YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS

Transkriptio

1 KU-ohjausryhmä liite 3 YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys 1

2 Sisällysluettelo 1 Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta Sopimuksen tarkoitus Perustettavan kunnan nimi Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muuttamisen tavoitteet ja edellytykset Uuden kaupungin visio Uuden kaupungin strategiset tavoitteet ja strategiatyö Kuntajaon muuttamisen edellytykset Keski-Uudenmaan kaupungin perustaminen (toimenpiteet asti) Nykyisten kuntien toiminta Yhdistymishallitus Yhdistetty valtuusto Yhdistymisen eteneminen Hallinnon järjestämisen periaatteet (toimenpiteet jälkeen) Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunnat Pormestari ja apulaispormestarit Henkilöstöhallinnon periaatteet Henkilöstön asema vuosina Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat Henkilöstön sijoittamisen periaatteet Palkkausjärjestelmien kehittäminen ja palkkojen harmonisointi Palvelussuhteeseen liittyvät muut oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät etuudet

3 5.6 Henkilöstösuunnitelma sekä muutostuki Ylikunnallinen yhteistoimintaryhmä Kuntajohtajien asema Nykyisten kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalveluiden järjestämisen periaatteet Yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet Palveluiden sijoittumisen periaatteet Taloudenhoidon yleiset periaatteet Taloudenhoito ennen yhdistymistä Taloudenhoidon yleiset periaatteet yhdistymisen jälkeen Yhdistymisavustuksen käyttö Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian keinot Yhdistymisen muut järjestelyt Vaikutus kuntien yhteistoimintaan sekä sopimusjärjestelyt Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Yhdistymisen valmistelun ja toteutuksen seuranta

4 1 Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta 1.1 Sopimuksen tarkoitus Tämä asiakirja on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kunnat. Kuntien yhdistyminen toteutetaan siten, että sopimuksen osapuolina olevat kunnat ja kaupungit lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 :n mukaisesti uudelle kunnalle. Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta määrätään kokonaisuudessaan kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin. 1.2 Perustettavan kunnan nimi Perustettavan kunnan nimi on "Keski-Uusimaa" 1. Kuntamuoto on kaupunki. 1.3 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Yhdistymissopimus on voimassa ja sitoo osapuolia siitä alkaen, kun valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Lopullisesti kuntajaon muutoksen hyväksyy valtioneuvosto. Uusi kunta aloittaa toimintansa Yhdistymissopimus on voimassa kolme vuotta kuntien yhdistymisen voimaantulosta eli asti kuntarakennelaki 9 :n mukaisesti. Henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja on voimassa viisi vuotta kuntarakennelain 29 :n mukaisesti. Se on voimassa välisen ajan. Yhdistymissopimuksen valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa kuntarakennelaki 8 :n mukaisesti. 1 Työnimi. Jos annetaan nimi, joka ei ole ollut kunnan nimenä aiemmin, nimestä on hankittava Kotimaisten kielten keskuksen lausunto ja liitettävä se yhdistymissopimukseen (Kuntarakennelaki 8 ). 4

5 2 Kuntajaon muuttamisen tavoitteet ja edellytykset 2.1 Uuden kaupungin visio 2 Keski-Uudenmaan kaupungin visiona on uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki. Uudistuvuus tarkoittaa, että älykkäästi ja ketterästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa. Se on kilpailukykyinen ja vetovoimainen mahdollisuuksien luoja sekä vahva metropolialueen toimija. Verkostomaisuus tarkoittaa, että uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi. Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti metropolialueella sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille. Monikeskuksisuus on mahdollisuus, koska yrityksille ja asukkaille tarjotaan taajamien erikoistumisen ja vahvistuvien vetovoimatekijöiden kautta enemmän vaihtoehtoja sopivan kotipaikan löytämiseen. Vaihtoehtoja ja tilaa on tarjolla myös kansainvälisille toimijoille ja asukkaille. Vahvistuvien keskusten muodostama verkosto mahdollistaa kunnanosahallinnon kehittämisen ja lähidemokratian toteutumisen. Keski-Uudenmaan kaupunkiin luodaan aitoon kunnanosahallintoon ja lähidemokratiaan perustuva malli Suomessa. Päätöksenteko tehostuu yhdessä valtuustossa, joka luo puitteet ja pelisäännöt lähidemokratialle. Kunta järjestää lähipalvelut lähellä asukasta, kunkin alueen asukkaiden tarpeet huomioon ottaen. Keskitetyt ja lähipalvelut määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla. 3 Vahvistuva kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille. Palvelut muotoillaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti uusia ratkaisuja kehittäen. Asukkaita kannustetaan vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen. Uusi toimintakulttuuri kannustaa henkilöstöä luoviin ratkaisuihin. 2.2 Uuden kaupungin strategiset tavoitteet ja strategiatyö Keski-Uudenmaan kaupungin strategiatyö on kolmivaiheinen suunnitteluprosessi, jossa 1. strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa, 2. niitä täsmennetään yhdistymishallituksen johdolla sen toimikautena ja 3. linjaukset viimeistellään strategiaksi yhdistetyssä valtuustossa sen toimikautena mennessä. 2 Soveltaen: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys, loppuraportti , luku 3.1 Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki 3 Ks. luku 6 Nykyisten kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittaminen ja lähipalveluiden järjestämisen periaatteet 5

6 Strategian ensimmäiset linjaukset ovat seuraavat: 4 1. Keski-Uudenmaan kaupungin talous on alusta alkaen tasapainoisella ja kestävällä pohjalla. Tämä edellyttää sitä, että yhdistyvät kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman sekä käyttävät kaiken arvioimansa sopeuttamispotentiaalin vuonna Lisäksi tämä edellyttää sitä, että Keski-Uudenmaan kaupunki toteutetaan tämän yhdistymissopimuksen mukaisesti, ja se hyödyntää kaiken yhdistymisselvityksen mukaisen sopeuttamispotentiaalin. 2. Keski-Uudenmaan kaupungilla on ekotehokas ja taloudellinen kaupunkirakenne, se hyödyntää yhdyskuntarakenteen osalta raja-alueet sekä kehittää systemaattisesti alueitaan ja investointejaan vaikuttavuuden parantamiseksi. Yhdyskuntarakenne Keski- Uudenmaan kaupungissa on joukkoliikennepainotteisempi kuin nyt - kuitenkaan joukkoliikennekustannuksia liikaa kasvattamatta. Yhtenäisellä joukkoliikennejärjestelmällä tavoitetaan valtaosa asutuksesta ja poikittaisyhteydet paranevat. Lisäksi yhdyskuntarakenne kehitetään pitkällä tähtäimellä sellaiseksi, että kaupungin palveluverkon mitoitus on investointi- ja käyttökulujen kannalta optimaalinen menettämättä liikaa palveluiden saavutettavuutta. Tämä ei näy investointitarpeen vähenemisenä, vaan investointitarpeiden kasvun hillitsemisessä, koska mitään rakenteita ei toteuteta alamittaisella väestöpohjalla eikä sijoiteta kauemmas maankäytöllisistä keskiöistä kuin on välttämätöntä. 3. Keski-Uudenmaan kaupunki on kilpailukykyinen: se hyödyntää suuruuden ekonomian ja säilyttää pienille kunnille luontaisen ketteryyden. Kasvukeskusten vahvuuksien tukemisen ja kasvattamisen kautta alueen kilpailukyky paranee. Keski-Uudenmaan kaupunki tarjoaa uusille sekä alueella jo toimiville yrityksille monipuoliset toimintaedellytykset: sijoittautumisvaihtoehtoja laajalta alueelta, suuren ostovoiman, hyvän työvoimatarjonnan sekä riittävästi vuokra-asuntoja. Nykyistä vahvempien resurssien ansiosta Keski-Uudenmaan kaupunki kehittää mm. kansainvälistymis-palveluita sekä hankintoja siten, että myös pienillä, paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Keski-Uudenmaan kaupungin organisaatio on matala, toiminta asiakas- ja yrityslähtöistä ja sähköisiä välineitä hyödyntävää. Uuden kaupungin strategia valmistellaan yhteistyössä elinkeinoelämän, asukkaiden ja henkilöstön kanssa. 4. Keski-Uudenmaan kaupunki on metropolialueen vahva vaikuttaja ja toimija. Edunvalvonnalla vaikutetaan esimerkiksi sote-palveluihin (ks. tavoite 6) sekä lentokentän pohjoispuolisen alueen, ammattikorkeakoulujen toimipisteiden ja rakennusvalvontatoiminnan säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Keski- Uudenmaan kaupunki edistää aktiivisesti seuraavien liikennehankkeiden toteuttamista: pienet kustannustehokkaat KUHA-toimet, Pasila-Riihimäki -rataosuuden 1. ja 2. vaihe, Hyrylän itäisen ohikulkutien 1. vaihe, Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarpeen 1. vaihe sekä kehä V:n (vt 25) kehittäminen. 4 Soveltaen: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys, loppuraportti , luku 4.5 Keski-Uudenmaan kaupungin edut ja haitat; Sote-tiedote sekä KUUMA-seudun hallitusohjelmatavoitteet

7 5. Keski-Uudenmaan kaupungin uudenlaisella lähidemokratia- ja päätöksentekomallilla varmistetaan, että asukkailla on valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Kuntien järjestämisvastuulla olevien toimintojen osalta päätöksentekoa tiivistetään nykyisestä moniportaisesta mallista kohti yksinkertaisempaa rakennetta. Lähi- ja käyttäjädemokratiaa sekä kuntalaisten suoria vaikuttamiskeinoja palveluiden ja oman asuinalueensa kehittämiseen vahvistetaan aluelautakuntamallin (lähifoorumien) avulla sekä erilaisin uusin toimintamallein ja rakentein Keski-Uudenmaan kaupungilla on pääosa sote-palveluiden tuotannosta ja päätösvallasta joko itsenäisesti tai osana laajempaa kuntayhtymää. Näin sillä on parhaat vaikutusmahdollisuudet Keski-Uudenmaan sekä koko Uudenmaan kattavien sote-palveluiden ja niiden tukipalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen sekä lähipalveluiden kustannustehokkaaseen tuottamiseen. Palveluiden kustannuksia vähennetään ottamalla käyttöön alueen parhaat käytännöt ja toimintamallit sekä sopeuttamalla toiminta alueen edullisimpien kuntien yksikköhintojen tasolle. Tuotantoalueella saavutettu säästö kohdistetaan saman tuotantoalueen asukkaiden hyödyksi. 7. Sivistyspalvelut järjestetään optimaalisella palveluverkolla ja suuren kaupungin mahdollisuudet hyödyntäen. Palveluverkkoa uudistettaessa otetaan huomioon toiminnalliset, taloudelliset ja asukkaiden tarpeista johtuvat näkökohdat. Kiinteistökantaa uudistetaan sitä mukaa, kun nykyiset kiinteistöt tulevat peruskorjausikään tai ne ovat toiminnallisesti vanhentuneita. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityispalvelut järjestetään erillisiä kuntia isompana toimijana tehokkaammin kuin nyt. Uuden kaupungin myötä syntyvillä menojen säästöillä katetaan valtion leikkauksia sekä vastataan uusiin lainsäädännön tuomiin haasteisiin esimerkiksi toisen asteen koulutuksessa, vapaa-ajan ja kulttuuripalveluissa sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opistoissa. 8. Keski-Uudenmaan kaupunki hyödyntää tehokkaasti digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Palveluiden digitalisoinnilla tarkoitetaan palveluihin liittyvien tietojen käsittelyä sähköisessä muodossa koko palveluprosessin ajan ja uuden teknologian muuta käyttöä palveluprosessien tehostamisessa. Esimerkiksi lähipalveluissa palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa. Merkittävä sopeuttamispotentiaali saadaan, kun nykyisiä toimitapoja kehitetään aidosti sähköisiksi. Kehitysinvestoinnit ovat realistisia ja niistä saadaan nopeasti tehostamishyötyjä. 9. Keski-Uudenmaan kaupunki tarjoaa henkilöstölle hyvät erikoistumis-, kehittymis- ja etemismahdollisuudet. Kaupunki kehittää strategista henkilöstösuunnittelua (ml. osaamisen hallintaa, työhyvinvointia, palvelussuhdeneuvontaa, henkilöstöpolitiikkaa jne.) sekä tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja henkilöstön ammatilliseen kehittymiseen ja asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseen. 6 5 Ks. luku 8 Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian keinot 6 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys, loppuraportti , luku Hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut 7

8 2.3 Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena myös on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muuta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajoen kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä 2. alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Keski-Uudenmaan kuntia koskee myös kuntarakennelain 4e, jonka mukaan yhdistymistä tulee selvittää alueilla, joilla on - merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi - ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä - ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Lisäksi kuntarakennelain 4e :n mukaan yhdistymisselvityksessä tulee lisäksi arvioida kuntien yhdistymisen suhdetta metropolihallinnon tarpeeseen erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. Kuntajaon muuttamisen edellytysten ja selvittämisperusteiden osalta todetaan, että kaikki neljä kuntarakennelain mukaista yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Lisäksi ohjausryhmä ja selvitykseen osallistuneiden kuntien valtuustot ovat syksyllä 2014 todenneet, että yhdistymisselvitys on tehty kuntarakennelain mukaisesti. Yhdistymisselvityksessä todetaan talousasiantuntijan laskelmiin perustuen, että yhdistyneellä kunnalla on yksittäisiä kuntia paremmat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Yhdistymisselvityksen laajan ja yksityiskohtaisen arvioinnin mukaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisellä on selvästi enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä. Tämä edellyttää sitä, että yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa sopeuttamispotentiaalin sekä hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman ennen yhdistymisestä, ja että yhdistyminen toteutetaan yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla. 8

9 3 Keski-Uudenmaan kaupungin perustaminen (toimenpiteet asti) 3.1 Nykyisten kuntien toiminta Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuonna 2016 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat tätä yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia vain, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Tätä kuntarakennelain 31 :n mukaista periaatetta sovelletaan heti, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. 3.2 Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta sekä huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta ml. uuden kaupungin välttämättömistä virkajärjestelyistä asti. Lisäksi yhdistymishallitus huolehtii avoimesta ja aktiivisesta viestinnästä, joka osallistaa henkilöstön, elinkeinoelämän ja asukkaat Keski-Uudenmaan kaupungin strategian valmisteluun sekä rakentaa uuden kaupungin identiteettiä uudistuvana, verkostomaisena kaupunkina sekä vahvana metropolialueen toimijana. Yhdistymishallitus perustaa näitä tehtäviä varten tarvittavat avustavat jaostot (mm. henkilöstöjaosto) ja muut toimielimet. Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita kuntarakennelain 31 :n määräystä ja siten myös yhdistymissopimusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun kuntien valtuustot ovat yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen nimi muuttuu kaupunginhallitukseksi Se toimii kaupunginhallituksena siihen asti, kunnes huhtikuussa 2017 valittava valtuusto valitsee uuden kaupunginhallituksen. Yhdistymishallitukseen valitaan 18 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. 7 Yhdistymishallituksen paikkajako suhteutetaan kuntien kokoon siten, että Hyvinkäälle tulee 5 paikkaa, Järvenpäälle 5 paikkaa, Tuusulalle 5 paikkaa, Mäntsälälle 2 paikkaa ja Pornaisille 1 paikka. 7 Sama määrä kuin Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmässä. 9

10 Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon viiden kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että kokoomukselle tulee viisi (5) paikkaa, SDP:lle tulee viisi (5) paikkaa, keskustalle tulee kaksi (2) paikkaa, perussuomalaisille tulee kaksi (2) paikkaa, sitoutumattomille tulee kaksi (2) paikkaa, vihreille tulee yksi (1) paikka ja vasemmistoliitolle tulee yksi (1) paikka. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajaksi hyvinkääläisen Kansallisen Kokoomuksen edustajan, I varapuheenjohtajaksi Suomen Sosialidemokraattisen puolueen edustajan, II varapuheenjohtajaksi Suomen Keskustan edustajan ja III varapuheenjohtajaksi Perussuomalaisten edustajan. Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten paikat jaetaan sekä kunnittain että puolueittain. Valmistavat neuvottelut käydään Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmän johdolla sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet päätöksensä kuntien yhdistymisestä. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistetyn valtuuston puheenjohtajistolla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita asti. Henkilöstön edustaja valitaan ylikunnallisessa yhteistoimintaryhmässä. 8 Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa kuntajohtajien tiimi. Kuntajohtajatiimin puheenjohtajana toimii yhdistyvistä kunnista väestömäärältään suurimman eli Hyvinkään kaupunginjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii kuntajohtajatiimin puheenjohtaja tai hänen määräämänsä kuntajohtajatiimin jäsen. 9 Yhdistymishallitus päättää sitä avustavien jaostojen ja toimielinten esittelyvastuiden jakamisesta kuntajohtajatiimin jäsenten kesken. Yhdistymishallituksen samoin kuin muiden yhdistymistä valmistelevien toimielinten kokouspalkkioista päättää yhdistetty valtuusto. 8 Ks. luku 5.7 Ylikunnallinen yhteistoimintaryhmä 9 Lähde: Oulun seudun yhdistymissopimus

11 3.3 Yhdistetty valtuusto Kuntajaon muutos tulee voimaan kesken vaalikauden. Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan valtuustot muodostavat yhdistetyn valtuuston, jonka toimikausi alkaa heti valtioneuvoston vahvistettua kuntajaon muutoksen. Yhdistetyn valtuuston nimi muuttuu kaupunginvaltuustoksi Yhdistetyn valtuuston toimikausi kestää siihen asti, kunnes uuden, huhtikuussa 2017 vaaleilla valitun valtuuston toimikausi alkaa eli asti. Yhdistetyssä valtuustossa on yhteensä 223 valtuutettua. 10 Yhdistetty valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajaksi hyvinkääläisen Suomen Sosialidemokraattisen puolueen edustajan, I varapuheenjohtajaksi Kansallisen Kokoomuksen edustajan, II varapuheenjohtajaksi Suomen Keskustan edustajan ja III varapuheenjohtajaksi Perussuomalaisten edustajan. Yhdistetyn valtuuston valtuustoryhmien puheenjohtajista muodostetaan poliittista päätöksentekoa valmisteleva toimielin, jonka nimittää kaupunginhallitus. Puheenjohtajana toimii ensin yhdistymishallituksen ja sen jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. 11 Yhdistetyn valtuuston kokouksiin osallistuu läsnäolo- ja puheoikeudella kaksi yhdistyvien kuntien nuorisovaltuustojen edustajaa. Nuorisovaltuustojen edustajat sekä heidän varajäsenensä valitaan nuorisovaltuustojen yhteisessä kokouksessa. Yhdistetty valtuusto päättää syksyllä 2016 uuden kunnan lautakuntien jäsenten ja valtuuston päätäntävaltaan kuuluvien ylimpien johtavien viranhaltijoiden valinnoista toimikaudekseen, kunnallisveroista sekä Keski-Uudenmaan kaupungin ensimmäisestä talousarviosta. Lisäksi yhdistetty valtuusto hyväksyy uuden kaupungin strategian. Strategiatyöskentelyyn osallistetaan aktiivisesti myös henkilöstö, elinkeinoelämä sekä asukkaat aluelautakunta- ja lähidemokratiamallin mukaisesti. Keski-Uudenmaan kaupungin aluelautakuntien eli lähifoorumeiden toimikausi alkaa eli silloin kun uuden, vaaleilla valitun valtuuston toimikausi alkaa. 3.4 Yhdistymisen eteneminen Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten (helmikuu 2016) ja yhdistymisen toteuttamisajankohdan ( ) väliin jää aikaa kymmenen kuukautta. Tuota aikaa käytetään hyväksi siten, että uuteen kuntaan siirtymistä ryhdytään toteuttamaan yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuonna Koska uusi kunta voi aloittaa toimintansa 10 Hyvinkää 51 + Järvenpää 51 + Mäntsälä 43 + Pornainen 27 + Tuusula 51 = 223 valtuutettua 11 Lähde: Lahti-Nastola yhdistymissopimus 11

12 virallisesti vasta , käytetään vaiheittaisen siirtymisen alustana pääsääntöisesti yhdistyvistä kunnista väestömäärältään suurinta eli nykyistä Hyvinkään kaupunkia. Kuntien yhtiömuotoisten ja muiden liiketoimintojen (erityisesti vuokra-asunnot, vesihuolto, kiinteistöyhtiöt, energiayhtiöt sekä toisen asteen oppilaitokset) uudelleen järjestelyt ja/tai fuusiot käynnistetään vuonna 2016, ja parannetaan edellytyksiä yhteisiin investointeihin alueen kasvun kannalta keskeisiin kohteisiin Lähde: Lahti-Nastola yhdistymissopimus, luku 4.3 Yhdistymisen eteneminen 12

13 4 Hallinnon järjestämisen periaatteet (toimenpiteet jälkeen) Keski-Uudenmaan kaupungin toiminnan ja talouden ohjauksen perustana toimii sovellettu tilaaja-tuottaja-toimintatapa. Valtuusto ja hallitus ohjaavat ja koordinoivat keskeisiä toimintoja, muun muassa taloutta ja edunvalvontaa sekä yhdyskuntarakenteen ja kilpailukyvyn kehittämistä. Kolme palvelulautakuntaa vastaa keskitettyjen ja kaupunkialueen palveluiden tilaamisesta ja kolme aluelautakuntaa vastaa lähipalveluiden tilaamisesta valtuuston hyväksymän päätösvallan puitteissa 13. Liikelaitosten johtokunta vastaa palveluiden tuottamisesta. Hallituksen ja palvelulautakuntien jäsenet ovat valtuutettuja, ja puheenjohtajat ovat osa- tai kokopäiväisiä. 4.1 Valtuusto Ensimmäiset kuntavaalit Keski-Uudenmaan kaupungissa toimitetaan normaalisti huhtikuussa Vaaleilla valitun valtuuston toimikausi alkaa ja päättyy Valtuustossa on 59 jäsentä. 15 Uusi valtuusto noudattaa yhdistetyn valtuuston hyväksymää Keski-Uudenmaan kaupungin strategiaa sekä laatii sen toteuttamisohjelmat. Valtuustoryhmien puheenjohtajat muodostavat poliittista päätöksentekoa valmistelevan toimielimen, jonka nimittää kaupunginhallitus. Puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallitus Yhdistymishallituksen nimi muuttuu kaupunginhallitukseksi Se toimii kaupunginhallituksena siihen asti, kunnes huhtikuussa 2017 valittava valtuusto valitsee uuden kaupunginhallituksen. Ensimmäisessä vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen valittavassa kaupunginhallituksessa on 17 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinaisista jäsenistä yksi on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Ensimmäisenä vaalikautena uuteen kaupunginhallitukseen valitaan vähintään yksi varsinainen ja yksi varajäsen jokaisesta yhdistyvästä kunnasta. 13 Keskitetyt ja lähipalvelut määritellään luvussa 6.2 Palveluiden sijoittumisen periaatteet 14 Kuntarakennelaki 27 Valtuuston toiminnan aloittaminen 15 Kuntalaki 16 ja Kuntarakennelaki Lahti-Nastola -yhdistymissopimus

14 Hallituksen poikkeuksellisen suuri koko vuosina on perusteltua siksi, että uuden kunnan rakentamisessa korostuu sen alkuvaiheessa luottamushenkilöhallinnon ja alueellisen asiantuntemuksen merkitys. 17 Valiokuntia (esim. tulevaisuusvaliokunta) ja jaostoja (esim. kaupunkikehitysjaosto) perustetaan tarpeellinen määrä. 4.3 Lautakunnat Kuntarakennelakia ja kuntalakia noudattaen sekä perustuen uuden kaupungin visioon ja kuntalais- ja luottamushenkilökyselyihin, Keski-Uudenmaan kaupungissa otetaan käyttöön aluelautakuntamalli. Aluelautakuntia kutsutaan Keski-Uudenmaan kaupungissa lähifoorumeiksi. Lähifoorumeita on kolme: Tuusulanjärven, Mäntsälän ja Hyvinkään lähifoorumit. Lähifoorumeilla on merkittävää omaa päätös- ja budjettivaltaa. Ne vastaavat vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa lähipalveluiden 18 tilaamisesta. Lähifoorumeissa on yhdeksän (9) jäsentä. Jäsenet valitaan suorilla vaaleilla kuntavaalien yhteydessä 19. Lähifoorumin jäsenen kotipaikan tulee olla hänen lähifooruminsa alueella. Lähifoorumeiden aluejaosta päättää yhdistetty valtuusto. Hyvinkään lähifoorumissa on vähintään kaksi jäsentä ja varajäsentä Jokelasta. Mäntsälän lähifoorumissa on vähintään yksi jäsen ja varajäsen Kellokoskelta. Tuusulanjärven lähifoorumissa on samoin vähintään yksi jäsen ja varajäsen Kellokoskelta sekä vähintään yksi jäsen ja varajäsen Pornaisista, vähintään yksi jäsen ja varajäsen Hyrylästä sekä vähintään yksi jäsen ja varajäsen Järvenpäästä. Lähifoorumeiden puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksessa. Lähifoorumeiden toimikausi alkaa eli silloin kun uuden vaaleilla valitun valtuuston toimikausi alkaa. Lähifoorumeiden lisäksi Keski-Uudenmaan kaupungilla on tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta sekä kolme palvelulautakuntaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin liittyvien uudistusten jälkeen palvelulautakuntia voi myös olla vain kaksi. Yhdistetty valtuusto täsmentää palvelulautakuntien määrän sen jälkeen, kun soteuudistuksen tulos tiedetään. Yhdistetty valtuusto päättää myös palvelulautakuntien tarkemmista tehtävistä ja päätösvallasta. Palvelulautakunnat vastaavat keskitettyjen ja kaupunkialueen palveluiden 20 tilaamisesta. Palvelulautakunnissa on Keski-Uudenmaan ensimmäisellä valtuustokaudella 15 jäsentä. Suuri koko on perusteltua siksi, että uuden 17 Lähde: Oulun seudun yhdistymissopimus Lähi-, kaupunkialueen ja keskitetyt palvelut määritellään luvussa 6.2 Palveluiden sijoittumisen periaatteet 19 Tarkistetaan vielä, onko ja millä tavoin kahdet vaalit on mahdollista järjestää yhtaikaa. 20 Lähi-, kaupunkialueen ja keskitetyt palvelut määritellään luvussa 6.2 Palveluiden sijoittumisen periaatteet 14

15 kunnan rakentamisessa korostuu sen alkuvaiheessa luottamushenkilöhallinnon ja alueellisen asiantuntemuksen merkitys. Jokaisen lähifoorumin toimialueella toimii alueellinen nuorten vaikuttajaryhmä, jonka edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lähifoorumin kokouksissa. Lisäksi nuorten osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallitus asettaa vaaleilla valitun nuorisovaltuuston, ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvoston sekä vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vammaisneuvoston Pormestari ja apulaispormestarit Keski-Uudenmaan kaupungissa toimii valtuuston valitsema päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (pormestari). Palvelulautakuntien puheenjohtajat toimivat osa-aikaisina apulaispormestareina, ja ovat samalla kaupunginhallituksen varapuheenjohtajia. 21 Kuntalaki (410/2015)

16 5 Henkilöstöhallinnon periaatteet Viranhaltijaorganisaatio on päätöksenteko- ja lähidemokratiamallin mukainen. Palveluiden tilaamisvastuu on palvelulautakunnilla ja aluelautakunnilla eli lähifoorumeilla. Asioiden valmistelemisesta niille vastaavat palvelujohtajat. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluiden, yhdyskuntateknisten palveluiden sekä kilpailukykypalveluiden vastuu on kaupunginhallituksella ja sen kaupunkikehitysjaostolla. Asioiden valmistelemisesta niille vastaa kaupunkikehitysjohtaja. Palveluiden tuotantopuolesta eli tuotantoprosessien määrittelystä ja johtamisesta vastaa palvelutuotantojohtaja, joka vastaa asioiden valmistelemisesta liikelaitosten johtokunnalle. Palvelut järjestetään asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa, josta vastaa lähifoorumeiden viranhaltijajohto. 5.1 Henkilöstön asema vuosina Henkilöstö siirtyy uuteen kuntaan liikkeen luovutusperiaatteen mukaisesti, siten kuin kuntarakennelain (1698/2009) 29 :ssä säädetään. Kuntarakennelain mukaan työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta eli saakka. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön mahdollisista siirroista sekä siirroissa noudatettavista periaatteista, ehdoista ja toimenpiteistä päätetään ja sovitaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin liittyvien uudistusten edetessä ja täsmentyessä. 5.2 Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat Kunnissa siirrytään heti yhdistymissopimuksen hyväksymisen jälkeen noudattamaan yhteisiä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja henkilöstötarpeen arviointia, eläköitymisen ennakointia sekä henkilöstön rekrytointikäytäntöjä koskien. 22 Luvuissa mainittuja asioita on käsitelty ensimmäisen kerran ylikunnallisessa yt-menettelyssä. Toinen käsittely ja samalla koko sopimusluonnoksen käsittely on

17 Henkilöstötarpeen arvioinnissa ja rekrytoinneissa noudatetaan jo aikaisemmin kuntaliitosselvityksen osana yhteisesti hyväksyttyjä ja käyttöönotettuja periaatteita. Yhdistymishallituksen aloitettua toimintansa, menettelyä täydennetään siten, että yhdistyvät kunnat eivät perusta tai täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin, työsuhteisiin ilman yhdistymishallituksen lupaa. Avoimeksi tulevien virkojen ja toimien täyttämisessä noudatettavista periaatteista, toimintatavoista ja näiden seurannasta päättää yhdistymishallitus. 5.3 Henkilöstön sijoittamisen periaatteet Kuntien vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät entisin palvelussuhteen ehdoin uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin uusiin tehtäviin työsopimuslain 55/2001 ensimmäisen luvun 10 :n sekä lain kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 viidennen luvun 25 :n mukaisesti. Kuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen virka- tai työsuhteen määräajan täyttymiseen saakka. Henkilöstön sijoittamisessa uuden kunnan palvelukseen on lähtökohtana se, että henkilö jatkaa entisessä tehtävässään ja entisessä toimipaikassaan, mikäli toiminnan tai työn teettämisen tarpeesta ei muuta aiheudu. Työnantaja tarjoaa tarvittaessa koulutusta työntekijöiden osaamisen varmistamiseksi ennen uusiin tehtäviin siirtämistä. Ennen henkilöiden sijoittamista uusiin tehtäviin tai uuteen toimipaikkaan, heitä kuullaan. 5.4 Palkkausjärjestelmien kehittäminen ja palkkojen harmonisointi Uuden kunnan sopimusalakohtaiset palkkausjärjestelmät määritellään ja palkat harmonisoidaan ensimmäisen kokonaisen valtuustokauden loppuun mennessä eli viimeistään Palkkatasojen määrittämistä ohjaavat keskiarvopalkat, ja tämä edellyttää työn vaativuuden arviointia kaikkien tehtävien osalta. Palkkojen harmonisoinnin lähtökohtana on maksaa samasta työstä sama palkka siirtymäajan jälkeen. Neuvottelut käydään työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kesken. 5.5 Palvelussuhteeseen liittyvät muut oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät etuudet Kuntakohtaiset paikalliset virka- ja työehtosopimukset irtisanotaan siirtymäaikana kunnittain päättymään viimeistään Uuden kunnan virka- ja työehtosopimuksista käydään neuvottelut työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kesken. Kuntakohtaiset henkilöstöetuudet eivät siirry uuteen kuntaan. Uuden kunnan henkilöstöetuuksista päätetään erikseen. 5.6 Henkilöstösuunnitelma sekä muutostuki Vuonna 2016 aikana laaditaan henkilöstösuunnitelma vuosille , jossa ennakoidaan tehtäväkuvien ja osaamistarpeiden muutokset sekä näiden mukaiset 17

18 rekrytointitarpeet. Henkilöstösuunnitelma on osa uuden kunnan strategiavalmistelua ja sillä tuetaan uuden kunnan taloussuunnitelman laadintaa. Henkilöstön muutostukeen, esimiesten muutosjohtamisen valmentamiseen, toimintakulttuurien yhtenäistämiseen ja työyhteisöjen kehittämiseen sekä sisäiseen viestintään on laadittu vuoden 2015 loppuun mennessä valmennussuunnitelma ja sen toteuttamiseksi varataan tarpeelliset resurssit vuosille Ylikunnallinen yhteistoimintaryhmä Yhdistymiseen liittyviä asioita, jotka koskevat merkittävästi henkilöstöä, valmistellaan yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Ylikunnallinen yhteistoimintaryhmä muodostuu yhdistyvien kuntien järjestöjen pääluottamusmiehistä ja työnantajan edustajista. Se kokoontuu valtuustojen tekemien yhdistymispäätösten jälkeen valitsemaan edustajan, jolla on yhdistymishallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Ylikunnallinen yhteistoimintaryhmä lakkaa, kun uuden kunnan yhteistyötoimikunta aloittaa toimintansa, viimeistään Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) velvoittaa kutakin kuntaa erikseen, kunnes uusi kunta aloittaa toimintansa. 5.8 Kuntajohtajien asema 23 Keski-Uudenmaan kaupunkia johtaa kaupunginhallituksen päätoiminen puheenjohtaja (pormestari). Keski-Uudenmaan kaupungin ylimmät viranhaltijat ovat konserni- ja strategiajohtaja pormestarin työparina (verrattavissa kaupunginjohtajaan) kaupunkikehitysjohtaja kolme palvelujohtajaa (tilaamisen valmistelu elämänkaarimallin mukaisille palvelulautakunnille sekä aluelautakunnille), sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin liittyvien uudistusten jälkeen palvelulautakuntia samoin kuin palvelujohtajia voi myös olla vain kaksi. Palvelulautakuntien ja -johtajien määrä täsmennetään sen jälkeen, kun tiedetään sote-uudistuksen tulos. palvelutuotantojohtaja (tuotannosta vastaaminen ja valmistelu liikelaitosten johtokunnille) Mikäli joku nykyisistä kunnanjohtajista jättää oman paikkansa ennen kuntien yhdistymistä, hänen tilalleen valitaan määräaikainen kunnanjohtaja asti. 23 Valmistellaan yhteistoiminnassa kuntajohtajien ja ohjausryhmän kanssa lokakuussa

19 6 Nykyisten kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalveluiden järjestämisen periaatteet 6.1 Yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet Keski-Uudenmaan kaupungin rakenteen runkona on kolme kaupunkialuetta, jotka muodostuvat yli nykyisten kuntarajojen, voimakkaimpien keskusten tai palvelukeskittymien ympärille. Kaupunkialueet ovat Tuusulanjärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä. Palveluverkko suunnitellaan siten, että kukin kaupunkialue käsittää keskustaajamat, kylät ja niiden vaikutusalueella olevan haja-asutusalueen. Kaupunkirakenteen kehittämisen tukena ovat seuraavat uudistuvan rakenteen kriteerit: 1. kriteeri: Uusi maankäyttö täydentää ensisijaisesti olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja hyödyntää uuden kaupungin avaamat mahdollisuudet. Samalla huolehditaan, että nykyisin jo rakentunut verkostomainen kaupunki säilyy moni-ilmeisenä. 2. kriteeri: Uusi asuminen sijoitetaan kaupunkiin siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa erilaisia verkkoja pitkin. Sähköisiä palveluja kehitetään voimakkaasti. Keskeiset palvelupisteet luokitellaan saavutettavuustavoitteen mukaan seuraavasti: a. lähipalvelut b. kaupunkialueen palvelut c. keskitetyt palvelut 3. kriteeri: Kaupungin työpaikkaintensiiviset alueet suunnitellaan hyvin saavutettaviksi sekä sijoitetaan logistiikka- ja varastoalueet liikenteellisesti toimiville alueille. 4. kriteeri: Maankäytön sijoittamisella tuetaan keskuksien kehittymistä ja huolehditaan, että kaupungin eri osien omailmeisyys, ympäristön luomat edellytykset, paikan henki ja historia huomioidaan osana kaupunkirakennetta. 5. kriteeri: Kaupunki tarjoaa asumismahdollisuuksia urbaaneista keskustoista maaseudulle huolehtien, että kaupungissa on erilaisia asumisympäristöjä. 6. kriteeri: Poikittaisia yhteyksiä kehittämällä parannetaan verkostomaisen kaupungin toimivuutta. 19

20 Keski-Uudenmaan kaupunki edistää aktiivisesti seuraavien liikennehankkeiden toteuttamista: 1. Pienet kustannustehokkaat toimet KUHA * Pasila Riihimäki-rataosuus (1. ja 2. vaihe) * 3. Hyrylän itäinen ohikulkutie (1.vaihe) * 4. Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve (1.vaihe)* sekä 5. kehä V eli vt Palveluiden sijoittumisen periaatteet Uuden kunnan vision mukaan Keski-Uudenmaan kaupunki on uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki. Verkostomainen yhdyskuntarakenne on suuri etu, joka mahdollistaa optimaalisen palveluverkon mitoituksen investointi- ja käyttökulujen kannalta menettämättä liikaa palveluiden saavutettavuutta. Nykyisten kuntien palveluverkot yhdistetään palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi yhdistymissopimuksen luvuissa mainituin periaattein. Yhdistymishallitus vastaa tarvittavien lisäselvitysten toteuttamisesta sekä tekee tarkemmat päätökset Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkon toteuttamiseksi. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta kiinteistökantaa uudistetaan kuitenkin vasta sitä mukaa, kun nykyiset kiinteistöt tulevat peruskorjausikään tai ne ovat toiminnallisesti vanhentuneita. Uudistuvan kaupunkirakenteen kriteereiden mukaan Keski-Uudenmaan kaupungin palvelut luokitellaan saavutettavuuden perusteella seuraavasti: 1. lähipalvelut 2. kaupunkialueen palvelut ja 3. keskitetyt palvelut. Lähipalveluja voi olla useita kussakin Keski-Uudenmaan kaupungin kolmesta kaupunkialueesta väestöpohjan mukaisesti. Kaupunkialueen palveluja on Tuusulanjärven, Hyvinkään ja Mäntsälän kaupunkialueissa kussakin vähintään yksi. Keskitettyjä palveluita on koko Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta riippuen useampiakin koko kaupungin väestön tarpeisiin. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluista suunnittelu-, kehittämis-, ohjaus- ja koordinaatiotyöt ovat keskitettyjä palveluja. Neuvonta-, asumisen tuki-, rakennusvalvonta- ja tarkastuspalveluja saa kaupunkialuetasolla kaupungin yhteisistä asiakaspalvelupisteistä. Myös isojen kaavoitus- tai aluehankkeiden projektitoimistoja voidaan tilapäisesti perustaa kaupunkialuetasolle. Lähipalvelut tuotetaan sähköisesti ja mobiilisti (mm. palautejärjestelmät). Joukkoliikenteen matkustajapalvelut toimivat kaikilla palvelutasoilla. 24 Tähdellä merkityt sisältyvät Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2015 ja ovat valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa suurten infrahankkeiden ja asumisen edistämiseksi nimetyt hankkeet. 20

21 Yhdyskuntateknisistä palveluista omaisuuden hallinta ja tilaajatehtävät ovat keskitettyjä palveluita. Korjaus-, ylläpito- ja huoltopalvelut toimivat mobiilisti paikallisissa kohteissa lähipalveluina. Huoltovarikoita on kolme, joista yksi on keskusvarikko. Kilpailukykypalvelut ovat keskitettyjä palveluita. Yritysten neuvonta- ja kehittämistehtävät keskitetään samaan yhtiöön. Yritysten sijoittumispalvelut sijoitetaan maankäytön, kaavoituksen, mittauspalveluiden, rakennusvalvonnan ja kaupunkitekniikan suunnittelun yhteyteen. Organisaatio on keskitettyjen palvelun mukainen, mutta jalkautuu aktiivisesti lähipalveluna lähelle asiakasta. Sivistyspalveluista varhaiskasvatus ja perusopetus ovat lähipalveluja. Palveluverkkoa uudistettaessa otetaan huomioon toiminnalliset, taloudelliset ja asukkaiden tarpeista johtuvat näkökohdat. Kiinteistökantaa uudistetaan sitä mukaa, kun nykyiset kiinteistöt tulevat peruskorjausikään tai ne ovat toiminnallisesti vanhentuneita. Opetus järjestetään optimaalisissa oppimisympäristöissä ja tasapainoisissa ryhmissä, jolloin pystytään varmistamaan opetusvälineiden monipuolisuus, opetusteknologian varustelutaso, ikäluokkien ja sukupuolten tasapaino sekä sitä kautta oppimisen, kouluviihtyvyyden ja opetuksen onnistuminen. Koulut ovat lähtökohtaisesti yhtenäiskouluja, mutta verkkoa täydentävät pienet alakoulut. Optimikokoisten yhtenäiskoulujen keskimääräinen koko on 800 oppilasta, jolloin opetusryhmien koko säilyy kohtuullisena. Uudet koulut suunnitellaan arkkitehtuuriltaan toimiviksi ja pienten koulujen tuntuisiksi olemassa olevia onnistuneita käytäntöjä hyödyntäen. Päiväkodit ovat lähtökohtaisesti 6-8 ryhmän päiväkoteja, mutta verkkoa täydentävät pienet päiväkodit. Päivähoitopalvelua täydentävät yksityiset toimijat, joiden osuudeksi laskennallisista hoitopaikoista tavoitellaan n %. Optimikokoisten päiväkotien keskimääräinen koko on 150 lasta. Uudet päiväkodit suunnitellaan arkkitehtuuriltaan toimiviksi ja pienten päiväkotien tuntuisiksi olemassa olevia onnistuneita käytäntöjä hyödyntäen. Keski-Uudenmaan kaupunkiin perustetaan yksi toisen asteen oppilaitos, joka järjestää sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen keskitettynä palveluna. Oppilaitoksen toimipisteet ovat kaupunkialueilla. Nuorisopalvelut järjestetään kaupungin omana palveluna osin kaupunkialuepalveluina ja osin lähipalveluina. Sähköisten, mobiili- ja verkkopalveluiden tuotanto sekä tapahtumatuotanto ovat keskitettyjä palveluja. Kirjastolla on laajoja monitoimipalvelupisteitä lähipalveluna hyödyntäen nykyisiä pääkirjastoja, joiden kokoelmat voivat osittain erikoistua. Palveluja täydentävät reunaalueilla itsepalvelukirjastot sekä liikkuvat palvelut. Lisäksi koko kaupungin alueella kehitetään sähköisiä palveluja, itse- ja mobiilipalveluja. 21

22 Yksi Keski-Uudenmaan opisto vastaa kansalaisopistotoiminnan sekä taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Toimipisteet ovat kaupunkialueen palveluja. Opetustoimintaa järjestetään myös lähipalveluna hyödyntäen eri toimijoiden tiloja. Liikuntapalvelut vastaa sekä liikuntapaikoista että -toiminnasta. Palvelut järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin ja opiston kanssa lähipalveluina, kaupunkialuepalveluna sekä keskitettyinä palveluina. Kulttuuripalvelut mahdollistavat erikoistumisen keskitetyissä ja kaupunkialuetason palveluissa. Kulttuurimatkailussa yhdistetään resurssit ja markkinointi sekä toiminnan koordinointi yhteistyössä yrittäjien kanssa. Museon eri toimintayksiköillä on eri tavoin painottuneet kokoelmat, jotka täydentävät toisiaan. Taloushallinnon ydintoiminnot ovat keskitettyjä palveluita ja ne sijoitetaan yhteen kaupunkialueen keskukseen pääradan varrelle. Taloushallinnon peruspalvelut voidaan ulkoistaa. Hallinto-, henkilöstö- sekä henkilöstöhallinnon tukipalvelut ovat keskitettyjä palveluita. Ne sijoitetaan yhteen toimipisteeseen. Hallinnon palvelupisteitä on yksi tai useampi koko kaupungin alueella. Ruokapalveluissa siirrytään keskuskeittiö-jakelukeittiö -malliin. Keskus- ja jakelukeittiöiden määrä arvioidaan tulevan palveluverkon pohjalta. Siivouspalveluiden hallinnointi mukaan lukien ostopalveluiden sopimushallinta ovat keskitettyjä palveluita. ICT-palvelut sijoitetaan keskitettyinä palveluina kahteen yksikköön: tietohallintoyksikköön ja tietoteknisten palveluiden yksikköön. Tietotekniset palvelut hankitaan myöhemmin ulkopuolisilta toimittajilta kustannustehokkuuden ja yhä kasvavan asiantuntemuksen tarpeen takia. Kuntien yhdistymisen yhtenä strategisena tavoitteena 25 on, että Keski-Uudenmaan kaupungilla on pääosa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotannosta ja päätösvallasta joko itsenäisesti tai osana laajempaa kuntayhtymää. Keski-Uudenmaan kaupungin sote-palvelut on vuosina tarkoituksenmukaisinta hoitaa käynnissä olevan Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan sekä Nurmijärven yhteisen sote-projektin loppupäätösten mukaisesti. 26 Aikaisintaan alkaen palvelut järjestetään ja tuotetaan paitsi kuntien sote-projektin loppupäätösten mukaisesti, myös tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisesti sekä Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen pohjalta. 25 Ks. luku 2.2 Uuden kaupungin strategiset tavoitteet ja strategiatyö 26 Tarkoitus on, että kunnat päättävät ensimmäisistä sote-linjauksista samaan aikaan yhdistymisselvityksessä jatkamisen kanssa eli syyskuussa

23 Esimerkiksi Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen mukaan 27 : Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluja ovat mm. äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, ennaltaehkäisevä/kevyt terveydenhuollon vastaanottotoiminta, lasten ja nuorten suun terveydenhuolto, kotona asumista tukevat palvelut sekä sosiaalityön lähipalvelut. Näitä palveluja johdetaan keskitetysti ja tuotetaan lähellä kuntalaisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon kaupunkialuepalveluja ovat akuutit ja elektiiviset alueelliset sosiaali- ja terveyspalvelut kuten mm. kiireetön ja subakuutti potilasvastaanotto, röntgen- ja laboratoriopalvelut, kasvatus- ja perheneuvola, perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä profiloituneet terveyskeskusosastot. Näitä palveluja johdetaan keskitetysti ja tuotetaan hajautetusti. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskitettyjä palveluja ovat mm. ympärivuorokautinen päivystys ja siihen liittyvä vuodeosastotoiminta, ensi hoito ja ambulanssit, erikoissairaanhoidon elektiivinen toiminta, vaativa suun terveydenhuolto ja särkypäivystys sekä ympärivuorokautiset erityispalvelut. 27 Sote-palveluiden jakoa lähipalveluihin, kaupunkialueen palveluihin ja kaupunkipalveluihin muutetaan vielä, jos soteprojektin tulokset niin edellyttävät. 23

24 7 Taloudenhoidon yleiset periaatteet 7.1 Taloudenhoito ennen yhdistymistä 28 Kaikkien viiden yhdistyvän kunnan valtuustot ovat syksyllä 2014 sitoutuneet seuraaviin, yhdistymisen edellyttämiin siirtymäkauden talouden lähentymiskriteereihin: 1. Kunnan nettolainakannan kasvua hidastetaan vuoteen 2017 mennessä (kuntakohtaiset kriteerit) 2. Selvitysalueen kuntien veroprosenttien keskiarvolla oikaistu vuosikate lähestyy kattamaan poistot seuraavasti: vähintään 80 % vuonna 2015 ja vähintään 90 % vuonna 2016 (tarkemmat kuntakohtaiset kriteerit). Uuden kunnan tavoite on yli 100 % vuonna Verotulopohjan ja valtionosuuden muutoksen sekä toimintakatteen muutoksen erotus on positiivinen (kuntakohtaiset kriteerit). Kaikki viisi kuntaa sitoutuvat edelleen hoitamaan omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntarakennelain 31 :ää yhdistyvän kunnan viranomaisen rajoitetusta toimivallasta. Tätä noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätökset, mutta valtioneuvosto ei ole vielä tehnyt omaa päätöstään kuntajaon muuttamisesta. Vastuullinen taloudenhoito tarkoittaa yhdistyvien kuntien henkilöstöjärjestelyjä sekä talouden sopeuttamistoimia, jotka on aloitettu jo vuonna Vuosina toteutettavin henkilöstöjärjestelyin on voitu ja voidaan hyödyntää - eläköityminen (vuosien aikana arviolta yhteensä 863 henkilöä, josta hallintohenkilöstön ja johdon osuus on 138 henkilöä) ja - muu henkilöstöpoistuma (vuosina yhteensä 1800 henkilöä vakinaisen henkilöstön osalta sisältäen eläkkeelle siirtyvät) sekä välttää henkilöstön päällekkäisyydet (hallintohenkilöstön osalta noin 300 vakanssin vähentämismahdollisuus) Keski-Uudenmaan kaupungissa. 29 Talouden sopeuttamistoimet tarkoittavat edellä mainittujen lähentymiskriteerien lisäksi vuoden 2016 talousarvion vastuullista toteuttamista koko kuntakonsernissa. Mikäli vuoden 2016 aikana yhdistyvässä kunnassa (konsernissa ml. osakeyhtiöissä) ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen tai investointimenojen lisäykseen, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistyvät kunnat eivät saa luovuttaa tai myydä omaisuuttaan vastikkeetta tai käypää hintaa alemmalla luovutushinnalla valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen. 28 Luvut päivitetään, nyt lähteenä Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti , luku Luvut päivitetään. Tähän lisätään sote-uudistuksen arvioitu vaikutus ml. tukipalvelut 24

25 Lisäksi kunnat sitoutuvat yhteistoiminnassa toteuttamaan jo vuonna 2016 rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia, joilla vahvistetaan uuden kunnan taloudellista pohjaa. Kuntien yhtiömuotoisten ja muiden liiketoimintojen sekä kuntayhtymien (erityisesti vuokra-asunnot, vesihuolto-, energia- ja kiinteistöyhtiöt sekä toisen asteen oppilaitokset) uudelleenjärjestelyt ja/tai fuusioiden järjestelyt käynnistetään vuonna Kunnat ovat sopeuttaneet ja sopeuttavat toimintaansa syksyllä 2014 valtuustoissa hyväksyttyjen talouden lähentymiskriteerien mukaisesti oman arvionsa mukaisesti eli vuosina yhteensä 67,6 M eurolla. Koska tämä on noin puolet kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta (112 Me sekä sote-uudistuksen kokonaismenetys Me), sopeutustyö on kesken kuntien yhdistyessä. 7.2 Taloudenhoidon yleiset periaatteet yhdistymisen jälkeen 31 Keski-Uudenmaan kaupungin ensimmäisen talousarvion ja -suunnitelman sekä talouden tasapainottamisohjelman valmistelee yhdistymishallitus ja niistä päättää uuden kunnan valtuustona toimiva yhdistetty valtuusto. Talousarviossa ja -suunnitelmassa sekä talouden tasapainottamisohjelmassa otetaan huomioon valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelma (JTS) sekä hallitusohjelman kuntataloutta ja -palveluja koskevat päätökset. Yhdistymissopimuksessa ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla Keski-Uudenmaan kaupunki aloittaa toimintansa Yhdistetty valtuusto päättää veroista ja uuden kaupungin ensimmäisestä talousarviosta syksyllä Suunnittelun lähtökohtana on maltillinen 20,0 veroprosentti. Taloudenhoidon yleisinä periaatteina on myös, että Keski-Uudenmaan kaupungin nettovelan määrä suhteutettuna asukasta kohden tai veroprosenttiyksikköön ei nouse alun väistämättömän kasvun jälkeen, vaan alkaa laskea vuodesta 2020 alkaen. Säännöllinen tulorahoitus, vuosikate, on riittävä jo ensimmäisenä vuonna. Vuosikate kattaa laskennallisten poistojen lisäksi suuren osan investointeja ja uusi kaupunki toimii alusta alkaen ylijäämäisenä. Siitä huolimatta, että kaupungin investointisuunnitelma on raskas, on saavutettava vuosikate niin suuri, ettei nettovelkaantuminen pääse kohtuuttoman raskaaksi. Myös verorahoituksen keskimääräinen kasvu on Keski-Uudenmaan kaupungilla suurempi kuin toimintakatteen keskimääräinen kasvu. Sopeutuksen jatkuessa ja toiminnan tehostuessa tunnusluvun on edelleen mahdollista parantua ja rahoituksen riittävyys säännöllisen toiminnan kattamiseen voimistuu. Kaupungin omasta toiminnasta riippumaton riski on valtionosuuden tason jatkuva lasku. Myös tämän vuoksi Keski-Uudenmaan kaupungin toiminnan on tehostuttava jatkossakin. 30 Lahti-Nastola -yhdistymissopimus Luvut päivitetään, nyt lähteenä: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti , luku