LAPIN YLIOPISTON HALLITUKSEN seminaari ja kokous Paikka: Hotelli Luostotunturi, Ametistikylpylä. Majoitus yhden hengen huoneissa.

Transkriptio

1

2 LAPIN YLIOPISTON HALLITUKSEN seminaari ja kokous Paikka: Hotelli Luostotunturi, Ametistikylpylä. Majoitus yhden hengen huoneissa. OHJELMA Maanantai Lähtö bussilla yliopiston pääoven edestä Rehtori Mauri Ylä-Kotola: Seminaarin avauspuheenvuoro Saapuminen Luostolle, kokoustila Kipinä Lounas, ravintola Tunturi Seminaari, kokoustila Kipinä Hallituksen puheenjohtaja Raimo Väyrynen: Ajankohtaista yliopistolaitoksessa ja korkeakoulupolitiikassa Suunnittelu- ja rahoituspäällikkö Tarja Särkkä: Talouden skenaariot ja tunnusluvut Vararehtori Jukka Mäkelä: Yliopistolaitoksen koulutusvastuut Kahvit, ravintola Tunturi Seminaari jatkuu, kokoustila Kipinä Henkilöstöpäällikkö Mirja Väyrynen: Henkilöstöpolitiikan linjaukset ja henkilöstöstrategia Illallinen, ravintola Tunturi Tiistai Aamiainen Hallituksen kokous, kokoustila Kipinä Lähtö Rovaniemelle, lentokentän kautta yliopistolle

3 ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS Kokous 6/11 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Yliopiston talouden tilannekatsaus 3 Yliopiston henkilöstöpolitiikan linjaukset vuosille Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosääntö 5 Ilmoitusasiat 6 Kunniatohtorit vuoden 2012 promootiossa 7 Muut asiat

4 LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA Mauri Ylä-Kotola Kokous 06/11 Paikka: Hotelli Luostotunturi, kokoustila Kipinä Aika klo 9.15 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n toisen momentin mukaan kutsu monijäseniseen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Uuden hallituksen tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös

5 LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA Tarja Särkkä Kokous 06/11 Paikka: Hotelli Luostotunturi, kokoustila Kipinä Aika klo 9.15 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 2 Lapin yliopiston talouden tilannekatsaus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön mukaan yliopiston rehtorin tehtävänä on raportoida neljännesvuosittain yliopiston hallitukselle yliopiston talouden tilanteesta. Yliopiston talousyksikkö kokoaa taloustiedot väliseltä ajalta sekä tiedot yliopiston taloustilanteesta , joka pitää sisällään myös henkilökunnan lomarahoista aiheutuneet menot. Talousraportti jaetaan hallituksen jäsenille kokouksessa. Esitys Todettaneen yliopiston taloustilanne Päätös

6 LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA Mirja Väyrynen Kokous 06/11 Paikka: Hotelli Luostotunturi, kokoustila Kipinä Aika klo 9.15 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 3 Yliopiston henkilöstöpolitiikan linjaukset vuosille Lapin yliopiston tavoitteena on olla kansainvälinen selkeästi profiloitunut tiede- ja taideyliopisto vuonna Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi yliopisto on uudistanut strategiansa, jossa se määrittää, mihin suuntaa toimintaa kehitetään. Strategiassa on linjattu yliopiston profiilialueiksi kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön ja näiden vuorovaikutuksen tutkimus sekä kansainvälisen matkailun tutkimus. Lisäksi yliopiston strategisiksi painoaloiksi on sovittu palvelumuotoilu, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ ja kestävä kehitys sekä oikeus ja oikeudenmukaisuus. Nämä konkretisoituvat yliopiston toimeenpanosuunnitelmassa, jossa esitetään toimenpiteet, jotka on tehtävä tavoitteen saavuttamiseksi. Yliopisto on jo aloittanut strategian mukaisesti tekemään rakenteellista kehittämistä, joka edistää yliopiston profiloitumista strategisten painoalojen suuntaisesti. Strategian toteuttamiseksi sekä tavoitteiden ja tuloksien saavuttamiseksi on tärkeää tässä vaiheessa tehdä yliopiston henkilöstöpoliittiset linjaukset. Linjauksia valmisteltaessa on otettu huomioon yliopiston tämän hetkinen tilanne ja yliopiston lähivuosien haasteet. Liitteenä on luonnos Lähtökohdiksi Lapin yliopiston henkilöstöpoliittisiin linjauksiin. Esitys Keskusteltaneen Lapin yliopiston henkilöstöpoliittisista linjauksista vuosille Päätös

7 luonnos Lähtökohtia Lapin yliopiston henkilöstöpoliittisiin linjauksiin Henkilöstöpolitiikan lähtökohtia ja taustaa Lapin yliopiston tavoitteena on olla kansainvälinen selkeästi profiloitunut tiede- ja taideyliopisto vuonna Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi yliopisto on uudistanut strategiansa, jossa se määrittää, mihin suuntaa toimintaa kehitetään. Strategiassa on linjattu yliopiston profiilialueiksi kansainvälisesti korkeatasoisen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön ja näiden vuorovaikutuksen tutkimuksen sekä kansainvälisen matkailun tutkimuksen. Lisäksi yliopiston strategisiksi painoaloiksi on sovittu palvelumuotoilu, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ ja kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus. Nämä konkretisoituvat yliopiston toimeenpanosuunnitelmassa, jossa esitetään toimenpiteet, jotka on tehtävä tavoitteen saavuttamiseksi. Yliopisto on jo aloittanut strategian mukaisesti tekemään rakenteellista kehittämistä, joka edistää yliopiston profiloitumista strategisten painoalojen suuntaisesti. Yliopiston strategiassa tavoitteeksi on asetettu, että yliopisto on tuloksekas, hyvä työyhteisö ja kilpailukykyinen työnantaja. Henkilökunta on lahjakasta, luovaa ja motivoitunutta sekä sitoutunutta yliopiston yhteiseen strategiaan. Yliopiston johtamisen perustana on yliopiston strategia ja siitä johdettu toimeenpanosuunnitelma. Strategian toimeenpanosuunnitelma kuvaa painoaloja vahvistavat toimenpiteet aikataulutettuina sekä suunnitelmat voimavarojen hakemiseksi ja käytöksi. Lapin yliopiston strategiassa linjataan, että yliopisto on laadukas perus-, jatko- ja aikuiskouluttaja, jonka opetus perustuu korkeatasoiseen, monitieteiseen ja kansainvälisesti verkostoituneeseen tutkimukseen sekä taiteelliseen toimintaan. Yliopiston opettajat ovat pedagogisesti osaavia, opiskelijoiden erilaisuuden huomioonottavia eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoita. Yliopiston tavoitteiden saavuttamiseksi henkilöstöpolitiikan linjaukset ovat keskeinen väline. Henkilöstöpoliittisten linjausten tavoitteena on turvata Lapin yliopistolle sen strategiassa määritelty toiminta ja muotoilla toimeenpanosuunnitelman linjaukset konkreettisiksi toimenpiteiksi. Henkilöstö Yliopiston henkilöstön muodostavat kaikki yliopistoon palvelussuhteessa olevat henkilöt riippumatta siitä käytetäänkö palkanmaksuun budjettirahoitusta vai täydentävää rahoitusta. Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että kaikissa yliopiston yksiköissä noudatetaan koko henkilöstön suhteen yhteistä henkilöstöpolitiikkaa ja yhteistä palkkapolitiikkaa. Yliopisto on strategian toimeenpanosuunnitelmassa sitoutunut edistämään yliopiston yhteisöllisyyttä avoimen ja läpinäkyvän tiedottamisen avulla.

8 Yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman mukaan (TPS 6.1) yliopisto edistää henkilöstön työssä onnistumista ja uralla etenemistä sekä tukee henkilöstönsä kehittymistä sekä henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvointia. Suurin osa henkilöstöstä saa palkkansa toimintamenorahoituksesta. Vuoden 2010 viimeisen päivän tilanteen mukaan yliopistossa töissä olevista 584 henkilöstä 219 (38 %) oli määräaikaisia. Opetus- ja tutkimushenkilökunnasta määräaikaisia oli 132 henkilöä (42 %) ja muusta henkilökunnasta 87 (32 %) henkilöä. Yliopiston tavoitteena on lisätä rahoituslähteitä ja monipuolistaa niitä. Erityisesti kilpailutetun kansainvälisen ja kansallisen tutkimusrahoituksen lisääminen on tärkeää. Hallinto- ja tukipalveluihin kuuluvat keskitetysti hoidettavat palvelut hallintoyksikössä sekä tiedekunta- ja yksikkötason kansliapalvelut. Tiedekunnissa ja muissa yksiköissä aikaisemmin hoidettavista palveluista hoidetaan nykyään keskitetysti hankehallinto. Konsernin palvelukeskus on muotoutumassa ja lukien siellä hoidetaan keskitetysti TKI- tukipalveluita ja hankkeiden tieto- ja taloushallinnon palveluita, avoimen korkeakouluopetuksen koulutuksen tuki- ja asiakaspalveluita, opetuksen ja opiskelun tukipalveluita, konsernin yhteisiä kv-toiminnan tukipalveluita, IT -palveluita ja konserniviestintä. Kirjastot ja kielikeskus ovat jo korkeakoulukonsernin toimintaa. Yliopistossa on tehty opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakennemalli vuonna Tehtävärakennetta on toteutettu vuosittain mallin mukaisesti. Tehtävärakenne uudistetaan vuoden 2011 aikana ja uudistamisessa otetaan huomioon tutkijoiden ja opettajien mahdollisuus edetä uralla mallin mukaisesti. Tämä on mahdollistanut post doc -vaiheessa olevien lehtoreiden/tutkijoiden tehtävänimikkeiden muuttamisen ja vakinaistamisen. Yliopiston henkilöstötilinpäätöksestä saatu aineisto on käyty läpi henkilöittäin, jolloin aineistosta on poistettu esim. määräaikaiset, joiden palvelussuhde päättyi tai alkuvuodesta 2011 eikä heidän määräaikaisuudet jatkuneet. Näitä ovat esim. harjoittelijat ja päättymässä olevien projektien henkilökunta. Yliopiston määräaikaisten jakauma oli seuraavanlainen: Yliopiston kaikki yksiköt Yhteensä Nimikkeet kaikki määräaikaiset Opetus- ja tutkimushenkilökunta Muu henkilökunta Yhteensä Prosentti 38

9 Yliopiston henkilötyövuodet vuonna 2010 miehet naiset yhteensä opetus- ja professorit 23,0 30,4 53,5 tutkimushenkilökunta yliassistentit ja assistentit 7,4 11,8 19,2 lehtorit 40,3 60,0 100,3 tuntiopettajat 16,8 21,1 37,9 tutkijat 31,8 47,8 79,7 muut 1,6 2,4 4,0 yhteensä 121,1 173,5 294,6 muu henkilökunta hallinto ja toimisto 31,7 110,5 142,2 huolto 10,9 4,0 14,9 kirjasto ja tietopalvelu 7,6 17,8 25,4 atk 17,2 6,4 23,6 aikuiskoulutus 3,3 22,5 25,8 projekti 15,2 31,1 46,3 tutkimuksen apu 1,6 3,2 4,8 näytttelyhenkilöstö 5,0 1,0 6,0 yhteensä 92,4 196,5 288,9 yhteensä 213,5 370,0 583,5 Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuus koko henkilökunnasta on vähitellen kasvanut 52 prosenttiin. Lapin yliopiston henkilökunnasta 5 % on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Oman irtisanoutumisen kautta vapautuu vuosittain viitisen tehtävää. Johtajuus Yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman mukaan (TPS 6.1) johtaminen on kaikilla organisaation tasoilla ammattimaista ja toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Johtaminen perustuu yliopiston arvoihin: luovuus ja vaikuttavuus, kriittisyys ja emansipatorisuus sekä yhteisöllisyys ja yksilöllisyys. Työtyytyväisyyskyselyn mukaan henkilökunnalla on ollut epäselvää, kuka on heidän esimiehensä eri asioissa. Johtaminen ja esimiestyö ovat keskeisiä asioita työyhteisön (menestyksellisen toiminnan) ja henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Johtajien vastuu on korostunut yliopiston uudessa oikeudellisessa asemassa taloudellisen vastuun lisäännyttyä ja johtajien saadessa lisää hallinnollista (valtaa ja) vastuuta. Yliopistossa toimii sekä hallinnollisia johtajia että määräajaksi valittuja akateemisia johtajia.

10 Yliopiston hallintojohtosäännön 23 mukaan dekaani valitaan tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsenistä. Dekaanilla tulee olla kokemusta tiedekunnan piiriin kuuluvan tieteen- tai taiteenalan tutkimuksesta ja opetuksesta sekä näiden johtamisesta. Tehtävään valittavan henkilön tulee ensisijaisesti olla vakinainen professori. Yksikön johtajalta edellytetään ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtävän alaan ja tehtävän edellyttämä johtamiskokemus. Akateemisen johtajan keskeisimpiä haasteita on luoda puitteet kannustavaan opettamiseen, luoda innostava tutkimusympäristö ja saada aikaiseksi tieteenaloja ylittävää tutkimusyhteistyötä. Tämä edellyttää johtajalta kokemusta ja näkemystä siitä, mihin suuntaan yksikköä on syytä johtaa. Hyvä akateeminen johtaja on menestynyt myös omalla alallaan, mutta sen lisäksi hänellä on sekä kiinnostus että kyky johtamistehtävään. Henkilöstön kehittäminen Lapin yliopisto on opettajien, tutkijoiden, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden muodostama yhteisö. On tärkeää, että henkilökunta tuntee kuuluvansa työyhteisöön jo tullessaan yliopistoon ja että henkilöstö kokee oman työyhteisönsä toimivaksi ja miellyttäväksi työympäristöksi. Yhteisöllisyyteen kuuluu ottaa mukaan myös ulkomaalainen henkilöstö ja apurahatutkijat. Henkilöstön kehittäminen on laaja kokonaisuus, johon kuuluu jatkuva opiskelu ja oppiminen työssä, lisäkoulutuksen hankkiminen sekä omassa organisaatiossa että sen ulkopuolella. Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin loppuraportissa (2009) viitataan, että yliopiston keskeisiä periaatteita ovat, että kaikki tutkijan opettavat ja kaikki opettajat tutkivat. Kaikille tutkijoille ja opettajille varataan mahdollisuus suorittaa tutkimusta. Auditoinnissa todetaan, että henkilöstöstrategian suunnitelmallista toimeenpanoa vaikeuttaa se, että henkilöstön kehittämisen osalta yliopistolta puuttuu henkilöstösuunnitelma ja sen toimeenpano-ohjelma. Lisäksi auditoinnissa on huomioitu, että henkilöstön koulutustarpeet ovat yleensä kysyntälähtöisiä. Näihin koulutustarpeet yliopisto ja yksiköt pyrkivät täyttämään, mutta koulutustarpeet tulisi saada ohjattua yliopiston strategian suuntaiseksi. Henkilöstön kehittämistä leimaa enemmänkin henkilöstön omaehtoisen kehittymisen mahdollistama työantajapolitiikka. Auditoinnissa kiinnitettiin huomiota, että yliopiston käytössä olevissa kehityskeskustelulomakkeissa ei ilmene kytkentä yliopiston strategisiin tavoitteisiin, strategian toimeenpanosuunnitelmaan eikä yksikön konkreettisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen arviointiin. Yliopistossa voitaisiin vielä pohtia, miten kehityskeskustelulomake ja -käytäntö saataisiin entisiä näkyvämmin tehokkaammin palvelemaan koko yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamista. Kysymys on siitä, miten yksittäinen korkeakouluyhteisön toimija hahmottaa paikkansa ja osuuteen yliopiston tuloksen tekijänä. Yliopiston olisi hyvä miettiä, miten se voisi tehostaa kehityskeskustelujen toteutusta henkilöstön kehittämisen näkökulmasta ja

11 varmistaa esimerkiksi tulevan henkilöstösuunnitelmatyön aikana systemaattisen henkilöstön koulutussuunnitelman käyttöönotto. Rekrytointi Henkilökunnan rekrytointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rekrytoinnin pääperiaatteena on tehtävän julkinen haku, vaikka yliopiston hallintojohtosäännön 48 antaa mahdollisuuden poiketa tästä periaatteesta. Rekrytointiperusteina ovat hakijoiden taidot, osaaminen ja halukkuus pyrkiä yhteisiin tavoitteisiimme. Yliopiston tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnustettu tiede- ja taideyliopisto erityisesti strategisia kärkiä edustavilla osaamisalueilla. Tämä tarkoittaa kansainvälisten rekrytointien lisäämistä, tutkijoiden ja opettajien kansainvälisen liikkuvuuden lisäämistä ja julkaisutoiminnan lisäämistä kansainvälisillä foorumeilla. Tasa-arvotoimikunta suosittelee, että vähintään 6 kk kestävät avoimet tehtävät ovat haettavana vähintään yliopiston sisäisellä haulla. Perehdyttäminen Yliopistossa marraskuussa 2011 tehdyn työtyytyväisyyskyselyn mukaan yksiköiden perehdyttämiskäytäntöihin oltiin tyytymättömiä. Uuden työntekijän perehdyttäminen sekä työhönsä että omaan yksikköön ja koko yliopistoyhteisöön on erittäin tärkeää ja se myös lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Jokaisen työntekijän tulee heti alusta alkaen saada tieto oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä omassa työyhteisössä että koko yliopistossa noudatettavista työhön liittyvistä periaatteista ja toimintatavoista. Myös yliopiston strategia ja arvot on syytä kertoa uusille työntekijöille. Hankerahoitus Hankittava projektirahoituksen suuntautuisessa on tärkeää, että projektit suuntautuvat yliopiston profiilin ja kärkialueisiin, jolloin mahdollistetaan pysyvän henkilökunnan siirtyminen määräaikaisesti projektille. Näin projektin henkilökunta on pääosin yliopiston päätoimista opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, joka siirtyy projektiin määräaikaisesti. Tällöin projektitoiminta tukisi yliopiston perustoimintaa ja antaisi mahdollisuuden henkikunnan kehittymiselle ja vahvistettaisiin opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrää ja osaamista. Projekteita tekevälle henkilökunnalle turvataan projektilta korvaus, kun projekti toteutetaan oman tehtävän ohella. Palkkaus Yliopistoissa käytössä olevan palkkausjärjestelmän mukaisesti palkka perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työstä suoriutumiseen. Tavoitteena on, että palkitaan hyvistä työsuorituksista ja aktiivisesta työn ja osaamisen kehittämisestä yliopiston strategisilla alueilla.

12 Opetus - ja tutkimushenkilökunnan arvioinneissa painotetaan yliopiston hallituksen hyväksymän strategian ja rahoitusperusteiden mukaisia kriteereitä, joita ovat tällä hetkellä perustutkinnot/opintopisteet, tohtorin tutkinnot, kansainväliset referee -artikkelit, kansallinen ja kansainvälinen kilpailtu rahoitus ja asiantuntijatoiminta. opetus- ja tutkimustehtävissä erityisesti tutkinnot, tieteellinen pätevyys, opetusmeriitit, työskentely yliopistoyhteisön ja oman tieteenalan hyväksi sekä kansainvälinen toiminta. Kriteeristö uudistetaan vastaamaan vuoden 2013 rahoitusmallin kriteeristöä. Läsnäolo Yliopisto ei voi enää onnistua tehtävässään ilman kaikkien osapuolten sitoutumista yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Yliopistolaitoksen muutosten myötä ollaan tilanteessa, jossa professorien, yksiköiden johtajien ja muun opetus- ja tutkimushenkilökunnan merkitys yliopiston tavoitteiden toteuttamisessa korostuu. Tehtävää ei ole mahdollista hoitaa ilman riittävää läsnäoloa ja henkilökohtaista kontaktia muuhun työyhteisöön. Yliopiston aikaisemmassa henkilöstöjohtosäännössä määriteltiin, että opetushenkilökunnan läsnäoloa ei voida sopia vähemmäksi kuin 70 työpäivää lukuvuodessa 1.9. ja välisenä aikana. Läsnäolo tulee sijoittaa siten, että läsnäoloaikojen välinen jakso ei muodostu ilman varanhoidon vaatimaa muuta tehtävää 10 päivää pidemmäksi ajaksi. Aikaisemmin professoreita nimitettäessä heidän kanssaan tehtiin ns. yhteisymmärryssopimus, jossa professorin kanssa läsnä olosta sovittiin professorien sitoutuvan yliopistoon ja yhteisöllisyyden turvaamiseksi olevan lukukausien aikana pääsääntöisesti neljänä (4) päivänä viikossa läsnä työyhteisössään Rovaniemellä elleivät virkatehtävät erityisesti edellytä muualla tapahtuvaa työskentelyä. Läsnäolo määriteltiin tarvittaessa tarkemmin lukukausittain laadittavassa kokonaistyöaikaa koskevassa suunnitelmassa. Omien kokonaistavoitteidensa mukaisesti yliopisto korosti myös professorin osallistumista tutkimusyhteistyöhön yliopiston sisällä, yliopiston yhteistyötahojen kanssa ja kansainvälisesti. Henkilöstöjohtosääntö on kumoutunut yliopistouudistuksessa eikä professoreiden kanssa tehdä enää yhteisymmärryssopimusta.

13 LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA Markus Aarto Kokous 06/11 Paikka: Hotelli Luostotunturi, kokoustila Kipinä Aika klo 9.15 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 4 Lapin korkeakoulukonsernin täydennetty hallintojohtosäätö Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) edellytti tulossopimuksen yhteydessä, että Lapin korkeakoulukonserni kehittää pitkäaikaiseen sopimukseen perustuvan päätöksentekorakenteen, joka on käytössä vuonna Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmä asetti valmisteluryhmän, jonka tehtävänä oli päätöksentekojärjestelmään Työryhmän puheenjohtajana toimi Markku Tarvainen ja jäseninä konsernin sihteeristö sekä Markus Aarto, Päivi Ervast ja Arvo Jäppinen. Valmistelutyöryhmä sai valmiiksi ensimmäisen version hallintojohtosäännöstä, joka käsiteltiin yliopiston hallituksen kokouksessa Tämän jälkeen esitystä muokattiin hallituksen esittämien näkökantojen pohjalta valmisteluryhmässä ja edelleen konsernin johtoryhmässä ja strategiaryhmässä. Lapin yliopiston hallitus hyväksyi omalta osaltaan Lapin korkeakoulukonsernin johtosäännön ja päätti lisätä Lapin yliopiston hallintojohtosääntöön viittaussäännöksen korkeakoulukonsernin johtosääntöön pidetyssä kokouksessa. Lapin yliopiston hallituksen hyväksynnän jälkeen hallintojohtosääntö oli Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian päätöksentekoelinten käsittelyssä ja siihen edellytettiin tehtäväksi liitteen 1 mukaiset pääosin teknisluonteiset korjaukset. LKKK:n johtoryhmä on ja kuntayhtymien hallitukset ovat sittemmin hyväksyneet hallintojohtosäännön liitteen 1 mukaisena. Muutokset edellyttävät voimaan tullakseen myös Lapin yliopiston hallituksen uutta hyväksyntää. Esitys: Päätettäneen hyväksyä Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosääntö liitteen 1 mukaisena. Päätös

14 RKK:n hallituksen edellyttämiä muutoksia sisältävä versio / konsernin johtoryhmä LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN HALLINTOJOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU. YLEISET MÄÄRÄYKSET Konsernin osapuolet Lapin korkeakoulukonserni (jäljempänä konserni) on sopimukseen perustuva Lapin yliopiston, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma. Lisäksi konserniin kuuluvat ammattikorkeakoulujen ylläpitäjinä ja yhteisten yksiköiden osapuolina Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. 2 LUKU. KONSERNIN YHTEISET TOIMIELIMET JA TOIMIVALTA Konsernin toimielimet Konsernin toimielimiä ovat strategiaryhmä, johtoryhmä, sihteeristö ja neuvottelukunta. Strategiaryhmän kokoonpano ja toimikausi Strategiaryhmän muodostavat strategiaryhmän puheenjohtaja, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat sekä kuntayhtymän johtaja, Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat sekä kuntayhtymän johtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin ammattiopiston ja ammattiopisto Lappian rehtorit sekä kolme henkilöstöjärjestöjen ja kolme opiskelijajärjestöjen valitsemaa edustajaa. Henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijajärjestöjen edustajat valitaan kahden vuoden määräajaksi. Heidän tulee edustaa tasapuolisesti eri korkeakouluja. Strategiaryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Korkeakoulujen rehtorit, koulutuskuntayhtymien johtajat, kuntayhtymien hallituksien puheenjohtajat ja Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja yhdessä kutsuvat puheenjohtajan, joka ei ole palvelussuhteessa osapuoliin eikä toimi näiden luottamushenkilönä. Strategiaryhmä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Strategiaryhmän tehtävät ja toimintatapa Strategiaryhmän tehtävänä on edistää osapuolten välistä strategista yhteistyötä konsernin vahvistamiseksi. Ryhmä hyväksyy konsernin strategian ja käsittelee osapuolten strategisen tason suunnitelmat tavoitteena osapuolten suunnitelmien yhteensovittaminen, yhteisistä linjauksista sopiminen ja korkeakoulujen välisen työnjaon kehittäminen. Ryhmä käsittelee konsernin toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toiminta- ja taloussuunnitelman toteumaraportin. Strategiaryhmä kutsuu neuvottelukunnan jäsenet ja puheenjohtajan.

15 2 Niissä strategiaryhmän käsittelemissä asioissa, jotka edellyttävät osapuolten päätöksentekoelimien käsittelyä, edellytetään yksimielisyyttä. Strategiaryhmässä noudatetaan esittelymenettelyä. Johtoryhmän päätösten esittelystä strategiaryhmälle vastaa konsernin johtaja. Ryhmän sihteerinä toimii konsernin kehitysjohtaja. Ne strategiaryhmän käsittelemät asiat, jotka edellyttävät osapuolten päätöksentekoelimien käsittelyä, sitoudutaan viemään viipymättä korkeakoulujen ja ylläpitäjien päätöksentekoelinten käsittelyyn siinä muodossa kuin ne on yksimielisesti hyväksytty. Strategiaryhmän käsittelemä versio: Strategiaryhmän päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Strategiaryhmässä noudatetaan esittelymenettelyä. Johtoryhmän päätösten esittelystä strategiaryhmälle vastaa konsernin johtaja. Ryhmän sihteerinä toimii konsernin kehitysjohtaja. Strategiaryhmän päätökset sitoudutaan viemään viipymättä korkeakoulujen ja ylläpitäjien päätöksentekoelinten käsittelyyn siinä muodossa kuin ne on yksimielisesti hyväksytty. Johtoryhmän kokoonpano Johtoryhmän muodostavat konsernin johtaja, korkeakoulujen rehtorit, kuntayhtymien johtajat, Lapin yliopiston I vararehtori ja konsernin kehitysjohtaja. Johtoryhmä kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita kokouksiinsa. Asiantuntijoiden kutsumisesta päättää puheenjohtaja tai johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii konsernin johtaja. Ryhmä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Ryhmän sihteerinä toimii konsernin kehitysjohtaja. Johtoryhmän tehtävät ja toimintatapa Johtoryhmä johtaa konsernin toimintaa ja vastaa strategian toimeenpanosta. Johtoryhmä vastaa strategiaryhmän tehtäviin kuuluvien asioiden valmistelusta. Johtoryhmän päätösten toimeenpanosta vastaavat rehtorit, kuntayhtymien johtajat ja konsernin johtaja. Johtoryhmän päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Johtoryhmässä noudatetaan esittelymenettelyä. Sihteeristön esitysten esittelystä johtoryhmälle vastaa konsernin johtaja. Sihteeristön kokoonpano ja valinta Sihteeristön muodostavat konsernin johtaja, korkeakoulujen edustajat ja konsernin kehitysjohtaja, joka toimii myös toimielimen sihteerinä. Jokainen korkeakoulu nimeää sihteeristöön yhden jäsenen ja hänelle varajäsenen.

16 3 Sihteeristön tehtävät ja toimintatapa Sihteeristön tehtävänä on valmistella konsernin johtoryhmän käsiteltäväksi tulevat asiat, tukea yksiköiden vastuuhenkilöitä osapuolten johdolla toimeenpantavien päätöksien toimeenpanossa, tukea konsernin johtajaa konsernin johdolla toimeenpantavien päätöksien toimeenpanossa sekä johtaa sihteeristölle raportoivien valmisteluryhmien toimintaa. Neuvottelukunnan kokoonpano ja tehtävät Konsernilla on neuvottelukunta, johon kuuluu konsernin ja sen korkeakoulujen toiminnan kannalta keskeisten sidosryhmien edustus. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää konsernin ja muun yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta, konsernin kokonaisuuden vahvistamista sekä siihen kuuluvien korkeakoulujen kehittämistä ja yhteistyötä. Konsernin johtajan tehtävät Konsernin johtaja vastaa konsernin strategian valmistelusta ja sen toimeenpanosta yhdessä johtoryhmän kanssa sekä johtaa konsernin operatiivista toimintaa. Johtajalla on konsernin osapuolten ja niiden luottamuselinten informointivelvollisuus. Johtaja vastaa konsernin toimielinten päätösten tiedottamisesta. 3 LUKU. KONSERNIN YHTEISET YKSIKÖT Lapin korkeakoulukirjasto Lapin korkeakoulukirjaston tehtävänä on tukea Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun opetusta, opiskelua, tutkimusta ja kehittämistoimintaa hankkimalla ja välittämällä kirjasto- ja tietoaineistot, tuottamalla kirjasto- ja tietopalvelut, antamalla tiedonhankinnan opetusta sekä tuottamalla erikseen tulosneuvotteluissa sovittavia muita kirjasto- ja informaatiopalveluja. Opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen lisäksi kirjaston tehtävänä on palvella ympäröivää yhteiskuntaa. Kirjasto on avoinna kaikille ja se kehittää omaa toimintaansa sekä konsernin että käyttäjien tarpeiden mukaan. Korkeakoulukirjaston ohjauksesta, johtamisesta ja hallinnosta määrätään yksikön johtosäännössä. Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskuksen tehtävänä on: 1) suunnitella ja toteuttaa tutkintoasetusten ja opetussuunnitelmien mukaista sekä muuta eri aloilla tarvittavaa kielten ja kulttuurin sekä viestinnän opetusta 2) myöntää opintosuoritusten hyväksiluvut ja lainmukaiset vapautukset 3) tarjota yhteisiä käännös- ja kielentarkastuspalveluita 4) laatia yhteisiä kieliä ja viestintää koskevia periaatteita sekä antaa lausuntoja kielten ja viestinnän opetusta koskevista asioista 5) toimia alueellisesti ja valtakunnallisesti kielten ja viestinnän opetuksen kehittämistyössä 6) tarjota ja järjestää yhteistä kielten ja viestinnän palvelu- ja hanketoimintaa

17 4 7) luoda edellytyksiä kielten ja viestinnän opettajien oman ammattitaidon ylläpitämiseen, työelämäyhteistyöhön sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan 8) tukea korkeakoulujen kansainvälistymistä. Kielikeskuksen ohjauksesta, johtamisesta ja hallinnosta määrätään yksikön johtosäännössä. Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskus Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa Lapin yliopistolle, Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle, Rovaniemen ammattikorkeakoululle, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialle ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle näiden tarvitsemia laadukkaita tukipalveluita. Palvelukeskus tuottaa osapuolille seuraavia palveluita: (1) TKI- tukipalveluita ja hankkeiden tieto- ja taloushallinnon palveluita (2) Avoimen korkeakouluopetuksen koulutuksen tuki- ja asiakaspalveluita (3) Opetuksen ja opiskelun tukipalveluita (4) Konsernin yhteisiä kv-toiminnan tukipalveluita (5) IT-palveluita (6) Konserniviestintä (ml. yhteisten yksiköiden viestinnän koordinointi) (7) muut palvelusopimusmenettelyssä sovitut palvelut Palvelukeskuksen ohjauksesta, johtamisesta ja hallinnosta määrätään yksikön johtosäännössä. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Instituutin tehtävänä on: (1) matkailualan tutkimus (2) tutkimukseen perustuva matkailun yliopistokoulutus (3) työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen perustuva matkailualan ammattikorkeakoulutus (4) työelämälähtöinen matkailu-, ravitsemis- ja talousalan toisen asteen ammatillinen koulutus (5) kehittämis-, palvelu- ja innovaatiotoiminta Instituutti tarjoaa yrityspuistomaisen ympäristön matkailu- ja elämysteollisuuden toimijoille. Instituutti tarjoaa osapuolten matkailualan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan siten kuin siitä tulossopimuksilla ja talousarviolla sovitaan. Instituutin hallinnosta, ohjauksesta ja johtamisesta määrätään yksikön johtosäännössä. Pohjoisen kulttuuri-instituutti Pohjoisen kulttuuri-instituutti on kulttuurituotantoa ja -perintöä kehittävä kolmen koulutusasteen ja kulttuuritoimijoiden verkosto, joka rakentaa Lapin elinvoimaisuutta ja hyvinvointia koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan yhteistyöllä. Pohjoisen kulttuuri-instituutin osapuolia ovat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin toimiala ja Ammattiopisto Lappian kulttuurialan koulutus. Instituutin hallinnosta, ohjauksesta ja johtamisesta määrätään yksikön johtosäännössä.

18 5 Yhteisten yksiköiden yhteistoiminta Konsernin yhteisten yksiköiden tulee tehdä säännöllistä yhteistyötä. 4 LUKU. KONSERNIN TALOUS Konsernille laaditaan vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelma sekä toteumaraportti. Konsernin ja yhteisten yksiköiden taloushallinnosta, tilinpidosta sekä tarkastustoiminnasta säännellään yksityiskohtaisemmin konsernin konserniohjeen talousosassa. Konsernin taloushallinto, tilinpito sekä tarkastustoiminta hoidetaan palveluna sovitun osapuolen toimesta. 5 LUKU. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstö Konsernilla on konsernin yhteisten tehtävien hoitamiseen tarvittava henkilöstö. Konsernin henkilöstö on työ- tai virkasuhteessa konsernin osapuoleen tai osapuoliin. Tarvittavan yhteisiä tehtäviä hoitavan henkilöstön rekrytoinnista ja rekrytointimenettelystä päättää konsernin johtoryhmä. 6 LUKU. HALLINTOMENETTELY Päätösvaltaisuus, päätöksenteko ja kokouskutsu Konsernin ja yhteisten yksiköiden monijäseniset toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Niissä monijäsenisissä toimielimissä, joiden päätökset tämän johtosäännön mukaan edellyttävät yksimielisyyttä, ei päätöksiä kuitenkaan voida tehdä ilman konsernin kaikkien osapuolten edustusta kokouksessa. Niissä monijäsenisissä toimielimissä, joissa asiat voidaan päättää määräenemmistöllä, tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmistö kokouksessa läsnä olleista on kannattanut. Tasatilanteessa ratkaisee puheenjohtajan kanta. Monijäseninen toimielin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kutsu monijäsenisen toimielimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään viisi arkipäivää ennen kokousta, jollei toimielin ole toisin päättänyt. Toimielimen jäsen on velvollinen ilmoittamaan sijaisen toimielimen sihteerille, jos hän on estynyt osallistumasta kokoukseen. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Toimielin voi kuitenkin läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

19 6 Valmisteluvastuu Strategiaryhmässä ja johtoryhmässä käsiteltävät asiat valmistelee konsernin sihteeristö. Muussa toimielimessä käsiteltävät asiat valmistelee asianomaisen yksikön johtaja yhdessä toimielimen puheenjohtajan kanssa. Konsernin johtaja määrää muiden asioiden valmistelusta konsernissa erikseen. Esittelymenettely Konsernin toimielimissä noudatetaan esittelymenettelyä. Strategiaryhmän käsittelemä versio: Esittelymenettely Konsernin toimielimissä tehtävät päätökset tehdään esittelystä. Strategiaryhmässä ja johtoryhmässä käsiteltävien asioiden esittelystä vastaa konsernin johtaja. Konsernin sihteeristössä käsiteltävien asioiden esittelystä vastaa konsernin kehitysjohtaja. Konsernin muiden hallintopäätösten osalta konsernin johtaja määrää esittelyvastuista erikseen. Pöytäkirja Monijäsenisten toimielinten kokouksista laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja kokouksen esittelijä tai kokouksen sihteeri. Strategiaryhmän käsittelemä versio: Pöytäkirja Monijäsenisten toimielinten kokouksista laaditaan päätöspöytäkirja. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja kokouksen esittelijä tai kokouksen sihteeri. Konsernia ja sen yhteisiä yksiköitä koskeva, säilytettävien asiakirjojen arkistointi hoidetaan keskitetysti Lapin yliopiston toimesta. Asiakirjat toimitetaan Lapin yliopiston kirjaamoon. Päätösten toimeenpanovastuut Päätöksen esittelijä on velvollinen toimittamaan päätöspöytäkirjaotteen kullekin osapuolelle niissä asioissa, joiden toimeenpano kuuluu osapuolten itsensä tehtäväksi. Kukin osapuoli nimeää yhden henkilön, joka vastaa päätöksen täytäntöönpanosta organisaatiossa.

20 7 Läsnäolo- ja puheoikeus Konsernin strategiaryhmän puheenjohtajalla ja konsernin johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa konsernin toimielimissä Konsernin monijäseninen toimielin voi tämän johtosäännön estämättä kutsua kuultavaksi asiantuntijoita. Kutsumisesta päättää toimielimen puheenjohtaja. 7 LUKU. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET Toiminnan sääntely Konsernilla on hallintojohtosääntö ja yhteisillä yksiköillä johtosäännöt. Hallintojohtosääntöä täsmentää johtoryhmän antama konserniohje. Konsernin hallintojohtosäännöllä ei siirretä osapuolten lainsäädäntöön tai osapuolten omiin johtosääntöihin perustuvaa itsenäistä esittely- ja päätösvaltaa konsernille. Sääntöhierarkia Milloin konsernin hallintojohtosääntö ja osapuolen hallintojohtosääntö ovat ristiriidassa, noudatetaan osapuolen johtosääntöä. Milloin konsernin yhteisten yksiköiden johtosäännöt ja konsernin hallintojohtosääntö ovat ristiriidassa, noudatetaan konsernin hallintojohtosääntöä. Strategiaryhmän käsittelemä versio: 7 LUKU. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET Toiminnan sääntely ja sääntöhierarkia Konsernilla on hallintojohtosääntö ja yhteisillä yksiköillä johtosäännöt. Milloin yhteisten yksiköiden johtosäännöt ja konsernin hallintojohtosääntö ovat ristiriidassa, noudatetaan konsernin hallintojohtosääntöä. Hallintojohtosääntöä täsmentää johtoryhmän antama konserniohje. 8 LUKU. VOIMAANTULO Voimaantulo Tämä hallintojohtosääntö tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet

21 LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA Mauri Ylä-Kotola Kokous 06/11 Paikka: Hotelli Luostotunturi, kokoustila Kipinä Aika klo 9.15 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 5 Ilmoitusasiat Kokousaikataulu syksy 2011, liite 1 Valmistuneet tutkinnot, liite 2 Strategisten rahoitushaun tulokset, liite 3 Kooste yliopiston tutkijakoulutuksen kyselyn vastauksista, liite 4 Yliopistokeräyksen lopputulos Lukuvuoden avajaiset pidetään klo 12:00 F-siiven rakenneongelmat ja niiden korjaaminen Hallitusohjelman haasteet Lapin korkeakoulukonsernille, esitys strategisiksi linjauksiksi (Arvo Jäppinen) Esitys Todettaneen Päätös

22 LIITE 1 Hallituksen syksyn aikataulut vahvistettiin kokouksessa ma ma klo 12:00 ma klo 12:00 ma klo 12:00 ma klo 12:00

23 Lapin yliopisto on sopinut OKM:n kanssa koulutusalakohtaiset tavoitteet maisteri- ja tohtoritutkinnoille ja yliopistokohtaisen tavoitteen kandidaatin tutkinnoille, 500 tutkintoa/vuosi. Yliopiston sisällä on sovittu 500 tutkinnon jakauma koulutusaloittain. Tiedekunta Ylemmät tutkinnot tohtorit alemmat tutkinnot lisensiaatit toteuma tavoite toteuma toteuma tavoite toteuma toteuma tavoite KTK OTK TTK YTK MTI Yhteensä Opiskelupalvelut TUTKINTOTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Tilanne OY:n myöntämät kauppatieteellisen alan tutkinnot eivät sis. YTK:n taulukossa esitettyihin tutkintoihin

24

25

26

27 1 LIITE 4 Seuraavaan on koottu tiedekuntaneuvostojen, Arktisen keskuksen johtokunnan ja Lapin yliopiston tutkijakoulun vastaukset yliopiston tieteellisen ja taidealan tutkijakoulutuksen organisointia koskeneeseen kyselyyn. Vastaukset on esitetty lihavoituina. 1. Tutkijakoulutuksen organisointi Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen vastuuyksiköitä ovat tiedekunnat, arktinen keskus ja tutkijakoulu. Niiden lisäksi tohtorikoulutusta järjestetään Lapin yliopiston koordinoimissa kansallisissa ja kansainvälisissä tohtoriohjelmissa ja yliopiston jatko-opiskelijoita osallistuu muiden yliopistojen koordinoimiin tohtoriohjelmiin. Lapin yliopiston jatko-opiskelijat tulevat tutkijakoulutukseen eri lähtökohdista ja erilaisin tavoittein. Osa opiskelijoista tähtää tutkijanuralle, huomattava osa tutkijakoulutettavista on työelämässä ja täydentää osaamistaan ja kehittää työorganisaatiotaan, osa haluaa pitkän työuran jälkeen koota osaamisensa väitöskirjan avulla myös jälkipolvien käyttöön. Hallituksen keskustelussa oli esillä seuraava työn-/vastuunjako: Tiedekunnat vastaavat opiskelijoiden rekrytoinnista, tieteenalojensa erityisistä metodiopinnoista, substanssiopinnoista ja ohjauksesta sekä toimivat tutkijakoulutuksen laadunvarmistusyksikköinä. Yliopiston tutkijakoulu toimii yliopiston tutkijakoulutuksen sateenvarjona. Yliopiston tutkijakoulun muodostavat kaikki yliopiston jatko-opiskelijat. Saadessaan jatko-opinto-oikeuden tiedekuntaan, hän saa tiedekunnalta automaattisesti myös oikeuden yliopiston tutkijakoulun opintoihin. Yliopiston tutkijakoulu järjestää kaikille opiskelijoille yhteisen tutkijakoulutuksen ja huolehtii yliopiston tutkijakoulutuksen seurannasta ja sitä koskevan tietoaineiston kokoamisesta. Tiedekunnat ja arktinen keskus osallistuvat yliopiston yhteisen tutkijakoulun opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen. Yliopiston koordinoimat kansainväliset, valtakunnalliset ja paikalliset tohtoriohjelmat vastaavat niille määritellyistä tehtävistä. Tohtoriohjelmat tarjoavat mahdollisuuksiensa mukaan opetusta yliopiston yhteiseen tutkijakouluun ja hyödyntävät tutkijakoulun opetustarjonnan osana opetusohjelmaansa. Onko esitetty työnjako yksikkönne näkökulmasta toimiva? Sitoutuuko yksikkönne toimimaan edellä mainitun työnjaon mukaisesti?

28 2 Esitetty työnjako sopii kasvatustietieteiden tiedekunnalle. Myös oikeustieteiden tiedekunta hyväksyy esitetyn työnjaon ja korostaa, että on tärkeää että jatko-opiskelijoiden valinta, jatko-opintovaatimusten vahvistaminen ja väitöskirjojen hyväksymiseen liittyvä päätöksenteko säilyy tiedekunnilla. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta sitoutuu esitettyyn työnjakoon. Se pitää tutkijakoulua erittäin tärkeänä ja toivoo, että sen toimintaa kehitetään edelleen. Tiedekuntien ja yliopiston välinen työnjako sopii myös taiteiden tiedekunnalle. Vastuunjaon mukaan tiedekunta vastaa opiskelijoiden rekrytoinnista, tieteenalojensa erityisistä metodiopinnoista, substanssiopinnoista ja ohjauksesta sekä toimii tutkijakoulutuksen laadunvarmistusyksikkönä. Arktinen keskus katsoo, että esitetty työnjako on peruslinjoiltaan hyvä, mutta toteaa että ehdotuksen perusteella on vielä vaikea tehdä tarkempia päätelmiä sen toimivuudesta. Yksikkö pyytää kuitenkin lisäämään työnjakoon siitä, että se vastaa opiskelijoiden rekrytoinnista yhdessä tiedekuntien kanssa koordinoimiensa valtakunnallisten tutkijakoulujen osalta ja yksin aloilla, joita ei ole Lapin yliopistossa edustettuna. Kuinka paljon edustamienne tieteenalojen näkökulmasta tutkijakoulutukseen on mahdollista sisällyttää yliopiston tutkijakoulun tuottamia yhteisiä opintoja (arvio opintopisteinä)? Millaisia näiden opintojen tulisi olla? Kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opintoihin kuuluu tieteenalaopinnot sekä teoreettismetodologiset opinnot (25-35 op), joista suoritetaan yliopiston tutkijakoulun, tohtorikoulujen ja tiedekunnan järjestäminä opintoina. Yliopiston tutkijakoulun osuutta näistä opinnoista ei ole eritelty, vaan siitä sovitaan opiskelijalle tehtävän HOPS:an yhteydessä. Määrittelyn mukaan suoritettavia opintoja voivat olla teoreettismetodologiset opinnot, tieteenfilosofia ja tutkimusetiikka, tieteellisen tekstin kirjoittaminen kotimaiselle ja kansainväliselle foorumille, esiintyminen ja argumentointi tiedeyhteisössä. Lisäksi edellytetään, että jokainen opiskelija osallistuu opinto-oikeuden saatuaan tutkimussuunnitelman laatimista koskevalle kurssille suunnitelman kehittämiseksi rahoitushakuja varten. Oikeustieteiden näkökulmasta on tärkeää, että jatko-opiskelijat voivat valita tutkijakoulun yhteisestä tarjonnasta heille soveltuvat kurssit, eikä heitä pakoteta seuraamaan oman tieteenalan ja tutkimuksen kannalta epärelevanttia opetusta. Tiedekunnan oma jatko-opetus on järkevää suunnata oman tieteenalan opetukseen. Mahdollisuus yhteisen opetuksen hyödyntämiseen vaihtelee tapauskohtaisesti (0-30 op.). Opintoja on mahdollista sisällyttää Tieteellinen aktiivisuus opintojaksoon (15 op) ja Asiantuntijataidot opintojaksoon (15 op.). Jatko-opintovaatimuksiin sisältyy kurssit, joilla opetetaan kirjoittamisen tekniikoita, tiedeviestintää, oikeudellisen tiedonhallinnan keinoja ja esiintymis-, neuvottelu-, projektinhallinta- ja pedagogisia taitoja. Lisäksi mm. kirjoittaminen ja esiintyminen englanniksi, filosofian/tieteenteorian opintoja sekä tietoteknisiä kursseja, kuten esim. tekstinkäsittely. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tohtoritutkintoihin on mahdollista sisällyttää tutkijakoulun tarjontaa 30 opintopistettä. Näitä opintoja voivat olla mm. epistemologia ja etiikka, tieteellinen viestintä, metodologiat ja työelämän taidot.

29 3 Taiteen tohtorin tutkintoon sisältyy yleisiä tutkijakoulutusopintoja 20 op. Niitä ovat mm. tieteenfilosofia, tutkimusetiikka, tieteellisen tekstin kirjoittaminen kotimaiselle ja kansainväliselle foorumille, esiintyminen ja argumentointi tiede- ja taideyhteisössä tai taide- ja tutkimusprojektin suunnittelu. Tiedekunnan näkökulmasta on mielekästä, että yliopiston tutkijakoulu tarjoaa kaikille yhteiset tutkijankoulutusopinnot. Tiedekunta ehdottaa myös, että tutkijakoulu tarjoaa yleisesti tunnetut ja tieteenalat ylittävät metodiopinnot, mm. sisällön analyysin, diskurssianalyysin ja GT -teorian opinnot. Arktinen keskus ja ARKTIS -tohtoriohjelma tiedottavat opiskelijoitaan yliopiston tutkijakoulun järjestämistä ns. yleisten valmiuksien kursseista ja opiskelijat hyödyntävät niitä soveltuvin osin, mm. menetelmä- ja kirjoituskursseja. Kurssien suunnittelussa tulee huomioida myös englanninkielisen opetuksen tarve. Onko yksiköllänne valmiuksia antaa panos yhteisten opintojen järjestämiseen? Minkä osan näistä yhteisistä opinnoista tiedekunta/ak tai yksikön koordinoima tohtoriohjelma on valmis tarjoamaan yliopiston yhteisenä tutkijakoulutuksena? Kasvatustieteiden tiedekunta voi osallistua henkilöstöresurssien puitteissa opintojen järjestämiseen. Oikeustieteiden tiedekunta on valmis olemaan mukana järjestämässä myös yliopiston yhteistä tutkijakoulutusta erikseen sovittavalla tavalla. Myös yhteiskuntatieteiden tiedekunta osallistuu yhteisten opintojen järjestämiseen. Tiedekunta on valmis jatkossakin ylläpitämään yliopiston yhteistä tutkijakoulua ja tarjoaa kaiken järjestämänsä tutkijakoulutuksen tutkijakoulun käyttöön. Tiedekunnan koordinoimien valtakunnallisten tutkijakoulujen osalta tarjonta on sovittava tapauskohtaisesti. Taiteiden tiedekunnalla on mahdollisuus osallistua yhteisten opintojen järjestämiseen avaamalla koulutusohjelmissa jo olemassa olevia syventävien tutkimusmenetelmien kursseja yhteisessä tutkijakoulussa opiskeleville. Kursseilla luennoitsijoina toimivat opettajat ovat tiedekunnasta aiemmin väitelleitä henkilöitä. Arktinen keskus tarjoaa jatko-opiskelijoille tutkijankoulutuksen kannalta keskeisiä substansseja ja väitöskirjaohjausta useilta eri tieteenaloilta. Lisäksi se tarjoaa tutkimusprofessoreiden vetämiä lukupiirejä ja kansainvälisten huippututkijoiden luentoja, jotka ovat avoimia kaikille yliopiston jatko-opiskelijoille. Näistä tiedottamista voidaan tarvittaessa lisätä. Yksikkö tuottaa opintopisteitä ASP-ohjelmaan, joka on tällä hetkellä perustutkintoa täydentävää koulutusta ja sitoo keskuksen opetusvoimavarat. Ohjelman uudistamisessa tulee ottaa huomioon myös jatkokoulutuksen tarve. Tällöin opetusvoimavaroja voidaan suunnata perusopetuksesta jatkokoulutukseen. ARKTIS tohtoriohjelman menestys perustuu jatko-opiskelijoiden väitöskirjaohjaukseen osana laajempaa tutkimustyötä. Yhteisiä menetelmäopintoja ohjelma ei järjestä, koska opiskelijat ovat aloilta, joissa menetelmäopinnot poikkeavat toisistaan. ARKTIS - tohtoriohjelma järjestää vuosiseminaarin, teemapäiviä (esim. tieteen popularisointi, tohtoreiden työllistyminen, artikkelin kirjoituskurssi, tutkimushakemuksen laadinta, jne.) sekä yleisö- ja vierailuluentoja. Näiden yhteisestä hyödyntämisestä ollaan valmiitta tekemään suunnitelmia

30 4 yhdessä yliopiston tutkijakoulun kanssa. Tuolloin on otettava huomioon lisäresurssien tarve sekä seminaarin organisoinnin että opetusresurssien osalta. Miten tutkijakoulutuksen organisoinnissa ja järjestämisessä tulisi ottaa huomioon edellä kuvattu opiskelijaaineksen moninaisuus? Kasvatustieteiden tiedekunnan näkökulmasta mahdollisuutta osallistua opetukseen voitaisiin helpottaa järjestämällä opetusta kesäkouluna tai viikonloppuseminaareina. Jatko-opiskelijoiden lähtökohdat ja tutkimusintressit huomioidaan HOPS:ien laadinnan yhteydessä. Oikeustieteiden tiedekunta katsoo, että jatko-opintovaatimusten on oltava joustavia (räätälöinti tarpeiden mukaan). Etäopetuksella voisi olla kysyntää. Opetusta tulisi tarjota myös englannin kielellä. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan mielestä jatkotutkintokoulutuksen tulee olla räätälöitävissä kaikille eri lähtökohdista tuleville tutkinnon loppuunsaattamiseen motivoituneille opiskelijoille. Väitöskirjojen tieteellisestä laadusta ja koulutuksen korkeasta tasosta on pidettävä kuitenkin kiinni kaikkien jatko-opiskelijoiden osalta. Yhteiset tutkijakouluopinnot tulisi järjestää siten, että ne palvelevat yhtä aikaa eri tiedekuntien uusia jatko-opiskelijoita. Tämä edellyttää tiedekuntien kesken jatko-opiskelijoiden rekrytointiajankohdista sopimista sekä intensiivisiä opintojaksoja, esim. teemoitettuja kesätalvikouluja. Muita näkökohtia Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen organisoinnista? Yliopiston tutkijakoulun koordinoijana yhteiskuntatieteiden tiedekunta katsoo, että tutkijakoulutuksen laadukas organisointi edellyttää yliopiston rahallista resursointia, mm. vieraileviin luennoitsijoihin ja kansainvälisiin seminaareihin ja pitää korvamerkittyä tutkijakoulurahoitusta edelleen tärkeänä. Tiedekunnat organisoivat jatkossakin omaan substanssiin perustuvia tohtoriohjelmia paikallisten (?) ohjelmien lisäksi. Lisäksi tiedekunta katsoo, että yliopiston tohtoriohjelmat tulee kiinnittää osaksi yliopiston tutkijakoulun toimintaa. Taiteiden tiedekunta esittää, että yliopiston yhteinen tutkijakoulu kutsuu tieteen ja taiteen kansainvälisiä kärkinimiä luennoimaan ja tuutoroimaan seminaareja. Tällä turvattaisiin tieteen ja taiteen alojen mahdollisuus osallistua ajankohtaiseen kansainväliseen keskusteluun ja varmistettaisiin tiedekuntien tutkimuksen kansainvälistä laatua. Tutkijakoulun opintojen suunnittelu vaatii aiempaa huomattavasti tiiviimpää yhteistyötä yliopiston tutkijakoulun ja tiedekuntien kanssa. 2. Tutkijakoulutuksen sisällöllinen suuntaaminen yliopiston profiilin strategisiin kärkiin Yhä suuremman osan tutkijakoulutuksesta tulee suuntautua yliopiston tutkimuksen/taiteellisen toiminnan strategisille kärkialueille: pohjoiseen hyvinvointiin ja muuttuvaan työhön, kestävään kehitykseen, oikeuteen ja oikeudenmukaisuuteen ja palvelumuotoiluun. On selvää, että strategisten kärkien suhteellinen merkitys

31 5 vaihtelee. Tiedekunnan tulee kuitenkin varmistaa, tutkimuksen laadun siitä kärsimättä, että opiskelija on jo tutkimuksensa alkuvaiheessa pohtinut strategisten kärkien merkitystä omalle työlleen. Kuinka miellätte oman jatkokoulutuksenne ja strategisten kärkien kehittämissuunnitelman keskinäisen suhteen? Kasvatustieteiden tiedekunta korostaa, että yliopiston strategiset kärjet on muotoiltu vasta vähän aikaa sitten. Jatkotutkintoja on tiedekunnassa tehty pääsääntöisesti alueilta, jotka ovat vastanneet opiskelijoiden omia kiinnostuksen kohteita ja ohjaajien tutkimusaiheita. Painopisteiden huomioon ottamisesta keskustellaan jatkossa tiedekunnassa. Oikeustieteiden tiedekunnassa annetaan opetusta ja tehdä tutkimusta kaikilla oikeustieteen keskeisillä osa-alueilla, mikä varmistaa tiedekunnan maisterikoulutuksen uskottavuuden. Jatkoopiskelijalla tulee olla oikeus valita tutkimusteemansa. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta näkee, että tiedekunnan jatkokoulutus ja yliopiston profiilin strategiset kärjet on sovitettavissa erittäin hyvin yhteen. Taiteiden tiedekunnan tutkimus keskittyy pohjoisten ympäristöjen ja yhteisöjen parissa tapahtuvan, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävän muotoilun, taiteellisen toiminnan ja taidekasvatuksen kehittämiseen. Erityisesti tiedekunta kehittää palvelumuotoilun strategisen kärjen ja yhteisölähtöisen palvelumuotoilun tohtoriohjelman välistä suhdetta. Ympäristö- ja yhteisötaiteeseen suuntautuvat väitöskirjat sivuavat myös pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ strategisen kärjen sisältöjä. Tiedekunnassa on käynnissä väitöskirjatöitä, joissa on selkeä yhtymäkohta kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus strategiseen kärkeen. Arktisen keskuksen väitöskirjojen ohjaus on sisäänrakennettu koko Arktisen keskuksen toimintaan. Tutkijakoulutus suuntautuu yliopiston strategisiin kärkiin, esim ARKTIS tohtoriohjelma on yliopiston strategisten kärkien ytimessä ja täysin linjassa niiden kanssa. Millä toimenpiteillä tiedekunta/arktinen keskus varmistaa, että pääosa sen väitöskirjoista suuntautuu yliopiston tutkimuksen/taiteellisen toiminnan strategisille kärkialueille? Kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opinto-oppaassa edellytetään, että jatko-opiskelijoita informoidaan tutkimuksen painoalueista ja mahdollisuudesta hakeutua yliopiston tohtorikouluihin. Jatko-opiskelijoita valittaessa etusijalla on edelleen tutkimussuunnitelman tieteellinen taso. Oikeustieteiden tiedekunnassa strategisia kärkiä voidaan vahvistaa suuntaamalla tiedekunnan tutkijan tehtäviä uudelleen ja hankkimalla ulkopuolista rahoitusta painoalueiden tutkimukseen. SA:n rahoittama tutkijakoulu (LECTRA) sijoittuu sekä tiedekunnan että yliopiston strategisille painoaloille. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta suuntaa väitöskirjatutkimuksia tiedekunnan tutkimuksen painoaloille, jotka ovat samansuuntaisia yliopiston strategisten kärkien kanssa. Painoalat ja strategiset kärjet otetaan huomioon jatko-opiskelijoita rekrytoitaessa. Taiteiden tiedekunnan jatko-opiskelijoiden yhtenä valintakriteerinä on tutkimusaiheen liittyminen tutkimuksen painoaloihin, jotka pohjaavat yliopiston strategisiin kärkiin. Ohjaajan