Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 542/2012 vp Nuorten asema järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa Eduskunnan puhemiehelle Järjestäytymättömien työnantajien keskuudessa on julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan paljon erilaisia ongelmia muun muassa palkkojen ja työaikojen osalta. Tilanne on hankala erityisesti nuorten työntekijöiden kohdalla, jotka työskentelevät esimerkiksi opiskelujen ohessa, kesätöissä tai pitävät opinnoista taukoa, vaikkakin samat ongelmat voivat koskea ikään katsomatta kaikkia työntekijöitä. Nuoret työntekijät hakeutuvat usein sellaisiin työpaikkoihin, joihin pääsee nopeasti töihin ilman aiempaa alan työkokemusta, eikä työelämässä aloittelevalla nuorella välttämättä ole valmiuksia itse arvioida työsuhteen ehtoja tai palkan perusteita. Ansiot voivat jäädä varsin pieniksi, mikäli työ perustuu esimerkiksi provisiopalkkaukseen tai jos palkan määräytymisessä ilmenee ongelmia. Järjestäytymättömiä työnantajia löytyy useilta eri aloilta, eikä ongelmia voida yleistää koskemaan niitä kaikkia. Järjestäytymätön työnantaja voi olla myös omalta osaltaan tietämätön työnantajan velvoitteista. Julkisuudessakin olleissa tiedoissa on todettu, ettei järjestäytymättömillä työnantajilla välttämättä ole riittävää tietoa ja taitoa velvollisuuksista huolehtimiseen eivätkä he saa tietoa kootusti samoin kuin järjestäytyneet työantajat. Nuorten voi olla todella vaikeaa puuttua epäkohtiin työsuhteensa osalta, etenkin jos taustalla on pelko työpaikan menettämisestä. Mikäli ongelmia ei saada korjattua, tilanne voi ajautua niin pitkälle, että työntekijä irtisanoutuu työstä. Ilman pätevää syytä työstään eronnut joutuu kuitenkin odottamaan karenssiajan mahdollista työttömyysetuutta. Rajanveto pätevän syyn osalta ei edellä kuvatuissa ongelmissa ole selkeää. Opiskelevienkin nuorten kohdalla työnteko voi olla ainoa mahdollisuus saada elämisen kannalta tarvittavia lisäansioita. Alueilla, joilla työllisyystilanne on heikko, on etenkin nuorten vaikeaa löytää uutta työtä, ja tämä lisää entisestään kynnystä selvittää ongelmia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä tavoin järjestäytymättömiä työnantajia voidaan valvoa nykyistä tehokkaammin, miten heille voidaan nykyistä paremmin tarjota tietoa työnantajan velvollisuuksista, millä tavoin erityisesti nuorten asemaan järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa aiotaan jatkossa puuttua ja miten nuoria voidaan jatkossa auttaa ongelmatilanteissa? Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2012 Hanna Mäntylä /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Mäntylän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 542/2012 vp: Millä tavoin järjestäytymättömiä työnantajia voidaan valvoa nykyistä tehokkaammin, miten heille voidaan nykyistä paremmin tarjota tietoa työnantajan velvollisuuksista, millä tavoin erityisesti nuorten asemaan järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa aiotaan jatkossa puuttua ja miten nuoria voidaan jatkossa auttaa ongelmatilanteissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työntekijän työsuhteen vähimmäisehdot määräytyvät suurelta osin työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen perusteella. Työehtosopimusten noudattamista valvotaan kahden eri järjestelmän kautta. Työsuojeluviranomainen valvoo vain yleissitovien työehtosopimusten noudattamista ja vain niissä työsuhteissa, joissa työnantajan velvollisuus noudattaa työehtosopimusta perustuu yksinomaan työsopimuslain 2 luvun 7 :ään, ei työehtosopimuslakiin. Tuolloin työnantaja on aina työehtosopimukseen sitoutumaton. Yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan oikeusministeriön julkisessa ja maksuttomassa Internet-palvelussa sen jälkeen, kun niiden yleissitovuus on työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksellä vahvistettu. Näin kaikki yleissitovat työehtosopimukset ovat maksutta myös järjestäytymättömien työnantajien saatavilla. Samaisessa Internet-palvelussa on myös säädösrekisteri, josta löytyvät kaikki voimassa olevat lait. Työsuhteen vähimmäisehtojen määräytymisestä on paljon tietoa myös työmarkkinajärjestöjen kotisivuilla. Monilla järjestöillä on erityisesti nuorille työntekijöille suunnattuja palveluja. Esimerkkinä mainittakoon SAK:n, STTK:n ja Akavan maksuton puhelinneuvontapalvelu kesäduunari-info. Nuori työntekijä pystyy turvaamaan omaa asemaansa myös liittymällä ammattiliiton jäseneksi. Monet ammattiliitot ottavat jäsenikseen myös opiskelijoita. Nuorten työntekijöiden työelämätietoisuutta pyritään lisäämään myös erilaisilla kampanjoilla ja erityisesti nuorille suunnatuilla neuvontapalveluilla. Parhaillaan on esimerkiksi käynnissä vastuullinen kesäduuni 2012 kampanja, jossa on mukana järjestöjen lisäksi runsaasti suomalaisia yrityksiä. Työsuojeluviranomaisten kotisivuille on puolestaan koottu runsaasti tietoa työelämän pelisäännöistä ja nuoria työntekijöitä koskevasta erityissääntelystä. Yleissitovien työehtosopimusten noudattamista valvovat aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastajat. Valvonta perustuu asiakkailta tulleisiin yhteydenottoihin. Tavoitteena on, että kaikkiin asiakasaloitteisiin vastataan. Neuvoja ja ohjeita annetaan työsuhteen molemmille osapuolille. Järjestäytymätön työnantaja tai työntekijä voi siis aina ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen ohjeiden ja neuvojen saamiseksi. 2

3 Ministerin vastaus KK 542/2012 vp Hanna Mäntylä /ps Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 2012 Työministeri Lauri Ihalainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 542/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna Mäntylä /saf: På vilket sätt kan icke-organiserade arbetsgivare övervakas effektivare än nu, hur kan de bättre än nu erbjudas information om arbetsgivarens skyldigheter, på vilket sätt tänker man i fortsättningen ingripa när det gäller ställningen för ungdomar som är i icke-organiserade arbetsgivares tjänst och hur kan ungdomar i fortsättningen få hjälp i problemsituationer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Minimivillkoren för en arbetstagares anställningsförhållande bestäms till stor del enligt det kollektivavtal som tillämpas på anställningsförhållandet. Iakttagandet av kollektivavtalen övervakas via två olika system. Arbetarskyddsmyndigheten övervakar endast att allmänt bindande kollektivavtal följs och endast i de anställningsförhållanden där arbetsgivarens skyldighet att följa kollektivavtal grundar sig enbart på 2 kap 7 i arbetsavtalslagen, inte på lagen om kollektivavtal. Då är arbetsgivaren alltid obunden av kollektivavtalet. De allmänt bindande kollektivavtalen publiceras på justitieministeriets offentliga och avgiftsfria internettjänst efter det att deras allmänt bindande verkan har fastställts genom beslut av nämnden för fastställande av kollektivavtals allmänt bindande verkan. Alla allmänt bindande kollektivavtal är således gratis tillgängliga också för icke-organiserade arbetsgivare. På samma internettjänst finns också ett författningsregister över alla gällande lagar. Om bestämningen av minimivillkoren för ett anställningsförhållande finns också mycket information på arbetsmarknadsorganisationernas webbplatser. Många organisationer har tjänster som är särskilt riktade till unga arbetstagare. Som ett exempel må nämnas FFC:s, STTK:s och Akavas avgiftsfria telefonrådgivningstjänst Sommarjobbarinfo. En ung arbetstagare kan också trygga sin egen ställning genom att bli medlem av ett fackförbund. Många fackförbund tar också emot studerande som medlemmar. Man försöker också öka unga arbetstagares kunskap om arbetslivet genom olika kampanjer och genom rådgivningstjänster som är speciellt riktade till ungdomar. Som bäst pågår till exempel kampanjen Ansvarsfullt sommarjobb I kampanjen deltar utöver organisationerna också ett stort antal finländska företag. På arbetarskyddsmyndigheternas webbsidor har samlats rikligt med information om spelreglerna i arbetslivet och om särskilda bestämmelser som gäller unga arbetstagare. Iakttagandet av allmänt bindande kollektivavtal övervakas av arbetarskyddsinspektörerna inom ansvarsområdet för arbetarskyddet vid regionförvaltningsverket. Övervakningen baserar sig på kontakttaganden från kundernas sida. Målet är att alla kundinitiativ ska besvaras. Råd och anvisningar ges till båda parterna i ett anställningsförhållande. En icke-organiserad arbetsgivare eller arbetstagare kan alltså alltid ta kontakt med arbetarskyddsmyndigheten för att få anvisningar och råd. 4

5 Ministerns svar KK 542/2012 vp Hanna Mäntylä /ps Helsingfors den 6 juli 2012 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5