OHJE 1 (17) Toimielimet. Kontiolahti-konsernin tytäryhteisöt. Pääkirjanpitäjä TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 (17) Toimielimet Kontiolahti-konsernin tytäryhteisöt Pääkirjanpitäjä TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAET Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Kontiolahden kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden kohdan 2.1. mukaan kunnanhallitus antaa taloussuunnitelman laatimisohjeet raameineen. Laatimisohjeissa määritellään talousarvion ja suunnitelman puitteet, laskentaperusteet, suunnitelmatekstien ohjeistus sekä aikataulu. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen Pankin ennusteen mukaan maailmantalouden näkymät ovat kokonaisuudessaan hieman heikentyneet. Nousevien talouksien vaikeudet painavat maailmantalouden näkymiä samalla kun kehittyneiden maiden kasvu on jopa ollut nopeampaa kuin arvioitu potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti. Ennustevuosina kehittyneiden maiden kasvu jatkuu maltillisena. Maailmankauppa kasvaa hitaasti, samaa tahtia maailman BKT:n kanssa. Euroalueella bruttokansantuote kasvaa edelleen maltillisesti valtaosin yksityisen kulutuksen ansioista. Kulutuksen vilkastumista ylläpitävät poikkeuksellisen matalina pysyvät korot, työllisyystilanteen paraneminen sekä hitaan inflaation tukema reaalitulojen kasvu. Vientinäkymiä varjostaa nousevien talouksien ja maailmankaupan kasvunäkymien heikentyminen. Erittäin kevyt rahapolitiikka kuitenkin pönkittää kasvua. Suomen Pankin mukaan Suomen talous on palaamassa kasvu-uralle. Talousluvut ovat vahvistuneet ja Suomen pankilla on vahva näkemys kasvun jatkumisesta. Kasvu on kuitenkin pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, ja nettovienti on jäämässä heikoksi. Suomen talous jää edelleen jälkeen muun euroalueen kehityksestä, eikä bruttokansantuotteen määrä saavuta ennustejakson lopussakaan

2 2 (17) finanssikriisiä edeltänyttä tasoa. Talouden palveluvaltaistuminen hidastaa puolestaan tuottavuuden kasvua, ja työikäisen väestön supistuminen heikentää myös pidemmän aikavälin näkymiä. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,1 prosenttia vuonna Vuonna 2017 talous kasvaa edelleen 1,1 prosenttia ja 1 prosentin vuonna Työmarkkinoilla on jo nähty käänne parempaan. Suomen Pankin ennusteen mukaan taloussuunnitelmakaudella työllisyystilanteen odotetaan edelleen paranevan. Aiemmista suhdannekäänteistä poiketen kasvua tukevat työvoimavaltaiset palvelualat ja rakentaminen, eivät vienti ja teollisuus. Kuten muissakin euroalueen maissa, työllisyyskehityksen voidaan Suomessa odottaa olevan ennustevuosina hieman totuttua parempaa suhteessa talouden kasvuvauhtiin. Toisaalta työllisyyden kasvua rajoittavat mm. työikäisen väestön supistumisen jatkuminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat. Kilpailukykysopimusta koskevat neuvottelut on käyty ja sopimus on astumassa voimaan pääosin ensi vuonna. Kuntaliiton mukaan kilpailukykysopimus ei vahvista kuntataloutta välittömästi. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja sopeuttaa julkista taloutta. Pitkällä aikavälillä talouskasvusta ja työllisyyden paranemisesta hyötyy myös kuntatalous. Lyhemmällä aikavälillä kuntatalous ei kuitenkaan vahvistu kilpailukykysopimuksen myötä. Sopimukseen sisältyy kyllä useita toimia, joilla kevennetään kuntatyönantajan yksikkötyökustannuksia. Kuntaliiton mukaan menohelpotusten ohella osa sopimuksen yksityiskohdista merkitsee kuntien tulopuolelle kuitenkin tuntuvia heikennyksiä. Yksi kuntien tulovirtaa heikentävä tekijä on palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus, joka kasvattaa palkansaajien verovähennyksiä ja pienentää siten kuntien verotuottoja. Kuntatalous ei siis vahvistu kilpailukykysopimuksen toimenpiteillä tai työ- ja virkaehtosopimusmuutoksilla, koska hyödyt leikataan arvioiduilla säästövaikutuksilla kuntien ja kuntayhtymien rahoituksesta. Yhteenvetona Kuntaliitto toteaa, että kilpailukykysopimus keventää tuntuvasti kuntatyönantajien toimintamenoja, mutta vastaavasti tulopuolelta tullaan jollain aikavälillä leikkaamaan nämä hyödyt pois joko saamatta jääneinä verotuloina tai valtionosuusleikkauksina.

3 3 (17) Kontiolahden oletettu kehityskuva Talouskehitys on vahvasti riippuvainen toimintamenojen hallinnasta. Vastuullinen taloudenhoito on tärkeää, jotta kunnan talous saataisiin kohenemaan. Väestökehityksen oletetaan jatkuvan lähitulevaisuudessa samanlaisena kuin lähimenneisyydessäkin. Väkiluku kasvaa vuosittain noin 1-2 prosentilla ja asutus keskittyy taajamiin. Väestömäärän kehitysarviossa on huomioitu vuoden 2015 lopun tietojen pohjalta ikäryhmittäinen väestörakenne sekä palvelutarveselvityksen mukainen kehitys vuoteen 2019 saakka. Työllisyystilanne on koko valtakunnassa heikentynyt ja heikentyminen jatkuu edelleen. Vaikka Kontiolahden työttömyysaste on ollut jo pitkään maakunnan alhaisin, on se noussut viime vuosina jatkuvasti e 2017e 2018e 2019e "lapset", 0-6 v "koululaiset", 7-16 v "opiskelijat", v "työikäiset", v "eläkeläiset", 65 - v Lähde: Tilastokeskus Verotulot ja valtionosuudet Kuntien verotulot ovat voimakkaasti riippuvaisia yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Kehyksen verotuloesitys on laskettu voimassa olevilla veroprosenteilla. Verotulojen kehitys vuodelle 2017 on heikkoa, jopa negatiivista. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset vähentävät kuntien verotilityksiä. Vuoden 2017 valtionosuuksista on kehystä annettaessa julkaistu ennakkotiedot, joiden perusteella arvio valtionosuuksista on laskettu.

4 4 (17) Taloussuunnitelmaprosessi Taloussuunnittelun lähtökohta on se, että ensin valtuusto asettaa tavoitteet tehtävälle ja sen jälkeen määrärahat ja tuloarviot niiden saavuttamiselle. Valtuuston talousarviossa hyväksymät tavoitteet ovat sitovia. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelmassa tulee päättää myös investoinneista ja siitä, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman valmistelun vaiheet ovat kiteytettävissä seuraavasti: nykytilan arviointi ja analysointi tulevaisuuden näkymien tarkastelu aikaisemmin asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi käytettävissä olevien resurssien analysointi Taloussuunnitelman laatimisen perusteina ovat uusi valtuuston hyväksymä kuntastrategia, toimialakohtaiset kuntastrategian toteuttamisohjelmat, voimassa oleva taloussuunnitelma, edellisen vuoden tilinpäätös sekä valtuuston mahdolliset kannanotot. Kuntastrategia sisältää kunnan toiminnan pitkän aikavälin strategiset päämäärät ja tavoitteet strategisten päämäärien saavuttamiselle. Talousarviossa esitettyjen toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen tulee perustua kuntastrategiaan. Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmällä pyritään parantamaan strategista, pitkän aikavälin johtamista. Kunnan toimintaa tarkastellaan ja kehitetään neljästä näkökulmasta, jotka ovat asiakkaat ja palvelut, talous, prosessit ja rakenteet ja henkilöstö.

5 5 (17) Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvio ja siinä asetettavat toiminnalliset tavoitteet ovat osa kunnan ohjausjärjestelmää. Toiminnallisten tavoitteiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon Kontiolahden kuntastrategia. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulee määritellä siten, että niiden kautta edistetään kuntastrategian strategisten päämäärien ja päämäärien tavoitteiden toteutumista. Ohjeet toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittämiselle: 1. Käykää läpi kuntastrategiasta vahvuudet, kehittämiskohteet, mahdollisuudet uhat, strategiset päämäärät ja päämäärien tavoitteet. Lisäksi tarkistakaa oman tehtävän (yksikköjen) toiminta-ajatus. 2. Toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa neljälle näkökulmalle: Asiakkaat ja palvelut - edustaa kuntalaisen ja asiakkaan näkökulmaa Talous - edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa Prosessit ja rakenteet - edustaa organisaation sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa Henkilöstö - -edustaa henkilöstön ja työyhteisön näkökulmaa 3. Jokaiselle näkökulmalle tulee asettaa 1-5 toiminnallista tavoitetta. 4. Tavoitteilla tulee olla toimintaa ohjaava merkitys, yhteys vuositasolla resursseihin ja kuntastrategiaan. Lisäksi tehtävällä (yksiköllä) tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen. 5. Jokaiselle toiminnalliselle tavoitteelle tulee asettaa mittari ja tunnusluku (mittarin tavoite). Tavoitteiden saavuttamista kuvataan ja arvioidaan mittareiden ja tunnuslukujen avulla.

6 6 (17) Taloussuunnitelmakehys Vuoden 2015 tilinpäätös oli ylijäämäinen, samoin vuoden 2016 ennuste. Taloussuunnitelmakausi on kuitenkin merkittävästi alijäämäinen. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on ensiarvoisen tärkeässä asemassa kunnan talouskehityksen kannalta. Talousarviokehys on tiukka ja siitä huolimatta tulevat tilikaudet ovat toteutumassa negatiivisina. Suunnitelmakauden investointipaineet ovat mittavat eikä vuosikate riitä niiden rahoittamiseen, joten lainakannan kasvu jatkuu. Kaikkien lautakuntien tulee laatia taloussuunnitelmansa vuosille vastuullisesti. Vuoden 2017 kehyksessä toimintamenojen pohja-arviona on vuoden 2016 ensimmäisen osavuosiraportin mukainen toimintamenojen määrä, jota on tarkennettu vuodelle 2017 kohdistuvilla muutosarvioilla. Palkankorotuksia ei ole tulossa vuodelle Henkilöstömenoihin on tulossa säästöä, joka muodostuu sivukulujen laskusta, lomarahojen leikkauksista sekä eläkemenoperusteisten maksujen vähentymisestä vuoteen 2016 verrattuna. Nämä tekijät on huomioitu kehyksessä. Muiden ulkoisten toimintamenojen kehyskorotus on 0 prosenttia. Ulkoisten toimintatulojen kehyskorotus on 0,8 prosenttia. Tehtäväkohtaiset menojen ja tulojen kehyskorjaukset vuodelle 2017 selviävät liitteenä olevasta tehtäväkohtaisesta sisäisestä ja ulkoisesta toimintameno- ja tulokehyksestä. Sisäisten menojen ja tulojen osalta on laadittu oma kehys. Sisäisiin menoihin ja tuloihin on tehty alustavat kasvuarviot tehtävittäin. Sisäisiin eriin on tarpeen tehdä muutamia taso- ja laskentaperustekorjauksia. Ravintohuollon nettobudjetoidun yksikön tulotasoa on tarkistettava, yksikkö on useana vuonna peräkkäin tehnyt tappiota vastoin sisäisen laskennan ohjeistusta. Näin ollen ravintohuollon tulotasoa on tarkistettava ja samalla tarkistetaan varhaiskasvatuksen ja koulutoimen sisäisiä menoja. Lisäksi yleishallinnon sisäisen laskutuksen perusteita on korjattava vuodelle Nämä muutokset on huomioitu kehyksessä sisäisissä määrärahoissa. Lautakunnittain laadittujen talousarvioesitysten tulee olla raamissa siten, että lautakunnan netto yhteensä ei ylitä raamia. Annettuja korotusvaroja voidaan siis jakaa tehtävien kesken lautakunnan sisällä, huolehtien siitä ettei lautakunnan netto yhteensä ylitä raamia. Toimintatulojen mahdollisimman realistiseen arvioon tulee kiinnittää huomiota, ettei tuloja aliarvioitaisi.

7 7 (17) Vesihuoltolaitos Kontiolahden kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt perustaa vesihuoltolaitoksesta muun taseyksikön alkaen. Vuodesta 2002 alkaen vesihuoltolaitos on ollut laskennallisesti eriytetty. Muun taseyksikön tavoitteena on sekä lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä määräävässä markkina-asemassa olevien liiketoimintojen osalta että hinnoittelun kohtuullisuuden osoittaminen. Vesilaitoksen tuloja ei tule käyttää kunnan muun toiminnan rahoittamiseen. Toisaalta hinnoittelun tulee turvata vesilaitokselle riittävä tulorahoitus ja vakavaraisuus. Kohtuullinen hinnoittelu pitää sisällään korvauksen kunnan liiketoimintaan sijoittamalle pääomalle ja mahdollisuuden varautua tuleviin investointeihin. Eriyttämisen tavoitteena on myös toiminnan tehostaminen ja kustannusvastuun lisääminen. Vesihuoltolain 18 :n mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä kohtuullinen tuotto kunnan sijoittamalle pääomalle. Vesilaitoksen rahoitusaskelma osoittaa, että vesihuoltolaitoksen investointeja on sen taseyksikkönä toimimisen ajan tuettu verovaroin. Vesihuoltolaitoksen liikevaihdon määrää on kasvatettava tai kunnan on annettava sille lisää lainaa, jotta se pitkällä aikavälillä pystyy rahoittamaan investointinsa. Vuodelle 2017 vesihuoltolaitokselle on asetettu sama tulokasvutavoite kuin muillekin ulkoisille tuloille. Mahdollinen lisälainan antaminen ratkaistaan vuonna 2017.

8 8 (17) Palkkojen sivukulut Palkoissa ja niiden sivukuluissa käytetään seuraavia arvioita: palkkamenojen kasvu +0 % varhe-maksut -1 % sivukulujen alennukset/palkkasumma - 1 % lomarahat - 30 % eläkemenoperusteinen maksu -24 % sairausvakuutusmaksu 1,20 % tapaturmavakuutusmaksu 0,66 % työttömyysvakuutusmaksu 3,5 % työnantajan KuEL-maksu 17,05 % opettajien eläkevakuutusmaksu 20,25 % Talousarvion palkkamäärärahojen laskenta tapahtuu taloussuunnitteluohjelmassa, jonne kuluvan vuoden palkkatiedot viedään suoraan henkilöstöhallinnon ohjelmasta syyskuun puoliväliin mennessä. Tiedot on tarkistettava osastoilla ja tehtävä tarvittavat korjaukset. Henkilöstöohjelma / Koulutussuunnitelma Vuoden 2014 alusta kuntia koskevaan yhteistoimintalakiin tuli velvoite koulutussuunnitelman laatimisesta henkilöstön ammatillisen osaamisen ennakoimiseksi ja kehittämiseksi. Kontiolahden kunnan taloussuunnitelman henkilöstöohjelman yhteyteen laaditaan kunnan koulutussuunnitelma. Koulutussuunnitelma sisältää kuvauksen kunnan henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistarpeista sekä periaatteet työkyvyttömyys- ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiseksi. Vuosittaisella koulutussuunnittelulla tuetaan henkilöstön osaamista toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutussuunnitelman laadinnasta annetaan tarkemmat ohjeet syyskuun alussa. Koulutussuunnitelma palautetaan samassa aikataulussa talousarvioesitysten kanssa.

9 9 (17) Investoinnit Käyttömenoksi katsottavan verottoman irtaimen omaisuuden hankintaraja on euroa (alv 0). Yli tämän maksavat hyödykkeet ovat aktivoitavia ja ne kuuluvat investointiosaan. Aktivointiraja on kustannuspaikkakohtainen. Investointiastetta on jo usean vuoden ajan pyritty laskemaan. Suunnitelmakauden investoinnit ovat kuitenkin jälleen mittavat. Aiemmin vuosille päätetyistä investoinneista on tehtävä priorisointia painottaen tärkeimpiä kohteita. Tekninen osasto koordinoi talonrakennusinvestoinnit. Uusien investointien esittämisessä on noudatettava pidättyväistä linjaa. Lainamäärä on jo kauan kasvanut voimakkaasta investoinnista johtuen ja on kasvamassa myös suunnitelmakaudella. Avustukset ja projektit Talousarvioesityksiin sisältyvistä avustuksista ja projekteista on toimitettava erillinen liite. Järjestötalojen ylläpitoon, Leppäsen rahastoon ja yrityksille ja yhteisöille liittyvistä avustuksista päättää kunnanhallitus. Yhdistysten ja järjestöjen toimintaan tarkoitetuista avustuksista ja Veikko Kirkisen perinne-, tutkimus- ja opintorahaston käytöstä päättää vapaa-aikalautakunta. Avustuksista kansainväliseen toimintaan päättää kasvatus- ja koulutuslautakunta. Sisäiset erät ja poistot Sisäisten erien osalta on tarkistettava, että menot ja tulot ovat yhtä suuret. Sisäistä katetta ei saa syntyä. Sisäiset menot ovat tulosyksikölle määrärahaa ja myyjälle tuloarvio. Sisäiset erät toimitetaan taloustoimistoon mennessä, jonka jälkeen ne syötetään taloussuunnitteluun keskitetysti. Sisäisesti vuokrattavien tilojen osalta on siirrytty ns. päivänarvoon perustuvaan vuokranmääritykseen. Irtaimiston poistot kohdistetaan suoraan ao. tulosyksiköille. Kaikki poistot syötetään keskitetysti taloustoimiston toimesta.

10 10 (17) Suunnitelmatekstit Taloussuunnitelman tekstiosat laaditaan tehtävittäin taloussuunnitteluohjelman budjettikirjan kokoamistoimintoa hyödyntäen. Tekstiosa noudattelee aikaisempaa sisältöä, joka on: TEHTÄVÄ Tehtävään kuuluvat tulosyksiköt luettelo tulosyksiköistä (I-taso) Tehtävän toiminta-ajatus Mitä varten toiminta on olemassa, mikä on keskeinen toimintatapa? Toiminta-ajatus johdettava kunnan strategiasta Taloussuunnitelma Toimintaympäristö ja sen muutokset Toiminnan painopistealueet talousarvio ja suunnitelmakausille. Mitä halutaan saavuttaa ja/tai missä halutaan onnistua. Toiminnalliset tavoitteet ja niitä tukevat mittarit ja tunnusluvut (mittarin tavoite) Talous (toimintamenot ja -tulot, toimintakate, poistot) Henkilöstöohjelmaa varten toimitetaan erilliset täydennettävät lomakkeet.

11 11 (17) Konsernin tytäryhteisöt Kontiolahti-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tulee toimittaa taloussuunnitelmaa varten lyhyt kuvaus toiminnastaan sekä kuntastrategiasta ja sen neljästä näkökulmasta soveltuvin osin johdetut toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja mittarin tavoitetaso vuodelle Tavoitteiden kirjaamisen ulkoasuna käytetään samaa taulukointia kuin kunnan tehtävien osalta. Tätä varten konserniyhtiöille toimitetaan word-pohja. Konserniyhtiöiden tekstit palautetaan talousjohtajalle mennessä. Konserniyhteisöille asetettuja tavoitteita tulee arvioida toimintakertomuksessa sekä muussa raportoinnissa. Näin ollen tulee Kontiolahti konsernin tytäryhteisöissä kiinnittää erityistä huomioita tulevien vuosien tavoitteiden asettamiseen ja tutustua tässä ohjeessa oleviin tavoitteiden ja mittareiden määrittelyä koskevaan osioon. Tavoitteiden toteumaa arvioidaan sekä osavuosiraporttien että toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi kuntakonsernia sääntelevät pykälät sisältävät määräyksiä konsernin tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman laatimisesta. Konsernitilinpäätös on tässä muodossaan ensimmäisen kerran laadittu vuodelta Kontiolahden kuntakonsernia koskeva konserniohje sisältää tarkennuksia mm. konsernitilinpäätöksen laadinnasta. Esitysten palauttaminen Taloussuunnitelmaesitykset palautetaan kunnanhallitukselle mennessä. Lautakuntien tulee käsitellä taloussuunnitelmaesitykset mennessä. Talousarvion ja -suunnitelman syöttämisestä suunnitteluohjelmaan vastaavat osastot omalta vastuualueeltaan. Määrärahojen syötöt tehdään kymmenien eurojen tarkkuudelle pyöristettyinä. Mahdolliset muutostarpeet organisaatiokaavioon vuodelle 2017 tulee ilmoittaa taloustoimistoon viimeistään mennessä.

12 12 (17) KONTIOLAHDEN KUNNANHALLITUS Jere Penttilä kunnanjohtaja Pauliina Pietikäinen talousjohtaja LIITTEET Taloussuunnitelmakehys tuloslaskelma kunta rahoituslaskelma kunta tulos- ja rahoituslaskelmat vesihuoltolaitos (muu taseyksikkö) tehtävä- ja lautakuntakohtainen toimintameno- ja -tulokehys Henkilöstöohjelmalomakkeet (toimitetaan erikseen)

13 13 (17) T ULOSLASKELMA Ulkoiset ja sisäiset erät TP TP TA TA TS TS Miljoonaa euroa _ Toimintatulot + 23,33 22,74 23,44 21,70 21,87 22,05 * muutos, % 5,4-2,5 3,1-7,4 0,8 0,8 Toimintamenot - -87,78-87,98-92,40-91,51-91,97-92,43 * muutos, % 3,6 0,2 5,0-1,0 0,5 0,5 TOIMINTAKATE -64,45-65,24-68,96-69,81-70,10-70,38 * muutos, % 3,0 1,2 5,7 1,2 0,4 0,4 Verotulot + 46,50 50,28 50,47 49,80 50,90 52,30 * muutos, % 3,6 8,1 0,4-1,3 2,2 2,8 Valtionosuudet + 22,24 22,19 23,63 23,52 23,10 23,20 * muutos, % -3,8-0,2 6,5-0,5-1,8 0,4 Korkotulot + 0,11 0,10 0,09 0,10 0,10 0,10 * muutos, % -24,6-10,6-6,9 8,0 0,0 0,0 Muut rahoitustulot + 0,39 0,31 0,40 0,40 0,40 0,40 * muutos, % -3,0-20,5 26,0 1,3 0,0 0,0 Korkomenot - -1,02-0,93-0,98-1,00-1,10-1,20 * muutos, % -7,9-9,3 5,2 2,4 10,0 9,1 Muut rahoitusmenot - -0,14-0,05-0,13-0,13-0,13-0,13 * muutos, % 1,5-65,6-85,8 0,0 0,0 0,0 VUOSIKATE 3,64 6,68 4,52 2,88 3,17 4,29 * muutos, % -23,2 83,4-32,3-36,4 10,3 35,2 Poistot ja arvonalentumiset - -4,22-4,21-4,35-4,60-4,70-4,80 * muutos, % -15,4-0,1 3,2 5,8 2,2 2,1 Satunnaiset erät +/- 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 * muutos, % TILIKAUDEN TULOS -0,58 2,46 0,17-1,72-1,53-0,51 Poistoeron muutos +/- 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 Varausten muutos +/- 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahastojen muutos +/- 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -0,50 2,54 0,25-1,64-1,45-0,43 TUNNUSLUKUJA Kumulatiivinen ali-/ylijäämä, meuroa 11,8 14,4 14,6 13,0 11,5 11,1 Investoinnit netto, euroa/asukas Lainakanta, meuroa 44,51 43,62 46,52 51,32 57,02 57,62 * euroa/asukas Vuosikate, euroa/asukas Poistot, euroa/asukas Verotulot, euroa/asukas Vuosikate % poistoista 86,3 158,4 103,9 62,5 68,9 91,2 Tulovero-% 19,75 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Yleinen kiinteistövero 0,75 0,85 0,85 0,85 0,85 0,85 Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,32 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 0,90 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Voimalaitosten kiinteistövero 2,85 2,85 3,10 3,10 3,10 3,10 Asukasluku *muutos, % 0,95 % 2,47 % 1,47 % 1,42 % 1,37 %

14 14 (17) RAHOIT USLASKELMA TP TP TA TA TS TS Miljoonaa euroa _ T oiminnan rahavirta 5,26 6,03 3,92 2,28 2,57 3,68 Vuosikate 3,64 6,68 4,52 2,88 3,17 4,29 Tulorahoituksen korjauserät -1,41-0,64-0,60-0,60-0,60-0,61 Investointien raha virta -4,50-3,53-7,29-9,30-8,54-3,66 Investointimenot -7,25-4,25-8,14-10,12-9,24-4,36 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,23 0,04 0,14 0,12 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykk. Luovutustul 1,51 0,68 0,70 0,70 0,70 0,70 T oiminna n ja inve stointien rahavirta 0,76 2,50-3,37-7,03-5,97 0,02 Antolaina ukse n muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennys 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 La ina kannan muutokset -4,89-0,89 2,90 4,80 5,70 0,60 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8,00 7,50 10,00 12,00 13,00 8,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6,89-6,89-7,10-7,20-7,30-7,40 Lyhytaikaisten lainojen muutos -6,00-1,50 0,00 0,00 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,02 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 1,11 1,06-0,60 0,38 0,38 0,38 Rahoituksen rahavirta -3,76 0,23 2,30 5,18 6,08 0,98 Rahavaroje n muutos -6,04 2,73-1,07-1,85 0,11 0,99 Kassavarat ,68 4,41 3,34 1,49 1,60 2,59 Kassavarat ,72 1,68 4,41 3,34 1,49 1,60

15 15 (17) KONTIOLAHDEN VESILAITOS - MUU TASEYKSIKKÖ TULOSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Liikevaihto ja muut tuotot Toimintamenot ja muut kulut Poistot Liikeylijäämä Korvaus peruspääomasta Korko- ja rahoituskulut netto Tilikauden yli-/alijäämä RAHOITUSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Liikeylijäämä/-alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Sisäiset tuotot ja kulut netto Rahoitustuotot ja-kulut Korvaus peruspääomasta Korko- ja rahoituskulut netto Yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Investointitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus kunnan rahavaroihin

16 16 (17) KONTIOLAHDEN KUNTA, TALOUSARVIO 2017 Sivukulut -1%, lomarahat 0,0 % selitys ULKOINEN SISÄINEN Teht. tulo- ja menokehys, (ulk ja sis) TA 1_2016 TA 1_2016 eläkemenoperust. ULK. Menot / tulot Tasokorotukset Tasokorotukset KEHYS KEHYS YHTEENSÄ tehtävä ULKOISET SISÄISET -1,00 % 0,8 % Ulkoiset Sisäiset Keskushallinto tulot Työllisyyden siirto henkilöstöhallintoon / menot Jaostot ja neuvosto 5.000, henkilöstöjuhla toim.kate Kunnallis- ja presidentin vaalit , sis.laskutuksen korj Elinvoiman ja työllisyyden tulot Työllisyyden siirto henkilöstöhallintoon / edistäminen menot Yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus toim.kate SiunSote tulot Pelastustoimen siirto SiunSotelle eur menot SiunSoten kehys vielä avoinna, Kontiolahden kehyssumma toim.kate alustava, yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus Koulutoimen hallinto tulot Yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus menot toim.kate Aamu- ja iltapäivätoiminta tulot Yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus menot toim.kate Perusopetus 1-6 luokat tulot Opetusryhmien lisäykset, ryhmäkoon pienentämisrahan menot poistuminen, pulpettihankinnat Kirkonkylä ja Kulho , toim.kate ipadit alakoulujen opettajille , ravintopalvelut Perusopetus 7-9 luokat tulot Lisämääräraha opeutusryhmä ja 1 pienryhmä menot Määrärahan poisto oppilashuolto, siirtyy toim.kate SiunSotelle, ravintopalvelut (sisäinen), yleishall. Sis.lask Varhaiskasvatuspalvelut tulot Kalusteiden uusinta Paihola ja Kulho, Päivänpaisteen menot eskaripöydät, ravintopalvelut (sisäinen) toim.kate Yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus Lukiokoulutus tulot Ravintopalvelut (sisäinen) menot Yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus toim.kate Vapaa sivistystyö tulot Konservatorion ostopalvelujen lisäys menot toim.kate Vapaa-aikapalvelut tulot Yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus menot toim.kate

17 17 (17) KONTIOLAHDEN KUNTA, TALOUSARVIO 2017 Sivukulut -1%, lomarahat 0,0 % selitys ULKOINEN SISÄINEN Teht. tulo- ja menokehys, (ulk ja sis) TA 1_2016 TA 1_2016 eläkemenoperust. ULK. Menot / tulot Tasokorotukset Tasokorotukset KEHYS KEHYS YHTEENSÄ tehtävä ULKOISET SISÄISET -1,00 % 0,8 % Ulkoiset Sisäiset Teknisen toimen hal- tulot Pelastustoimen siirto SiunSotelle linto ja muut palvelut menot Yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus toim.kate Kiinteistöpalvelut tulot Yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus menot Viranhaltijain rivitalon purkukustannukset (päiväkodin alta) toim.kate Liiketoiminta tulot Hallien siirto yrityspalvelulle menot Yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus toim.kate Vesihuolto tulot Yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus menot toim.kate Ravintohuolto tulot Nettobudjetoidun yksikön tulotason tarkistus ulkoisen lisäksi menot lisää koulutoimen ja varhaiskasvatuksen menoja (sisäinen) toim.kate Yleishallinnon sisäisen laskutuksen korjaus Ympäristöpalvelut tulot menot toim.kate Käyttötalous yhteensä tulot menot toim.kate LAUTAKUNNITTAISET KEHYKSET Kunnanhallitus tulot menot toim.kate Kasvatus- ja koulutuslautakunta tulot menot toim.kate Vapaa-aikalautakunta tulot menot toim.kate Tekninen lautakunta tulot menot toim.kate Ympäristölautakunta tulot menot toim.kate KÄYTTÖTALOUS tulot YHTEENSÄ menot toim.kate