Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 739/2012 vp ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimintatavat Eduskunnan puhemiehelle Tietooni on tullut useita tapauksia Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Etelä-Suomen alueilta, joissa ELY-keskusten TE-toimistot ovat menetelleet mielestäni erittäin kummallisella tavalla: Yritys A lomauttaa työntekijöitä. Yritys B toimii samalla alalla kuin yritys A ja sillä on puolestaan rekrytointitarve. Yrityksen A lomautetut työntekijät ilmoittautuvat TE-toimistoon työttömiksi työnhakijoiksi, mutta TE-toimisto ei ohjaa tätä työvoimaa B:n suuntaan, vaikka B:llä on rekrytointitarve kyseisen alan työntekijöille. Syynä tähän on se, että TE-toimisto pitää työntekijät käytettävissä A:ta varten siltä varalta, että A:lla tulisi joskus tarve rekrytoida uutta työvoimaa/vanhaa työvoimaa takaisin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko perusteluissa kuvattu käytäntö koko maan laajuinen ja asianmukainen ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että asiaan liittyvät mahdolliset epäkohdat oikaistaan? Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2012 Kaj Turunen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kaj Turusen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 739/2012 vp: Onko perusteluissa kuvattu käytäntö koko maan laajuinen ja asianmukainen ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että asiaan liittyvät mahdolliset epäkohdat oikaistaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomessa käytössä oleva työnantajan lomautusmahdollisuus on todettu hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta tilanteissa, joissa työn tarjoamisen ja palkanmaksun mahdollisuudet väliaikaisesti keskeytyvät. Lomautusmenettelyn avulla vältetään irtisanominen ja työntekijät voivat usein palata takaisin entiseen työhönsä tilanteen parannuttua. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän työaikaa. Lomautuksen aikana lomautetut työntekijät ovat työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistossa. Voimassaolevan työvoimapalvelulain (JTPL 1295/2002) perusteella lomautettujen asiointi työ- ja elinkeinotoimistossa poikkeaa erilaisissa lomautustilanteissa. Samoin työvoimapalvelujen tarjonnan tarkoituksenmukaisuus vaihtelee lomautustilanteen mukaan. Kun henkilö on lomautettu toistaiseksi, hän ilmoittautuu henkilökohtaisesti työnhakijaksi työja elinkeinotoimistoon ja hänen tietonsa kirjataan työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään. Toistaiseksi lomautettujen palvelussa työja elinkeinotoimisto ja lomautettu arvioivat yhdessä mahdollisimman varhain jo lomautuksen alkuvaiheessa työsuhteen jatkumisen todennäköisyyttä ja tämän perusteella tarvittaessa uusia työ- ja koulutusvaihtoehtoja. Näin ollen toistaiseksi lomautettu on työnhakijana kaikkien työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen piirissä. Lomautetulle voidaan myös tehdä työtarjouksia. Määräajaksi lomautettujen osalta asiointi- ja palvelukäytännöt riippuvat lomautettujen määrästä. Kun määräaikainen lomautus koskee alle 10 työntekijää, lomautetut ilmoittautuvat henkilökohtaisesti työnhakijoiksi. Tässä yhteydessä työ- ja elinkeinotoimisto arvioi yhdessä lomautustilannetta ja toisen työn tarjoamisen tarkoituksenmukaisuutta. Tilanteissa, joissa määräaikainen lomautus kokee vähintään 10 työntekijää, lomautuksessa noudatetaan niin sanottua ryhmälomautusmenettelyä. Voimassa olevan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan henkilön katsotaan rekisteröityneen työnhakijaksi, jos työnantaja on tehnyt hänestä työ- ja elinkeinotoimistolle työsopimuslain 5 luvun 4 3 momentissa tarkoitetun ryhmälomautusilmoituksen (JTPL 3:5.1). Näiden ryhmälomautettujen henkilöiden tietoja ei kuitenkaan ole mahdollista tallentaa työhallinnon asiakastietojärjestelmään. Tästä syystä työn tai työllistymistä edistävien palvelujen tarjoaminen ryhmälomautetuille on käytännössä mahdotonta, ellei lomautettu itse ole oma-aloitteisesti rekisteröitynyt työnhakijaksi. Työ- ja elinkeinoministeriön työ- ja elinkeinotoimistoille antamassa ohjeessa korostetaan yritysten ja lomautettujen neuvonnan keskeisyyttä lomautuksen aikaisten työvoimapalvelujen (työnvälitys ja koulutus, sähköiset palvelumah- 2

3 Ministerin vastaus KK 739/2012 vp Kaj Turunen /ps dollisuudet) varmistamiseksi erityisesti ryhmämenettelyn piiriin kuuluvien lomautettujen osalta. Lomautusneuvonnan tavoitteena on varmistaa lomautuksiin liittyvien menettelyjen oikeellisuus erilaisissa lomautustilanteissa, varmistaa että lomautetut ovat tietoisia työvoimapalvelujen tarjoamista mahdollisuuksista lomautusten aikana sekä motivoida myös ryhmälomautettuja ilmoittamaan työnhakutietonsa työ- ja elinkeinotoimistoon joko sähköisesti tai henkilökohtaisesti. Lyhytkestoisissa lomautuksissa uuden työn tai palvelujen tarjoamista ei useinkaan voida pitää tarkoituksenmukaisena, mutta määräaikaisten lomautusten pitkittyessä lomautettujen saaminen palvelujen piiriin on erittäin tärkeää. Työ- ja elinkeinotoimistoja on kehotettu arvioimaan lomautusten pitkittymisen todennäköisyyttä, jotta työn tai muiden työllistymistä edistävien palvelujen tarjoaminen ei pitkittyisi tarpeettomasti. Erityisesti useita henkilöitä koskevissa pitempikestoisissa lomautustilanteissa työ- ja elinkeinotoimistot ovat yhteydessä työnantajaan myös lomautuksen aikana voidakseen arvioida tarvetta tarjota työvoimapalveluja lomautetuille. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi työvoima- ja yrityspalvelusta (HE 133/2012 vp). Lakiesitykseen sisältyy esitys luopua ryhmälomautusmenettelystä. Muutosesityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lomautettujen asiointi ja työttömyysetuuden maksatusprosessi erilaisissa lomautustilanteissa. Esityksen mukaan kaikki lomautetut rekisteröityisivät henkilökohtaisesti työnhakijoiksi ja näin työ- ja elinkeinotoimistolla olisi nykyistä paremmat edellytykset arvioida lomautettujen tilannetta ja tarvetta työn tai muiden työllistymistä edistävien palvelujen tarjontaan. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2012 Työministeri Lauri Ihalainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 739/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Kaj Turunen /saf: Tillämpas den praxis som beskrivs i motiveringen i hela landet och är den korrekt och vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att eventuella missförhållanden som hänför sig till detta ska rättas till? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den i Finland tillämpade möjligheten för arbetsgivare att permittera arbetstagare har konstaterats vara en bra och välfungerade lösning både ur arbetstagarnas och arbetsgivarnas perspektiv, i situationer där möjligheterna att erbjuda arbete och betala lön avbryts tillfälligt. Med hjälp av permitteringsförfarandet kan man undvika uppsägningar och arbetstagarna kan ofta återvända till sina tidigare arbeten, när situationen blivit bättre. Arbetsgivaren kan permittera arbetstagare antingen för viss tid eller tills vidare, så att utförandet av arbete avbryts helt eller genom att arbetstagarens arbetstid förkortas. Under permitteringen är de permitterade arbetstagarna arbetssökande på arbets- och näringsbyrån. Enligt den gällande lagen om offentlig arbetskraftsservice (LOAS 1295/2002) avviker sättet att uträtta ärenden på arbets- och näringsbyrån för permitterade med olika permitteringssituationer. På samma sätt varierar ändamålsenligheten med att erbjuda arbetskraftstjänster enligt permitteringssituationen. När en person har permitterats tills vidare, anmäler sig personen personligen som arbetssökande på arbets- och näringsbyrån och personens uppgifter införs i informationssystemet för arbetsförvaltningens kundbetjäning. Vid servicen för dem som permitterats tills vidare bedömer arbets- och näringsbyrån och den permitterade tillsammans i ett så tidigt skede som möjligt, redan när permitteringen börjar, sannolikheten och förutsättningarna för att anställningsförhållandet ska fortsätta och överväger utifrån detta nya arbets- och utbildningsalternativ, om det behövs. Således är sådana arbetssökande som har permitterats tills vidare berättigade till alla av arbetsoch näringsbyråns tjänster. Även arbetserbjudanden kan göras till permitterade. När det gäller dem som permitterats för viss tid beror sättet att uträtta ärenden och servicepraxis på antalet permitterade. När en permittering för viss tid gäller färre än 10 anställda, ska de permitterade personligen anmäla sig som arbetssökande. I detta sammanhang bedömer arbets- och näringsbyrån tillsammans permitteringssituationen och om det är ändamålsenligt att erbjuda något annat arbete. I situationer där en permittering för viss tid gäller minst 10 anställda, iakttas vid permitteringen ett så kallat gruppermitteringsförfarande. Enligt den gällande lagen om offentlig arbetskraftsservice anses en person ha registrerats som arbetssökande, om arbetsgivaren till arbets- och näringsbyrån för hans eller hennes del har lämnat in ett meddelande om gruppermittering enligt 5 kap. 4 3 mom. i arbetsavtalslagen (LOAS 3:5.1). Det är dock inte möjligt att införa uppgifterna om dessa gruppermitterade personer i arbetsförvaltningens kundinformationssystem. På grund av detta är det i praktiken omöjligt att er- 4

5 Ministerns svar KK 739/2012 vp Kaj Turunen /ps bjuda arbete eller sysselsättningsfrämjande tjänster för gruppermitterade, om inte den permitterade själv på eget initiativ registrerat sig som arbetssökande. I arbets- och näringsministeriets anvisning för arbets- och näringsbyråerna betonas hur viktigt det är med rådgivning till företag och permitterade, för att säkerställa arbetskraftsservice (arbetsförmedling och utbildning, möjligheter till e-tjänster), i synnerhet när det gäller permitterade som berörs av ett gruppermitteringsförfarande. Permitteringsrådgivningen syftar till att säkerställa att förfaringssätten är riktiga i olika permitteringssituationer, att de permitterade är medvetna om de möjligheter som arbetskraftstjänsterna erbjuder under permitteringar samt att motivera även gruppermitterade att meddela uppgifterna om sin jobbsökning till arbets- och näringsbyrån antingen elektroniskt eller personligen. När det gäller kortvariga permitteringar, kan det oftast inte anses vara ändamålsenligt att erbjuda ett nytt arbete eller tjänster, men när tidsbestämda permitteringar drar ut på tiden, är det mycket viktigt att de permitterade får tillgång till tjänster. Arbets- och näringsbyråerna har uppmanats att bedöma om det är sannolikt att permitteringen drar ut på tiden, för att det inte i onödan ska dröja innan arbete eller andra sysselsättningsfrämjande tjänster erbjuds. Särskilt vid längre permitteringar som berör många personer är arbets- och näringsbyrån i kontakt med arbetsgivaren också under permitteringen, för att kunna bedöma behovet av att erbjuda arbetskraftstjänster för de permitterade. Regeringen har till riksdagen lämnat en proposition med förslag till lag om offentlig arbetskrafts- och företagsservice (RP 133/2012 rd). I lagförslaget ingår ett förslag om att gruppermitteringsförfarandet ska slopas. Ändringsförslaget har som mål att skapa enhetlighet i sättet att uträtta ärenden för permitterade samt i processen för utbetalning av arbetslöshetsförmån i olika permitteringssituationer. Enligt propositionen ska alla permitterade personligen registrera sig som arbetssökande och på detta sätt har arbetsoch näringsbyrån bättre förutsättningar än i dagens läge att bedöma situationen för de permitterade och deras behov av att bli erbjudna arbete eller andra sysselsättningsfrämjande tjänster. Helsingfors den 25 oktober 2012 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5