Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 909/2006 vp Työharjoittelusta saadun palkan määräytyminen Eduskunnan puhemiehelle "Ilman ammattikoulutusta oleva 17-vuotias saa työmarkkinatukea vain työvoimakoulutuksen, työharjoittelun, työkokeilun tai kuntoutuksen ajalta." (Työttömyysturva 2005, Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet, sivu 10). Ns. työharjoitteluraha eli työharjoittelun ajalta maksettava työmarkkinatuki on 23,24 euroa päivässä. Useat nuorisokotien ohjaajat ovat törmänneet seuraavassa kuvaamaani ongelmaan. Nuori saa työharjoittelupaikan. Työsopimuksessa työpäivän pituudeksi voidaan sopia neljä, kuusi tai kahdeksan tuntia. Kela maksaa työmarkkinatuen samansuuruisena, olipa työpäivän pituus mikä tahansa edellä mainituista. Nuori työntekijä voi siis valita, tekeekö neljän, kuuden vai kahdeksan tunnin pituisen työpäivän, ja työstä saatava korvaus on kaikissa tapauksissa yhtä suuri. Tällöin hän yleisimmin valitsee vaihtoehdon, jossa tuntimäärä on pienin mahdollinen. Näin tehdessään työtä tekevä omaksuu samalla sen asenteen, että tekemällä vähemmän ja sitoutumalla lyhyemmäksi aikaa voi saada saman määrän rahaa kuin tekemällä pitemmän työpäivän. Liian lyhyt työaika työharjoittelun puitteissa suo nuorelle mahdollisuuden sitoutumattomuuteen ja lyhytjänteisyyteen. Työharjoittelupaikkojen tarkoitus olisi nimenomaan kasvattaa työmoraalia, vastuuta sekä pitkäjänteistä työhön sitoutumista. Työnantajalle neljän tunnin pituisen työpäivän järjestelyt saattavat olla hankalammat kuin normaalin kahdeksan tunnin työpäivän osalta. Näin on esimerkiksi liikkuvissa työkohteissa, kuten rakennus- ja LVI-alalla, kiinteistönhoidossa, kuljetusalalla, maanrakennustöissä, maataloustöissä, metsäalalla jne. Muiden muassa LVIja sähköalalla työkohteet saattavat sijaita toisella paikkakunnalla. Kuitenkin, kun aamulla mennään töihin, ei usein ole mahdollista lähteä kesken päivän palauttamaan työharjoittelijaa kotiin. Tämän vuoksi työharjoittelukohteita löytyy entistä vähemmän. Työttömyysturvan lainsäädäntöön, asetuksiin ja soveltamisohjeisiin tulee tehdä tarkistukset niin, että täysimääräinen työmarkkinatuki, 23,24 euroa päivässä, edellyttää joko 6 tunnin työskentelyä päivässä tai 30 tunnin työskentelyä viikossa niin, että päivittäinen työtuntien määrä voi vaihdella neljän ja kahdeksan tunnin välillä. Mikäli työaika on lyhyempi kuin 6 tuntia päivässä tai 30 tuntia viikossa, tulee työmarkkinatukea maksaa tehtyjä työtunteja vastaava osuus. Tästä esimerkki: harjoittelijan työaika on 4 tuntia päivässä, jolloin työmarkkinatuen määrän kyseisenä päivänä tulee olla 4/6 x 23,24 euroa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä saattaakseen maksettavan työmarkkinatuen vastaamaan tehdyn työharjoittelun määrää? Versio 2.0

2 Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2006 Inkeri Kerola /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 909/2006 vp Inkeri Kerola /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Kerolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 909/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä saattaakseen maksettavan työmarkkinatuen vastaamaan tehdyn työharjoittelun määrää? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työmarkkinatuen painopistettä on viime vuosina voimakkaasti muutettu passiivisesta tuesta aktiiviseen, esimerkkinä tästä on työmarkkinatuen maksaminen työvoimapoliittisen toimenpiteen ajalta. Nuorten työmarkkinatuen saajien aktivoinnin lisäämisestä on toteutettu ns. nuorten yhteiskuntatakuulla, jonka mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle laaditaan kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta yksilöity työnhakusuunnitelma hänelle tarjottavista työvoimapalveluista. Ammattitaidottomat nuoret ohjataan käyttämään ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja sekä koulutus- ja ammattitietopalvelua tai heidät ohjataan työkokeiluun tai työharjoitteluun. Työharjoittelu on ilman työsuhdetta järjestettävä työllistymistä edistävä toimenpide, joka on rajattu koskemaan alle 25-vuotiaita ammatillista koulutusta vailla olevia nuoria. Työpaikalla tapahtuvan työharjoittelun keskeisenä tavoitteena on perehdyttää työelämään nuoria, joilla ei ole ammatillista koulutusta eikä useimmissa tapauksissa myöskään työkokemusta. Työharjoittelussa nuori voi myös kokeilla erilaisten ammattien ja työpaikkojen kiinnostavuutta ja soveltuvuutta. Työharjoittelusta laaditaan sopimus, jonka allekirjoittavat työvoimatoimisto, työharjoitteluun osallistuva ja työharjoittelun järjestäjä. Sopimuksessa on oltava muun muassa työharjoittelun suoritusaika ja -paikka, tehtävät, joita henkilö suorittaa työharjoittelun aikana sekä yhteyshenkilö työpaikalla. Työharjoittelun päivittäinen kesto voi vaihdella neljän ja kahdeksan tunnin välillä. Viikoittainen kesto voi olla enintään viisi päivää. Työvoimatoimiston on aina selvitettävä, ovatko työharjoittelupaikan olosuhteet sellaiset, että työharjoittelulle asetetut edellytykset täyttyvät. Työvoimatoimiston on myös huolehdittava, että tehtävien vaativuustaso vastaa työharjoittelijan ammattitaitoa ja mahdollista työkokemusta. Lainsäädännössä on rajoituksia, joiden tarkoituksena on estää työntekijöiden korvaaminen työharjoitteluun palkatta osallistuvilla, estää työharjoittelun järjestäjän palveluksessa olevien palkkatyöntekijöiden aseman heikentyminen sekä ehkäistä yritysten välisen kilpailun vääristyminen. Työharjoittelussa olevalla henkilöllä ei saa teettää työtä samalla tavalla kuin työsuhteessa olevalla, koska menettely olisi vastoin työharjoittelun tarkoitusta. Työharjoittelijan ohjaus ja valvonta tulee myös olla koko työharjoittelujakson ajan asianmukaisesti järjestetty. Työharjoittelijalle ei makseta työharjoittelun ajalta palkkaa, koska hän ei ole työsuhteessa työharjoittelun järjestäjään tai työvoimatoimistoon. Työmarkkinatukeen oikeutetulle työharjoitteluun osallistuvalle maksetaan työmarkkinatukea toimenpiteen perusteella niiltä päiviltä, joina hän osallistuu työharjoitteluun. Työharjoittelijalle maksettava työmarkkinatuki päivässä on samansuuruinen, vaikka päivittäinen työharjoitteluaika voi vaihdella neljän ja kahdeksan tunnin välillä. 3

4 Ministerin vastaus Työharjoittelun päivittäinen kesto harkitaan jokaisessa tapauksessa erikseen ottaen huomioon muun muassa työharjoitteluun menevän henkilön tilanne, työtehtävien laatu ja työharjoittelun tarkoitus sekä sille asetetut tavoitteet. Työharjoittelun tavoitteiden saavuttamiseksi on useimmiten tarpeellista, että työharjoittelun päivittäinen kesto on enemmän kuin neljä tuntia. Mutta on myös tilanteita, jolloin neljän tunnin päivittäinen työharjoittelu on tarkoituksenmukaisinta. Tällöin nuoren henkilön aktivointia ei edistä se, että hän saisi työttömänä suuremman työmarkkinatuen kuin aktiivitoimenpiteessä ollessaan. Työharjoittelun ajalta maksettavan työmarkkinatuen määrän muutoksiin ei ole tarvetta tässä vaiheessa. Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2006 Työministeri Tarja Filatov 4

5 Ministerns svar KK 909/2006 vp Inkeri Kerola /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 909/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Inkeri Kerola /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att få det utbetalade arbetsmarknadsstödet att motsvara mängden av arbetspraktik? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Man har under senare år kraftigt ändrat arbetsmarknadsstödets tyngdpunkt från passivt stöd till aktivt, ett exempel på detta är att arbetsmarknadsstöd betalas under arbetskraftspolitisk åtgärd. Den ökade aktiveringen av unga som får arbetsmarknadsstöd har genomförts i och med den så kallade samhällsgarantin för unga. I enlighet med denna samhällsgaranti utarbetas för alla unga under 25 år en specificerad jobbsökarplan som omfattar den arbetskraftsservice som erbjuds honom eller henne inom tre månader efter arbetslöshetens början. Unga som saknar yrkeskompetens vägleds till att använda yrkesvalsoch karriärplaneringstjänster samt utbildningsoch yrkesinformationstjänster, eller så anvisas de arbetsprövning eller arbetspraktik. Arbetspraktik är en sysselsättningsfrämjande åtgärd som ordnas utan anställningsförhållande. Åtgärden har begränsats att gälla endast unga under 25 år som saknar yrkesutbildning. Det centrala målet med arbetspraktik på arbetsplats är att introducera unga som saknar yrkesutbildning, och i de flesta fall även arbetserfarenhet, i arbetslivet. Genom arbetspraktik kan de unga också pröva på hur intressanta och lämpliga olika yrken och arbetsplatser är. Om arbetspraktiken ingås ett avtal som undertecknas av arbetskraftsbyrån och av den som deltar i och den som anordnar arbetspraktiken. I avtalet skall bland annat ingå tiden och platsen för utförandet av arbetspraktiken och de uppgifter som den unga utför under arbetspraktiken, samt kontaktpersonen på arbetsplatsen. Arbetspraktikens längd per dag kan variera mellan fyra och åtta timmar. Längden per vecka kan vara högst fem dagar. Arbetskraftsbyrån skall alltid utreda om omständigheterna på praktikplatsen är sådana att de förutsättningar som uppställts för arbetspraktiken uppfylls. Arbetskraftsbyrån skall också se till att arbetsuppgifternas kravnivå motsvarar praktikantens yrkeskompetens och eventuella arbetserfarenhet. Lagstiftningen innehåller begränsningar vilkas syfte är att förhindra att man ersätter arbetstagare med personer som deltar i arbetspraktik utan lön, förhindra att ställningen för dem som är avlönade anställda hos praktikanordnaren försvagas och att förebygga snedvridning av konkurrensen mellan företag. Man får inte låta dem som deltar i arbetspraktik utföra arbete på samma sätt som dem som står i anställningsförhållande, eftersom detta förfaringssätt skulle strida mot avsikten med arbetspraktiken. Handledningen av och tillsynen över praktikanten bör också vara ordnade på tillbörligt sätt under hela praktikperioden. Till praktikanten betalas inte lön under arbetspraktiken, eftersom han eller hon inte står i anställningsförhållande vare sig till praktikanordnaren eller till arbetskraftsbyrån. Till dem som deltar i arbetspraktik och är berättigade till arbetsmarknadsstöd betalas arbetsmarknadsstöd på grundval av åtgärd för de dagar som de deltar i arbetspraktiken. Beloppet på det arbetsmark- 5

6 Ministerns svar nadsstöd per dag som betalas till praktikanten är lika stort fast den dagliga tiden i arbetspraktik kan variera mellan fyra och åtta timmar. Den dagliga längden på arbetspraktiken prövas särskilt i varje enskilt fall bl.a. med beaktande av situationen för den som påbörjar arbetspraktiken, kvaliteten på arbetsuppgifterna och avsikten med arbetspraktiken samt de uppställda målen. För att uppnå arbetspraktikens mål är det oftast nödvändigt att arbetspraktikens dagliga längd är över fyra timmar. Men det finns också situationer där daglig arbetspraktik på fyra timmar är mest ändamålsenligt. I dessa fall främjas aktiveringen av den unga inte av att han eller hon som arbetslös skulle få högre arbetsmarknadsstöd än under aktiv åtgärd. I detta skede finns det inte behov av att ändra beloppet på sådant arbetsmarknadsstöd som betalas under arbetspraktik. Helsingfors den 7 december 2006 Arbetsminister Tarja Filatov 6