Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 203/2010 vp Nuorten työllistäminen työmarkkinatuella kausiluonteisesti toimiviin yrityksiin Eduskunnan puhemiehelle Nuorten työttömyyden ennakoidaan nousevan 24 % vielä tänä vuonna. Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi perjantaina ehdotuksensa vuoden 2010 lisätalousarvioksi. Esityksen 64 miljoonasta eurosta pääosa suuntautuu nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Nuorten on vaikea saada työharjoittelupaikkaa, ja ilman kokemusta työtä ei saa. Työharjoittelupaikan puuttuminen vaikeuttaa myös opiskeluun pääsyä, koska tarvittavat pisteet puuttuvat. Kausiluonteisesti toimivilla yrityksillä olisi mahdollisuus palkata nuoria töihin työmarkkinatuen avulla. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska kausiluonteisesti toimiva yrittäjä joutuu lomauttamaan työntekijät silloin, kun yritys ei toimi. Työvoimaviranomainen ei tästä syystä hyväksy yrittäjää palkkaamaan nuorta työmarkkinatuella töihin. Toinen este on työvoimaviranomaisen suhtautuminen ilta- ja viikonlopputyöhön. Monet nuoret kykenevät ja tekevät mielellään töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Nykyisessä taantumassa nuorille tulisi antaa mahdollisuus tehdä työtä, ja tätä olisi työvoimaviranomaisten tuettava. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä mahdollistaakseen nuorten työllistämisen ja työharjoittelun kausiluonteisesti toimivissa yrityksissä ja millä tavoin hallitus tukee 15 vuotta täyttäneiden nuorten mahdollisuutta työntekoon myös iltaisin ja viikonloppuisin? Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2010 Marja Tiura /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 203/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä mahdollistaakseen nuorten työllistämisen ja työharjoittelun kausiluonteisesti toimivissa yrityksissä ja millä tavoin hallitus tukee 15 vuotta täyttäneiden nuorten mahdollisuutta työntekoon myös iltaisin ja viikonloppuisin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Palkkatuen myöntäminen kausiluonteiseen yritystoimintaan Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan palkkatukea ei voida myöntää, jos työnantaja on hakemuksen jättämistä edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä työssäkäyntialueella samoista tai samanlaisista tehtävistä taikka lyhentänyt heidän työaikaansa. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen mukaan palkkatukea voidaan kuitenkin myöntää, jos edellä mainitut toimenpiteet ovat päättyneet palkkatuen myöntämishetkellä. Toiminnan kausiluonteisuus itsessään ei ole palkkatuen myöntämisen esteenä. Näin ollen palkkatukea voidaan myöntää sinä aikana, jona toimintaa harjoitetaan. Jos työnantajan palveluksessa olevat työntekijät ovat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja työnantaja lomauttaa heidät toiminnan keskeytymisajaksi, tulee työnantajan tarjota työvoiman tarpeen lisääntyessä työtä lomauttamilleen työntekijöille. Tässä tilanteessa ei palkkatuetun työvoiman käyttämistä voida pitää muutoinkaan tarkoituksenmukaisena. Harjoittelu työsopimuslain näkökulmasta Harjoittelun suorittamisesta muussa kuin työsuhteessa on yleensä kyse tilanteessa, jossa harjoittelijalle ei makseta palkkaa harjoittelun ajalta. Sillä katsotaanko harjoittelu työsuhteessa suoritetuksi, on erityisesti merkitystä työnantajan takaisinottovelvollisuuden kannalta. Jos työharjoittelijan ei katsota työskentelevän työsuhteessa, häntä ei pidetä työsopimuslain tarkoittamana työntekijänä. Tällöin työnantajan takaisinottovelvollisuudella ei ole vaikutusta harjoittelijan hankkimiseen. Kun harjoittelija on tarkoitus palkata työsuhteeseen ja työnantajalla on lomautettuja, irtisanottuja tai osa-aikaisia työntekijöitä, sovelletaan lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin muitakin uusia työntekijöitä palkatessa. Lähtökohtaisesti työvoiman tarpeen lisääntyessä, työnantajan on tarjottava lisätyötä ensisijaisesti lomautetuille, osa-aikaisille tai irtisanotuille työntekijöilleen. Työnantaja ei voi palkata harjoittelijoita suorittamaan lomautettujen tai irtisanottujen tehtäviä. Yleensä harjoittelijoiden tehtävät ovat sellaisia, että ne edellyttävät kokeneemman työntekijän ohjausta. Harjoittelijat eivät varsinaisesti tuota työnantajalle varsinaista lisää, eikä heille maksettava korvaus vastaa tavallisten työntekijöiden palkkausta. Useinkaan harjoittelijoiden tehtävät eivät näin ollen ole sellaisia, joita työnantaja voisi tarjota työntekijöilleen tai joihin olisi tarve palkata vakinainen työntekijä. 2

3 Ministerin vastaus KK 203/2010 vp Marja Tiura /kok Toisaalta varsinkin tehtävissä, jotka ovat opittavissa kohtalaisen lyhyessä ajassa ja harjoittelijan työpanos ja sen tuottavuus työnantajalle on lähellä tavallisen työntekijän työpanosta, voidaan perustellusti kysyä milloin on kyse siitä, että työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä ja hänen on tarjottava tehtäviä lomautetuille, osa-aikaisille tai irtisanotuille työntekijöilleen. Yli 15-vuotiaden nuorten työllistäminen Laki nuorista työntekijöistä sääntelee alle 18- vuotiailla teetettävää työtä. Lain mukaan viisitoista vuotta täyttäneen henkilön säännöllinen työaika saa olla enintään yhtä pitkä kuin 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden säännöllinen työaika samassa työssä. Oppisopimuskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetussa oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan tietopuoliseen koulutukseen kuluva aika ja työaika yhteensä ei saa ylittää kahdeksaa tuntia vuorokaudessa eikä 40 tuntia viikossa. Oppivelvollisen työntekijän päivittäinen työaika koulutyön aikana saa koulun vapaapäivinä olla enintään seitsemän tuntia ja koulupäivinä enintään kaksi tuntia. Koulupäivän ja työajan pituus yhteensä ei saa kuitenkaan ylittää kahdeksaa tuntia eikä viikoittainen työaika 12 tuntia. Alle 18-vuotiaan työntekijän työaika ei saa ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa. Viisitoista vuotta täyttäneen henkilön työaika on sijoitettava kello 6:n ja 22:n väliseen aikaan. Viisitoista vuotta täyttänyt työntekijä, joka tekee julkisen viranomaisen hyväksymää ja valvomaa työtä ammattikoulutuksen saamiseksi, saa kaksivuorotyössä kuitenkin olla enintään kello 24:ään asti. Alle 15-vuotiaan työaika on sijoitettava kello 8:n ja 20:n väliseen aikaan. Työn järjestämisestä johtuvista painavista syistä alle 15-vuotiaan työaika voidaan kuitenkin sijoittaa kello 6:n ja 20:n väliseen aikaan. Työnantajan kodissa kotitaloustyötä tekevän nuoren työntekijän työaika voidaan kuitenkin sijoittaa työntekijän suostumuksella kello 23:een asti, milloin erityinen syy sitä vaatii. Palkkatuettua työtä voidaan tarjota 17 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle. Nuorten osoittaminen ilta- ja viikonlopputyöhön on edellä todetun lainsäädännön puitteissa täysin mahdollista. Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole antanut TE-toimistoille sellaista ohjeistusta, että iltatai viikonlopputyötä ei voisi 17 vuotta täyttäneille nuorille tarjota. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2010 Työministeri Anni Sinnemäki 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 203/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Marja Tiura /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att göra det möjligt för unga att bli sysselsatta och utföra arbetspraktik i företag med säsongartad verksamhet och hur stödjer regeringen möjligheten för ungdomar som fyllt 15 år att arbeta också på kvällar och veckoslut? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Beviljande av lönesubvention för säsongartad företagsverksamhet Enligt lagen om offentlig arbetskraftsservice kan lönesubvention inte beviljas, om arbetsgivaren under de nio månaderna närmast innan ansökan inlämnades av produktionsorsaker eller av ekonomiska orsaker har sagt upp eller permitterat arbetstagare inom pendlingsregionen i samma eller likadana uppgifter eller förkortat deras arbetstid. Enligt arbets- och näringsministeriets anvisning kan lönesubvention dock beviljas, om ovan nämnda åtgärder upphört vid den tidpunkt då lönesubventionen beviljas. Det att verksamheten är säsongartad utgör inte i sig något hinder för beviljande av lönesubvention. Således kan lönesubvention beviljas för den tid verksamheten bedrivs. Om arbetsgivaren har anställda vars anställningsförhållande gäller tills vidare och arbetsgivaren permitterar dem för den tid verksamheten är avbruten, ska arbetsgivaren erbjuda dessa permitterade arbetstagare arbete, när behovet av arbetskraft ökar. I en sådan situation kan det inte heller annars anses att det är ändamålsenligt att ha lönesubventionerad arbetskraft. Praktik med tanke på arbetsavtalslagen När praktik utförs i någon annan form än i ett anställningsförhållande, är det oftast fråga om en situation där praktikanten inte får lön för praktiktiden. Det om praktiken anses ha skett inom ramen för ett anställningsförhållande har betydelse speciellt med tanke på arbetsgivarens skyldighet att återanställa. Om praktikanten inte anses utföra arbete i ett anställningsförhållande, betraktas han eller hon inte som en arbetstagare på det sätt som avses i arbetsavtalslagen. Då saknar arbetsgivarens skyldighet att återanställa betydelse med hänseende till anskaffning av praktikanter. När avsikten är att anställa en praktikant i anställningsförhållande och arbetsgivaren har permitterade, uppsagda eller deltidsanställda arbetstagare, tillämpas i princip samma bestämmelser som när man anställer andra nya arbetstagare. Utgångspunkten är att när behovet av arbetskraft ökar, ska arbetsgivaren i första hand erbjuda sina permitterade, deltidsanställda eller uppsagda arbetstagare arbete. Arbetsgivaren kan inte anställa praktikanter för att utföra samma uppgifter som permitterade eller uppsagda anställda haft. I regel utför praktikanterna sådana uppgifter att det behövs handledning av en mera erfaren arbetstagare. Praktikanterna producerar de facto inte något egentligt tillskott för arbetsgivaren, och den ersättning som de får motsvarar inte lönesättningen för vanliga arbetstagare. Således är praktikanternas uppgifter oftast inte sådana som arbetsgivaren skulle kunna erbjuda åt sina an- 4

5 Ministerns svar KK 203/2010 vp Marja Tiura /kok ställda eller som skulle kräva att man anställer en ordinarie arbetstagare. Å andra sidan, speciellt när det gäller uppgifter som man kan lära sig inom relativt kort tid och när praktikantens arbetsinsats och dess produktivitet för arbetsgivaren ligger nära en vanlig arbetstagares arbetsinsats, är det befogat att ställa frågan när det handlar om att arbetsgivaren behöver fler arbetstagare och ska erbjuda uppgifterna åt sina permitterade, deltidsanställda eller uppsagda arbetstagare. Sysselsättning av unga personer som fyllt 15 år I lagen om unga arbetstagare finns bestämmelser om arbete som utförs av dem som inte fyllt 18 år. Enligt lagen får den ordinarie arbetstiden för en person som har fyllt 15 år vara högst lika lång som den ordinarie arbetstiden för arbetstagare som har fyllt 18 år och som utför arbete av samma slag. Den tid som en studerande inom sådan läroavtalsutbildning som avses i lagen om läroavtalsutbildning använder för teoretisk utbildning och den studerandes arbetstid får inte sammanräknat överstiga åtta timmar om dygnet och 40 timmar i veckan. Arbetstiden för den som är läropliktig får under pågående skolarbete uppgå till högst sju timmar per dag under skolans lovdagar och till högst två timmar per dag under skolans arbetsdagar. Skoltiden och arbetstiden sammanlagt får dock inte överstiga åtta timmar och veckoarbetstiden inte 12 timmar. Arbetstiden för en arbetstagare som inte fyllt 18 år får inte överstiga nio timmar om dygnet eller 48 timmar i veckan. Arbetstiden för en person som har fyllt 15 år ska förläggas mellan klockan 6 och klockan 22. En arbetstagare som har fyllt 15 år och som utför av en offentlig myndighet godkänt och övervakat arbete för att få yrkesutbildning får dock hållas i tvåskiftsarbete högst till klockan 24. Arbetstiden för en person som inte har fyllt 15 år ska förläggas mellan klockan 8 och klockan 20. Av vägande orsaker som beror på arbetsarrangemangen kan arbetstiden för en person som inte har fyllt 15 år dock förläggas mellan klockan 6 och klockan 20. Arbetstiden för en ung arbetstagare som utför hushållsarbete i arbetsgivarens hem kan dock med arbetstagarens samtycke pågå till klockan 23, om någon särskild orsak påkallar detta. Lönesubventionerat arbete kan erbjudas åt arbetslösa arbetssökande som fyllt 17 år. Inom ramen för den lagstiftning som det redogörs för ovan är det helt möjligt att unga personer anvisas till kvälls- och veckoslutsarbete. Arbets- och näringsministeriet har inte givit TE-byråerna sådana anvisningar att man inte kan erbjuda kvällseller veckoslutsarbete åt unga personer som fyllt 17 år. Helsingfors den 6 april 2010 Arbetsminister Anni Sinnemäki 5