Linjauksen valmistelun reunaehtoja Globalisaatio + finanssikriisi + grand challenges ei paluuta vanhaan (työnjaon ja erityisesti tehtävärakenteen muut

Transkriptio

1 Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset 2010 MINNE MENET KORKEAKOULUTUS? HAAGA-HELIA HELIA ammattikorkeakoulu Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto

2 Linjauksen valmistelun reunaehtoja Globalisaatio + finanssikriisi + grand challenges ei paluuta vanhaan (työnjaon ja erityisesti tehtävärakenteen muutokset kilpailuissa ja kasvutekijöissä, Kiina, Intia)=> "uusi normaali", pitkä hitaan kasvu kausi kohti "kokeilutaloutta", "yritteliäisyysyhteiskuntaa" => uutta luovien tehtävien lisääntyminen=> liikkuvuus, epävarmuus aiemmat toimintatavat ja keinot riittämättömiä innovaatiot epävarman tulevaisuuden hallintana poliittinen tahto & kansalaispaine? Kansainvälisesti kilpailukykyisten y vahvuuksien rikastaminen, valinnat => maailmanluokan osaamiskeskittymät ja innovaatioympäristöt Uusien osaamisalueiden ja lupaavien kasvualueiden tunnistaminen ja mahdollisuuksiin tarttuminen Suomen vetovoima on heikko. Onko parannettavissa? Mittavista TI-panostuksista laadukkaampaa ja vaikuttavampaa tulosta (ei aina vaan enemmän) Meneillään mittavia uudistuksia: yliopistouudistus, korkeakoulujen ja sektoritutkimuksen rakenteellinen kehittäminen, infrastruktuuripolitiikan käynnistäminen, tutkijanurajärjestelmä, innovaatiopolitiikan uudet keinot ja toimintamallit, strategiset huippuosaamisen keskittymät Konsensusmallin rajat? Yhteistyökulttuuri ja luottamus => avoimuus, keskustelu, näyttöön perustuva politiikka, päättäjien ja tutkijoiden vuoropuhelu 2

3 Arvioinnit: tutkimus- ja innovaatiotoiminnan haasteet Tieteellisen tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden heikkeneminen Tutkimusjärjestelmän hajanaisuus Epäedullinen opiskelija/opettaja suhdeluku KTI-järjestelmän vähäinen kansainvälisyys Maahanmuuton ja ulkomaisten osaajien määrän vähäisyys Edelläkävijyyden kulttuuri (kokeilut & riskit) kehittymätön "Systeemisyys & konsernijohtaminen" i => innovaatiopolitiikan kokonaisvaltainen kehittäminen Työelämän ja johtamisen kehittäminen Kasvuyrittäjyyden vähäisyys Sosiaalisten innovaatioiden ja palveluinnovaatioiden hyödyntäminen Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan t i i tehostaminen t Yritystukijärjestelmän sekavuus ja tehottomuus ICT-ympäristöjen kehittymättömyys ja matalat tietoliikenneinvestoinnit i i i Tuottavuuden kohottaminen, julkisen talouden kestävyys Työpanoksen määrän väheneminen (työikäinen väestö pienentyy yli henkilöllä ll vuodessa) ja työvoimapulan uhka 3

4 KTI-politiikka: periaatteet ja tavoitteet Priorisointi strategiset valinnat, voimavarojen oikea kohdentaminen ja vaikuttavuuteen arviointi Erikoistuminen vahvuusaloille: selkeät t&k- organisaatioiden profiilit Valikoiva päätöksenteko ja sen edellytysten vahvistaminen Julkisen varoin rahoitetun tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön ja työnjaon tiivistäminen Tutkimusjärjestelmän j "tasapainoinen kehittäminen" korkeatasoinen tieteellinen perustutkimus onnistuneiden sovellutusten edellytyksenä Kansainvälistyminen KTI-järjestelmän kaikilla tasoilla 4

5 Laatu Riskinotto Horisontaalisia teemoja Kannustimet; ohjausjärjestelmät Kokeileva yhteiskunta Säädösympäristö ä Vaikuttavuus, arviointi, tietopohja 5

6 Kehittämiskohteita Perustutkimuksen vahvistaminen: osa TKI- rahoitussuunnitelmaa (infrat, rahoitusmalli, tulosohjaus, kannustimet, rakenteellinen kehittäminen, i työnjako) Tutkijanuramallin toteuttaminen Infrastruktuuripolitiikka: toimielin ja rahoitus Julkisten tietovarantojen hyödyntäminen Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen: sivistyspoliittisen ministerityöryhmän y linjaus Sektoritutkimuksen uudistus Inhimilliset voimavarat (kysyntä ja tarjonta koulutusaloittain) Aktiivinen työ- ja osaamisperusteinen maahanmuuttopolitiikka Kasvuyrittäjyys Julkiset hankinnat (hyvinvointipalvelut, energiahuolto, ympäristö, viestintä, liikenne rakentaminen) 6

7 KTI-rahoituksen periaatteita Eurooppa strategian yhteydessä keväällä 2010 EU-ministerivaliokunta asetti t&k-toiminnan toiminnan rahoituksen tavoitteen: kansallinen tavoite on pitää t&k-rahoituksen bkt-osuus vähintään 4 prosentissa. Tavoite on vaativa ottaen huomioon valtiontalouden kestävyyden haasteet ja globaalin toimintaympäristön epävarmuustekijät. Kehittämisen pääperiaatteet ovat riittävä, oikein suunnattu ja joustavasti uudelleen kohdennettavissa oleva tuloksellinen t&k-rahoitus. Yksityisen sektorin osuus tulisi olla vähintään 2/3. Tarkoittaa nykykyisin kasvuennustein noin 100 milj. euron lisäystä vuosittain (2010: 2055 milj. ; 2020: 3100 milj. ), jos julkisten t&k- investointien osuus on 1,2 prosenttia 7

8 KTI-rahoituksen periaatteita ennakoitavaa ja pitkäjänteistä; julkisen rahoituksen osuuden tulee kasvaa julkisen rahoituksen kilpailtua osuutta ei tule kasvattaa; pitkäjänteisen osaamisen kehittämisen kannalta perusrahoituksen ja kilpaillun suhde on epäsuotuisa (nyt 48:52) yliopistorahoituksessa on pyrittävä tutkimuksen pirstoutuneisuuden vähentämiseen uusia ja nykyisiä resursseja suunnataan tärkeimpiin kohteisiin: vahvuudet ja valitut painoalat, SHOKit ja yhteiskuntien suuret haasteet, infrastruktuurit, tuu t, tutkijanurajärjestelmä, u ajä jeste ä, kansainvälistäminen stä edistetään KTI-toiminnan tulosten soveltamista, siirtämistä käytäntöön ja kaupallistamista aktivoidaan yritysten TI-toimintaa, tavoitteena laadukas t&k ja innovointikyvyn parantaminen aiempaa useammassa yrityksessä kaikilla toimialoilla sektoritutkimukseen koordinoitu kehittäminen edellyttää oman, toimijoiden yhteisen rahoitusmekanismin luomista Suomen kanavoituvalle kansainväliselle/eu rahoitukselle tavoitetaso? t 8

9 KIITOS 9