1998 yhteisen työryhmän (puheenjohtaja R-J. Back) suunnittelemaan tietotekniikan ja elektroniikan koulutuksen laajentamista Turun yliopistojen yhteistyönä. Suunnittelutyöryhmä esitti ehdotuksen tietotekniikan koulutuksen laajentamiseksi loppuraportissaan keväällä Loppuraportti käsiteltiin ja hyväksyttiin näiden kolmen yliopiston hallituksissa. Laajennukseen kuuluvan muuntokoulutuksen suunnittelua ja toteuttamista varten perustettiin erilliset työryhmät Åbo Akademissa, Turun yliopistossa ja Turun kauppakorkeakoulussa. Tässä raportissa kuvataan myös muuntokoulutukseen liittyvää toimintaa. Vuoden 2000 alussa hyväksyttiin TUCS:in uusi johtosääntö ja vastuu laajennuksen toteuttamisesta ja seurannasta siirtyi TUCS:in johtokunnalle. Laajennetussa johtokunnassa ovat edustettuina kaikki laajennuksen piiriin kuuluvat laitokset ja oppiaineet. Johtokunnassa on myös opiskelijoiden edustajia sekä elinkeinoelämän edustaja. Kokonaisvastuu muuntokoulutuksesta on myös siirtynyt TUCS:ille. Muuntokoulutus toteutetaan itsenäisesti siihen osallistuvissa laitoksissa, mutta ohjelmaa koordinoi TUCS:issa toimiva työryhmä, jonka tähänastista toimintaa esitellään tilanneraportissa toisaalla. Koulutuksen laajennuksesta on viimeksi raportoitu syyskuussa 2000, jolloin myös ennakoitiin tapahtumia vuoden 2000 loppuun. Niinpä tämä raportti käsitteleekin tapahtumia kahden seuraavan vuoden aikana. Vuoden 2002 alusta lähtien toteutettiin Turun yliopistossa matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa oppiaineiden ja laitosten uudelleenjärjestely, jossa perustettiin informaatioteknologian laitos. IT-laitokseen kuuluvat tietojenkäsittelyoppi entisestä matemaattisten tieteden latitoksesta sekä elektroniikka ja tietotekniikka entisestä sovelletun fysiikan laitoksesta. Ralph-Johan Backin johtamalle tutkimusyksikölle Formaalit menetelmät ohjelmointitekniikassa, on myönnetty Suomen Akatemian huippuyksikköstatus vuosiksi Huippuyksikkö koostuu Ralph-Johan Backin, Kaisa Seren, Johan Liliuksen ja Joakim von Wrightin johtamista tutkimusryhmistä. Tasavallan presidentti on myöntänyt akatemiaprofessori emeritus Arto Salomaalle akateemikon arvonimen. Arvonimi luovutettiin hänelle Suomen Akatemiassa pidetyssä juhlassa. Akateemikon arvonimi on korkein tunnustus, jonka tasavallan presidentti voi myöntää erittäin ansioituneelle tieteenharjoittajalle elämäntyöstään tieteen hyväksi. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kahdellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla. TUCS:in hallituksen puheenjohtaja, professori Ralph-Johan Back, on nimitetty vuoden 2002 elokuun alusta lukien akatemiaprofessoriksi. Akatemiaprofessorin virka on korkein Suomen Akatemian rahoittamista tutkimusviroista. Akatemialla on yhteensä 38 akatemiaprofessorin virkaa. IT-alan koulutuksen järjestämistä saman katon alle on jatkettu koko kauden ajan voimakkaasti. IT-Campuksen suunnittelu eteni kevääseen 2002 Jussi Kaistin aloittaman hankkeen pohjalta. Hankkeessa selvitettiin kolmen yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun 1

5 tilatarpeet ja laadittiin alustava rakennuspiirros. Vuoden 2002 loppupuolella Turun kaupunki ja Turun kolme yliopistoa tekivät esisopimuksen ICT-talon rakentamisesta tähdäten talon valmistumiseen vuoden 2005 loppuun mennessä. Hankkeen rakennuttajaksi sovittiin Turku Science Park Oy. 2. TUCS:in organisaatio TUCS:iin kuuluu viisi laitosta: Informaatioteknologian ja Matematiikan laitokset Turun yliopistosta, Institutionen för informationsbehandling ja Institutionen för Informationssystem Åbo Akademista sekä Tietojärjestelmätiede Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta. TUCS:in johtaja Johtokunta Hallinnollinen työryhmä (laitosten johtajat) Neuvottelukunta (20 jäsentä, elinkeinoelämä vahvasti edustettuna) Maisterikoulu (syventävät opinnot) Maisterikoulun työryhmä 3 koulutustyöryhmää Tohtorikoulu Tohtorikoulukomitea Tutkimuslaboratoriot 16 itsenäistä laboratoriota Ohjelmistokehityskeskus Ohjausryhmä Kuva 1. TUCS:in organisaatio TUCS:in johtajana vuodesta 1996 vuoden 2001 loppuun toimi professori Ralph-Johan Back (ÅA). Vuoden 2002 alusta Back siirtyi virkavapaalle ja TUCS:in johtajaksi ajanjaksolle nimitettiin professori Timo Järvi (TY). Varajohtajana saakka toimi professori Tapio Salakoski (TY), jonka jälkeen varajohtajaksi nimitettiin professori Kaisa Sere (ÅA). Johtokunnan puheenjohtajana toimi vuoden 2001 loppuun professori Timo Järvi, jonka jälkeen puheenjohtajaksi nimitettiin professori Ralph-Johan Back Johtokunnan varapuheenjohtajana on koko raportointikauden aikana toiminut professori Reima Suomi (TuKKK). TUCS:in johtokunta valitaan kolmeksi vuodeksi kerralla. Johtokunta valittiin uudelleen vuoden 2003 alusta. Alla johtokunnan kokoonpanot sekä

6 TUCS:in johtokunta : Jäsenet Ralph-Johan Back, prof., puheenjohtaja, Christer Carlsson, prof. Tarmo Hahto, elinkeinoelämän edustaja Jouni Isoaho, prof. Timo Järvi, prof., puheenjohtaja Juhani Karhumäki, prof. Tapio Salakoski, prof., Kaisa Sere, prof. Reima Suomi, prof., varapuheenjohtaja Christina Cerschi, tohtoriopisk. ( alkaen) Jeanette Heidenberg, tohtoriopisk. ( asti) Jani Kupila, maisteriopisk. edustaja Henri Latvanen, maisteriopisk. edustaja Varajäsenet Joakim von Wright, prof. Barbro Back, prof. Teemu Hovi, elink.elämän edustaja Risto Punkkinen, prof. Mats Gyllenberg, prof. Markku Nurminen, prof. Johan Lilius, prof. Hannu Salmela, prof. Sébastien Lafond, tohtoriopisk. Ivan Porres, tohtoriopisk. Markus Turunen, maisteriopisk. Julius Manni, maisteriopisk. TUCS:in johtokunta : Jäsenet Ralph-Johan Back, prof., puheenjohtaja Christer Carlsson, prof. Jouni Isoaho, prof. Juhani Karhumäki, prof. Tapio Salakoski, prof. Kaisa Sere, prof., varajohtaja Reima Suomi, prof., varapuheenjohtaja Jaakko Kuosmanen, elinkeinoelämän edustaja Paula Steinby, tohtoriopisk. edustaja Henry Lönnbäck, maisteriopisk. edustaja Niko Railo, maisteriopisk. edustaja Varajäsenet Jan Westerholm, prof. Pirkko Walden, prof. Risto Punkkinen, prof. Mats Gyllenberg, prof. Markku Nurminen, prof. Johan Lilius, prof. Hannu Salmela, prof. Tarmo Hahto, elink.elämän edust. Eugen Czeizler, tohtoriopisk. Jaana Nylund, maisteriopisk. Katja Huovinen, maisteriopisk. 3. Tietotekniikka-alan koulutuksen rahoitus TUCS:in koordinoimassa tietoteollisten alojen ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa ovat mukana Turun yliopistosta informaatioteknologian laitos, osin matemaattisten tieteiden laitos, Åbo Akademista tietojenkäsittelyopin laitos ja tietojärjestelmätieteen laitos, sekä Turun kauppakorkeakoulusta osin johtamisen laitos (tietojärjestelmätiede). Yhteistyössä toimivat yhdeksän koulutusohjelmaa kattavat niin luonnontieteellisen, teknistieteellisen kuin kauppatieteellisenkin tietotekniikka-alan koulutuksen. Vuoden 2002 lopussa IT-alan opiskelijoita oli TY:ssä noin 700, ÅA:ssa noin 500 ja TuKKK:ssa noin 150, eli yhteensä noin 1350 opiskelijaa. Vuosittain otetaan sisään noin 300 uutta opiskelijaa. Tämän lisäksi on yliopistojen muuntokoulutusohjelmiin otettu sisään noin 200 opiskelijaa, sekä vuonna 2001 että Lisäksi TUCS:in tohtorikoulussa ja TUCS:iin kuuluvissa laitoksissa oli lähes 100 jatkoopiskelijaa. Opettajakuntaa yhteistyön piirissä oli yhteensä noin

7 Tietotekniikan koulutuksen rahoitus jakaantuu perusrahoitukseen sekä laajennuksen rahoitukseen. 3.1 Perusrahoitus Perusrahoitus tietotekniikan koulutukselle ennen laajennusta on noin 8,3 M, sisältäen vuonna 1996 alkaneen tietostrategiaohjelman mukaisen laajennuksen. 3.2 Laajennuksen rahoitus Laajennuksen rahoitus on OPM:n suunnitelmien mukaan 7500 vuodessa opiskelijapaikkaa kohti. Tämä koostuu OPM:n määrärahasta, joka on suuruudeltaan 5000 vuodessa opiskelijapaikalta, ja ulkopuolisesta rahoituksesta, jonka on tarkoitus kattaa puuttuva osuus, 2500 vuodessa opiskelijapaikkaa kohti. Ulkopuolisen rahoituksen on tarkoitus jakautua siten, että Varsinais-Suomen kuntien osuus on noin 50% ja elinkeinoelämän osuus vastaavasti noin 50%. Yliopistot vähentävät 15% laajennushankkeen kokonaisrahoituksesta hallintokustannuksia varten. Tästä summasta maksetaan laajennuksen vuokrakulut. Laajennuksen kokonaisrahoituksesta 40% osoitetaan TUCS:ille käytettäväksi yhteisiin projekteihin ja tarpeisiin (tutkijakoulutus, kongressit, laboratoriot, hallinto, tutkijavaihto, kurssit ym.). Yksiköt saavat suoraan 60% rahoituksesta, josta suurin osa käytetään opettajien palkkaamiseen. Laajennuksen kokonaisrahoitus vuosina on esitetty taulukossa OPM Kunnat Elinkeinoelämä Yhteensä Taulukko 1. Laajennuksen kokonaisrahoitus (k ) Opetusministeriön myöntämä rahoitus laajennushankkeelle on esitetty taulukossa 2. Rahoitus jaetaan yliopistojen kesken opiskelijapaikkojen lisäyksen mukaan. Vuonna 2002 jako TY:n, ÅA:n ja TuKKK:n välillä oli noin 44,2%, 46,1% ja 9,7%. Yliopisto TY ÅA TuKKK Yhteensä Taulukko 2. Opetusministeriön rahoitus (k ) 4

8 Kunnilta ja elinkeinoelämältä saatu ulkopuolinen rahoitus on suunnitelman mukaan etupainoitteinen siten, että se on suurempi alkuvuosina , ja vähenee tämän jälkeen. Ulkopuolinen rahoitus jaetaan yliopistojen kesken suhteessa uusiin opiskelupaikkoihin. Elinkeinoelämän tuki laajennushankkeelle rajoittuu vasta Turun Puhelin Oy:n lahjoitusprofessuuriin, jonka arvo on noin 168 k vuodessa viiden vuoden ajan. Neuvotteluja rahoitukseen osallistumisesta käydään myös muiden kanssa. Taulukossa 3 on esitetty vuosina rahoitukseen osallistuneet kunnat. Kunta Turku Salo Raisio Kaarina Naantali Lieto Uusikaupunki Yhteensä Taulukko 3. Kuntien rahoitus (k ) Kuntarahoitus poikkeaa alkuperäissuunnitelmasta, koska Loimaan kaupunki päätti olla osallistumatta rahoitukseen. Paraisten kaupunki ei ole myöskään osallistunut rahoitukseen vuden 1999 jälkeen. Muut kunnat ovat maksaneet osuutensa suunnitelman mukaisesti. Tietotekniikkalaajennuksen lisäksi TUCS saa myös suoraan rahoitusta opetusministeriöltä ja Suomen Akatemialta. Taulukossa 4 on TUCS:in kokonaisrahoitus vuosina Tulot OPM, tietotekniikkalaajennus OPM, jatko-opiskelijatyövuodet OPM, matkaraha Kunnat Elinkeinoelämä SA huippuyksikkötuki 79 Suomen Akatemia (määrärahoja) Ylijäämä edelliseltä vuodelta Yhteensä Taulukko 4. TUCS:in tulot (k ) Alkuperäisen rahoitussuunnitelman mukaan vuosina syntyy ylijäämä, joka vähenee seuraavina vuosina. Toinen syy ylijäämän kertymiselle on, että uusien virkojen perustamis- ja täyttöprosessi usein vie suunniteltua enemmän aikaa. 5

9 Taulukossa 5 on esitetty TUCS:in toteutuneet menot vuosina 2001 ja Menot Laitosten osuudet TUCS:in hallinnon palkat Jatko-opisk./tutkijoiden palkat ja apurahat Yliopistojen hallintokustannukset Käyttömenot, kalusteet, laitteet Julkaisut, matkat, kurssit Tutkimuslaboratoriot Yhteensä Ylijäämä seuraavalle vuodelle Taulukko 5. TUCS:in menot (k ) 4. Sisäänotto Laajennussuunnitelman mukaan tietotekniikkakoulutuksen sisäänoton oli määrä saavuttaa täysi mittansa jo vuonna Kokonaisopiskelijamäärä kasvaa kuitenkin vuoteen 2005 asti siinä tahdissa, kun suurenevat ikäluokat korvaavat pienempiä. Opetusministeriön suunnitteleman laajennusohjelman lisäksi on toteutettu myös muita laajennushankkeita, jotka nostavat tietotekniikkaopiskelijoiden kokonaismäärää. Turun yliopiston tietojenkäsittelyopin oppiaine käynnisti syksyllä 2001 yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Salossa olevan Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -yksikön kanssa uuden ohjelmistotekniikkaan erikoistuvan koulutuksen Salossa. Koulutus johtaa filosofian maisterin tutkintoon. Opintojen alkuosa LuK -tasolle asti toteutetaan pääasiallisesti Salossa. Sisäänottokiintiö on 20 opiskelijaa. Koulutus ei ole osa tietotekniikan laajennusohjelmasta, vaan se rahoitetaan Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Salon kaupungin varoin. Vuonna 2002 Turun yliopiston informaatiotekologian laitos sai uuden koulutusohjelman, Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, jolla on syksystä 2002 oma sisäänotto. Erilaisuudet koulutusohjelmien sisäänottomenetelmissä vaikeuttavat vertailukelpoisten lukujen esittämistä hakijoiden määrästä ja hyväksytyistä opiskelijoista: TY:n tietotekniikan, tietojenkäsittelyopin ja ohjelmistotekniikan, sekä ÅA:n tietotekniikan ja tietojenkäsittelyopin koulutusohjelmilla on suora sisäänotto omilla kiintiöillä. Sekä ÅA:n että TuKKK:n tietojärjestelmätieteen ohjelmilla on suora sisäänotto omilla kiintiöillä. Tämän lisäksi opiskelija voi myös toisena lukuvuotena valita tietojärjestelmätiede pääaineekseen. TY:n tietoteknisen matematiikan linjaan ei ole omaa sisäänottoa. Sisäänotto tapahtuu matematiikan koulutusohjelmaan, ja linjavalinta tapahtuu toisena lukuvuotena. TY:n elektroniikan linjaan ei ollut vuonna 2001 omaa sisäänottoa. Sisäänotto tapahtui fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmaan, ja linjavalinta tapahtui toisena lukuvuotena. Vuoden 2002 syksystä alkaen elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmalla on oma sisäänotto. Taulukossa 6 esitetään sisäänotto tietotekniikan koulutusohjelmiin vuosina

10 Yliopisto Turun yliopisto Koulutussuunta Kaikki Hakijat Ensisij. Kiintiö Sis.otto Tietotekniikka (DI) Tietojenkäsittelyoppi (FM) Ohjelmistotekniikan linja, Salo (FM) Elektroniikka (FM) 1) 48 1) ) 40 1) 16 Åbo Akademi Tietotekninen matematiikka (FM) Tietotekniikka (DI) 187 3) Tietojenkäsittelyoppi (FM) Tietojärjestelmätiede (KTM) TuKKK Tietojärjestelmätiede (KTM) 2) 2) 131 3) 15 2) 2) ) 3) ) ) 530 6) ) 6) 7) 8) Yhteensä Taulukko 6. Toteutunut sisäänotto Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan linjalla ei ollut omaa sisäänottoa vuonna Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelman opiskelijoiden linjavalinta tehtiin tuolloin toisen opiskeluvuoden keväällä. 2. Tietoteknisen matematiikan linjalla ei ole omaa sisäänottoa. Matematiikan koulutusohjelman opiskelijat valitsevat linjan toisen lukukauden jälkeen. 3. Hakijaluvut sisältävät sekä ne hakijat, jotka ovat hakeneet ohjelmaan kansallisen yhteisvalinnan kautta että ne, jotka ovat hakeneet ÅA:n oman haun kautta. Hakijat voivat hakea kumpaakin kautta: luvuissa tämä on otettu huomioon, ja jokainen hakija on laskettu vain kerran. 4. Suorassa sisäänotossa 25 opiskelijaa. Tämän lisäksi 6 toisen vuoden opiskelijaa valitsi pääaineekseen tietojärjestelmätieteen. 5. Vuonna 2001 TuKKK:n valintajono 1:n sisällä olevaan tietojärjestelmätieteen kiintiöön oli 99 (ensisijaista) hakijaa. 6. Vuonna 2002 tietojärjestelmätieteen opiskelijavalintaa muutettiin niin, että tietojärjestelmätieteellä oli oma valintajono. Hakijoita oli 530 (luku sisältää ne hakijat, jotka asettivat tietojärjestelmätieteen valintajonon sijoille 2-4). Ensisijaisia hakijoita tähän valintajonoon oli 27 kpl. 7. Suorassa sisäänotossa 6 opiskelijaa. Tämän lisäksi 12 toisen vuoden opiskelijaa valitsi pääaineekseen tietojärjestelmätieteen. 8. Vuoden 2002 vuosikurssi ei ole vielä valinnut pääainetta. 7

11 Kuten taulukoista ilmenee, vuoden 2001 sisäänoton voi katsoa onnistuneen hyvin, kiristyneestä kilpailusta huolimatta, Turun yliopiston sisäänotto DI-koulutukseen oli vuodeksi 2001 hyväksytty mukaan kansalliseen yhteisvalintaan, mikä edellisvuoteen verrattuna vaikutti positiiviseti hakijoiden määrään. Myös huhtikuussa toteutettu laaja ilmoituskampanja edesauttoi opiskelijarekrytointia. Erityisesti TY:n tietojenkäsittelyopin ja ÅA:n tietojärjestelmätieteen linjat ovat houkutelleet runsaasti hakijoita, muihin ohjelmiin hakijoiden määrä on samalla tasolla kuin edellisvuotena. Vuoden 2002 sisäänotto oli pienempi kuin aiemmin. Varsinkin DI-koulutuksen sisäänotto heikkeni, mikä oli vuonna 2002 valtakunnallinen trendi. 5. Virkojen perustaminen ja täyttäminen Laajennussuunnitelmassa ehdotettiin, että Turun kolmeen yliopistoon perustetaan kymmenen uutta professuuria vastaamaan uusista koulutuslinjoista. Professuurien lisäksi ehdotettiin perustettavaksi vähän yli 20 uutta alempaa opetusvirkaa. Vuoteen 2002 mennessä virkoja on perustettu tietotekniikkalaajennuksen turvin seuraavasti: Åbo Akademissa on perustettu seuraavat laajennussuunnitelmassa ehdotetut professuurit: Tietojenkäsittelytekniikka, tietoliikenneohjelmistot (vakituinen). Täyttöprosessi on kesken. Virka on ollut haettavana ja määräaikaan mennessä sitä on hakenut 4 henkilöä. Professuuria on hoitanut FT Aulis Pirinen alkaen. Virkaa on rahoitettu tietotekniikan laajennusohjelman varoin. Tietojenkäsittelytekniikka, suurteholaskenta (5 vuotta). Professuuriin nimitettiin TkT Jan Westerholm. Virkaa on rahoitettu tietotekniikan laajennusohjelman varoin. Tietojenkäsittelytekniikka, sulautetut järjestelmät (vakituinen). Professuuriin nimitettiin TkT Johan Lilius, joka myös on hoitanut virkaa alkaen. Virkaa on perustettu tietostrategiaohjelman varoin ja se vakinaistettiin vuonna Tietojenkäsittelytekniikka, ohjelmistotekniikka (vakituinen). Professuuriin on nimitetty Kaisa Sere Virkaa on perustettu tietostrategiaohjelman varoin ja se vakinaistettiin vuonna Liiketaloustiede, laskentatoimen tietojärjestelmät (vakituinen). Professuuriin on nimitetty KTT Barbro Back alkaen. Professori Back on aiemmin nimitetty vastaavaan määräaikaiseen virkaan (5 vuotta). Virkaa on rahoitettu tietotekniikan laajennusohjelman varoin. Liiketaloustiede, markkinoinnin tietojärjestelmät (vakituinen). Professuuriin on nimitetty KTT Pirkko Walden alkaen. Kahta professuuria ei ole vielä perustettu: Tietotekniikka, digitaalijärjestelmät Tietojenkäsittelytiede, multimedia 8

12 Turun yliopistossa on perustettu seuraavat laajennussuunnitelmassa ehdotetut professuurit: Tietotekniikka, tietoliikennetekniikka (5 vuotta). Virka on Turun Puhelin Oy:n lahjoitusprofessuuri. Professuuriin on kutsuttu TkT Jouni Isoaho ajalle Tietotekniikka, ohjelmistotuotanto (vakituinen), Professuurin täyttöprosessi raukesi, koska ketään kuudesta hakijasta ei pidetty pätevänä. Virkaan on nimitetty FT Ville Leppänen kolmeksi vuodeksi ajalle Virkaa on rahoitettu tietotekniikan laajennusohjelman varoin. Tietotekniikka, sulautetut järjestelmät (vakituinen). Professuuriin nimitettiin TkT Risto Lahdelma. Virkaa on perustettu tietostrategiaohjelman varoin ja se vakinaistettiin vuonna Tietojenkäsittelytiede (5 vuotta). Professuuriin nimitettiin FT Inger Eriksson ajalle Hänen siirtyessä eläkkeelle virkaan nimitettiin kolmeksi vuodeksi Ville Leppänen ajalle Virka rahoitetaan muuntokoulutusvaroin. Tietojenkäsittelyoppi, bioinformatiikka (3 vuotta). Määräaikaiseen virkasuhteeseen on nimitetty FT Tapio Salakoski ajalla Virkaa on rahoitettu tietotekniikan laajennusohjelman varoin. Tietotekninen matematiikka (vakituinen). Professuuriin on nimitetty FT Jarkko Kari alkaen. Virkaa rahoitetaan yliopiston budjettivaroin. Tietojärjestelmätiede, tietotekniikka ja työ (5 vuotta). Virkaan nimitettiin FT Eija Karsten. Tietojenkäsittelytiede, digitaalisen median ja opetusteknologian ohjelmistot (5 vuotta). Virkaan on nimitetty FT Jukka Teuhola ajalle Digitaali- ja tietokonetekniikka (5 vuotta). Professuurin täyttöprosessi on rauennut. Virkaa hoitaa TkT Ari Paasio Turun kauppakorkeakoulussa on perustettu seuraava loppuraportissa ehdotettu professuuri: Tietojärjestelmätiede, Virkaan on nimitetty Markus Granlund ajalle

13 Laajennuksen turvin on myös professuurien lisäksi palkattu opetus-, hallinnollista- ja teknistä henkilökuntaa seuraavasti: Virka TY ÅA TuKKK Lehtori Yliassistentti Assistentti 2 Hallinnollinen henkilökunta 1 1 Teknillinen henkilökunta 2 Tutkija 0,5 Yhteensä 12,5 9 3 Taulukko 7. Muu henkilökunta Loppuraportissa ehdotettujen virkojen perustaminen on toteutunut hyvin. Virkojen miehityksessä on onnistuttu melko hyvin, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Sellaisten virkojen osalta, jotka ovat lähellä Turun yliopistoissa ennestään edustettuja aloja, rekrytointi on onnistunut paremmin. Kokonaan uusien alojen kohdalla kilpailutilanne mm. teknillisten korkeakoulujen kanssa on vaikeuttanut rekrytointia. Toinen rekrytointia vaikeuttava syy on yliopistojen heikko palkkakilpailukyky. Alempien opetus- ja tutkimusvirkojen rekrytointitilannetta on edesauttanut Turun yliopistojen oma vahva tohtorituotanto. 6. Opetusohjelmat 6.1 Koulutustyöryhmät Yliopistojen yhteisten tietotekniikan opetusohjelmien toteuttamisesta ja kehittämisestä vastaavat vuoden 2000 alussa perustetut kolme koulutustyöryhmää: Tietojenkäsittelytieteen koulutustyöryhmä Tietotekniikan koulutustyöryhmä Tietojärjestelmätieteen koulutustyöryhmä Tietojenkäsittelytieteen koulutustyöryhmä koordinoi FM-ohjelmia. Vastuualueisiin kuuluvat: Utbildningsprogrammet i Informationsbehandling (ÅA) Tietojenkäsittelytieteen linja (TY) Tietotekniikan opettajan linja (TY) Tietoteknisen matematiikan linja (TY) Matemaattisen mallintamisen linja (TY) Tietotekniikan koulutustyöryhmä koordinoi ÅA:n ja TY:n yhteistä DI-koulutusta. Vastuualueisiin kuuluvat: Datateknik, DI (ÅA) Tietotekniikan DI-koulutus (TY) Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, FM (TY) 10

14 Tietojärjestelmätieteen koulutustyöryhmä koordinoi tietojärjestelmätieteen opetusta. Vastuualueisiin kuuluvat: Tietojärjestelmätieteen linja (TY) Utbildningsprogrammet i informatiossystem (ÅA) Tietojärjestelmätieteen linja (TuKKK) 6.2 Tietotekniikan opetusohjelmien rakenne Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisten tietotekniikan opetusohjelmien rakenne on esitetty kuvassa 2. Yliopistojen DI-, FM- ja KTM-tutkintoon johtavien opetusohjelmien rakennetta on yhdenmukaistettu niin, että ne alemman korkeakoulututkinnon (kand.) jälkeen laajuudeltaan ja sisällöltään antavat tarvittavat valmiudet siirtyä TUCS:in koordinoimiin syventäviin opintoihin. Opetusohjelmien rakenne mahdollistaa kandidaattitasoisten opiskelijoiden rekrytoinnin myös muualta Suomesta ja ulkomailta. Laajennuksen edellyttämät muutokset ja lisäykset nykyisiin koulutusohjelmiin on käsitelty ja hyväksytty asianomaisissa tiedekunnissa. Näin ollen kaikki tarvittavat toimeenpiteet koulutusohjelmien kohdalla on suoritettu. Englanninkieliset syventävät opinnot Kand. (perus- ja aineopinnot) T Y Å A m u u T Y Å A m u u T ukk Å A m u u K DI FM KTM Kuva 2. Yhteisten tietotekniikan opetusohjelmien rakenne Turun yliopiston TKO:n maisterikoulutus osallistuu vuodesta 2000 lähtien Turun, Helsingin, Joensuun, Kuopion ja Tampereen yliopistojen yhteisvalintaan. Turun yliopiston sisäänotto ÅA:n ja TY:n yhteiseen diplomi-insinöörikoulutukseen osallistuu vuodesta 2001 lähtien teknisten tieteiden yhteisvalintaan ÅA:n alaisuudessa. 6.3 Valmistuneet Taulukossa 8 esitetään maisterin ja tohtorin tutkinnot vuosina 2001 ja Turun yliopiston tietotekniikan koulutus alkoi vuonna 1999, joten enimmäiset opiskelijat odotetaan valmistuvan vuonna Samoin ohjelmistotekniikan koulutus Salossa alkoi vuonna

15 Koulutusohjelma Maisterit Tohtorit TY, Tietojenkäsittelytieteet (FM) TY, Elektroniikka (FM) TY, Matematiikka (FM) ÅA, Informationsbehandling (FM) ÅA, Datateknik (DI) ÅA, Informationssystem (KTM) TuKKK, Tietojärjestelmätiede (KTM) Yhteensä Taulukko 8. Valmistuneet 7. Tohtorikoulu (TUCS Graduate School) TUCS:in tohtorikouluun liittyvät hallinnolliset kysymykset ovat erillisen työryhmän vastuulla (Graduate School Committee). Työryhmän tehtäviin kuuluu mm. uusien jatko-opiskelijoiden valinta. Työryhmän vastuulla on myös jatko-opiskeluja jo suorittavien opiskelijoiden arviointi. Kyseinen työ tehdään kerran vuodessa, jolloin myös päätetään rahoituksen jatkosta. Lopullisen päätöksen tekee TUCS:in johtokunta ryhmän esityksen perusteella. Tohtorikoulussa tarjottavat kurssit sekä niistä informoiminen ovat myös ryhmän vastuulla. Työryhmä koostuu seuraavista henkilöistä: Prof. Juhani Karhumäki (puheenjohtaja) Prof. Barbro Back Prof. Jouni Isoaho Prof. Olli Nevalainen Prof. Hannu Salmela Prof. Joakim von Wright 7.1 Tohtoritutkinnot Seuraavat henkilöt ovat suorittaneet tohtoritutkinnon TUCS:issa lukuvuosien ja aikana: Büchi, Martin. Safe Language Mechanisms for Modularization and Concurrency, Åbo Akademi, Tietotekniikka. 2. Järvi, Jaakko. New Techniques in Generic Programming: C++ is More Intentional than Intended, Turun yliopisto, Tietotekniikka. 3. Kangas, Kalle. Five Stories on IT and Russian Trade; A Resource-Based View to Information Resources Management in Finland-based Multinational Conglomerate, Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede. 4. Laibinis, Linas. Mechanised Formal Reasoning About Modular Programs, Åbo Akademi, Tietotekniikka. 5. Lehtinen, Jan-Christian. Reproducing Kernel Splines in the Analysis of Medical Data, Turun yliopisto, Tietotekniikka. 6. Liang, Jianming. Dynamic Chest Images Analysis, Turun yliopisto, Tietotekniikka. 12

16 7. Liu, Shuahua. Improving Excecutive Support in Strategic Scanning with Software Agent Systems, Åbo Akademi, Tietojärjestelmätiede. 8. Magyar, Gábor. On Solution Approaches for Some Industrially Motivated Combinatorial Optimization Problems, Turun yliopisto, Tietotekniikka. 9. Näppi, Janne. Computer-Assisted Diagnosis of Breast Calcifications, Turun yliopisto, Tietotekniikka. 10. Seceleanu, Tiberiu. Systematic Design of Synchronous Digital Circuits, Åbo Akademi, Tietotekniikka. 11. Troubitsyna, Elena. Stepwise Development of Dependable Systems, Åbo Akademi, Tietotekniikka Aittokallio, Tero. Characterization and Modelling of the Cardiorespiratory System in Sleep-disordered Breathing, Turun yliopisto, Matematiikka. 13. Leino, Timo. Itsenäiskäytön johtaminen tietohallinnon osa-alueena. Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede. 14. Parvinen, Kalle. Adaptive metapopulation dynamics, Turun yliopisto, Matematiikka. 15. Porres, Ivan. Modeling and Analyzing Software Behavior in UML Åbo Akademi, Tietotekniikka. 16. Puhakainen, Jussi. Electronic Business in Interactive Digital Networks - from Transactional toward Interactive Focus. Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede. 17. Rönkkö, Mauno. Stepwise Development of Hybrid Systems, Åbo Akademi, Tietojenkäsittelyoppi Halava, Vesa. The Post Correspondence Problem for Marked Morphisms, Turun yliopisto, Matematiikka. 19. Kvassov, Vladimir. Information Technology and the Productivity of Managerial Work, Åbo Akademi, Tietojärjestelmätiede. 20. Manuch, Jan. Defect Theorems and Infinite Words, Turun yliopisto, Matematiikka. 21. Ranto, Kalle. Z4-Goethals Codes, Decoding and Designs, Turun yliopisto, Matematiikka. 22. Petre, Ion. Commutation Problems on Sets of Words and Formal Power Series, Turun yliopisto, Matematiikka. 23. Smed, Jouni. Production Planning in Printed Circuit Board Assembly, Turun yliopisto, Matematiikka. Seuraavat TUCS:in tohtorikoulussa opiskelevat tai opiskelleet henkilöt ovat suorittaneet lisensiaatin tutkinnon TUCS:issa lukuvuosien ja aikana: Holmström, Samuel. Hardware Design with Reconfigurable Computing Systems, Åbo Akademi, Tietotekniikka. 2. Lainema, Timo. Constructing a Real-Time Processed Business Game for Business Process Training, Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede. 3. Meskanen, Tommi. Äärellisiin automaatteihin perustuvista julkisen avaimen kryptosysteemeistä, Turun yliopisto, Matematiikka. 4. Puhakainen, Jussi. Challenges in Managing Electronic Commerce Systems, Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede. 5. Virtanen, Pentti. Issues of Improving Object-Oriented Software Development, Turun yliopisto, Tietotekniikka. 13

17 Eklund, Tomas. Financial Benchmarking Using Self-Organizing Maps A Study of the International Forest Products Industry, Åbo Akademi, Tietojärjestelmätiede. 7. Hiltunen, Jarkko. Mathematics for Information Technology, Turun yliopisto, Matematiikka. 7.2 Uudet jatko-opiskelijat TUCS valitsee kahdesti vuodessa, touko- ja lokakuussa, uusia opiskelijoita. Toukokuussa hyväksytyt opiskelijat aloittavat opintonsa syyskuussa ja lokakuussa hyväksytyt opiskelijat aloittavat opintonsa tammikuussa seuraavana vuonna. Alla löytyvät tiedot viimeisimmistä opiskelijavalinnoista. Tammikuussa 2001 aloittaneet Nimi Kansalaisuus Ohjaaja 1. Björklund, Dag Suomi Johan Lilius 2. Georgescu, Irina Romania Christer Carlsson 3. Li, Chang Kiina Joakim von Wright 4. Munsin, Jonas Suomi Johan Lilius 5. Valtonen, Tuomas Suomi Jouni Isoaho Syyskuussa 2001 aloittaneet Nimi Kansalaisuus Ohjaaja 1. Benmoussa, Chihab Marokko Christer Carlsson 2. Ginter, Filip Tsekki Tapio Salakoski 3. Han, Shenghan Kiina Christer Carlsson 4. Harkke, Ville Suomi Carlsson/Pirkko Walden 5. Holm, Johanna Suomi Reima Suomi 6. Laine, Tommi Suomi Jouni Isoaho 7. Majlender, Peter Unkari Christer Carlsson 8. Rossi de Mio, Ruggero Italia Christer Carlsson 9. Välimaa, Tuure Suomi Jarkko Kari 10. Westerlund, Tomi Suomi Kaisa Sere, Jouni Isoaho Tammikuussa 2002 aloittaneet Nimi Kansalaisuus Ohjaaja 1. Arvo, Jukka Suomi Risto Lahdelma 2. Bergroth, Lasse Suomi Olli Nevalainen 3. Collan, Mikael Suomi Carlsson/Barbro Back 4. Eklund, Tomas Suomi Barbro Back 5. Enqvist, Henrik Suomi Johan Lilius 6. Gyllenberg, Robert Suomi Johan Lilius 7. Isaksson, Joakim Suomi Johan Lilius 8. Kadyté, Vaida Liettua Pirkko Walden/Carlsson 9. Marghescu, Dorina Romania Barbro Back 10. Nikkanen, Anu Suomi Matti Jutila 14

18 11. Okunoye, Adekunle Nigeria Eija Karsten 12. Ping, Yan Kiina Mats Gyllenberg 13. Sell, Anna Suomi Pirkko Walden 14. Steinby, Paula Suomi Juhani Karhumäki Syyskuussa 2002 aloittaneet Nimi Kansalaisuus Ohjaaja 1. Auranen, Esa Suomi Tapio Salakoski 2. Czeizer, Eugen Romania Jarkko Kari 3. Kärki, Tomi Suomi Matti Jutila 4. Petre, Elena Romania Juhani Karhumäki 5. Hakkarainen, Tuomas Suomi Matti Jutila 6. Hirkman, Piia Suomi Barbro Back 7. Virkki, Arho Suomi Mats Gyllenberg 8. Piirainen, Ville Suomi Magnus Steinby 9. Shestakov, Denis Venäjä Tapio Salakoski 10. Vilola, Matti Suomi Kaisa Sere 7.3 Tutkijatohtorit Seuraavat henkilöt ovat työskennelleet tutkijatohtoreina TUCS:issa vuosina Nimi Kansalaisuus Ajankohta 1. Tero Aittokallio Suomi syyskuu 2001 elokuu Imed Ben Dhaou Tunisia lokakuu Victor Bos Hollanti maaliskuu Joao Miguel Fernandes Portugali syyskuu Stepán Holub Tshekki syyskuu 2001 elokuu Jaakko Järvi Suomi huhtikuu lokakuu Timo Kaukoranta Suomi tammukuu 2001 joulukuu Chang Sik Kim Kiina lokakuu Bixin Li Kiina huhtikuu 2001 maaliskuu Dumitru-Iulian Nastac Romania syyskuu Tomi Pasanen Suomi elokuu 2000 heinäkuu Tatjana Petkovic Jugoslavia helmikuu 2000 helmikuu Chen Qiong Kiina helmikuu 2001 tammikuu A. Rodriguez-Paton Aradas Espanja marraskuu 2000 helmikuu Haiyi Zhang Kiina marraskuu 2000 lokakuu Zheng Liang Kiina syyskuu Tutkimuslaboratoriot TUCS:in tutkimusalueet ovat algoritmiikka, diskreetti matematiikka, elektroniikka ja tietoliikenne, sulautetut järjestelmät, tietojärjestelmät, matemaattinen mallintaminen ja ohjelmistotuotanto. Käytännössä tutkimusta harjoitetaan keskuksen 16 tutkimuslaboratorion puitteissa. Jäseniksi taulukkoon on laskettu väitöskirjaa suorittavat opiskelijat sekä tohtoritason tutkijat. 15

19 Tutkimuslaboratorio Tutkimusjohtajat Jäsenet Algorithmics Laboratory Olli Nevalainen 23 Bioinformatics Laboratory Tapio Salakoski 15 Biomathematics Laboratory Mats Gyllenberg 13 Data Mining and Knowledge Management Barbro Back 15 Laboratory Discrete Mathematics for Information Technology Juhani Karhumäki 28 Laboratory Distributed Systems Design Laboratory Kaisa Sere 13 Embedded Systems Laboratory Johan Lilius 11 Health and Medical Informatics Institute Timo Järvi 9 High Performance Computing and Communication Jan Westerholm 4 Laboratory Laboris Information Systems Laboratory Markku Nurminen 10 Learning and Reasoning Laboratory Joakim von Wright 4 Microelectronics Laboratory Risto Punkkinen 14 Mobile Commerce Laboratory Pirkko Walden 11 Network Economics Institute Hannu Salmela 2 Software Construction Laboratory Ralph-Johan Back ja Ivan 8 Porres Telecommunication and Digital Systems Laboratory Jouni Isoaho 19 Taulukko 9. Tutkimuslaboratoriot 9. Julkaisutoiminta TUCS ylläpitää tietokannan TUCS:iin kuuluvien tutkijoiden tieteellisistä julkaisuista. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto julkaisutoiminnasta vuosilta Julkaisutyyppi Lukumäärä Kirja (monografia) 35 Kirjan luku tai osa 209 Tieteellisessä aikakausilehdessä julkaistu artikkeli 784 Konferensissä julkaistu artikkeli 918 Väitöskirja 57 Teknillinen raportti 674 Yhteensä 2677 Taulukko 10. Julkaisut Muuntokoulutus Vuonna 1998 alkanut muuntokoulutus on osa kansallista panostusta tietotekniikkaan. Muuntokoulutuksen päämääränä on kouluttaa huomattava määrä jo yliopisto-opintoja tai muita vastaavan IT-alan alemman tutkinnon suorittaneita edelleen tietotekniikan ammattilaisiksi. Koulutuksen piiriin voidaan hyväksyä henkilöitä, jotka tarvitsevat noin 80 16

20 opintoviikkoa tutkinnon valmistumista varten. Käytännössä tämä merkitsee noin kahden vuoden täysipäiväistä opiskelua yliopistossa. Turussa muuntokoulutettavat opiskelevat pääsääntöisesti osa-aikaisesti. Muuntokoulutusta järjestetään sekä Turun yliopistossa, Åbo Akademissa että Turun kauppakorkeakoulussa ja sitä rahoittaa OPM. Koulutusta on annettu tietojenkäsittelyopissa, elektroniikassa, tietojärjestelmätieteessä ja tietohallinnossa. Muuntokoulutus on järjestetty ja markkinoitu TUCS:in kautta, mm. yhteisten lehti-ilmoitusten ja tiedotustilaisuuksien kautta. Vuonna 2001 käynnistyi uusi muuntokoulutusohjelma bioinformatiikan alalla sekä Turun yliopistossa että Åbo Akademissa. ÅA:ssa käynnistyi myös uusi muuntokoulutusohjelma tietohallinnon alalla. TY:ssä ja ÅA:ssa jo olemassa oleva digitaaliseen viestintään ja uusmediaan suuntautuva muuntokoulutusohjelma jatkui. Myös TY:n elektroniikka-alan, ÅA:n kauppatieteellisen alan ja Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen muuntokoulutusohjelmat jatkuivat. Syksyllä 2002 oli viimeinen sisäänotto muuntokoulutukseen. Tämän vuoden muuntokoulutusohjelmat oli suunnattu samoille alueille kuin edellisenä vuonna, eli digitaalinen viestintä ja uusmedia, bioinformatiikka (sekä TY:ssä ja ÅA:ssa), elektroniikka (TY:ssä), tietojärjestelmätiede (TuKKK:ssa), tietohallinto (ÅA:ssa) ja sähköinen ja mobiili kauppa sekä laskentatoimen tai yritysjohdon tietojärjestelmät (ÅA:ssa) Muuntokoulutuksen rahoitus Muuntokoulutuksen kokonaisrahoitus vuosina 2001 ja 2002 on esitetty taulukossa 11. Yliopisto TY ÅA TuKKK Yhteensä Taulukko 11. Muuntokoulutuksen rahoitus (k ) Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa vähennys hallintokustannuksia varten on 15% tuloista. Pääosa rahoituksesta on käytetty henkilöstön palkkaamiseen ja pienempi osa on käytetty laitehankintoihin, matkoihin ja yleiskuluihin. Muuntokoulutuksen kulujen suunnittelussa on otettu huomioon ohjelman pidentyminen siten, että OPM maksaa kokopäiväopiskelijoista. Osa sisäänotoista on kuitenkin suunniteltu puolipäiväopiskelua varten. Turun kauppakorkeakoulussa noin 20% rahoituksesta on käytetty yleiskustannuksiin (mm. suunnitteluun ja markkinointiin). Loput on käytetty tuntiopetukseen Muuntokoulutuksen sisäänotto Alla olevissa taulukoissa esitellään hakijoiden määrä muuntokoulutusohjelmiin vuosina 2001 ja

21 Yliopisto Muuntokoulutusohjelmat 2001 Hakijat Kiintiö Aloittaneet Turun yliopisto Åbo Akademi Tietojenkäsittelyoppi (FM) Elektroniikka ja tietotekniikka (FM) Tietojenkäsittelyoppi (FM) Tietojärjestelmätiede (EM) Tietohallinto (FM) TuKKK Tietojärjestelmätiede (KTM) Yhteensä Taulukko 12. Muuntokoulutuksen sisäänotto 2001 Yliopisto Muuntokoulutusohjelmat 2002 Hakijat Kiintiö Aloittaneet Turun yliopisto Åbo Akademi Tietojenkäsittelyoppi (FM) Elektroniikka ja tietotekniikka (FM) Tietojenkäsittelyoppi (FM) Tietojärjestelmätiede (EM) Tietohallinto (FM) TuKKK Tietojärjestelmätiede (KTM) Yhteensä Taulukko 13. Muuntokoulutuksen sisäänotto Tilat Laajennuksen piiriin kuuluvat laitokset ovat vuosien varrella hankkineet varsin merkittävästi lisätilaa DataCity:ssä toiminnan kasvaessa. Tämän seurauksena yksiköt ovat hajautuneet DataCity:n eri kerroksiin. Vuoden 2002 lopussa ÅA:n IB-laitos ja TY:n IT-laitos hankkivat lisätilaa neljännestä ja viidennestä kerroksesta, ja samalla hajallaan sijoitetut yksiköt siirtyivät uusiin tiloihin. TY sai noin 1200 m 2 lisätilaa viidennesta kerroksesta ja myös TUCS:in hallinto ja tutkijakoulu muutti viidenteen kerrokseen. Vapautuvat tilat neljännessä kerroksessa, noin 600 m 2, tulivat ÅA:n IB-laitoksen käyttöön. IB-laitos hankki myös noin 700 m 2 neljännestä kerroksesta tämän lisäksi. 18

22 Näiden järjestelyjen jälkeen TY:n IT-laitos toimii A-rapun toisessa kerroksessa ja A-, B- ja C- rappujen viidennessä kerroksessa. TUCS:in hallinto ja tutkijakoulu on A-rapun viidennessä kerroksessa, ja ÅA:n IB-laitos toimii A- ja B-rappujen kolmannessa ja neljännessä kerroksessa. TuKKK:n TJT on edelleen B-rapun kolmannessa kerroksessa ja ÅA:n IS-laitos on B- ja C-rappujen kuudennessa kerroksessa. Laajennuksen tarvitseman lisätilatarpeen selvittämiseksi on asetettu työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Turun yliopiston kiinteistöpäällikkö Jarkko Koskinen. Töryhmä laati vuoden 2001 aikana suunnitelman uuden ICT-talon rakentamisesta n.k. Anni-Helenan tontille Datacity:n vierellä. Yliopistojen hallinnot hyväksyivät suunnitelman, ja vuoden 2002 loppupuolella Turun kaupunki ja Turun kolme yliopistoa tekivät esisopimuksen ICT-talon rakentamisesta. Suunnitelman mukaan talo valmistuisi vuoden 2005 lopussa. 12. TUCS Neuvottelukunta TUCS:in johtokunta on asettanut neuvottelukunnan, johon kuuluu alan teollisuuden, elinkeinoelämän, julkishallinnon ja yliopistojen edustajia. Neuvottelukunta toimii keskuksen yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä, jonka tehtävänä on antaa keskuksen kehittämiseen liittyviä lausuntoja, tehdä keskuksen toimintaa koskevia aloitteita ja edistää keskuksen yhteistyötä edellä mainittujen tahojen kanssa. Neuvottelukunnan jäsenistö on vaihtunut hieman vuosien aikana. Vuosina TUCS:in neuvottelukunnan jäsenistöön ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Hahto Tarmo (puheenjohtaja), Janton Oyj Hovi Teemu, (varapuheenjohtaja), Varsinais-Suomen TE-keskus, Tekes-palvelut / Sonera Oyj Astola Jaakko, Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittely Broo Roger, Åbo Akademi Bäckman Kari, Veritas / B 6 B Solutions Oy Eerola Osmo, Telelogic Finland Oy Hyvönen Raimo, Turun Ammattikorkeakoulu Häyrynen Jouko, Nokia Mobile Phones Immonen Juha, Siemens Osakeyhtiö Klemets Rabbe, Raisio Yhtymä Oyj Kurki-Suonio Reino, Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikka Lahesmaa Riitta, Biotekniikan keksus Lahoniitty Armas, Turun kaupunki Lehtinen Hannu, Ericsson Lönnberg Harri, Turun yliopisto Orgaaninen kemia Olin Tim, Kuulalaakeri Oy Rasila Matti, Salon kapunki Ritakallio Ilkka, Teleste Oyj Salomaa Arto, TUCS Savo Juho, Varsinais-Suomen Liitto Tuominen Erkki, Benefon Oyj 19