5. Yliopistojen ja yrityselämän/kuntien välisen yhteistyön konkretisoiminen, keskustelu viime kokouksesta jatkuu (Hahto)

Transkriptio

1 Neuvottelukunta Neuvottelukunnan seitsemästoista kokous Aika: Keskiviikko, 8. joulukuuta 2004, klo 15:00-17:00 Paikka: Neuvotteluhuone Nyström (2. krs), Turun ammattikorkeakoulu, Heideken, Sepänkatu 3 Järjestäjä: Turun ammattikorkeakoulu Asialista 1. Kokouksen avaus (Hahto) 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja (Hahto) 3. in tilannekatsaus (Järvi) 4. Turun ammattikorkeakoulun tutkimustoiminta (Mertanen) 5. Yliopistojen ja yrityselämän/kuntien välisen yhteistyön konkretisoiminen, keskustelu viime kokouksesta jatkuu (Hahto) 6. Muut asiat 7. Neuvottelukunnan seuraavan kokouksen ajankohta ja teema (Hahto) TURKU CENTRE for COMPUTER SCIENCE Lemminkäisenkatu 14 A, Turku, Finland Phone +358-(0) , fax +358-(0) tucs@abo.fi Turku Centre for Computer Science () is a joint research and education centre between the University of Turku, Åbo Akademi University and the Turku School of Economics and Business Administration. co-ordinates research and education in computer science, mathematics and information systems. There are presently over 80 doctoral level researchers and about 90 doctoral students at the departments participating in. The main research areas of are algorithmics, bioinformatics, communication systems, discrete mathematics, embedded systems, information systems, mathematical modelling, microelectronics and software engineering.

2 Läsnä: Jäsenet: Roger Broo Tarmo Hahto Jouko Häyrynen Ari Ikonen Juha Immonen Jaakko Kuosmanen Reino Kurki-Suonio Olli Mertanen Jukka Mäki Jorma Nieminen Tapio Reponen Ilkka Ritakallio in edustajat: Mats Aspnäs Ralph-Johan Back Ulrika Gustafsson Timo Järvi Åbo Akademi Business to Business Mediat Oy ICT Business Development Nokia (NVO) Siemens Osakeyhtiö ICT Turku Oy Tampereen teknillinen yliopisto Turun ammattikorkeakoulu Tekes / V-S TE-keskus Benefon Oyj Turun kauppakorkeakoulu Teleste Oyj iin osallistuvien laitosten edustajat: Johan Lilius IB / ÅA, Ari Paasio IT-laitos / TY, Reima Suomi TJT / Tukkk, 2/7

3 Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus (Hahto) Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarmo Hahto avasi kokouksen ja toivotti paikalle saapuneet jäsenet tervetulleiksi. Puheenjohtaja toivotti erityisesti uudet jäsenet (Olli Mertanen ja Ari Ikonen) tervetulleiksi. Uudet jäsenet esittäytyivät. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja (Hahto) Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. 3. in tilannekatsaus (Järvi) in johtaja Timo Järvi esitti neuvottelukunnalle in tilannekatsauksen. Esitys on liitetty pöytäkirjan loppuun. Seuraavassa tärkeimmät asiat: 3.1 ICT-talo ICT-talon rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti. A-osan runko ja väestösuojat ovat valmiita ja ICT-kirjaston suunnittelu etenee. 3.2 Väitelleet in tohtorikoulusta on syyslukukauden aikana valmistunut 7 tohtoria. Vuonna 2004 valmistui yhteensä 12 tohtoria. 3.3 Palkinto parhaasta matematiikan väitöskirjasta 2003 FT Mika Hirvensalo on väitöstutkimuksestaan Studies on Boolean Functions Related to Quantum Computing vastaanottanut Rolf Nevanlinna instituutin palkinnon parhaasta matematiikan väitöskirjasta vuonna in tapahtumat osallistui lokakuussa Turun tiede- ja krijamessuihin. in 10-vuotis syntymäpäivän johdosta järjestettiin in Studia Generalia sarja. 4 Turun ammattikorkeakoulun tutkimustoiminta (Mertanen) Neuvottelukunnan uusi jäsen Olli Mertanen esitti Turun ammattikorkeakoulun tutkimustoimintaa. Keskustelua käytiin mm. ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyöstä (jonka tarkoitus on palvella sekä yrityksiä että opetusta), Turun ammattikorkeakoulun vahvuusalueista sekä ammattikorkeakoulun ja yliopistojen lisääntyvästä yhteistyöstä. Esitys on liitetty pöytäkirjan loppuun. 3/7

4 5 Yliopistojen ja yrityselämän/kuntien välisen yhteistyön konkretisoiminen, keskustelu viime kokouksesta jatkuu (Hahto) Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarmo Hahto esitti yhteenvedon viime kokouksen kommenteista (esitys on liitetty pöytäkirjan loppuun). Alla yhteenveto neuvottelukunnan keskustelusta: Yritysten ja korkeakoulujen välinen innovaatioiden kaupallistaminen Yleistä Tiettyjä tehtäviä ja toimijoita on olemassa. Jos omistajakunta olisi erilainen, myös toimintavapaus voisi olla erilainen. AboaTech on perustettu kaupallistamaan ideoita. Löytyy myös yliopistosäätiö, SITRA, Åbo Akademis stiftelse jne. Ongelma on että yliopistoista kovin paljon ei ole kaupallistettu. On ehdotettu että Turku Science Park ottaisi tämän hoitaakseen. Teknologiasiirto ja lisensointi on ollut AboaTech:in tehtävä. Aloitammeko väärästä päästä purkaamaan ongelmia? On kyse kahdesta eri ongelmasta: 1. Miten ulkoiset projektit hallinnoidaan? 2. Miten teknologiasiirto saadaan toimimaan tutkijoista eteenpäin? Toimisiko etampereen malli palkata projektokoordinoijia ulkoisen rahoituksen turvin? Ongelmaa voisi katsoa tältä kannalta: miten saada teollistuminen helposti? Miten AboaTech toimii? Otetaan kauppakamarimyssy päähän: tutkimustulosten hyödyntäminen täytyy tehdä mahdollisimman helpoksi. Rahallisesti arvokkaita tuloksia olisi paljon. Tehtäisiin rakenne, joka olisi imeävä ja lisäisi kysyntää sekä Suomen että kansainvälisillä markkinoilla. Selvitetään innovaatioprosessi. Mitä siellä on ja mitä siihen vielä tarvitaan? AboaTech ei ole toiminut. Tietämystä AboaTechistä ei ole. ICT Turun tehtävänä on ollut tehdä erilaisia projekteja ja kasvattaa projektisalkkua. Yliopistojen ja yritysten väliset yhteydet Esimerkiksi Oulussa yritykset ottavat tutkijoihin yhteyttä. Turussa ei käy näin. Miksi Turkulaisiin yliopistoihin on vaikea ottaa yhteyttä? Meidän seudulla ei ole kovin monta potentiaalista yritystä. Pitäisikö lähestyä ulkomaalaisia yrityksiä? Mieluummin paikallista yritystoimintaa. Oulussa ei aikaisemmin ole ollut näitä yrityksiä. Ne ovat lähteneet yliopistosta. Tätä pitäisi parantaa Turussa. Olemme tästä syystä jääneet pienen kasvun alueeksi. Salossa tämä on toiminut paremmin. Tuotteistamisprofessuuri voisi auttaa tutkijoita tuotteistamaan sekä tukea IPRsuunnittelua. Tampereella yrityksistä on tullut ihmisiä yliopistoon takaisin. Tämä on auttanut. Osaaikaiset teollisuusprofessuurit ovat myös auttaneet. Se kuitenkin vaatii sen, että henkilö ottaa aktiivisen otteen ja tekee jotain myös yliopistoon päin. Toimijat ja yhteensovittelu Ollaan in neuvottelukunnassa. Kyseessä on myös in yhtenäistäminen. Kilpailutilannetta on havaitsevissa. Peräänkuullutetaan yliopisto- tai labra-kohtaisesti omia strategioita kirjoittamaan. -palapeliä täytyy sovitella. Jos toimijia on olemassa, tämä olisi hyvä. Ellei tällä hetkellä kateta toiminnallista tarvetta täytyy miettiä miten sitä voidaan korjata. Ei löydy yhdistävää sidettä. Kiinnostusta kuitenkin löytyy. 4/7

5 Mitkä ovat halutut outputit? 1. Tarve löytää teollisuudesta tekijöitä 2. Projektien vetäjiä 3. Tuloksille hyödynnettävää. Miten saadaan kaikki tämä aikaiseksi? Kuka lähtee tekemään tästä tiivistettä? Olemme onnistuneet herättämään keskustelua mutta kenen tehtävänä on hoitaa asioita tästä eteenpäin? Ensi kevään aikana esim. ICT Turun täytyy tavalla tai toisella viedä asia eteenpäin. Mitä in pitäisi tehdä? Tutkimus ja tulosten siirtäminen on myös in tehtävä. in täytyy myös löytää uutta rahoitusta. in tavaramerkki ei tule olemaan täydellisesti yhteinen. AMK on useita kertoja toiminut brokerina yliopistojen ja yritysten välillä. issa pitäisi keskittyä muutamiin (3-5) alueisiin. Elinkeinoelämästä palkattaisiin koordinaattoreita, ns. teknologiasiirtohenkilöitä. Luodaan tarpeeksi suuri kriittinen massa ja perustetaan itseohjautuvia task force centers. in tehtävänä ei ole ohjata mutta voisi yrittää edistää ryhmittäytymistä. Jos on peloton huippuyksikkö, pankaa toimeksi! ICT Turulle pitäisi antaa mahdollisuudet toteuttaa enemmän. ICT Turun rooli on alueellinen, rakennetta on muutettava. Miten ideat ja tarpeet kohtaavat? Mitä muuta pitäisi tehdä? Paljon ideoita on tullut esille. Monet jäävät hyödyntämättä koska ne eivät sovi strategiaan juuri silloin. (Heitto) Kun otetaan esimerkiksi kiinalainen Post Doc tutkija, tämän pitäisi tuoda mukanaan kiinalaisen firman, joka toimisi Turun alueella. Markkinointia pitää parantaa. Kätilöitä tarvitaan. Teoreettisen tutkimuksen kannalta on tärkeää että tulee impulsseja ja tietoa siitä, mitä halutaan kehittää. Kun ihmiset huomaavat jotain tai saavat idean, täytyy olla valmis koreografia miten edetä. Voisiko tästä kehittää tuotetta vai ei? Yhdysside on löydettävä. Pitäisi kehittää toimiva haavi, joka pyydystää mahdolliset ideat. Markkinalähtöisyys. Yhteistyön lisääminen. Interaktiivisuutta täytyy lisätä. Esim. sovellettu matematiikka: tutkijat tekevät tutkimusta omassa kammioissaan. He yrittävät löytää kultajyvän IT:ssä, mutta yhteistyön tulisi olla paljon tiivimpää. Ratkaisut eivät ole olemassa mutta tutkijoilla on keinot löytää ratkaisuja. Toimintamalleista on keskusteltu. Jokainen odottaa että joku kolmas tulee tekemään. Jos me täällä pöydän ympärillä ruvetaan toimimaan, niin päästään eteenpäin. Tarvitaan paljon keskustelua. Pitäisi katsoa koko Suomea ja hyödyntää yhteyksiä amerikkalaisiin yliopistoihin ja muihin toimijoihin. Yrityksen tarpeista lähtee. Kyllä voi olla myös toisin päin (yliopistolähtöistä). Tuotteistaminen Tuotteistaminen on hyvin formaali prosessi. Innovaatioiden vienti tuotteistamiseen on vaikea. Täytyy luoda strategia, jossa haetaan tiettyä osaamista. Pistetään projekti pystyyn niiden osapuolten kanssa, joilla on osaamista. Soitetaan Turku ympäri. Jos Turun alueelta ei löydy, niin otetaan muualta. Tutkijoita on tekemässä duunia, josta kehittyy selviä tuoteideoita. Mutta mahdollisuus jatkaa projekteja puuttuu. 5/7

6 Yritykset hakevat tutkimusta sieltä, mistä he sen löytävät. Yliopiston täytyy myös työntää teknologiaa muualle. Tutkijoiden osallistumista EU-projekteihin kannattaa tukea. Jonkun pitäisi jatkuvasti seurata tutkimusraportteja ja löytää mahdolliset ideat. Voisiko SITRAa hyödyntää? Ratkaisut täytyy löytyä korkeakoulun piiristä (). Talousalueen määrä on pieni. Korkeakoulut eivät löydä yrityksiä. Ei kumuloi tarpeita eikä nosta Tekes-projektien määrää. Pitäisi löytää tapa, joka tyydyttäisi professoreita ja olisi riittävän konkreettinen yrityksille. Mikä tämä tapa on? Mitä AboaTech:ille pitäisi tehdä, jotta se toimisi? AboaTech on monelle outo. Loppukommentit Kätilöitä tarvitaan 5-10 kpl. Ohjelmien vetäjiä on tällä hetkellä 3 kpl. Tarkoitus tulevaisuudessa olla 2 tuotteistamisprofessuuria. Tuotteistamisprofessori on väärä henkilö. Yksi henkilö onnistuu vain olemaan yhdellä alalla. Onko ICT Turku Oy:n omistuspohja este ideoiden metsästämiselle? ICT Turku on neutraali toimija, jolla on tukitehtävä. Liittyy kaikkiin asioihin (, AboaTech, Hautomo jne.) 6 Muut asiat Muita asioita ei esitetty. 7 Neuvottelukunnan seuraavan kokouksen ajankohta ja teema (Hahto) Ehdotettiin, että neuvottelukunta kokoontuisi seuraavan kerran maaliskuussa Myöhemmin päätettiin että neuvottalukunnan seuraava kokous pidetään tiistaina 22. maaliskuuta klo 15:00. Kokous päättyi klo 17:30. Ulrika Gustafsson Neuvottelukunnan sihteeri Kokouksen esitykset in tilannekatsaus (Järvi) Turun ammattikorkeakoulun tutkimustoiminta (Mertanen) Näkemystä erillisen yhtiön tai konseptin perustamisesta viemään YYY-projekteja eteenpäin (Hahto) 6/7

7 Neuvottelukunta Hahto Tarmo (Pj.) Hovi Teemu (Varapj.) Astola Jaakko Broo Roger Bäckman Kari Eerola Osmo Häyrynen Jouko Ikonen Ari ( alk.) Immonen Juha Kuosmanen Jaakko Kurki-Suonio Reino Lahesmaa Riitta Lahoniitty Armas Lehtinen Hannu Lönnberg Harri Mertanen Olli ( alk.) Mäki Jukka ( alk.) Nieminen Jorma Olin Tim Rasila Matti Reponen Tapio ( alk.) Ritakallio Ilkka Salomaa Arto Savo Juho Toimitusjohtaja Johtaja Professori Hallintojohtaja Toimitusjohtaja Operatiivinen johtaja Konsultti Johtaja Aluejohtaja Toimitusjohtaja Professori emer. Johtaja Kaupunginjohtaja Yksikön päällikkö Vararehtori Vararehtori Teknologia-asiantuntija Hallituksen pj. Hallituksen jäsen Kaupunginjohtaja Rehtori Tuotekehitysjohtaja Akateemikko Maakuntajohtaja Business to Business Mediat Oy Sonera Oyj Tampereen Teknillinen Yliopisto Åbo Akademi B & B Solutions Oy Elcoteq Design Center ICT Business Development Nokia (NVO) Siemens Osakeyhtiö ICT Turku Oy TTY, ohjelmistotekniikka Biotekniikkakeskus Turun kaupunki Ericsson TY, orgaaninen kemia Turun ammattikorkeakoulu Tekes / V-S TE-keskus Benefon Oyj Kuulalaakeri Oy Salon kaupunki Turun kauppakorkeakoulu Teleste Oyj Varsinais-Suomen Liitto 7/7