ERILLISET OPINTOKOKONAISUUDET HYPERMEDIAN OPINTOKOKONAISUUS

Transkriptio

1 ERILLISET OPINTOKOKONAISUUDET HYPERMEDIAN OPINTOKOKONAISUUS Hypermedia ja vuorovaikutteinen media Tampereen yliopiston informaatiotieteiden tiedekuntaan kuuluvassa hypermedialaboratoriossa tutkitaan uusia vuorovaikutteisia ja digitaalisia mediamuotoja. Hypermedian opinnoissa yhdistyvät monipuolisesti median käytön, tuottamisen ja analyysin eri ulottuvuudet. Hypermediassa käsitellään, organisoidaan ja esitetään digitaalisessa muodossa olevaa informaatiota, jota ei ole jäsennetty kirjan tai elokuvan tapaan peräkkäiseksi ja staattiseksi esitykseksi. Vuorovaikutteiset esitysmuodot tarjoavat perinteistä mediaa joustavampia tapoja tallentaa, käyttää ja omaksua tietoa. Lisäksi vuorovaikutteisen median kaksisuuntaisuus hämärtää median tuottajan ja yleisön välistä rajaa. Hypermedian opinnoissa tarjotaan monitieteinen kokonaiskuva näistä kehityskuluista. Hypermedian tutkimuskenttä liittyy käynnissä olevaa laajaan tietoyhteiskunnan murrokseen. Erityisesti tietoverkkojen kehittyminen viestintävälineenä on noussut keskeiseksi hypermedian sovellutusalueeksi. Hypermedian opinnoissa perehdytään vuorovaikutteisen multimedian toimintaan ja pohditaan varsinkin verkkomedian mahdollisuuksien hyödyntämistä useilla alueilla. Opetuksen tavoitteet ja sisältö Hypermedia on itsenäinen opintokokonaisuus, joka on suunniteltu tukemaan erikoistumista digitaalisen median asiantuntijaksi. Hypermedian opinnoissa perehdytään nopeasti kehittyvän vuorovaikutteisen median erityishaasteisiin tutkimuksen, suunnittelun ja toteutuksen näkökulmista. Tavoitteena on edistää hypermedian monitieteistä asiantuntemusta ja tarjota tutkimus- ja kehitysprojekteissa tarvittavia metodisia, mediahistoriallisia ja käytännöllisiä valmiuksia. Hypermedian opinnot tarjoavat mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti uuden vuorovaikutteisen median ulottuvuuksiin ja erikoistua hypermedian tutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin. Hypermedian opintoja on mahdollista yhdistää sivuaineeksi erilaisiin oppiaineyhdistelmiin. Suosittua on ollut hypermedian kytkeminen esimerkiksi viestintätieteisiin, taiteidentutkimukseen, tietojenkäsittelytieteisiin, markkinointiin, hallintotieteisiin ja kasvatustieteisiin. Opinnoista suoriutuminen edellyttää tietokoneen ja tietoverkkojen käytön perusteiden tuntemusta. Opintojen kuluessa annetaan perustiedot ja -taidot hypermedian tuottamisessa tarvittavien ohjelmistojen ja laitteiden käytöstä. Opintojen rakenne Perusopintovaiheessa pakollisia opintojaksoja ovat P1 ja P2 (laajuudeltaan yhteensä 6 ov). Lisäksi osioista P3 ja P4 suoritetaan valinnaisia opintojaksoja yhteensä 9 ov niin, että perusopintokokonaisuuden 15 ov täyttyy. Kummastakin valinnaisesta osiosta on suoritettava vähintään yksi opintojakso. 129

2 Aineopintovaiheessa pakollisia opintojaksoja ovat A3.1 ja A3.2 (yhteensä 8 ov). Tämän lisäksi osioista A1 ja A2 suoritetaan kummastakin vähintään yksi opintojakso, yhteensä 12 ov valinnaisia aineopintokursseja. Tietoja kursseista ja kurssitoteutusten ja -suoritusten vastuuhenkilöistä on saatavissa hypermedialaboratorion toimistosta tai www-sivuilta ( Vastaavuus aikaisempiin vaatimuksiin Opintojaksojen numerointi on muuttunut aikaisemmista vaatimuksista. Vastaavuustaulukko on nähtävillä laitoksen ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Hypermedian perusopintokokonaisuus 15 ov P1 ja P2 Hypermedian johdanto-opinnot P1 Johdatus vuorovaikutteiseen mediaan P2 Hypermediaohjelmistojen ja verkkojulkaisemisen perusteet P3 Ajankohtaiset sovellusalueet P3.1 Digitaalinen media verkoissa P3.2 Digitaalinen mediakulttuuri P3.3 Vuorovaikutteisen median käyttö ja käyttökulttuurit P3.4 Johdatus ajankohtaisiin teemoihin P4 Hypermedian ja mediatuotannon erikoisalat P4.1 Digitaalisen median suunnittelu ja käsikirjoittaminen P4.2 Kuvasuunnittelu digitaalisessa mediassa P4.3 Video vuorovaikutteisessa mediassa P4.4 Ääni- ja musiikkisuunnittelu Hypermedian aineopintokokonaisuus 20 ov A1 Hypermedian kehittäminen ja suunnittelu A1.1 Kokemuksen suunnittelu A1.2 Digitaaliset pelit ja viihde A1.3 Digitaalinen yhteisöllisyys A1.4 Mediakonvergenssi ja tiedon rakentuminen A1.5 Johdatus virtuaalitodellisuuksiin A1.6 Oppiminen ja mediat A1.7 Tieto, tiedon rakentuminen ja hypermedia A1.8 Perehtyminen hypermedian tutkimusalueeseen A2 Hypermedian toteutus ja arviointi A2.1 Sisältötuotantoprojektin tuottaminen, hallinta ja tekijänoikeudet A2.2 Projektityö A2.3 Animaation ja 3D-grafiikan kysymyksiä A2.4 Multimedia- ja mediavirtasovellukset verkossa A2.5 Hypermedian erityiskysymyksiä mediat, kulttuurit ja teknologiat murroksessa A3 Hypermedian tutkimus A3.1 Metodityöpaja A3.2 Proseminaari 130

3 PERUSOPINNOT 15 OV Basic Studies (15 credits 30 ECTS credits) P1 ja P2 Hypermedian johdantoopinnot 6 ov Introductory Studies to Hypermedia P1 Johdatus vuorovaikutteiseen mediaan 3 ov Introduction to Interactive Media Tavoite: Johdattaa hypermedian ja tietoverkkojen (mm. Internet) teoreettiseen taustaan, peruskäsitteistöön ja historiaan sekä nykyisiin ja lähitulevaisuuden käyttömahdollisuuksiin. Sisältö: Hyper- ja multimedian taustaa, peruskäsitteistöä ja -tekniikkaa sekä toteutuksia. Johdatusta tietoverkkopalveluiden peruskäyttöön, verkkojulkaisemiseen ja tekijäohjelmistoihin. Hypermedian sovellusalueet mm. koulutuksessa, viestinnässä, viihteessä ja matkailussa. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen kuulustelu ja hyväksytty 1. Slevin: Internet and Society. London: Polity Press, 2. Nelson: Literary Machines. 3. Nielsen: Hypertext and Hypermedia. San Diego: Academic Press, Malmirae Linjama Sirola Veistola: Kotisivun tekeminen. Visual-sarja. Jyväskylä: Teknolit, Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita ja muuta tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia P2 Hypermediaohjelmistojen ja verkkojulkaisemisen perusteet 3 ov Introduction to Hypermedia Applications and Web Publishing Tavoite: Antaa perustiedot hypermediaprojekteissa käytettävistä ohjelmistoista sekä luoda yleiskuva hypermedian tuotantoprosessista erityisesti verkkoympäristössä. Kurssilla sivutaan myös mobiileita päätelaitteita ja eri mediaelementtien suhdetta niihin. Sisältö: P2-kurssin sisällöt noudattelevat hypermedian tuotantoprosessia. Kurssin alussa tutustutaan käsikirjoittamiseen ja mediaelementteihin ja niiden käyttöön hypermediasovelluksissa. Tämän jälkeen käydään mediaelementit systemaattisemmin läpi, eli perehdytään digitaalisen kuvan, äänen ja videon käsittelyyn hieman pintaa syvemmältä. Tässä yhteydessä sivutaan myös mediaelementteihin liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä. Mediaelementtien jälkeen käydään läpi HTML-julkaisun eri puolia, näkökulmana ja tavoitteena on perehtyä käyttäjäystävällisten verkkosivujen toteuttamiseen. Viimeisenä osiona tutustutaan Flash-tekniikkaan ja sen hyödyntämiseen verkkosivujen elävöittäjänä. Vaadittavat opintosuoritukset: Dokumentoitu harjoitustyö ja tentti. 1. Niederst: Web Design in a Nutshell. O'Reilly, Keränen Lamberg Penttinen: Multimedian peruskirja. Jyväskylä: Teknolit, 3. Nielsen: WWW-suunnittelu. IT Press, Lisäksi www:stä löytyvä materiaali. P3 Ajankohtaiset sovellusalueet Current Application Areas Opiskelijan valinnan mukaan vähintään yksi opintojakso seuraavista: P3.1 Digitaalinen media verkoissa 3 ov Digital Media in Networks Tavoite: Antaa opiskelijoille ajankohtaisnäkymä tietoverkkoihin ja digitaaliseen mediaan käyttäjän, sisällön, vuorovaikutuksen ja teknologian näkökulmista. Sisältö: Kurssi keskittyy erityisesti uusimpiin verkkopalveluiden ja digitaalisen käyttökulttuurin muotoihin ja sisältöihin. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä tieteellisen raportin laatiminen tai harjoitustyö jostakin luennoilla käsitellystä aiheesta tai sen sovelluksesta. 1. Aula Oksanen: Eepos: suomalainen Internet-unelma. Helsinki: WSOY, 2. Dertouzos: What Will Be: How the New World of Information Will Change Our Lives? San Francisco: Harper- Edge, Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita ja tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. 131

4 P3.2 Digitaalinen mediakulttuuri 3 ov Digital Media Culture Tavoite ja sisältö: Tarjota yleinen historiallinen ja tulkinnallinen kehys digitaaliselle mediakulttuurille. Kurssin lähtökohtana on käsitys kulttuurista monisäikeisenä merkitysten tuottamisen prosessina. Tätä havainnollistetaan kahdella osa-alueella: 1) digitaalisuuden kulttuurihistoria rakentaa teknologian kehittämisen ja käyttöönoton kontekstia ja 2) digitaalisen mediakulttuurin tapauskertomuksia analysoi keskeisiä digitaalisen mediakulttuurin tuotteita ja palveluja. Kurssilla tehdään harjoitustyö, jossa jotain tuotetta tai palvelua analysoidaan suhteessa kulttuuriseen kontekstiinsa. 1. Järvinen Mäyrä (toim.): Johdatus digitaaliseen kulttuuriin. Tampere: Vastapaino, Ylä-Kotola Arai: Uusmediatieteen perusteet. Helsinki: Edita, 3. McLuhan: Ihmisen uudet ulottuvuudet. Helsinki: WSOY, Järvinen: Hyperteoria. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimusyksikkö, P3.3 Vuorovaikutteisen median käyttö ja käyttökulttuurit 3 ov The Usage and Usage Cultures of Interactive Media Tavoite: Opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelijat pohtimaan digitaalisten medioiden (tietokone, web, mobiilit ja digitaalitelevisio) käyttökulttuurin kehittymistä eli sitä, miten mediat muuttavat mm. arkielämää ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sisältö: Kurssi koostuu keskusteluluennosta ja harjoitustöistä, joissa opetellaan havainnoimaan omaa ja muiden ihmisten tapaa käyttää laitteita sekä tutustutaan aiheeseen liittyviin artikkeleihin. harjoitustyöt. Edeltävät opintosuoritukset: P.1 Johdatus vuorovaikutteiseen mediaan. 1. Deegan: Digital Futures Strategies for the Information Age. London Library Association Publishing Feldman: An Introduction to Digital Media. London Routledge P3.4 Johdatus ajankohtaisiin teemoihin 3 ov Introduction to Current Topics Opintojakso voidaan suorittaa tenttimällä neljä teosta opintojakson suosituslistalta, joka on saatavissa hypermedialaboratorion toimistosta tai www-sivuilta ( Kirjallisuus voidaan myös erikseen sopia vastuuopettajan kanssa. Opintojakson joko kokonaan tai osin korvaavaksi suoritukseksi voidaan hyväksyä myös erikseen sovittava luentosarja, seminaari tai harjoituskurssi. P4 Hypermedian ja mediatuotannon erikoisalat Special Areas of Hypermedia and Media Production Opiskelijan valinnan mukaan vähintään yksi opintojakso seuraavista: P4.1 Digitaalisen median suunnittelu ja käsikirjoittaminen 3 ov Designing and Scriptwriting Digital Media Tavoite ja sisältö: Kurssilla lähestytään hypermediasovellusten suunnittelua sekä käsikirjoittamisen että tuote- ja ohjelmistosuunnittelun perspektiiveistä. Hypermediaprojekteissa voidaan hyödyntää hyvin monenlaisia suunnittelumalleja. Tarkastelemalla rinnakkain erilaisia näkökulmia opitaan tunnistamaan kulloisenkin projektin kannalta sopivimmat menetelmät. Kurssi perehdyttää myös luovan ideoinnin ja konseptoinnin menetelmiin. Erilaisten suunnittelumenetelmien sopivuuden arvioimiseksi perehdytään multimediakerronnan ja interaktiivisten kerrontamuotojen erityispiirteisiin sekä verkkokirjoittamiseen. Lisäksi tutustutaan uusmedian genreihin sekä käyttöliittymällisiin konventioihin ja lajityyppeihin. Luennoilla esiteltyjä teoreettisia malleja syvennetään harjoituksissa soveltamalla niitä käytännön tilanteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitusten hyväksytty suorittaminen, tentti, oman käsikirjoituksen laatiminen ja esittely. 132

5 1. Luukkonen: Digitaalisen median käsikirjoitusopas. Helsinki: Edita, 2. Beyer Holtzblatt: Contextual Design: A Customer-Centered Approach to Systems Designs, San Francisco: Morgan Kaufmann, Lisäksi erikseen sovittavaa ajankohtaista oheismateriaalia. P4.2 Kuvasuunnittelu digitaalisessa mediassa 3 ov Image Design in Digital Media Tavoite: Tarjota opiskelijalle monipuolinen kuva tietokonepohjaisen grafiikan luomisesta, teoreettisista perusteista ja muokkaamisesta erityisesti verkkojulkaisutarkoituksiin. Sisältö: Kurssi aloitetaan digitaalisen kuvan perusteisiin ja kuvan tekijänoikeuksiin tutustumalla. Lisäksi perehdytään eri kuvaformaatteihin ja niiden käyttötilanteisiin. Kurssilla tutustutaan myös digitaalikameroihin ja verkkojulkaisemisen teknisiin ja esteettisiin reunaehtoihin. Kurssin harjoituksissa käydään läpi kuvankäsittelyn perusteet ja työmuodot erilaisissa kuvankäsittelyhankkeissa. dokumentoitu Edeltävät opinnot: Kurssin P2 (Hypermediaohjelmistojen ja verkkojulkaisemisen perusteet, entinen A2) hyväksytty 1. Sumiloff: Graafisen suunnittelun teknologia. Helsinki: Gummerus, 2. McClelland: Photoshop 6. Jyväskylä: Teknolit, Kress Leuwen: Reading Images: A Grammar of Visual Design 4. Tufte: Envisioning Information. Cheshire, CT: Graphics Press, Stafford: Visual Analogy. Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita ja tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. P4.3 Video vuorovaikutteisessa mediassa 3 ov Video in Interactive Media Tavoite: Antaa kokonaiskuva liikkuvan kuvan suunnittelusta ja käytöstä pääasiallisesti verkkomuotoisessa hypermediassa. Kurssilla sivutaan myös liikkuvan kuvan suhdetta mobiileihin päätelaitteisiin. Sisältö: Johdatus digitaalisen videotekniikan perusteisiin ja videoiden suunnitteluun sekä lyhyesti kuvaamiseen, digitoimiseen ja non-lineaariseen leikkaamiseen. Painopistealueena on liikkuvan kuvan hallittu yhdistäminen www-ympäristöihin ja sen suhde mobiileihin päätelaitteisiin. Edeltävät opinnot: Kurssin P2 (Hypermediaohjelmistojen ja verkkojulkaisemisen perusteet, entinen A2) hyväksytty 1. Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki: miten teen video-ohjelman käsikirjoituksen. Helsinki: Painatuskeskus, Hietala: Kuvien todellisuus: johdatusta kuvallisen kulttuurin ymmärtämiseen ja tulkintaan. Helsinki: Gummerus, Keränen et al.: Multimedia Multimedian peruskirja. Porvoo: Teknolit, 4. Tufte: Visual Explanations. Cheshire, CT: Graphics Press.4. P4.4 Ääni- ja musiikkisuunnittelu 3 ov Design of Soundscapes and Music in Digital Media Tavoite: Antaa opiskelijalle itsenäiseen työskentelyyn tarvittavat tiedot tietokoneen äänilaitteiden käytöstä sekä digitaalisen äänen tallentamisesta ja sen hyödyntämisestä hypermediatarkoituksiin. Sisältö: Kurssilla perehdytään hypermediasovellusten äänimaailman rakentamiseen ja suunnitteluun monikanavatekniikoita, verkkoympäristöjä ja erilaisia päätelaitteita silmälläpitäen. Harjoituksissa tutustutaan sekä sample-äänen että midi-äänen tuotantotekniikoihin PC-ympäristössä. Kurssi tarjoaa perustiedot ja taidot tuotantoprosesseista ja niissä huomioitavista sekä teoreettisista että teknisistä ratkaisuista. 133

6 Edeltävät opinnot: Kurssin P2 (Hypermediaohjelmistojen ja verkkojulkaisemisen perusteet, entinen A2) hyväksytty Peltola, J., Digitaalisen äänen tuottaminen. Jyväskylä: SATKU, Lisäksi erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita ja tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. AINEOPINNOT 20 OV Intermediate Studies (20 credits 40 ECTS credits) Opintokokonaisuus antaa perusvalmiudet hypermediaprojektien suunnitteluun, hallintoon, arviointiin, tutkimukseen ja soveltamiseen omalla erikoistumisalueella. Aineopintojen aloittamisen edellytyksenä on perusopintojen suorittaminen vähintään hyvin tiedoin. Muista mahdollisista aineopintojen valinnan kriteereistä ilmoitetaan erikseen. 20 opintoviikon kokonaisuus koostuu seuraavista osista: A1 Hypermedian kehittäminen ja suunnittelu 3 9 ov A2 Hypermedian toteutus ja arviointi 3 9 ov A3 Hypermedian tutkimus 8 ov Yhteensä 20 ov A1 Hypermedian kehittäminen ja suunnittelu Studies in Hypermedia Development and Design Opiskelijan valinnan mukaan vähintään yksi opintojakso seuraavista: A1.1 Kokemuksen suunnittelu 3 ov Experience Design Tavoite ja sisältö: Käyttäjän kokemus on keskeisessä roolissa peleissä, viihdepalveluissa sekä hyötypalveluissa. Kurssilla tarkastellaan, miten suunnitellaan arvokkaita ja upottavia kokemuksia sekä informatiivisia mediaympäristöjä. Kokemussuunnittelun peruslähtökohtana on, että vaikka jokainen kokemus on yksilöllinen, voimakkaiden kokemusten syntymisessä on tiettyjä peruselementtejä, joita voidaan käyttää hyväksi suunnittelussa. Nämä liittyvät visuaalisuuden, äänimaailman ja vuorovaikutuksen suunnitteluun sekä draamalliseen rakenteeseen ja kognitiivisen sisällön ytimeen. Kokemussuunnittelussa tarkastellaan mediatuotetta osana laajempaa elämän ja kulttuurin kokonaisuutta. Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään paremmin median luovaa käyttöä ja antaa valmiuksia suunnitella aisteja, tunnekokemuksia ja ajatusprosesseja stimuloivia mediaympäristöjä. Vaadittavat suoritukset: Tentti ja 1. Dodsworth (toim.): Digital Illusion Entertaining the Future with High Technology. MIT Press, Keinonen (toim.): Miten käytettävyys muotoillaan? Taideteollinen korkeakoulu, 3. Manovich: The Language of New Media. MIT Press, Shedroff: Experience Design 1. New Riders, Ware: Information Visualization Perception for Design. Morgan Kaufman, A1.2 Digitaaliset pelit ja viihde 3 ov Digital Games and Entertainment Tavoite ja sisältö: Digitaalisten mediavälineiden interaktiivinen luonne on vahvimmillaan pelillisissä mediatoteutuksissa. Pelit käyttävät digitaalisen median mahdollisuuksia tavoilla, jotka toisinaan hämärtävät viihteen ja taiteen rajaa. Tällä kurssilla tarjotaan katsaus pelityyppien kehitykseen digitaalisen viihteen laajemmassa kontekstissa. Pelien analyyseissä pelien estetiikka, interaktiivisuus ja pelattavuuden suhde perinteisen median kerronnallisuuteen ovat keskeisiä alueita. Yksinpelien lisäksi tutkitaan moninpelaamisen ja sosiaalisten pelimuotojen kehitystä. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiuksia pelien, edutainmentin ja muiden viihteellisten vuorovaikutteisten mediamuotojen arviointiin ja suunnitteluun. 134

7 1. Aarseth: Cybertext: Perspectives on Ergodic Literature. Baltimore: The Johns Hopkins University Press, Johnson: Interface Culture. Harper- Edge, Laurel: Computers as Theatre. Addison-Wesley, Murray: Hamlet on the Holodeck. MIT Press, Poole: Trigger Happy: Videogames and the Entertainment Revolution. Arcade Publishing, Mahdollinen muu kurssin yhteydessä ilmoitettava oheiskirjallisuus. A1.3 Digitaalinen yhteisöllisyys 3 ov Digital Communities Tavoite ja sisältö: Ihmisten välinen vuorovaikutus on kasvavassa määrin välittynyttä ja tapahtuu digitaalisten medioiden kautta. Uuden median käyttötilanne on tyypillisesti henkilökohtainen, mutta vuorovaikutteinen media tarjoaa myös mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kokemiseen ja rakentamiseen. Kurssilla tarkastellaan digitaalisen yhteisöllisyyden erityispiirteitä ja haasteita sekä eritellään verkko- ja mobiilimedian mahdollistamia vuorovaikutuksen tapoja. Kohteena ovat mm. ammatilliset, viihteelliset ja opetukselliset www-ympäristöt, ryhmäidentiteetin rakentumista tukevat ratkaisut ja mediayhteisöjen yhteydet fyysiseen ympäristöön ja yhteisöllisyyteen. 1. Jones (ed.): Cybersociety 2.0: Revisiting Computer-mediated Communication and Community. Sage, Hine: Virtual Ethnography. Sage, 3. Matikainen: Vuorovaikutus verkossa. Palmenia, Preece: Online Communities. Wiley, 5. Rheingold: The Virtual Community: Finding Connection in a Computerized World. Mandarin, Ja muu kurssin yhteydessä ilmoitettava oheiskirjallisuus. A1.4 Mediakonvergenssi ja tiedon rakentuminen 3 ov Media Convergence and Construction of Knowledge Tavoite ja sisältö: Opintojakso johdattaa opiskelijat integroituvien mediaympäristöjen maailmaan ja antaa kuvan eri laite- ja järjestelmäympäristöjen ominaispiirteistä ja tiedon rakentumisesta tässä integraatiossa. Tavoitteena kurssilla on tarjota opiskelijoille perustiedot vuorovaikutteisen median sisällöllisistä ja historiallisista ulottuvuuksista mediakonvergenssin kontekstissa, tiedon sosiaalisesta konstruktiosta sekä organisaatioiden eksplisiittisestä ja implisiittisestä tiedosta. Kurssi koostuu luennoista, ryhmätöistä ja palautetilaisuuksista. Luennoilla tarjotaan yleiskuva mediakonvergenssista ja tiedon rakentumisesta. Luentojen tarkoituksena on tarjota pohjatietoa uudenlaisten interaktiivisten sisältöjen suunnitteluun konvergoituvaa mediaa varten. Ryhmätyöskentelyssä suunnitellaan interaktiivisen median sisältökokonaisuus monimediaympäristöön. Suunnittelun kuluessa analysoidaan esimerkkejä palvelutoteutuksista esim. henkilökohtaisten tietokoneiden ja erilaisten mobiilipäätteiden tarjoamiin ympäristöihin sekä tutustutaan palvelukonseptien ja sisältösuunnittelun erityishaasteisiin skaalautuvissa monimediatoteutuksissa. Vaadittavat opintosuoritukset: Tentti, osallistuminen ryhmätyöskentelyyn, tulosten raportointi. 1. Covell: Digital Convergence: How the Merging of Computers, Communications and Multimedia Is Transforming Our Lives. Aegis, Davenport: Information Ecology: Mastering Information and Knowledge Environment. Oxford, Oxford University Press,

8 3. Laudon Laudon: Management Information Systems. 4. Nonaka Takeuchi: The Knowledge Creating Company. 5. Rinnetmäki Pöyhtäri: Digi-TV:n palveluntekijän opas. Tekes, Swann: TV dot Com: The Future of Interactive Television. TV Books, 7. Huchins: Cognition in the Wild. Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita, kirjallisuutta ja tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. A1.5 Johdatus virtuaalitodellisuuksiin 3 ov Introduction to Virtual Reality Tavoite ja sisältö: Kurssi tarjoaa yleiskuvan virtuaalitodellisuuteen liittyvästä ongelmakentästä, virtuaalitodellisuuden kehittämisen lähestymistavoista ja menetelmistä sekä virtuaalitodellisuuteen liittyvistä tekniikoista. Kurssilla tarkastellaan virtuaalitodellisuuden keskeisiä käsitteitä ja historiaa. Kurssilla käydään myös läpi virtuaalitodellisuuden sovelluksia sekä Suomessa että muualla. Lisäksi kurssilla tuodaan esiin virtuaalitodellisuuden kehittämistä koskevia kysymyksiä psykologian, fysiologian ja tekniikan näkökulmista tarkasteltuna. Kurssilta saa vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Mitä tarkoittavat virtuaalitodellisuus, simulaatio ja immersio? - Mitä eri lähestymistapoja virtuaalitodellisuuden kehittämiseen on? - Mitä sisältyy virtuaalitodellisuuden toiminnallisuuteen, mitkä menetelmät ja tekniikat liittyvät tähän? - Mitkä ovat yleisimmät virtuaalitodellisuuden sovellusalueet? 1. Kalawsky: The Science of Virtual Reality and Virtual Environments. Addison-Wesley, Reitmaa et al.: Virtuaaliympäristöt. Tekes-raportti 45/ Schroeder: Possible Worlds: The Social Dynamic of Virtual Reality Technology. Westview Press, Moser MacLeod (ed.): Immersed in Technology: Art and Virtual Environments. MIT Press, Dery: Escape Velocity: Cyberculture at the End of the Century. Grove/Atlantic, Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita ja tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. A1.6 Oppiminen ja mediat 3 ov Learning and Media Tavoite: Opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelijat oppimisen teorioihin ja käsitteisiin, erityisesti itseopiskeluun ja asiantuntijuuden kehittymiseen vuorovaikutteisissa ympäristöissä. Lisäksi opintojaksolla johdatetaan opiskelijoita pohtimaan oppimista digitaalisten medioiden (tietokone, web, digitaalitelevisio, mobiilit) avulla ja kautta. Oppimista tarkastellaan median välittämän tietosisällön, median käyttökulttuurin omaksumisen ja ymmärtämisen kehittymisen näkökulmista. Sisältö: Kurssi koostuu luennoista ja ryhmätöistä. Luennoilla tarjotaan yleiskuva oppimisesta ja eri medioiden vaatimista valmiuksista erilaisissa käyttöympäristöissä. Ryhmätyöskentelyssä arvioidaan medioiden käyttökulttuurin opittavuutta ja niiden avulla tapahtuvaa oppimista. Lisäksi opiskelijoita opastetaan tarkastelemaan omaa oppimistapaansa. Vaadittavat opintosuoritukset: Tentti, harjoitukset ja Edeltävät opintosuoritukset: Edeltävinä opintoina hypermedian perusopintojen hyväksytty 1. Hakkarainen Lonka Lipponen: Tutkiva oppiminen älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen, Jonassen Land (eds.): Theoretical Foundations of Learning Environments. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates, 3. Rouet Levonen Dillon Spiro (eds.): Hypertext and Cognition. Mahwah, NJ.: Lawrence Erlbaum,

9 4. Rouet Levonen Biardeau (eds.): Multimedia Learning: Cognitive and Instructional Issues. Oxford: Elsivier Science, Tynjälä: Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivististen oppimiskäsitysten perusteita. Kirjayhtymä, Uusikylä Atjonen: Didaktiikan perusteet, 7. Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita, kirjallisuutta ja tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. A1.7 Tieto, tiedon rakentuminen ja hypermedia 3 ov Knowledge, Knowledge Creation and Hypermedia Tavoite ja sisältö: Kurssin tavoitteena on perehdyttää inhimillisen tiedonkäsittelyn ja tiedon rakentumisen keskusteluihin hypermedian kontekstissa. Kurssilla tarkastellaan tiedon ja inhimillisen tiedonkäsittelyn ominaislaatua ja tiedon representaatiomuotoja. Pääpaino on hypermedian esitystapojen ja representaatiomuotojen kognitiivisten ja rakenteellisten tietoa koskevien seurausten pohtimisessa. 1. Shannon: A Mathematical Theory of Communication. 2. Haugeland: Mind Design II. 3. Bechel Graham: A Companion to Cognitive Science. 4. Barrett: Text, Context and Hypertext. Erikseen sovittavia ajankohtaisia artikkeleita ja tietoverkossa tarjolla olevaa materiaalia. A1.8 Perehtyminen hypermedian tutkimusalueeseen 3 ov Research Areas of Hypermedia Opintojakso voidaan suorittaa tenttimällä neljä teosta opintojakson suosituslistalta, joka on saatavissa hypermedialaboratorion toimistosta tai www-sivuilta ( Kirjallisuus voidaan myös erikseen sopia vastuuopettajan kanssa. Opintojakson joko kokonaan tai osin korvaavaksi suoritukseksi voidaan hyväksyä myös erikseen sovittava luentosarja, seminaari tai harjoituskurssi. A2 Hypermedian toteutus ja arviointi Studies in Hypermedia Implementation and Evaluation Opiskelijan valinnan mukaan vähintään yksi opintojakso seuraavista: A2.1 Sisältötuotantoprojektin tuottaminen, hallinta ja tekijänoikeudet 3 ov Content Project Management and Copyright Issues Tavoite ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva projektityöskentelystä, projektin perustamisesta, organisoinnista, suunnittelusta ja toteuttamisesta. Opintojaksossa tutustutaan projektien tuottamiseen ja projektinhallintakysymyksiin. Kurssi antaa opiskelijalle projektin johtamisen perusvalmiudet sekä perustiedot projektinhallintaan, tekijänoikeuksiin ja tutkimuksen tekemiseen liittyvästä lainsäädännöstä. Opetuksen määrä: 40 tuntia opetusta sekä harjoitustyö, joka esitetään ryhmälle. Vaadittavat suoritukset: Luentotentti ja kirjallisuus: Åberg: Viestinnän johtaminen. Inforviestintä, Tämän lisäksi erikseen sovittava Kurssin suorittaminen: Kurssin hyväksyminen edellyttää vaadittavan kirjallisuuden ja luentotentin hyväksyttävää suorittamista sekä harjoitustyön tekemistä. 1. Moisio Jyrämä: Helsingin kulttuurikaupunkisäätiön ja tuotantoyhtiöiden välinen yhteistyö. Helsingin kauppakorkeakoulu, 2. Antikainen Sutinen: Tapahtumanjärjestäjän työkirja. 3. Tuori: Sponsoroinnin käsikirja. Helsinki: Mainostajien liitto, Siukosaari: Yhteisöviestinnän opas, Oesch: Yritysten tuki taiteelle, Kukkasmäki: Kulttuuritoiminnan käsikirja. Taiteen ja kulttuurin Suomi 2000,

10 7. Lampola: Multimedian tuottamisen ja jakelun juridinen opas. Helsinki: Tekes, A2.2 Projektityö 3 ov Project Work in Special Area Tavoite: Antaa valmiuksia hypermedian ja vuorovaikutteisen median suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä projektiryhmän jäsenenä toimimiseen. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen hypermedialaboratoriossa käynnissä olevaan tutkimus- tai kehittämishankkeeseen, joka liittyy mediatuotannon erikoistumisalueisiin tai hypermedian tutkimukseen. A2.3 Animaation ja 3D-grafiikan kysymyksiä 3 ov Design Issues of Animation and 3D Graphics Tavoite: Kurssi antaa perusvalmiudet kolmiulotteisen grafiikan ja animaatioiden suunnitteluun ja toteutukseen. Sisältö: Kurssilla keskitytään 3D-grafiikan peruskäsitteisiin, tekniikoihin ja työkaluohjelmiin. Lisäksi kurssilla sivutaan esimerkkien avulla 3D-pelejä ja www:ssä olevia 3D-tiloja. Animaation peruskäsitteitä sekä tekniikoita käsitellään pääasiallisesti 3D:n näkökulmasta. Harjoituksissa työkaluna on 3D Studio Max. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä Lisäksi suositellaan A1.5- opintojakson suorittamista. 1. White: The Animator s Workbook. Watson-Guptill Publications, 1986 tai Giambruno: 3D-graphics Animation. New Riders, Culhane: Animation from Script to Screen. St. Martin s Press. 4. Maestri: Digital Character Animation. New Riders, De Leeuw: Digital Cinematography. AP Professional, Ohjelmistojen käyttöoppaat ja onlineopasteet sekä luennoilla mahdollisesti erikseen jaettava materiaali ja tietoverkossa tarjolla oleva materiaali. A2.4 Multimedia- ja mediavirtasovellukset verkossa 3 ov Multimedia and Streaming Media Applications in Networks Tavoite: Kurssilla esitellään tärkeimmät online-ohjelmointitekniikat ja annetaan opiskelijalle tiedot sopivan tekniikan valinnasta erilaisiin verkkohankkeisiin. Kurssi kehittää opiskelijan taitoja mediavirtaa hyödyntävien verkkosovellusten suunnittelussa ja tutustuttaa verkkotekniikoihin, joiden lähtökohtana on tiedonhaun ohella myös elämysten tarjoaminen. Sisältö: Luennoilla tutustutaan uusimpiin ohjelmistoihin ja verkosta löytyviin esimerkkeihin. Käydään läpi verkkojulkaisuun parhaiten soveltuvat multimediatuotteet ja niiden suunnittelumetaforat. Harjoituksissa perehdytään sekä verkon vuorovaikutteisen multimedian että mediavirtasisältöjen luonteeseen ja suunnitteluun. Opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä pelisuunnitteluun, äänen hyödyntämiseen ja käyttöliittymien kysymyksiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Luennot ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Luentotentti ja dokumentoitu Oheiskirjallisuutta: Ohjelmistojen käyttöoppaat ja online-opasteet sekä luennoilla erikseen jaettava materiaali ja ajankohtaiset linkit verkkotiedonlähteille. A2.5 Hypermedian erityiskysymyksiä mediat, kulttuurit ja teknologiat murroksessa 3 ov Special Area of Hypermedia Research Media, Cultures and Technologies in Flux Tavoite ja sisältö: Kurssin tavoitteena on tarkastella ajankohtaisia tieto- ja viestintätekniikan esiin nostamia kysymyksiä. Opiskelija saa valmiudet kriittisesti ja monipuolisesti arvioida uusimman tekniikan sekä siihen liittyvien palveluiden ja sisältöjen kulttuurisia ja toiminnallisia merkityksiä. 138

11 Vaadittavat opintosuoritukset: Tentti tai harjoitustyö tai molemmat. Ajankohtainen kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa. A3 Hypermedian tutkimus 8 ov Research of Hypermedia A3.1 Metodityöpaja 3 ov Methodology Workshop Tavoite ja sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet tieteelliseen tutkimustyöhön. Kurssi on luonteeltaan työpaja, jossa rakennetaan monimetodista tulkinnallista kehystä hypermedian eri muodoille. Jatkuvasti ja nopeasti kehittyvän digitaalisen, verkottuneen ja mobiilin median tutkimusongelmat eivät asetu yhden teoreettisen mallin tai oppialan rajoihin, vaan sen piirissä risteävät useat teknologian, kehitystyön ja käyttökulttuurien ulottuvuudet. Kurssilla perehdytään erilaisiin tutkimusmetodeihin vierailevien asiantuntijoiden tuella ja pohditaan erityisesti tieteidenvälisen toiminnan tarjoamia mahdollisuuksia hypermedian tutkimukselle. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen opetukseen sekä kirjallinen harjoitustyö tai essee. Kirjallisuus: Jones (toim.): Doing Internet Research. Sage, Kurssilla jaettava muu materiaali. A3.2 Proseminaari 5 ov Proseminar Tavoite ja sisältö: Johdattaa opiskelija tieteellisen kirjoittamisen ja argumentoinnin perusteisiin sekä syventää valmiuksia hypermediaan liittyvän tieteellisen lähdemateriaalin hankintaan. Kurssin tavoitteena on myös antaa edellytykset toimia hypermediasovellusprojektin suunnittelu- ja toteutustyössä. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen proseminaarityö ja sen julkinen esittäminen sekä toimiminen opponenttina. hypermedian perusopintojen sekä aineopintojen jakson A3.1 (Metodityöpaja) hyväksytty Kirjallisuus: Hirsjärvi Remes Sajavaara: Tutki ja kirjoita. Tammi, Kurssilla jaettava muu materiaali. 139