OHJE 1 (16) Toimielimet Kontiolahti-konsernin tytäryhteisöt Pääkirjanpitäjä TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 (16) Toimielimet Kontiolahti-konsernin tytäryhteisöt Pääkirjanpitäjä TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAET Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Kontiolahden kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden kohdan 2.1. mukaan kunnanhallitus antaa taloussuunnitelman laatimisohjeet raameineen. Laatimisohjeissa määritellään talousarvion ja suunnitelman puitteet, laskentaperusteet, suunnitelmatekstien ohjeistus sekä aikataulu. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen Pankki arvioi, että maailmantalous kasvaa reilun 3 prosentin vauhtia vuosina Euroalueen, Iso-Britannian, Ruotsin, Tanska ja Yhdysvaltain talouskasvu jatkuu koko ennustejakson melko nopeana. Kiinassa kasvu hidastuu hallitusti ja vaimentaa maailmantalouden kehitystä ennustejakson loppupuolella. Öljyn hinnan nousu kiihdyttää inflaatiota vuonna 2017 mutta tukee samalla Venäjän talouden elpymistä. Suomen Pankin ennusteen mukaan noususuhdanne on käynnistynyt Suomessa selvästi monia muita eurooppalaisia maita myöhemmin. Talouskasvu on ollut hyvää kuluvan vuoden alkupuolella. Aiemmin vain kulutukseen ja investointeihin nojannut kasvu on laajentunut nyt myös vientiin. Rakentamisen suhdanne on vahvistunut ja kulutus kasvanut ripeästi, samaan aikaan kotitalouksien kulutusmenot ovat kuitenkin olleet tuloja suuremmat ja velkaantuminen on jatkunut. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 2,1 prosenttia vuonna 2017, 1,7 prosenttia vuonna 2018 ja 1,4 prosenttia vuonna Ennustejakson loppua kohti hidastuva talouskasvu kuvastaa Suomen talouden heikkoja rakenteellisia tekijöitä, jotka painavat kasvupotentiaalia. Inflaatio kiihtyy mutta jää koko ennustejakson ajalla hitaammaksi kuin muualla euroalueella.

2 2 (16) Viennin vahvistumisesta huolimatta Suomen talouskasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Yksityisen kulutuksen kasvua tukevat erityisesti työllisyystilanteen paraneminen ja ostovoiman koheneminen mutta myös kotitalouksien velkaantuminen, kun matalat korot ja kuluttajien vahva luottamus kannustavat kotitalouksia kuluttamaan. Työllisyyden odotetaan edelleen paranevan ennustejaksolla suhdannetilanteen ansiosta, mutta sen kasvua rajoittavat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja työn tarjontarajoitteet. Väestörakenteen muutos hidastaa sekä työvoiman että työllisten määrän suurenemista ennustevuosina. Suhdannetilanteen paraneminen ei kuitenkaan riitä kohentamaan julkisen talouden tilaa. Vuosina verotus on kiristymässä, mutta se ei riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista alijäämää. Ennustejaksolla julkisen kulutuksen volyymi supistuu hieman. Julkista kulutusta pienentävät hallituksen säästötoimet sekä työvoimakustannusten väheneminen kilpailukykysopimuksen ja julkisten alojen työllisyyden supistumisen vuoksi. Liikenneväylien korjausvelan vähentämisen ohjelma tukee julkisia investointeja vielä tänä ja ensi vuonna. Kilpailukykysopimukseen liitetyt veronkevennykset ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennukset heikentävät suoraan julkisen talouden rahoitusasemaa, koska työnantajamaksujen alentamisen ja julkisten alojen työntekijöiden tilapäisen lomarahaleikkauksen tuottamat säästöt eivät riitä täyttämään verojen ja sosiaaliturvamaksujen alentamisen jättämää aukkoa.

3 3 (16) Kontiolahden oletettu kehityskuva Talouskehitys on vahvasti riippuvainen toimintamenojen hallinnasta. Vastuullinen taloudenhoito on tärkeää, jotta kunnan talous saataisiin kohenemaan. Väestökehityksen oletetaan jatkuvan lähitulevaisuudessa samanlaisena kuin lähimenneisyydessäkin. Väkiluku kasvaa vuosittain noin 1-2 prosentilla ja asutus keskittyy taajamiin. Väestömäärän kehitysarviossa on huomioitu vuoden 2016 lopun tietojen pohjalta ikäryhmittäinen väestörakenne sekä kehitys vuoteen 2020 saakka. Työllisyystilanne on koko valtakunnassa parantunut vuoden 2017 aikana ja ennusteiden mukaan tilanne on kohentumassa edelleen. Kontiolahden työttömyysaste on ollut jo pitkään maakunnan alhaisin ja se on laskenut vuoden 2017 alun aikana hieman e 2018e 2019e 2020e lapset, 0-6 v koululaiset, 7-16 v opiskelijat, v työikäiset, v eläkeläiset, 65 - v Lähde: Tilastokeskus Verotulot ja valtionosuudet Kuntien verotulot ovat voimakkaasti riippuvaisia yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Kehyksen verotuloesitys on laskettu voimassa olevilla veroprosenteilla tämän hetkisen ennusteen mukaisesti. Verotulojen kehitys vuodelle 2018 on matalaa. Vuoden 2018 valtionosuuksista on kehystä annettaessa julkaistu ennakkotiedot, joiden perusteella arvio valtionosuuksista on laskettu. Tämän hetkisen tiedon mukaan maakuntauudistus on ajoittumassa vuodelle 2020, jonka myötä kuntien tehtäviä siirtyy maakuntien hoidettavaksi. Samalla kuntien verotulot ja valtionosuudet laskevat. Nämä muutokset on huomioitu kehyksessä.

4 4 (16) Taloussuunnitelmaprosessi Taloussuunnittelun lähtökohta on se, että ensin valtuusto asettaa tavoitteet tehtävälle ja sen jälkeen määrärahat ja tuloarviot niiden saavuttamiselle. Valtuuston talousarviossa hyväksymät tavoitteet ovat sitovia. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelmassa tulee päättää myös investoinneista ja siitä, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman valmistelun vaiheet ovat kiteytettävissä seuraavasti: nykytilan arviointi ja analysointi tulevaisuuden näkymien tarkastelu aikaisemmin asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi käytettävissä olevien resurssien analysointi Taloussuunnitelman laatimisen perusteina ovat uusi valtuuston hyväksymä kuntastrategia, toimialakohtaiset kuntastrategian toteuttamisohjelmat, voimassa oleva taloussuunnitelma, edellisen vuoden tilinpäätös sekä valtuuston mahdolliset kannanotot. Kuntastrategia sisältää kunnan toiminnan pitkän aikavälin strategiset päämäärät ja tavoitteet strategisten päämäärien saavuttamiselle. Talousarviossa esitettyjen toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen tulee perustua kuntastrategiaan. Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmällä pyritään parantamaan strategista, pitkän aikavälin johtamista. Kunnan toimintaa tarkastellaan ja kehitetään neljästä näkökulmasta, jotka ovat asiakkaat ja palvelut, talous, prosessit ja rakenteet ja henkilöstö.

5 5 (16) Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvio ja siinä asetettavat toiminnalliset tavoitteet ovat osa kunnan ohjausjärjestelmää. Toiminnallisten tavoitteiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon Kontiolahden kuntastrategia. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulee määritellä siten, että niiden kautta edistetään kuntastrategian strategisten päämäärien ja päämäärien tavoitteiden toteutumista. Ohjeet toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittämiselle: 1. Käykää läpi kuntastrategiasta vahvuudet, kehittämiskohteet, mahdollisuudet uhat, strategiset päämäärät ja päämäärien tavoitteet. Lisäksi tarkistakaa oman tehtävän (yksikköjen) toiminta-ajatus. 2. Toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa neljälle näkökulmalle: Asiakkaat ja palvelut - edustaa kuntalaisen ja asiakkaan näkökulmaa Talous - edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa Prosessit ja rakenteet - edustaa organisaation sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa Henkilöstö - -edustaa henkilöstön ja työyhteisön näkökulmaa 3. Jokaiselle näkökulmalle tulee asettaa 1-5 toiminnallista tavoitetta. 4. Tavoitteilla tulee olla toimintaa ohjaava merkitys, yhteys vuositasolla resursseihin ja kuntastrategiaan. Lisäksi tehtävällä (yksiköllä) tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen. 5. Jokaiselle toiminnalliselle tavoitteelle tulee asettaa mittari ja tunnusluku (mittarin tavoite). Tavoitteiden saavuttamista kuvataan ja arvioidaan mittareiden ja tunnuslukujen avulla.

6 6 (16) Taloussuunnitelmakehys Vuoden 2016 tilinpäätös oli ylijäämäinen, vuoden 2017 ennuste on alijäämäinen. Taloussuunnitelmakausi on alijäämäinen. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on ensiarvoisen tärkeässä asemassa kunnan talouskehityksen kannalta. Talousarviokehys on tiukka ja siitä huolimatta tulevat tilikaudet ovat toteutumassa negatiivisina. Suunnitelmakauden investointipaineet ovat mittavat eikä vuosikate riitä niiden rahoittamiseen, joten lainakannan kasvu jatkuu. Kaikkien lautakuntien tulee laatia taloussuunnitelmansa vuosille vastuullisesti. Vuoden 2018 kehyksessä toimintamenojen pohja-arviona on vuoden 2017 ensimmäisen osavuosiraportin mukainen toimintamenojen määrä, jota on tarkennettu vuodelle 2018 kohdistuvilla muutosarvioilla. Kunta-alan palkankorotuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa, sopimuskausi on päättymässä tammikuussa Palkankorotuksiin on varattu alustavan arvion mukaan 1 prosentin korotusvara. Muiden ulkoisten toimintamenojen kehyskorotus on 0 prosenttia. Myös ulkoisten toimintatulojen kehyskorotus on 0 prosenttia. Sivistyslautakunnalle on tehty euromääräisiä kehyskorotuksia, jotka liittyvät toimintojen järjestämiseen mm. uusien ryhmien, uusien sopimuksien ja uusien yksiköiden muodossa. SiunSoten maksuosuuteen on alustavasti varattu euron korotus ennakkolaskelmien mukaisesti. Tehtäväkohtaiset menojen ja tulojen kehyskorjaukset vuodelle 2018 selviävät liitteenä olevasta tehtäväkohtaisesta sisäisestä ja ulkoisesta toimintameno- ja tulokehyksestä. Sisäisten menojen ja tulojen osalta on laadittu oma kehys. Lautakunnittain laadittujen talousarvioesitysten tulee olla raamissa siten, että lautakunnan netto yhteensä ei ylitä raamia. Annettuja korotusvaroja voidaan siis jakaa tehtävien kesken lautakunnan sisällä, huolehtien siitä ettei lautakunnan netto yhteensä ylitä raamia. Toimintatulojen mahdollisimman realistiseen arvioon tulee kiinnittää huomiota, ettei tuloja aliarvioitaisi.

7 7 (16) Vesihuoltolaitos Kontiolahden kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt perustaa vesihuoltolaitoksesta muun taseyksikön alkaen. Vuodesta 2002 alkaen vesihuoltolaitos on ollut laskennallisesti eriytetty. Muun taseyksikön tavoitteena on sekä lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä määräävässä markkina-asemassa olevien liiketoimintojen osalta että hinnoittelun kohtuullisuuden osoittaminen. Vesilaitoksen tuloja ei tule käyttää kunnan muun toiminnan rahoittamiseen. Toisaalta hinnoittelun tulee turvata vesilaitokselle riittävä tulorahoitus ja vakavaraisuus. Kohtuullinen hinnoittelu pitää sisällään korvauksen kunnan liiketoimintaan sijoittamalle pääomalle ja mahdollisuuden varautua tuleviin investointeihin. Eriyttämisen tavoitteena on myös toiminnan tehostaminen ja kustannusvastuun lisääminen. Vesihuoltolain 18 :n mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä kohtuullinen tuotto kunnan sijoittamalle pääomalle. Vesilaitoksen investoinnit on arvioitu kehykseen tämän hetkisen arvion pohjalta. Mikäli investoinnit talousarvion laadintavaiheessa osoittautuvat tämä suuremmiksi, on kunnan annettava vesilaitokselle lisää lainaa, jotta se pystyy rahoittamaan investointinsa vuonna Mahdollinen lisälainan antaminen päätetään kunnanvaltuustossa osana talousarviota.

8 8 (16) Palkkojen sivukulut Palkoissa ja niiden sivukuluissa käytetään seuraavia arvioita: palkkamenojen kasvu +1 % varhe-maksut +13 % o TA2018 varaus tehdään kertomalla vuoden 2017 toteuma em. prosentilla eläkemenoperusteinen maksu +1 % o TA2018 varaus tehdään kertomalla vuoden 2017 toteuma em. prosentilla sairausvakuutusmaksu 1,20 % tapaturmavakuutusmaksu 0,66 % työttömyysvakuutusmaksu 3,3 % työnantajan KuEL-maksu 16,75 % opettajien eläkevakuutusmaksu 19,95 % Talousarvion palkkamäärärahojen laskenta tapahtuu taloussuunnitteluohjelmassa, jonne kuluvan vuoden palkkatiedot viedään suoraan henkilöstöhallinnon ohjelmasta syyskuun puoliväliin mennessä. Tiedot on tarkistettava osastoilla ja tehtävä tarvittavat korjaukset. Varhe- ja eläkemenoperusteisten maksujen budjetoinnissa on huomioitava, että vuoden 2018 varaus tehdään kertomalla annetulla kertoimella vuoden 2017 toteuma, joka saattaa poiketa vuoden 2017 varauksesta. Henkilöstöohjelma / Koulutussuunnitelma Vuoden 2014 alusta kuntia koskevaan yhteistoimintalakiin tuli velvoite koulutussuunnitelman laatimisesta henkilöstön ammatillisen osaamisen ennakoimiseksi ja kehittämiseksi. Kontiolahden kunnan taloussuunnitelman henkilöstöohjelman yhteyteen laaditaan kunnan koulutussuunnitelma. Koulutussuunnitelma sisältää kuvauksen kunnan henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistarpeista sekä periaatteet työkyvyttömyys- ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiseksi. Vuosittaisella koulutussuunnittelulla tuetaan henkilöstön osaamista toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutussuunnitelman laadinnasta annetaan tarkemmat ohjeet syyskuun alussa. Koulutussuunnitelma palautetaan samassa aikataulussa talousarvioesitysten kanssa.

9 9 (16) Investoinnit Käyttömenoksi katsottavan verottoman irtaimen omaisuuden hankintaraja on euroa (alv 0). Yli tämän maksavat hyödykkeet ovat aktivoitavia ja ne kuuluvat investointiosaan. Aktivointiraja on kustannuspaikkakohtainen. Investointiastetta on jo usean vuoden ajan pyritty laskemaan. Suunnitelmakauden investoinnit ovat kuitenkin jälleen mittavat. Aiemmin vuosille päätetyistä investoinneista on tehtävä priorisointia painottaen tärkeimpiä kohteita. Tekninen osasto koordinoi talonrakennusinvestoinnit. Avustukset ja projektit Talousarvioesityksiin sisältyvistä avustuksista ja projekteista on toimitettava erillinen liite. Järjestötalojen ylläpitoon, Leppäsen rahastoon ja yrityksille ja yhteisöille liittyvistä avustuksista päättää kunnanhallitus. Yhdistysten ja järjestöjen toimintaan tarkoitetuista avustuksista ja Veikko Kirkisen perinne-, tutkimus- ja opintorahaston käytöstä päättää vapaa-aikalautakunta. Avustuksista kansainväliseen toimintaan päättää kasvatus- ja koulutuslautakunta. Sisäiset erät ja poistot Sisäisten erien osalta on tarkistettava, että menot ja tulot ovat yhtä suuret. Sisäistä katetta ei saa syntyä. Sisäiset menot ovat tulosyksikölle määrärahaa ja myyjälle tuloarvio. Sisäiset erät toimitetaan taloustoimistoon mennessä, jonka jälkeen ne syötetään taloussuunnitteluun keskitetysti. Sisäisesti vuokrattavien tilojen osalta on siirrytty ns. päivänarvoon perustuvaan vuokranmääritykseen. Irtaimiston poistot kohdistetaan suoraan ao. tulosyksiköille. Kaikki poistot syötetään keskitetysti taloustoimiston toimesta. Kehykseen poistoista on laitettu alustava arvio, joka voi vielä muuttua talousarvion laadinnan aikana.

10 10 (16) Suunnitelmatekstit Taloussuunnitelman tekstiosat laaditaan tehtävittäin taloussuunnitteluohjelman budjettikirjan kokoamistoimintoa hyödyntäen. Tekstiosa noudattelee aikaisempaa sisältöä, joka on: TEHTÄVÄ Tehtävään kuuluvat tulosyksiköt luettelo tulosyksiköistä (I-taso) Tehtävän toiminta-ajatus Mitä varten toiminta on olemassa, mikä on keskeinen toimintatapa? Toiminta-ajatus johdettava kunnan strategiasta Taloussuunnitelma Toimintaympäristö ja sen muutokset Toiminnan painopistealueet talousarvio ja suunnitelmakausille. Mitä halutaan saavuttaa ja/tai missä halutaan onnistua. Toiminnalliset tavoitteet ja niitä tukevat mittarit ja tunnusluvut (mittarin tavoite) Talous (toimintamenot ja -tulot, toimintakate, poistot) Henkilöstöohjelmaa varten toimitetaan erilliset täydennettävät lomakkeet.

11 11 (16) Konsernin tytäryhteisöt Kontiolahti-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tulee toimittaa taloussuunnitelmaa varten lyhyt kuvaus toiminnastaan sekä kuntastrategiasta ja sen neljästä näkökulmasta soveltuvin osin johdetut toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja mittarin tavoitetaso vuodelle Tavoitteiden kirjaamisen ulkoasuna käytetään samaa taulukointia kuin kunnan tehtävien osalta. Tätä varten konserniyhtiöille toimitetaan word-pohja. Konserniyhtiöiden tekstit palautetaan talousjohtajalle mennessä. Konserniyhteisöille asetettuja tavoitteita tulee arvioida toimintakertomuksessa sekä muussa raportoinnissa. Näin ollen tulee Kontiolahti konsernin tytäryhteisöissä kiinnittää erityistä huomioita tulevien vuosien tavoitteiden asettamiseen ja tutustua tässä ohjeessa oleviin tavoitteiden ja mittareiden määrittelyä koskevaan osioon. Tavoitteiden toteumaa arvioidaan sekä osavuosiraporttien että toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi kuntakonsernia sääntelevät pykälät sisältävät määräyksiä konsernin tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman laatimisesta. Esitysten palauttaminen Taloussuunnitelmaesitykset palautetaan kunnanhallitukselle mennessä. Lautakuntien tulee käsitellä taloussuunnitelmaesitykset mennessä. Talousarvion ja -suunnitelman syöttämisestä suunnitteluohjelmaan vastaavat osastot omalta vastuualueeltaan. Määrärahojen syötöt tehdään kymmenien eurojen tarkkuudelle pyöristettyinä. Mahdolliset muutostarpeet organisaatiokaavioon vuodelle 2018 tulee ilmoittaa taloustoimistoon viimeistään mennessä.

12 12 (16) KONTIOLAHDEN KUNNANHALLITUS Jere Penttilä kunnanjohtaja Pauliina Pietikäinen talousjohtaja LIITTEET Taloussuunnitelmakehys tuloslaskelma kunta rahoituslaskelma kunta tulos- ja rahoituslaskelmat vesihuoltolaitos (muu taseyksikkö) lautakuntakohtainen toimintameno- ja -tulokehys Henkilöstöohjelmalomakkeet (toimitetaan erikseen)

13 13 (16) TULOSLASKELMA Ulkoiset ja sisäiset erät TP TP TA TA TS TS Miljoonaa euroa _ Toimintatulot + 22,74 23,73 21,23 21,23 21,34 9,49 * m uuto s, % -2,5 4,4-10,6 0,0 0,5-55,5 Toimintamenot - -87,98-90,65-91,53-92,45-92,91-40,88 * m uuto s, % 0,2 3,0 1,0 1,0 0,5-56,0 TOIMINTAKATE -65,24-66,91-70,30-71,22-71,58-31,39 * m uuto s, % 1,2 2,6 5,1 1,3 0,5-56,1 Verotulot + 50,28 50,88 49,95 50,90 52,00 24,90 * m uuto s, % 8,1 1,2-1,8 1,9 2,2-52,1 Valtionosuudet + 22,19 23,86 23,46 22,72 22,80 10,70 * m uuto s, % -0,2 7,5-1,7-3,2 0,4-53,1 Korkotulot + 0,10 0,09 0,08 0,08 0,01 0,01 * m uuto s, % -10,2-14,7-2,1-4,1-85,0 0,0 Muut rahoitustulot + 0,31 0,41 0,39 0,40 0,26 0,26 * m uuto s, % -20,5 29,2-3,0 1,8-34,8 0,0 Korkomenot - -0,93-0,85-0,97-0,95-0,95-0,96 * m uuto s, % -9,3-8,6 14,4-2,2 0,0 1,1 Muut rahoitusmenot - -0,05-0,11-0,13-0,12 0,00 0,00 * m uuto s, % -65,6 128,2-84,4 0,0 0,0 0,0 VUOSIKATE 6,68 7,36 2,48 1,81 2,55 3,52 * m uuto s, % 83,4 10,2-66,2-27,2 40,7 38,4 Poistot ja arvonalentumiset - -4,21-4,08-3,99-3,95-3,80-3,90 * m uuto s, % -0,1-3,1-2,3-1,0-3,8 2,6 Satunnaiset erät +/- 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 * m uuto s, % TILIKAUDEN TULOS 2,46 3,27-1,51-2,14-1,25-0,38 Poistoeron muutos +/- 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 Varausten muutos +/ - 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahastojen muutos +/ - 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ 2,54 3,36-1,43-2,06-1,17-0,30 TUNNUSLUKUJA Kumulatiivinen ali-/ ylijäämä, meuroa 14,4 17,7 16,3 14,3 13,1 12,8 Investoinnit netto, euroa/ asukas Lainakanta, meuroa 43,62 39,15 39,95 37,75 41,45 45,05 * euroa/asukas Vuosikate, euroa/asukas Poistot, euroa/asukas Verotulot, euroa/asukas Vuosikate % poistoista 158,4 180,2 62,3 45,8 64,4 92,7 Tulovero-% 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,03 Yleinen kiinteistövero 0,85 0,85 0,93 0,93 0,93 0,93 Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,40 0,40 0,41 0,41 0,41 0,41 Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Voimalaitosten kiinteistövero 2,85 3,10 3,10 3,10 3,10 3,10 Asukasluku *muutos, % 1,00-0,10 % 0,43 % 0,54 % 0,74 % 0,93 %

14 14 (16) RAHOIT USLASKELMA TP TP TA TA TS TS Miljoonaa euroa _ Toiminnan rahavirta 6,03 6,98 2,00 1,32 2,06 3,03 Vuosikate 6,68 7,36 2,48 1,81 2,55 3,52 Tulorahoituksen korjauserät -0,64-0,38-0,49-0,49-0,49-0,49 Investointien raha virta -3,53 4,65-4,70-7,76-6,48-6,48 Investointimenot -4,25-4,47-7,24-8,28-7,00-7,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,04 0,03 0,12 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykk. Luovutustul 0,68 9,09 2,42 0,52 0,52 0,52 T oiminna n ja inve stointien rahavirta 2,50 11,62-2,70-6,44-4,42-3,45 Antolaina ukse n muutokset 0,00-0,88 0,00 0,00 0,00 0,00 Antolainasaamisten lisäys 0,00-0,88 0,00 0,00 0,00 0,00 La ina kannan muutokset -0,89-4,47 0,80-2,20 3,70 3,60 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7,50 7,00 8,00 5,00 11,00 11,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6,89-6,97-7,20-7,20-7,30-7,40 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1,50-4,50 0,00 0,00 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,06-0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 1,06 0,45 0,38 0,39 0,39 0,39 Rahoituksen rahavirta 0,23-4,92 1,18-1,81 4,09 3,99 Rahavaroje n muutos 2,73 6,70-1,52-8,25-0,33 0,54 Kassavarat ,42 11,11 9,59 1,34 1,00 1,54 Kassavarat ,68 4,42 11,11 9,59 1,34 1,00

15 15 (16) KONTIOLAHDEN VESILAITOS - MUU TASEYKSIKKÖ TULOSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Liikevaihto ja muut tuotot , Toimintamenot ja muut kulut , Poistot , Liikeylijäämä Korvaus peruspääomasta Korko- ja rahoituskulut netto Tilikauden yli-/alijäämä RAHOITUSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Liikeylijäämä/ -alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Sisäiset tuotot ja kulut netto Rahoitustuotot ja-kulut Korvaus peruspääomasta Korko- ja rahoituskulut netto Yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Investointitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus kunnan rahavaroihin

16 16 (16) Sivukulujen ULKOINEN SISÄINEN Teht. tulo- ja menokehys, (ulk ja sis) TA 1_2017 TA 1_2017 lasku (kiky-sopimus) Tasokorotukset KEHYS KEHYS YHTEENSÄ tehtävä ULKOISET SISÄISET ja palkkojen korotusarvio 1% Ulkoiset LAUTAKUNNITTAISET KEHYKSET Kunnanhallitus tulot menot toim.kate Tarkastuslautakunta tulot menot toim.kate Sivistyslautakunta tulot menot toim.kate Tekninen lautakunta tulot menot toim.kate KÄYTTÖTALOUS tulot YHTEENSÄ menot toim.kate