Prof. Timo Järvi esitti neuvottelukunnalle TUCSin tilannekatsauksen. Alla tärkeimmät asiat.

Transkriptio

1 1 Turku Centre for Computer Science - TUCS TUCS Neuvottelukunta Maanantai, 9. syyskuuta 2002, klo DataCity B, Ravintola Alabaman Piccolo/Portieeri -kabinetti Neuvottelukunnan kahdeksas kokous Pöytäkirja Läsnä: Tarmo Hahto (pj.) Teemu Hovi Hannu Lehtinen Osmo Eerola Juha Immonen Reino Kurki-Suonio Janton Oyj Sonera Oyj Ericsson Telelogic Finland Oy Siemens Osakeyhtiö Tampereen teknillinen korkeakoulu TUCS:in edustajat Timo Järvi Ralph-Johan Back Kaisa Sere Reima Suomi Mats Aspnäs Tapio Salakoski Johan Lilius Pia Le Grand 1. Kokouksen avaus (Tarmo Hahto) Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarmo Hahto avasi Neuvottelukunnan kahdeksannen kokouksen ja toivotti paikalle saapuneet jäsenet tervetulleiksi. Hyväksyttiin puheenjohtajan asialistaa koskeva ehdotus siitä, että TUCS:in tilannekatsaus käsiteltäisiin ennen edellisen kokouksen pöytäkirjaa. 2. TUCS:in tilannekatsaus (Timo Järvi) Prof. Timo Järvi esitti neuvottelukunnalle TUCSin tilannekatsauksen. Alla tärkeimmät asiat. 2.1 Hallinnolliset muutokset Talousasioista vastaava korkeakoulusihteeri Christel Donner on palannut äitiyslomalta Hänen sijaisenaan ollut Ulrika Gustafsson siirtyi ÅA:n tietojenkäsittelylaitokselle (informationsbehandling, IB).

2 2 TUCS on palkannut uuden korkeakoulusihteerin (viestintä ja markkinointi). Virkaa varten vastaanotettiin 102 hakemusta. Seitsemää hakijaa haastateltiin ensimmäisellä haastattelukierroksella, ja näistä neljä kutsuttiin ns. syvähaastatteluun. Tehtävään valittiin EM Ulrika Gustafsson. 2.2 Kansainvälinen maisteriohjelma TUCS:in kansainväliseen maisteriohjelmaan on hyväksytty TY:ssä 2 opiskelijaa ja ÅA:ssa 3. Ensi vuoden markkinointi käynnistetään kunnolla nyt syksyllä. 2.3 Varsinnice TUCS otti osaa Helsingin Senaatintorilla järjestettävään Varsinnice tapahtumaan, jossa oltiin muodostamassa kokonaiskuvaa Turun Science Parkista. Menestys oli melko vaisua, ja oikean kohderyhmän tavoittaminen vaikeata. 2.4 IT-talo Turku Science Parkin omistukseen tulevaa IT-taloa varten on saatu lupa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnalta. Tällä hetkellä on käynnissä kilpailutus konsultista. 2.5 Laajeneminen DataCityssä DataCity B 5. kerroksesta on saatu noin puolet TUCS:in ja TY:n IT-laitoksen käyttöön. Uusiin tiloihin tulee TUCS:in toimistotilat ja opiskelijoiden työtiloja (6 kpl. kahden hengen työhuonetta sekä maisemakonttori), sekä osia TY:n IT-laitoksesta. Muutto tapahtuu porrastetusti. 2.6 Kongresseja TUCS:in puitteissa järjestetään vuosittain keskimäärin 2-3 kongressia. Viime aikoina on järjestetty seuraavat kongressit: - International Real Option Workshop 6-8/5/02 (osanottajia 3+15) - IFM 2002 Third International Conference on Integrated Formal Methods 15-17/5 (3+44) - SWAT 2002 Eight Scandinavian Workshop on Algorithm Theory 3-5/7 (2+86) - Summer School on Specification, Refinement and Verification 19-30/8/02 (13+60) TUCS on myöntänyt näille tapahtumille ns. tappiotakuun, ja järjestelyihin on tarjottu sihteeriapua. TUCS on saanut kiitosta hyvistä järjestelyistä. 2.7 Sisäänotot syksyllä 02 Järvi esitteli syksyn 2002 sisäänotot (ks. liite syksyn 2002 sisäänotto) 2.8 DI-koulutus TY:ssa Vaasan yliopistolle myönnettiin DI-tutkinnon myöntämisoikeus Opetusministeriö on nimittänyt teknisen korkeakoulutuksen selvitysmieheksi Kari-Pekka Estolan NRC:stä.

3 3 Selvitys valmistuu TY neuvotteluissa 2.8. esitettiin rajoitettuja oikeuksia nykykiintiöillä (50) ja kustannuksilla. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja (Tarmo Hahto) Todettiin, että edellisen kokouksen pöytäkirja voidaan hyväksyä. 4. Bioinformatiikan laboratorion esittely (Tapio Salakoski) Prof. Tapio Salakoski esittely bioinformatiikan laboratoriota, jonka johtajana hän itse toimii. Salakosken lisäksi vuonna 2000 perustetussa bioinformatiikan laboratoriossa toimivat toht. J. Sgouros, joka toimii laboratorionjohtajana biotekniikan keskuksessa ja ICRF:ssä Englannissa, tohtorit J. Boberg, J. Järvinen, C.S. Kim ja I. Petre, 11 TUCS:in tohtoriopiskelijaa, sekä 5 palkattua työntekijää biotekniikan keskuksessa. Yhteistyötä tehdään seuraavien henkilöiden kanssa: prof. R. Lahesmaa (BTK), toht. J. Sgouros (ICRF, Imperial College, Englanti), prof. O. Nevalainen (TUCS algoritmiikan laboratorio), prof. M. Gyllenberg (TUCS biomatematiikan laboratorio), prof. E. Uusipaikka (TY tilastotiede), prof. M. Johnson (ÅA biokemia) ja prof. M. Vihinen (Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutti). Projektit ovat tällä hetkellä: New Insight into Cellular Signaling and Metabolic Networks, Tekes (9 yhteistyökumppania) ja Textual Data Mining for Bioinformation Management, Tekes (2 yhteistyökumppania). 5. Bolognan sopimus ja TUCS:in koulutusohjelmat (Johan Lilius) Prof. Johan Lilius esitteli Bolognan sopimusta ja sen taustaa Sorbonnen julistus Ranska, Saksa, Italia ja Iso-Britannia allekirjoittivat ns. Sorbonnen julistuksen - Joint declaration on harmonization of the architecture of the European higher education system - joka korostaa yliopistojen roolia Europan kehittäjinä. Pohjana on 2-vaiheinen koulutusmalli Bolognan julistus Bolognan julistuksen allekirjoittivat yhteensä 29 maata, Suomi mukaanlukien. Sen perusideoina ovat liikkuvuus (Mobility) ja palkattavuus (Employability). Konkreettiset tavoitteet: - Tutkintojen tulisi olla helposti ymmärrettävissä ja verrattavissa (Diploma Supplement) - 2-sykli-malli, kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Kandidaatintutkinnon laajuus väh. 3 vuotta, edellytys toisen syklin tutkinnolle. Ns. toinen sykli voi johtaa maisterin tai tohtorin tutkintoon - ECTS: kaikki opinnot lasketaan saman yksikön avulla

4 4 - Liikkuvuuden lisääminen - Yhteisten laatukriteerien kehittäminen - Eurooppalaisen dimension sisällyttäminen korkeampaan koulutukseen Prahan kommunikea Prahan kommunikeassa toistettiin Bolognan tavoitteet, ja lisäksi siinä mainitaan Life Long Learning ja opiskelijoiden rooli. Kommunikeassa painotetaan kansainvälisyyttä: opiskelijoita tulisi rekrytoida globaalisti (ei ainoastaan Euroopan alueelta). Prahan kokouksen jälkeen alkoi työ Suomessa OPM:n tasolla. Syksyllä 2001 tehtiin yliopistojen kansainvälisyysstrategia. Tällä hetkellä Markku Mattilan johtama työryhmä pohtii mitä konkreettisia muutoksia tutkintojärjestelmään vaaditaan (lausunto valmis ). Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien yhteinen työryhmä miettii sitä, mitä tämä kaikki merkitsee diplomi-insinöörintutkinnolle (lausunto lienee valmis ). Bolognan tutkintomalli perustuu rakenteeseen 3-2-4: kandidaatintutkinto (Bachelor) 3 vuotta, maisterintutkinto (Master) 2 v. ja tohtorintutkinto 4 v. Suomessa käytetyn opintoviikon sijaan ryhdytään käyttämään opintopisteitä, ECTS (European Credit Trasfer System). Kandidaatintutkinto on 180 ECTS:n laajuinen (9 kk opiskelua=yksi lukuvuosi=60 ECTS). Masters program on 120 ECTS:n laajuinen. Näin ollen perinteisen suomalaisen maisteritutkinnon kokonaisuudeksi tulisi 300 ETCS:ää. Suunniteltu kandidaatintutkinto olisi Bolognan systeemin mukaan perustutkinto. Se tulee pitämään sisällään harjoittelun, kansainväliset opinnot, lopputyön ja antamaan ammattipätevyyden. Tämä Bachelor-tutkinto valmistaa maisterinohjelmia varten. Se tuottaisi suunnitelmien mukaan yliopistoille rahaa vuodesta 2006 alkaen. Maisteriohjelmat ovat kandidaatintutkinnon päälle rakentuvia jatkotutkintoja. Niitä on eri malleja: 2-vuotinen täyspäiväinen maisterinohjelma (vanhan systeemin mukainen), 1-1,5-vuotisia ammatillista pätevyyttä antavia ohjelmia (eivät anna oikeutta suorittaa tohtorintutkintoa), 1-2 -vuotisia kansainvälisia maisterinohjelmia ja 5-vuotisia maisterinohjelmia ilman välitutkintoa. Siltaopintojen avulla voidaan alempi tutkinto sovittaa master-ohjelmaan. Siltaopinnot ovat jo käytössä täydentävien opintojen muodossa. Bachelor-tutkinnon ja masterohjelman välissä voi myös olla työjakso. Suhdetta AMK-tutkintoon mietitään. Keskusteluja käydään siitä, mitä yliopistoissa tehdään, käytetäänkö vanhoja malleja uusilla ECTS-pisteillä vai tehdäänkö jotain radikaalisti uutta. Avoimia kysymyksiä ja ongelmia löytyy: esim. tuleeko maisteritutkinnosta (160 ov.) ja DI-tutkinnosta (180 ov.) samanlaajuisia (300 ECTS)? Vuonna 2003 pidetään asiaan liittyen Berliinin konferenssi. 6. Muut asiat Muita asioita ei ollut.

5 5 7. Neuvottelukunnan seuraavan kokouksen teema ja ajankohta (Tarmo Hahto) Seuraavasta neuvottelukunnan kokousajankohdasta lähetetään jäsenille pari ehdotusta.