YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS

Transkriptio

1 KU-ohjausryhmä Liite 3 YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys 1

2 Sisällysluettelo 1 Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta Sopimuksen tarkoitus Perustettavan kunnan nimi Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muuttamisen tavoitteet ja edellytykset Uuden kaupungin visio Uuden kaupungin strategiset tavoitteet ja strategiatyö Kuntajaon muuttamisen edellytykset Keski-Uudenmaan kaupungin perustaminen (toimenpiteet asti) Nykyisten kuntien toiminta Yhdistymishallitus Yhdistetty valtuusto Yhdistymisen eteneminen Hallinnon järjestämisen periaatteet (toimenpiteet jälkeen) Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunnat Pormestari ja apulaispormestarit Henkilöstöhallinnon periaatteet Henkilöstön asema vuosina Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat Henkilöstön sijoittamisen periaatteet Palkkausjärjestelmien kehittäminen ja palkkojen harmonisointi Palvelussuhteeseen liittyvät muut oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät etuudet Henkilöstösuunnitelma sekä muutostuki

3 5.7 Ylikunnallinen yhteistoimintaryhmä Kuntajohtajien asema Nykyisten kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalveluiden järjestämisen periaatteet Yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet Palveluiden sijoittumisen periaatteet Taloudenhoidon yleiset periaatteet Taloudenhoito ennen yhdistymistä Taloudenhoidon yleiset periaatteet yhdistymisen jälkeen Yhdistymisavustuksen käyttö Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian keinot Yhdistymisen muut järjestelyt Vaikutus kuntien yhteistoimintaan sekä sopimusjärjestelyt Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Yhdistymisen valmistelun ja toteutuksen seuranta

4 1 Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta 1.1 Sopimuksen tarkoitus Tämä asiakirja on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kunnat. Kuntien yhdistyminen toteutetaan siten, että sopimuksen osapuolina olevat kunnat ja kaupungit lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 :n mukaisesti uudelle kunnalle. Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta määrätään kokonaisuudessaan kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin. Vuoden 2017 alussa uuden kaupungin 1. väestömäärä on noin asukasta 2. talousarvion loppusumma on noin 1 miljardi euroa 3. yhden tuloveroprosenttiyksikön tuotto vastaa noin 30 miljoonaa euroa. 1.2 Perustettavan kunnan nimi Perustettavan kunnan nimi on "Keski-Uusimaa" 1. Kuntamuoto on kaupunki. 1.3 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Yhdistymissopimus on voimassa ja sitoo osapuolia siitä alkaen, kun valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Lopullisesti kuntajaon muutoksen hyväksyy valtioneuvosto. Uusi kunta aloittaa toimintansa Yhdistymissopimus on voimassa kolme vuotta kuntien yhdistymisen voimaantulosta eli asti kuntarakennelaki 9 :n mukaisesti. 1 Työnimi. Jos annetaan nimi, joka ei ole ollut kunnan nimenä aiemmin, nimestä on hankittava Kotimaisten kielten keskuksen lausunto ja liitettävä se yhdistymissopimukseen (Kuntarakennelaki 8 ). 4

5 Henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja on voimassa viisi vuotta määräytyy voimassa olevan kuntarakennelain 29 :n mukaisesti. Se on voimassa välisen ajan. Yhdistymissopimuksen valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa kuntarakennelaki 8 :n mukaisesti. 2 Kuntajaon muuttamisen tavoitteet ja edellytykset 2.1 Uuden kaupungin visio 2 Keski-Uudenmaan kaupungin visiona on uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki. Uudistuvuus tarkoittaa, että älykkäästi ja ketterästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa. Se on kilpailukykyinen ja vetovoimainen mahdollisuuksien luoja sekä vahva metropolialueen toimija. Verkostomaisuus tarkoittaa, että uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi. Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti metropolialueella sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille. Monikeskuksisuus on mahdollisuus, koska yrityksille ja asukkaille tarjotaan taajamien erikoistumisen ja vahvistuvien vetovoimatekijöiden kautta enemmän vaihtoehtoja sopivan kotipaikan löytämiseen. Vaihtoehtoja ja tilaa on tarjolla myös kansainvälisille toimijoille ja asukkaille. Vahvistuvien keskusten muodostama verkosto mahdollistaa kunnanosahallinnon kehittämisen ja lähidemokratian toteutumisen. Keski-Uudenmaan kaupunkiin luodaan aitoon kunnanosahallintoon ja lähidemokratiaan perustuva malli Suomessa. Päätöksenteko tehostuu yhdessä valtuustossa, joka luo puitteet ja pelisäännöt lähidemokratialle. Kunta järjestää lähipalvelut lähellä asukasta, kunkin alueen asukkaiden tarpeet huomioon ottaen. Keskitetyt ja lähipalvelut määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla. 3 Vahvistuva kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille. Palvelut muotoillaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti uusia ratkaisuja kehittäen. Asukkaita kannustetaan vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen. Uusi toimintakulttuuri kannustaa henkilöstöä luoviin ratkaisuihin. 2 Soveltaen: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys, loppuraportti , luku 3.1 Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki 3 Ks. luku 6 Nykyisten kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittaminen ja lähipalveluiden järjestämisen periaatteet 5

6 2.2 Uuden kaupungin strategiset tavoitteet ja strategiatyö Keski-Uudenmaan kaupungin strategiatyö on kolmivaiheinen suunnitteluprosessi, jossa 1. strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa, 2. niitä täsmennetään yhdistymishallituksen johdolla sen toimikautena ja 3. linjaukset viimeistellään strategiaksi yhdistetyssä valtuustossa sen toimikautena mennessä. Strategian ensimmäiset linjaukset ovat seuraavat: 4 1. Keski-Uudenmaan kaupungin talous on alusta alkaen tasapainoisella ja kestävällä pohjalla. Tämä edellyttää sitä, että yhdistyvät kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman sekä käyttävät kaiken arvioimansa sopeuttamispotentiaalin vuonna Lisäksi tämä edellyttää sitä, että Keski-Uudenmaan kaupunki toteutetaan tämän yhdistymissopimuksen mukaisesti, ja se hyödyntää kaiken yhdistymisselvityksen mukaisen sopeuttamispotentiaalin. 2. Keski-Uudenmaan kaupungilla on ekotehokas ja taloudellinen kaupunkirakenne, se hyödyntää yhdyskuntarakenteen osalta raja-alueet sekä kehittää systemaattisesti alueitaan ja investointejaan vaikuttavuuden parantamiseksi. Yhdyskuntarakenne Keski- Uudenmaan kaupungissa on joukkoliikennepainotteisempi kuin nyt - kuitenkaan joukkoliikennekustannuksia liikaa kasvattamatta. Yhtenäisellä joukkoliikennejärjestelmällä tavoitetaan valtaosa asutuksesta ja poikittaisyhteydet paranevat. Lisäksi yhdyskuntarakenne kehitetään pitkällä tähtäimellä sellaiseksi, että kaupungin palveluverkon mitoitus on investointi- ja käyttökulujen kannalta optimaalinen menettämättä liikaa palveluiden saavutettavuutta. Tämä ei näy investointitarpeen vähenemisenä, vaan investointitarpeiden kasvun hillitsemisessä, koska mitään rakenteita ei toteuteta alamittaisella väestöpohjalla eikä sijoiteta kauemmas maankäytöllisistä keskiöistä kuin on välttämätöntä. 3. Keski-Uudenmaan kaupunki on kilpailukykyinen: se hyödyntää suuruuden ekonomian ja säilyttää pienille kunnille luontaisen ketteryyden. Kasvukeskusten vahvuuksien tukemisen ja kasvattamisen kautta alueen kilpailukyky paranee. Keski-Uudenmaan kaupunki tarjoaa uusille sekä alueella jo toimiville yrityksille monipuoliset toimintaedellytykset: sijoittautumisvaihtoehtoja laajalta alueelta, suuren ostovoiman, hyvän työvoimatarjonnan sekä riittävästi vuokra-asuntoja. Nykyistä vahvempien resurssien ansiosta Keski-Uudenmaan kaupunki kehittää mm. kansainvälistymis-palveluita sekä hankintoja siten, että myös pienillä, paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Keski-Uudenmaan kaupungin organisaatio on matala, toiminta asiakas- ja yrityslähtöistä ja sähköisiä välineitä hyödyntävää. Uuden kaupungin strategia valmistellaan yhteistyössä elinkeinoelämän, asukkaiden ja henkilöstön kanssa. 4 Soveltaen: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys, loppuraportti , luku 4.5 Keski-Uudenmaan kaupungin edut ja haitat; Sote-tiedote sekä KUUMA-seudun hallitusohjelmatavoitteet

7 4. Keski-Uudenmaan kaupunki on metropolialueen vahva vaikuttaja ja toimija. Edunvalvonnalla vaikutetaan esimerkiksi sote-palveluihin (ks. tavoite 6) sekä lentokentän pohjoispuolisen alueen, ammattikorkeakoulujen toimipisteiden ja rakennusvalvontatoiminnan säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Keski- Uudenmaan kaupunki edistää aktiivisesti seuraavien liikennehankkeiden toteuttamista: pienet kustannustehokkaat KUHA-toimet, Pasila-Riihimäki -rataosuuden 1. ja 2. vaihe, Hyrylän itäisen ohikulkutien 1. vaihe, Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarpeen 1. vaihe sekä kehä V:n (vt 25) kehittäminen. 5. Keski-Uudenmaan kaupungin uudenlaisella lähidemokratia- ja päätöksentekomallilla varmistetaan, että asukkailla on valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Kuntien järjestämisvastuulla olevien toimintojen osalta päätöksentekoa tiivistetään nykyisestä moniportaisesta mallista kohti yksinkertaisempaa rakennetta. Lähi- ja käyttäjädemokratiaa sekä kuntalaisten suoria vaikuttamiskeinoja palveluiden ja oman asuinalueensa kehittämiseen vahvistetaan aluelautakuntamallin (lähifoorumien) avulla sekä erilaisin uusin toimintamallein ja rakentein Keski-Uudenmaan kaupungilla on pääosa sote-palveluiden tuotannosta ja päätösvallasta joko itsenäisesti tai osana laajempaa kuntayhtymää. Näin sillä on parhaat vaikutusmahdollisuudet Keski-Uudenmaan sekä koko Uudenmaan kattavien sote-palveluiden ja niiden tukipalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen sekä lähipalveluiden kustannustehokkaaseen tuottamiseen. Palveluiden kustannuksia vähennetään ottamalla käyttöön alueen parhaat käytännöt ja toimintamallit sekä sopeuttamalla toiminta alueen edullisimpien kuntien yksikköhintojen tasolle. Tuotantoalueella saavutettu säästö kohdistetaan saman tuotantoalueen asukkaiden hyödyksi. Keski-Uudenmaan kaupunki osallistuu aktiivisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun Uudellamaalla. Keski-Uudenmaan kaupungin suunnitelmaa sotepalvelurakenteeksi toteutetaan arviolta asti. Näin on mahdollista saavuttaa jo etukäteen osa niistä hyödyistä, joita oletetaan koko sote-uudistuksella saatavan. Keski- Uudenmaan kaupungin tavoitteena on, että sote-palveluiden järjestämisestä vastaa arviolta alkaen Uudenmaan sote-itsehallintoalueen Keski-Uudenmaan alueyksikkö. Se järjestää sote-palvelut Keski-Uudenmaan kaupungissa valmistellun suunnitelman mukaisesti. 7. Sivistyspalvelut järjestetään optimaalisella palveluverkolla ja suuren kaupungin mahdollisuudet hyödyntäen. Palveluverkkoa uudistettaessa otetaan huomioon toiminnalliset, taloudelliset ja asukkaiden tarpeista johtuvat näkökohdat. Kiinteistökantaa uudistetaan sitä mukaa, kun nykyiset kiinteistöt tulevat peruskorjausikään tai ne ovat toiminnallisesti vanhentuneita. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityispalvelut järjestetään erillisiä kuntia isompana toimijana tehokkaammin kuin nyt. Uuden kaupungin myötä syntyvillä menojen säästöillä katetaan valtion leikkauksia sekä vastataan uusiin lainsäädännön tuomiin haasteisiin esimerkiksi toisen asteen koulutuksessa, vapaa-ajan ja kulttuuripalveluissa sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opistoissa. 5 Ks. luku 8 Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian keinot 7

8 8. Keski-Uudenmaan kaupunki hyödyntää tehokkaasti digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Palveluiden digitalisoinnilla tarkoitetaan palveluihin liittyvien tietojen käsittelyä sähköisessä muodossa koko palveluprosessin ajan ja uuden teknologian muuta käyttöä palveluprosessien tehostamisessa. Esimerkiksi lähipalveluissa palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa. Merkittävä sopeuttamispotentiaali saadaan, kun nykyisiä toimitapoja kehitetään aidosti sähköisiksi. Kehitysinvestoinnit ovat realistisia ja niistä saadaan nopeasti tehostamishyötyjä. 9. Keski-Uudenmaan kaupunki tarjoaa henkilöstölle hyvät erikoistumis-, kehittymis- ja etemismahdollisuudet. Kaupunki kehittää strategista henkilöstösuunnittelua (ml. osaamisen hallintaa, työhyvinvointia, palvelussuhdeneuvontaa, henkilöstöpolitiikkaa jne.) sekä tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja henkilöstön ammatilliseen kehittymiseen ja asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseen Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena myös on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muuta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajoen kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä 2. alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Keski-Uudenmaan kuntia koskee myös kuntarakennelain 4e, jonka mukaan yhdistymistä tulee selvittää alueilla, joilla on - merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi - ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä - ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. 6 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys, loppuraportti , luku Hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut 8

9 Lisäksi kuntarakennelain 4e :n mukaan yhdistymisselvityksessä tulee lisäksi arvioida kuntien yhdistymisen suhdetta metropolihallinnon tarpeeseen erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. Kuntajaon muuttamisen edellytysten ja selvittämisperusteiden osalta todetaan, että kaikki neljä kuntarakennelain mukaista yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Lisäksi ohjausryhmä ja selvitykseen osallistuneiden kuntien valtuustot ovat syksyllä 2014 todenneet, että yhdistymisselvitys on tehty kuntarakennelain mukaisesti. Yhdistymisselvityksessä todetaan talousasiantuntijan laskelmiin perustuen, että yhdistyneellä kunnalla on yksittäisiä kuntia paremmat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Yhdistymisselvityksen laajan ja yksityiskohtaisen arvioinnin mukaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisellä on selvästi enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä. Tämä edellyttää sitä, että yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa sopeuttamispotentiaalin sekä hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman ennen yhdistymisestä, ja että yhdistyminen toteutetaan yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla. 9

10 3 Keski-Uudenmaan kaupungin perustaminen (toimenpiteet asti) 3.1 Nykyisten kuntien toiminta Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuonna 2016 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat tätä yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia vain, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Tätä kuntarakennelain 31 :n mukaista periaatetta sovelletaan heti, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. 3.2 Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta sekä huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta ml. uuden kaupungin välttämättömistä virkajärjestelyistä asti. Lisäksi yhdistymishallitus huolehtii avoimesta ja aktiivisesta viestinnästä, joka osallistaa henkilöstön, elinkeinoelämän ja asukkaat Keski-Uudenmaan kaupungin strategian valmisteluun sekä rakentaa uuden kaupungin identiteettiä uudistuvana, verkostomaisena kaupunkina sekä vahvana metropolialueen toimijana. Yhdistymishallitus perustaa näitä tehtäviä varten tarvittavat avustavat jaostot (mm. henkilöstöjaosto) ja muut toimielimet. Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita kuntarakennelain 31 :n määräystä ja siten myös yhdistymissopimusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun kuntien valtuustot ovat yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen nimi muuttuu kaupunginhallitukseksi Se toimii kaupunginhallituksena siihen asti, kunnes huhtikuussa 2017 valittava valtuusto valitsee uuden kaupunginhallituksen. Yhdistymishallitukseen valitaan 18 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. 7 Yhdistymishallituksen paikkajako suhteutetaan kuntien kokoon siten, että Hyvinkäälle tulee 5 paikkaa, Järvenpäälle 5 paikkaa, Tuusulalle 5 paikkaa, Mäntsälälle 2 paikkaa ja Pornaisille 1 paikka. 7 Sama määrä kuin Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmässä. 10

11 Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon viiden kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että kokoomukselle tulee viisi (5) paikkaa, SDP:lle tulee viisi (5) paikkaa, keskustalle tulee kaksi (2) paikkaa, perussuomalaisille tulee kaksi (2) paikkaa, sitoutumattomille tulee kaksi (2) paikkaa, vihreille tulee yksi (1) paikka ja vasemmistoliitolle tulee yksi (1) paikka. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajaksi hyvinkääläisen Kansallisen Kokoomuksen edustajan, I varapuheenjohtajaksi Suomen Sosialidemokraattisen puolueen edustajan, II varapuheenjohtajaksi Suomen Keskustan edustajan ja III varapuheenjohtajaksi Perussuomalaisten edustajan. Puheenjohtajiston kokoonpanosta kunnittain päätetään kuntavaalien 2012 perusteella. Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten paikat jaetaan sekä kunnittain että puolueittain. Valmistavat neuvottelut käydään Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmän johdolla sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet päätöksensä kuntien yhdistymisestä. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistetyn valtuuston puheenjohtajistolla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita asti. Henkilöstön edustaja valitaan ylikunnallisessa yhteistoimintaryhmässä. 8 Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa kuntajohtajien tiimi. Kuntajohtajatiimin puheenjohtajana toimii yhdistyvistä kunnista väestömäärältään suurimman eli Hyvinkään kaupunginjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii kuntajohtajatiimin puheenjohtaja tai hänen määräämänsä kuntajohtajatiimin jäsen. 9 Yhdistymishallitus päättää sitä avustavien jaostojen ja toimielinten esittelyvastuiden jakamisesta kuntajohtajatiimin jäsenten kesken. Yhdistymishallituksen samoin kuin muiden yhdistymistä valmistelevien toimielinten kokouspalkkioista päättää yhdistetty valtuusto. 8 Ks. luku 5.7 Ylikunnallinen yhteistoimintaryhmä 9 Lähde: Oulun seudun yhdistymissopimus

12 3.3 Yhdistetty valtuusto Kuntajaon muutos tulee voimaan kesken vaalikauden. Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan valtuustot muodostavat yhdistetyn valtuuston, jonka toimikausi alkaa heti valtioneuvoston vahvistettua kuntajaon muutoksen. Yhdistetyn valtuuston nimi muuttuu kaupunginvaltuustoksi Yhdistetyn valtuuston toimikausi kestää siihen asti, kunnes uuden, huhtikuussa 2017 vaaleilla valitun valtuuston toimikausi alkaa eli asti. Yhdistetyssä valtuustossa on yhteensä 223 valtuutettua. 10 Yhdistetty valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajaksi hyvinkääläisen Suomen Sosialidemokraattisen puolueen edustajan, I varapuheenjohtajaksi Kansallisen Kokoomuksen edustajan, II varapuheenjohtajaksi Suomen Keskustan edustajan ja III varapuheenjohtajaksi Perussuomalaisten edustajan. Puheenjohtajiston kokoonpanosta kunnittain päätetään kuntavaalien 2012 perusteella. Yhdistetyn valtuuston valtuustoryhmien puheenjohtajista ja yhdistetyn valtuuston puheenjohtajistosta muodostetaan yhdistetyn valtuuston poliittista päätöksentekoa valmisteleva toimielin toimikunta, jonka nimittää kaupunginhallitus yhdistetty valtuusto. Puheenjohtajana toimii ensin yhdistymishallituksen ja sen jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. 11 Yhdistetyn valtuuston kokouksiin osallistuu läsnäolo- ja puheoikeudella kaksi yhdistyvien kuntien nuorisovaltuustojen edustajaa. Nuorisovaltuustojen edustajat sekä heidän varajäsenensä valitaan nuorisovaltuustojen yhteisessä kokouksessa. Yhdistetty valtuusto päättää syksyllä 2016 uuden kunnan lautakuntien jäsenten ja valtuuston päätäntävaltaan kuuluvien ylimpien johtavien viranhaltijoiden valinnoista toimikaudekseen asti, kunnallisveroista sekä Keski-Uudenmaan kaupungin ensimmäisestä talousarviosta. Lisäksi yhdistetty valtuusto hyväksyy uuden kaupungin strategian. Strategiatyöskentelyyn osallistetaan aktiivisesti myös henkilöstö, elinkeinoelämä sekä asukkaat aluelautakunta- ja lähidemokratiamallin mukaisesti. Keski-Uudenmaan kaupungin aluelautakuntien eli lähifoorumeiden toimikausi alkaa eli silloin kun uuden, vaaleilla valitun valtuuston toimikausi alkaa. 10 Hyvinkää 51 + Järvenpää 51 + Mäntsälä 43 + Pornainen 27 + Tuusula 51 = 223 valtuutettua 11 Lähde: Lahti-Nastola yhdistymissopimus 12

13 3.4 Yhdistymisen eteneminen Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten (helmikuu 2016) ja yhdistymisen toteuttamisajankohdan ( ) väliin jää aikaa kymmenen kuukautta. Tuota aikaa käytetään hyväksi siten, että uuteen kuntaan siirtymistä ryhdytään toteuttamaan yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuonna Koska uusi kunta voi aloittaa toimintansa virallisesti vasta , käytetään vaiheittaisen siirtymisen alustana pääsääntöisesti yhdistyvistä kunnista väestömäärältään suurinta eli nykyistä Hyvinkään kaupunkia. Kuntien yhtiömuotoisten ja muiden liiketoimintojen (erityisesti vuokra-asunnot, vesihuolto, kiinteistöyhtiöt, energiayhtiöt sekä toisen asteen oppilaitokset) mahdolliset uudelleen järjestelyt ja/tai fuusiot käynnistetään vuonna 2016, ja parannetaan edellytyksiä yhteisiin investointeihin alueen kasvun kannalta keskeisiin kohteisiin Lähde: Lahti-Nastola yhdistymissopimus, luku 4.3 Yhdistymisen eteneminen 13

14 4 Hallinnon järjestämisen periaatteet (toimenpiteet jälkeen) Keski-Uudenmaan kaupungin toiminnan ja talouden ohjauksen perustana toimii sovellettu tilaaja-tuottaja-toimintatapa. Valtuusto ja hallitus ohjaavat ja koordinoivat keskeisiä toimintoja, muun muassa taloutta ja edunvalvontaa sekä yhdyskuntarakenteen ja kilpailukyvyn kehittämistä. Kolme palvelulautakuntaa vastaa keskitettyjen ja kaupunkialueen palveluiden tilaamisesta ja kolme aluelautakuntaa vastaa lähipalveluiden tilaamisesta valtuuston hyväksymän päätösvallan puitteissa 13. Liikelaitosten johtokunta vastaa palveluiden tuottamisesta. Hallituksen ja palvelulautakuntien jäsenet ovat valtuutettuja, ja puheenjohtajat ovat osa- tai kokopäiväisiä. 4.1 Valtuusto Ensimmäiset kuntavaalit Keski-Uudenmaan kaupungissa toimitetaan normaalisti huhtikuussa Vaaleilla valitun valtuuston toimikausi alkaa ja päättyy Valtuustossa on jäsentä. 15 Uusi valtuusto noudattaa yhdistetyn valtuuston hyväksymää Keski-Uudenmaan kaupungin strategiaa sekä laatii sen toteuttamisohjelmat. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ja valtuuston puheenjohtajisto muodostavat poliittista päätöksentekoa valmistelevan toimielimen toimikunnan, jonka nimittää kaupunginhallitus valtuusto. Puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallitus Yhdistymishallituksen nimi muuttuu kaupunginhallitukseksi Se toimii kaupunginhallituksena siihen asti, kunnes huhtikuussa 2017 valittava valtuusto valitsee uuden kaupunginhallituksen. Ensimmäisessä vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen valittavassa kaupunginhallituksessa on 17 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinaisista jäsenistä yksi on puheenjohtaja ja 13 Keskitetyt ja lähipalvelut määritellään luvussa 6.2 Palveluiden sijoittumisen periaatteet 14 Kuntarakennelaki 27 Valtuuston toiminnan aloittaminen 15 Kuntalaki 16 ja Kuntarakennelaki 25. Valtuutettujen määrää voidaan muuttaa myös myöhemmin. Valtuuston päätös tässä sopimuksessa päätetyn määrän muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. 16 Lahti-Nastola -yhdistymissopimus

15 kaksi varapuheenjohtajaa. Ensimmäisenä vaalikautena uuteen kaupunginhallitukseen valitaan vähintään yksi varsinainen ja yksi varajäsen jokaisesta yhdistyvästä kunnasta. Hallituksen poikkeuksellisen suuri koko vuosina on perusteltua siksi, että uuden kunnan rakentamisessa korostuu sen alkuvaiheessa luottamushenkilöhallinnon ja alueellisen asiantuntemuksen merkitys. 17 Valiokuntia (esim. tulevaisuusvaliokunta) ja jaostoja (esim. kaupunkikehitysjaosto) perustetaan tarpeellinen määrä. 4.3 Lautakunnat Kuntarakennelakia ja kuntalakia noudattaen sekä perustuen uuden kaupungin visioon ja kuntalais- ja luottamushenkilökyselyihin, Keski-Uudenmaan kaupungissa otetaan käyttöön aluelautakuntamalli. Aluelautakuntia kutsutaan Keski-Uudenmaan kaupungissa lähifoorumeiksi. Lähifoorumeita on kolme: Tuusulanjärven, Mäntsälän ja Hyvinkään lähifoorumit. Lähifoorumeilla on merkittävää omaa päätös- ja budjettivaltaa. Ne vastaavat vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa lähipalveluiden 18 tilaamisesta. Lähifoorumeissa on yhdeksän (9) viisitoista (15) jäsentä. Jäsenet valitaan suorilla vaaleilla kuntavaalien yhteydessä 19. Lähifoorumin jäsenen kotipaikan tulee olla hänen lähifooruminsa alueella. Lähifoorumeiden aluejaosta päättää yhdistetty valtuusto. Hyvinkään lähifoorumissa on vähintään kaksi jäsentä ja varajäsentä Jokelasta. Mäntsälän lähifoorumissa on vähintään yksi jäsen ja varajäsen Kellokoskelta. Tuusulanjärven lähifoorumissa on samoin vähintään yksi jäsen ja varajäsen Kellokoskelta sekä vähintään yksi jäsen ja varajäsen Pornaisista, vähintään yksi jäsen ja varajäsen Hyrylästä sekä vähintään yksi jäsen ja varajäsen Järvenpäästä. Lähifoorumeiden puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksessa. Lähifoorumeiden toimikausi alkaa eli silloin kun uuden vaaleilla valitun valtuuston toimikausi alkaa. Lähifoorumeiden lisäksi Keski-Uudenmaan kaupungilla on tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta sekä yksi lupalautakunta ja kolme kaksi palvelulautakuntaa, joista toinen on arviolta toimiva sote-palvelulautakunta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin liittyvien uudistusten jälkeen palvelulautakuntia voi myös olla vain kaksi. Yhdistetty valtuusto tai kaupunginvaltuusto täsmentää palvelulautakuntien määrän sen jälkeen, kun sote-uudistuksen tulos tiedetään. Yhdistetty valtuusto päättää myös 17 Lähde: Oulun seudun yhdistymissopimus Lähi-, kaupunkialueen ja keskitetyt palvelut määritellään luvussa 6.2 Palveluiden sijoittumisen periaatteet 19 Tarkistetaan vielä, onko ja millä tavoin kahdet vaalit on mahdollista järjestää yhtaikaa. Valmisteilla on lakiesitys, jonka mukaan alueellisten toimielinten vaalit voitaisiin toimittaa kuntavaalien yhteydessä

16 palvelulautakuntien tarkemmista tehtävistä ja päätösvallasta. Palvelulautakunnat vastaavat keskitettyjen ja kaupunkialueen palveluiden 20 tilaamisesta. Palvelulautakunnissa on Keski- Uudenmaan ensimmäisellä valtuustokaudella 15 jäsentä. Suuri koko on perusteltua siksi, että uuden kunnan rakentamisessa korostuu sen alkuvaiheessa luottamushenkilöhallinnon ja alueellisen asiantuntemuksen merkitys. Jokaisen lähifoorumin toimialueella toimii alueellinen nuorten vaikuttajaryhmä, jonka edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lähifoorumin kokouksissa. Lisäksi nuorten osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallitus asettaa vaaleilla valitun nuorisovaltuuston, ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvoston sekä vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vammaisneuvoston Pormestari ja apulaispormestarit Keski-Uudenmaan kaupungissa toimii valtuuston valitsema päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (pormestari). Palvelulautakuntien puheenjohtajat toimivat osa-aikaisina apulaispormestareina, ja ovat samalla kaupunginhallituksen varapuheenjohtajia. 20 Lähi-, kaupunkialueen ja keskitetyt palvelut määritellään luvussa 6.2 Palveluiden sijoittumisen periaatteet 21 Kuntalaki (410/2015)

17 5 Henkilöstöhallinnon periaatteet Viranhaltijaorganisaatio on päätöksenteko- ja lähidemokratiamallin mukainen. Palveluiden tilaamisvastuu on palvelulautakunnalla, sote-palvelulautakunnalla ja aluelautakunnilla eli lähifoorumeilla. Asioiden valmistelemisesta niille palvelulautakunnalle vastaavat palvelujohtajat tilaajajohtaja. Asioiden valmistelemisesta sote-palvelulautakunnalle vastaa sote-tilaajajohtaja. Asioiden valmistelemisesta lähifoorumeille vastaavat tilaajajohtajan alaisuudessa toimivat tilaajapäälliköt. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluiden, yhdyskuntateknisten palveluiden sekä kilpailukykypalveluiden vastuu on kaupunginhallituksella ja sen kaupunkikehitysjaostolla. Asioiden valmistelemisesta niille vastaa kaupunkikehitysjohtaja. Palveluiden tuotantopuolesta eli tuotantoprosessien määrittelystä ja johtamisesta vastaa palvelutuotantojohtaja, joka vastaa asioiden valmistelemisesta liikelaitosten osalta liikelaitosten johtokunnalle. Palvelut järjestetään asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa, josta vastaa lähifoorumeiden viranhaltijajohto. 5.1 Henkilöstön asema vuosina Henkilöstö siirtyy uuteen kuntaan liikkeen luovutusperiaatteen mukaisesti, siten kuin kuntarakennelain (1698/2009) 29 :ssä säädetään. Vuonna 2015 voimassa olevan kuntarakennelain mukaan työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta eli saakka. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Yhdistyvien kuntien henkilöstön irtisanomissuoja määräytyy voimassa olevan kuntarakennelain mukaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön mahdollisista siirroista sekä siirroissa noudatettavista periaatteista, ehdoista ja toimenpiteistä päätetään ja sovitaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin liittyvien uudistusten edetessä ja täsmentyessä. Sotehenkilöstön irtisanomissuoja määräytyy sote-uudistuksen toteutumishetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan. 22 Luvuissa mainittuja asioita on käsitelty ensimmäisen kerran ylikunnallisessa yt-menettelyssä. Toinen käsittely ja samalla koko sopimusluonnoksen käsittely on

18 5.2 Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat Kunnissa siirrytään heti yhdistymissopimuksen hyväksymisen jälkeen noudattamaan yhteisiä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja henkilöstötarpeen arviointia, eläköitymisen ennakointia sekä henkilöstön rekrytointikäytäntöjä koskien. Henkilöstötarpeen arvioinnissa ja rekrytoinneissa noudatetaan jo aikaisemmin kuntaliitosselvityksen osana yhteisesti hyväksyttyjä ja käyttöönotettuja periaatteita. Yhdistymishallituksen aloitettua toimintansa, menettelyä täydennetään siten, että yhdistyvät kunnat eivät perusta tai täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin, työsuhteisiin ilman yhdistymishallituksen lupaa. Avoimeksi tulevien virkojen ja toimien täyttämisessä noudatettavista periaatteista, toimintatavoista ja näiden seurannasta päättää yhdistymishallitus. 5.3 Henkilöstön sijoittamisen periaatteet Kuntien vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät entisin palvelussuhteen ehdoin uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin uusiin tehtäviin työsopimuslain 55/2001 ensimmäisen luvun 10 :n sekä lain kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 viidennen luvun 25 :n mukaisesti. Kuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen virka- tai työsuhteen määräajan täyttymiseen saakka. Henkilöstön sijoittamisessa uuden kunnan palvelukseen on lähtökohtana se, että henkilö jatkaa entisessä tehtävässään ja entisessä toimipaikassaan, mikäli toiminnan tai työn teettämisen tarpeesta ei muuta aiheudu. Työnantaja tarjoaa tarvittaessa koulutusta työntekijöiden osaamisen varmistamiseksi ennen uusiin tehtäviin siirtämistä. Ennen henkilöiden sijoittamista uusiin tehtäviin tai uuteen toimipaikkaan, heitä kuullaan. 5.4 Palkkausjärjestelmien kehittäminen ja palkkojen harmonisointi Uuden kunnan sopimusalakohtaiset palkkausjärjestelmät määritellään ja palkat harmonisoidaan ensimmäisen kokonaisen valtuustokauden loppuun mennessä eli viimeistään Palkkatasojen määrittämistä ohjaavat keskiarvopalkat, ja tämä edellyttää työn vaativuuden arviointia kaikkien tehtävien osalta. Palkkojen harmonisoinnin lähtökohtana on maksaa samasta työstä sama tehtäväkohtainen palkka siirtymäajan jälkeen. Neuvottelut käydään yhteistoiminnassa työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kesken. 18

19 5.5 Palvelussuhteeseen liittyvät muut oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät etuudet Kuntakohtaiset paikalliset virka- ja työehtosopimukset irtisanotaan siirtymäaikana kunnittain päättymään viimeistään Uuden kunnan virka- ja työehtosopimuksista käydään neuvottelut työnantajan ja pääsopijajärjestöjen kesken. Kuntakohtaiset henkilöstöetuudet eivät siirry uuteen kuntaan. Uuden kunnan henkilöstöetuuksista neuvotellaan yhteistoiminnassa ja päätetään erikseen. 5.6 Henkilöstösuunnitelma sekä muutostuki Vuonna 2016 aikana laaditaan henkilöstösuunnitelma vuosille , jossa ennakoidaan tehtäväkuvien ja osaamistarpeiden muutokset sekä näiden mukaiset rekrytointitarpeet. Henkilöstösuunnitelma on osa uuden kunnan strategiavalmistelua ja sillä tuetaan uuden kunnan taloussuunnitelman laadintaa. Henkilöstön muutostukeen, esimiesten muutosjohtamisen valmentamiseen, toimintakulttuurien yhtenäistämiseen ja työyhteisöjen kehittämiseen sekä sisäiseen viestintään on laadittu vuoden 2015 loppuun mennessä valmennussuunnitelma ja sen toteuttamiseksi varataan tarpeelliset resurssit vuosille Ylikunnallinen yhteistoimintaryhmä Yhdistymiseen liittyviä asioita, jotka koskevat merkittävästi henkilöstöä, valmistellaan yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Ylikunnallinen yhteistoimintaryhmä muodostuu yhdistyvien kuntien järjestöjen pääluottamusmiehistä ja työnantajan edustajista. Se kokoontuu valtuustojen tekemien yhdistymispäätösten jälkeen valitsemaan edustajan, jolla on yhdistymishallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Ylikunnallista yhteistoimintaryhmää täydennetään työsuojeluhenkilöstöllä , jolloin yhteistoimintaryhmä toimii työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoimintalain 14 :n mukaisena yhteistoimintaelimenä. Ylikunnallinen yhteistoimintaryhmä lakkaa, kun uuden kunnan yhteistyötoimikunta yhteistoimintaelin aloittaa toimintansa, viimeistään Samalla yhteistoimintaelimen jäsenmäärä pienenee. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) velvoittaa kutakin kuntaa erikseen, kunnes uusi kunta aloittaa toimintansa. 19

20 5.8 Kuntajohtajien asema 23 Keski-Uudenmaan kaupunkia johtaa kaupunginhallituksen päätoiminen puheenjohtaja (pormestari). Keski-Uudenmaan kaupungin ylimmät viranhaltijat ovat konserni- ja strategiajohtaja pormestarin työparina (verrattavissa kaupunginjohtajaan) kaupunkikehitysjohtaja kolme palvelujohtajaa (tilaamisen valmistelu elämänkaarimallin mukaisille palvelulautakunnille sekä aluelautakunnille), sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin liittyvien uudistusten jälkeen palvelulautakuntia samoin kuin palvelujohtajia voi myös olla vain kaksi. Palvelulautakuntien ja -johtajien määrä täsmennetään sen jälkeen, kun tiedetään sote-uudistuksen tulos. tilaajajohtaja sote-tilaajajohtaja (arviolta asti) palvelutuotantojohtaja (tuotannosta vastaaminen ja valmistelu liikelaitosten johtokunnille). Mikäli joku nykyisistä kunnanjohtajista jättää oman paikkansa ennen kuntien yhdistymistä, hänen tilalleen valitaan määräaikainen kunnanjohtaja asti. 23 Valmistellaan yhteistoiminnassa kuntajohtajien ja ohjausryhmän kanssa lokakuussa