Keurusseudun Luonnonystävät ry

Transkriptio

1 Jäsenkirje 1/2017 Keurusseudun Luonnonystävät ry

2 Harhaanjohtavaa turvelobbausta Turvetuottajat ovat tänä keväänä aloittaneet yllättävän ison ja kalliin kampanjan turvetuotannon lisäämiseksi Suomessa Helsingin Sanomissa ollut koko sivun mainos liikkui pääosin Keuruun soilla ja järvillä. Geologian tutkimuslaitoksen vetämässä Martinjärven ja Iso-Kivijärven vertailussa kun päädyttiin yllättävään tulokseen. Martinjärvestä, johon laskee Suojärven kautta Kalmunevan turvetuotantoalueen valumavesiä, löytyi Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen kasautunutta turvemössöä vähemmän kuin Kivijärveltä, jonka alueella ei ole turvetuotantoa. Tällainen yhdellä järviparilla tehty tutkimus on täysin riittämätön isojen päätelmien tekemiseen. Varsinkin kun nämä järvet ovat luonteeltaan aivan erilaisia, ja mittauspisteet sijoitettiin aika omituisesti. Martinjärvi on tyypillinen läpivirtausjärvi (iso joki tulee toisesta päästä ja lähtee toisesta), ja mittauspisteet sijoitettiin siellä juuri pahimpaan virtauskohtaan. Ranta-asukkaiden mukaan turvemössöä on hieman sivummalla kymmenkertainen määrä. Kivijärvellä ei ole virtauksia, mutta sen ympärillä on monia laajoja tehokkaasti metsäojitettuja soita. Siellä näytteet otettiin pesuvatimaisen järven keskellä olevasta syvänteestä, jonne suo-ojien tuomaa lietettä oli ilmeisesti valunut joka suunnasta. Turvetuotanto on niin haitallista, että tällaisista pienistäkin positiivisista vihjeistä kannattaa nostaa iso melu. Samalla voi unohtaa esim. läheisen Liesjärven tilanteen, petokalojen elohopeaongelmat, suolintujen ja muiden suoeläinten uhanalaisuuden, ilmastonmuutoksen jne. Turvelobbaajat väittävät, että ojittamattomille avosoille ei enää turvetuotantoa olla viemässä. Samaan aikaan pelkästään VAPO kuitenkin hakee parhaillaan turvelupaa lukuisille luonnontilaisille avosoille, ja Pohjanmaan yksityiset yrittäjät aukovat niitä vuosittain. Kannattaa myös muistaa, että turvetta ei kannata kaivaa ilman yhteiskunnan tukea. Valitettavasti nyt eletään maailmanlaajuisesti valehtelijoiden ja vaihtoehtoisten totuuksien aikaa, mutta Suomessa toivoisi silti edelleen pysyttävän asialinjalla. PS Isoja hankkeita kesällä 2017 Luonnonystävät toteuttavat kesän 2017 aikana useita luontoon ja ympäristöön liittyviä hankkeita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suurimpana ponnistuksena on yhdistyksen vetämä Keurusselän luontomatkailun kehittämiseen ja järven tilan parantamiseen tähtäävä LEADER-rahoitteinen hanke. Osallistumme myös Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen hankkeeseen, jossa määritellään paikallisesti tärkeät lintualueet Keuruulla ja Mänttä-Vilppulassa. Teemme myös erilaisia pienempiä yhteisen ympäristömme tilan parantamiseen tähtääviä hankkeita. Näistä voit lukea lisää vuoden aikana yhdistyksemme nettisivuilta ja Facebookista.

3 KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVIEN RETKET tai la-su pihabongaus Havaintoaika yksi tunti. BirdLife la tai su klo 8-16 koskikarahiihto Kotala-Karansalmi ja Mämmikoski- Liesjärvi (SSLTY). Ilmoittautuminen *** 1) -5.3.su Pöllöretki * su Joutsenretki* pe Koskiretki. Kuuskoski Pihlajavedellä* 1) pe Kiviretki. Mustosen Aukustin kivi Multialla ** 1) la Lintujen kevätmuuton havainnointia. Riiho ja Manniskylä (SSLTY). Ilmoittaudu * Varapäivä su pe Turvesuoretki. Keuruu, Huttulan Lehtosuo 2. * pe Kevätkukkaretki Jouhtimäen sinivuokot ja näsiät ** 1) -5.5.pe Valkeisretki Lankkuan Valkoinen lampi* la "Tornien taisto" Lintutornien välinen lajikisa * (SSLTY) Ilmoittaudu tai seuraa tiedotusta (Facebook/Suur-Keuruu) ja tule käymään! su Susivaellus Limpsingin rotko - Huhkojärvi. *** Ilmoittaudu pe Vanhan metsän retki. Asuntajärven metsä** pe Taivaanrantojen tiirailua Pihlajaveden kirkolta* 1) la Kevätretki Elias Lönnrotilla Keurusselälle. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö.* Luonnon päivän luontoristeily. Tarkkaillaan asiantuntijoiden opastuksella kaukoputkilla ja kiikareilla järven linnustoa ja luontoa pe Lähiluontoretki Kivelänvuoren metsä** pe Yölaulajalinturetki* su Luonnonkukkaretki* pe-la kesäyön retki Haapamäen Valkeiselle Uinti ja makkaranpaisto. Seitakivi ja tafonikivi** 1) la Kesäretki Rauman Kuuskajaskarin saareen.** Linja-autolla omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö su Perhosretki Haapamäelle ** 1) ke Luonnonkukkaretki ti Luontoilta Keuruun kotiseutumuseolla. Paikalliset asiantuntijat vastaavat yleisöä askarruttaviin kysymyksiin la Lepakkoretki Haapamäen Kaijankoskelle* 1) la-su. Suopäivät Pihlajavedellä. Ennallistamistalkoilua ja kauniiseen suoluontoon tutustumista. Kohde täsmentyy myöhemmin, seuraa nettisivuja tai Facebookia. Lähtö molempina päivinä Haapamäen Suojalta klo la Sieniretki -9.9 la Lintutornikisa* (SSLTY) Ilmoittaudu* to Geologinen retki. Keurusseudun kivipiirin kanssa Haapamäelle ja Pihlajavedelle* 1) la Lintujen syysmuuton havainnointia (SSLTY) ilmoittaudu. **

4 la Syysretki linja-autolla. Laukaan Saraakallion kalliomaalauksille.*** Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö la klo 9-11 vesilintujen muuton tarkkailua Keurusselän Kaukasen rannalta* su Hiljan päivän retki johonkin erämaahan jossa kuunnellaan hiljaisuutta puoli tuntia* Lähdöt Suojalta ja Keuruun linja-autoasemalta.* su Karpaloretki *** SSLTY= Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry. Lisätiedot: Jouko Pihlainen ja Pertti Sulkava Retkien vaativuusaste merkitty tähdillä. *=helppo, **=normaalikuntoisille ja ***=vaativa. Lähdöt kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta, ellei toisin mainita. 1) Haapamäen Suojan kautta. Retkien järjestämistä, leiritoimintaa ja ympäristön hoitotöitä tukee Keuruun kaupunki. Retkiohjelma löytyy myös kirjastoista sekä Luonnonystävien nettisivuilta TERVETULOA MUKAAN KOKEMAAN JA OPPIMAAN LUONTOA! Sinivuokkoja voi ihailla Pihlajaveden Jouhtimäessä Kuva: Ari Aalto.

5 Suomen 100 luontohelmeä Yhtenä Suomen satavuotistapahtumana Luonnonsuojeluliitto valitsi 100 hienoa luontokohdetta eri puolilta Suomea luontohelmiksi. Kohteet löytyvät netistä Listalle valittiin erityisesti sellaisia upeita paikkoja, jotka eivät vielä ole kunnolla suojeltuja, mutta jotka tulisi tuleville sukupolville säilyttää. Keurusseudulta listalle pääsi kolme kohdetta: Mäntänvuori-Keurusselkä, Pihlajaveden suot ja Varuskunnan metsät. Ensin mainittu sijaitsee Mänttä-Vilppulan puolella eteläisellä Keurusselällä. Sen oleellisimmat osat ovat hakkuiden uhkaama Mäntänvuoren Natura-alue sekä Mäntän edustan hieno saaristo, joka on säilynyt lähes koskemattomana virkistysalueena. Entiset Serlan maat omistaa nykyisin pääosin metsäyritys Finsilva. Vuoren kuusikoita ja kaunista saaristoa on sinnikkäästi pyritty suojelemaan hakkuilta ja rakentamiselta. Taidekaupunki Mäntälle kaikille avoin suojelusaaristo olisi hieno lisäarvo. Varuskunnan metsistä Metsähallitus on vuosia kestäneen sinnikkään väännön tuloksena suojellut omalla päätöksellään kaikista arvokkaimmat vanhat metsät. Laajat avohakkuut suojelukohteiden vieressä jatkuvat parhaillaankin. Lisäksi Keurusselän upeita ja helposti saavutettavia retkeilyrantoja, myös suojeltuja kohteita, uhkaa kaavoitus yksityiskäyttöön omarantaisiksi tonteiksi. Pihlajaveden suot ovat juuri niitä, joilla olemme ahkeran talkooporukan voimin jo kuusi vuotta käsivoimin tukkineet ojia ja tehneet vähän muutakin ennallistamista yhteistyössä maanomistajan UPM:n kanssa. Yhtiö on omalla päätöksellään luvannut säästää soiden luonnontilan. Kiistaa on nyt lähinnä rajauksista korpien ja soita reunustavien vanhojen metsien suhteen. Nämä metsät ovat mm. kuukkelin viimeisiä asuinalueita Keuruulla. Yksi 100 Luontohelmeä- hankkeen tavoitteista on järjestää retki tai tapahtuma jokaisella helmikohteella juhlavuoden aikana. Varmistuneita tapahtumia Keuruulla ovat suopäivät Pihlajaveden soilla ja korpien ennallistustapahtuma varuskunnan metsissä loppukeväästä, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä vastaanottokeskuksen kanssa. Mäntänvuori-Keurusselällä järjestettävä tapahtuma on vielä avoin. Kohteet esitellään yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä (kts. takakansi). PS, AAa

6 Lyhyesti Jäsenkirjeen voi tilata myös sähköpostitse. Sähköinen viesti säästää yhdistyksen varoja ja työtä sekä luontoa. Sähköisessä versiossa on värikuvat! =) Ilmoittaudu osoitteeseen Yhdistyksemme nettisivuilla on tietoa yhdistyksen asioista ( Olemme myös Facebookissa tykkää! Olemme luoneet Whatsapp-ryhmän, jossa kerrotaan tapahtumista ja ajankohtaisista luonnonilmiöistä liittyminen tapahtuu lähettämällä Whatsapp-viesti Matti Aallolle ( ). Vaihtotori on edelleen avoinna lauantaisin klo Haapamäellä, Lääkärintien yläpäässä (rivitalossa). Sinne saa tuoda ja sieltä viedä kaikenlaista käyttökelpoista tavaraa. Eniten on tarjolla vaatteita ja kirjoja, mutta monenlaista muutakin tavaraa. Eikä maksa mitään. Sopimuksen mukaan voi käydä muinakin aikoina (puh /Sulkava). Jäseneksi voi liittyä osoitteessa eli Luonnonsuojeluliiton sivujen kautta. Voit myös ilmoittautua esim. jollekulle hallituksemme jäsenelle. Osallistu yhdistyksen retkille ja tapahtumiin. Ne on tarkoitettu kaikille, eivätkä yleensä maksa mitään. Ehtisitkö joskus talkoisiin? Luonnonystävillä on tänäkin vuonna monenlaisia talkoita ja tapahtumia, joissa tarvitsisimme lisää käsiä. Tietysti soilla ja niityillä, mutta myös esim. tämän jäsenkirjeen teossa ja jakelussa. Ilmoita joku yhteystieto, josta voimme sinut tavoittaa tarpeen tullen (esim. puhelimeen ) Jälkiretkellä Hiihtelin aamupäivällä noin 3 km:n lenkin Haapamäen pohjoispuolella, Pitkienlampien maastossa. Talvisten retkien paras anti löytyy lumelta. Metsässä pääosin edellisinä öinä liikkuneista eläimistä jää monenlaisia jälkiä ja jätöksiä. Tuona aamuna sää oli jo varsin keväinen: aurinko paistoi, vesi tippui puista, hanget olivat täynnä helmiä ja lämpötila oli nollan paikkeilla. Tuon jälkiretken suurin yllätys oli päästäisten runsaus. Ylitin päästäisen pienen parijälkijotoksen yli 200 kertaa. Osa niistä oli vielä niin vaivaisia, että ne olivat

7 selvästi vaivaispäästäisen. Myyränjälkiä laskin vain kymmenkunta. Ne lähtivät metsäautotien heinäisistä penkoista, ja olivat aika isoja, enimmäkseen peltomyyrän. Lisäksi arvioin jäljistä reitille osuneen 4 jänistä, 2 kettua ja 2 pyytä sekä saukon ja näädän. Alueen metsät ovat enimmäkseen vielä alaikäisiä, eli ne eivät tee käpyjä, joten orava puuttui kokonaan. Kun edellisenä vuonna myyräkannoissa oli lähes täysi kato, kärpät ja lumikot olivat kuolleet nälkään. Petojen vähennyttyä myyräkannoilla on nyt hyvä tilaisuus lähteä reippaaseen nousuun. Mutta hieman yllättäenkin toistaiseksi näytti siis nousussa olevan vain päästäiset. Yleensä päästäiskannat runsastuvat vasta myyrien perässä. Nähdyt linnut jäivät todella vähiin. Metsät ovat nyt aika tyhjiä. Hieman houkutellen löytyi sentään 4 talitiaisparia (ei mitään muita tiaisia). Kaksi noista talitinttipareista pyöri saman koivupökkelön ympärillä, ja saivat lopulta aikaan oikein vauhdikkaan reviiririidan. Koloista on metsissä kova pula. Talitintit olivat siis jo hajaantuneet metsiin. Ilmankos ne ainakin meidän lintulaudalta vähenivät selvästi helmikuussa. PS Jälkiretkellä voi törmätä myös teeriparven yöpymisjälkiin. Kuva: Ari Aalto.

8 Saukon pelastus Naapuri kertoi tammikuun 2017 lopulla, että hän pelasti eilen saukon. Miten ihmeessä? Hän oli ollut kävelyllä Haapamäellä, Ristakosken myllyn viereisellä sillalla. Huomio kiinnittyi sillan alapuolisessa sulassa suvannossa omituisesti pyörivään saukkoon. Tarkemmin katsoen tuo saukko pyöri veden alla olevan katiskan päällä. Katiskasta tuli rannalle köysi. Uteliaisuuttaan naapuri laskeutui rantaan ja veti katiskan ylös. Siellä oli toinen saukko ja pieni hauentuppi. Tuolla vesistöreitillä on koko talven kierrellyt saukkoemo yhden poikasen kanssa. Emo oli ilmeisesti havainnut katiskassa olleen pienen hauen ja lähtenyt tavoittelemaan sitä; pääsi katiskaan, mutta ei osannut tulla takaisin. Luultavasti se olisi jo muutaman minuutin kuluttua kuollut, hukkunut. Poikanen ehti huomata emonsa hädänalaisen tilan, ja jäi hädissään pyörimään katiskan yläpuolelle. Saukkojen yleisimmät kuolinsyyt ovat jääminen katiskaan tai auton alle. Katiskan asettaminen jokireittien vähäisiin sulapaikkoihin on kyllä melkein saukon pyydystämistä. Saukon menon katiskaan voi myös estää asettamalla nielun molemmin puolin rauta- tai puutuet siten, että saukko ei pysty laajentamaan nielua. Saukko ei yleensä mene katiskaan, ellei se pysty käpälillään levittämään nielua suuremmaksi. Samaa konstia käytetään Saimaalla norppien kuuttien pelastamiseen katiskakuolemilta. PS Toimintakertomus 2016 (41. toimintavuosi) Hallitus ja toimihenkilöt v Puheenjohtaja Pertti Sulkava ( ) Varapuheenjohtaja Ari Aalto Hallituksen jäsenet Ritva Iwanow, Raimo Kekälinen ja Sinikka Kunttu Jouko Pihlainen, Ari ja Matti Aalto Hall. varajäsenet Tapani Asunta ja Leena Iivonen Juhani Kiltinen ja Annalotta Onni Sihteeri Jouko Pihlainen Taloudenhoitaja Ritva Iwanow Toiminnantarkastaja Aulis Pajusaari Varatoiminnantarkastaja Risto Koho

9 Kaavatyöryhmä: Pertti Ikäheimonen, Pertti Sulkava, Matti Aalto ja Jouko Pihlainen Luonnonsuojelu: Ari Aalto Retket: Jouko Pihlainen, varalla Juhani Kiltinen Tiedotus: Pertti Sulkava ja Jouko Pihlainen Kotisivut ja jäsenkirjeet: Matti ja Ari Aalto Vaihtotori: Raija Sulkava Leikekirja: Anitta Palomäki Nuoriso: Matti Aalto Niityt: Tapani Asunta ja Matti Aalto Multia: Raimo Kekälinen Keski-Suomen luonnonsuojelupiirissä olimme vahvasti edustettuna. Piirin puheenjohtajana 2016 toimi edelleen Matti Aalto ja hallituksen jäsenenä Jouko Pihlainen. Yhdistyksemme hallitus kokoontui 8 kertaa kuluneen vuoden aikana. Jäsenkirjeitä jäsenille lähetettiin kuluneena vuonna kaksi. Yhdistyksemme nettisivut ovat osoitteessa Yhdistys on myös Facebookissa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Keuruulla, ravintola Mirjamissa. Syyskokous oli Keuruulla Kimarassa. Ohjelmana oli Matti Aallon esittämä ja Jussi Alangon kuvaama suotalkoovideo Luonnonystävien suotalkoista Keuruulla. Vuoden 2016 jäsenmaksuna oli valtakunnallisen suosituksen mukainen, eli 35 euroa varsinaisilta ja perhejäseniltä 15 euroa sekä opiskelijoilta 28 euroa.yhdistyksen kokouksista ja toiminnasta ilmoitettiin jäsenkirjeillä ja paikallislehdessä sekä Luonnonsuojelija lehdessä. Toiminta ja yhteistyö v Toimintamme on ollut aktiivista. Olemme järjestäneet 19 retkeä, joihin osallistui n. 200 osanottajaa, tapahtumia järjestettiin 22 (lintujen muuton tarkkailua, lasten luontoleiri, luontoiltoja, ketotalkoita, soiden ennallistamisia, myyjäiset, pikkujoulut jne.), joissa oli n. 390 osallistujaa. Linturetket järjestettiin yhteistyössä Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa.

10 Keväinen linja-autoretki suuntautui Ruoveden Siikanevalle. Syysretkellä kohteena oli Korpilahden Oravivuori ja Jämsän Juveninkoski. Kesäretki puolestaan tehtiin Kustavin Isokarin majakkasaarelle. Riihon lastenleiri toteutettiin. Lapsia oli mukana 17 ja ohjaajia 6. Nuorisoleirillä oli kaksi ohjaajaa ja viisi nuorta. Retki- ja leiritoimintaa tuki Keuruun kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus. Vaihtotori on toiminut vilkkaasti Keuruun Vanhaintukisäätiön rivitalossa Haapamäellä. Ketoja on hoidettu Pertti Sulkavan johdolla Haapamäen asemalla, Seinäjoen ja Porin ratojen varrella, Petäisen niityllä ja Vuorelan kedolla. Työapua soiden ennallistamiseen ja ketojen hoitoon on saatu turvapaikanhakijoilta. Lisäksi saimme Keski-Suomen Luonnonsuojelupiirin kautta kaksi nuorta kahdeksi viikoksi töihin. Hirvon ja Heinäsen hirvenkellokasvustot hoidettiin. Keuruun Koivumäenperän Raatosuota ja Kaikusuota ennallistettiin kahden päivän talkoilla yhteistyössä maanomistajan UPM:n kanssa. Lisäksi suo-ojia padottiin Multialla Pieni- Kalettomalla sekä Köpinnevalla. Mukana talkoissa oli turvapaikanhakijoita. Multian suotalkoot olivat osa valtakunnallista EU-rahoitteista Freshabit Life- hanketta. Osallistuimme myös Kalettoman Elämäistenjoen (taimenpuron) kunnostustalkoisiin. Ari Aalto on toiminut aktiivisesti yhdyshenkilönä Metso - metsiensuojeluohjelman kohteiden etsinnässä ja toteutuksessa metsänomistajien kanssa. UPM:n kanssa on käyty keskusteluja FSC-metsäsertifikaatin tiimoilta. Lisäksi entistä varuskunnan metsää saatiin suojeltua huomattava alue, n. 170 hehtaaria, sitkeitten neuvottelujen jälkeen. Suoperhosia laskettiin useilla Keurusseudun soilla, Keuruun liito-oravat kartoitettiin ja Keurusselän linnusto selvitettiin. Raportit löytyvät nettisivuiltamme. Uhanalaisia jäkäliä ja kääpiä etsittiin seutumme vanhoista metsistä. Luontopolku tehtiin Haapamäen Hakamäen metsään. Polku oli jo loppukesästä varsin tallattu ja hyväkuntoinen. Kiertäminen onnistuu kuivin jaloin. Haapamäen entisen jätevesipuhdistamon kunnostus lintuvedeksi aloitettiin Matti ja Ari Aallon suunnitelmien mukaan. Annoimme hopeiset Luonnonsuojeluliiton ansiomerkit toiminnasta luonnonsuojelun hyväksi Aulis Pajusaarelle, Juhani Kiltiselle ja Raija Sulkavalle.

11 Retkeilijöitä Haapamäen Haaravuoren (Hakamäen) luontopolulla. Kuva: Ari Aalto. Järjestimme taas suositun luontoillan Keurusselän Seuran kanssa Keuruun kotiseutumuseolla. Myös Pihlajaveden museolla osallistuimme luontoiltaan. Osallistuimme myös kirjastoissa Luonto- ja ympäristöviikkoon sekä muihin SLL:n vuoden teemoihin ja tapahtumiin, kuten vieraslajien torjuntaan. Jättipalsamin kitkentätalkoot järjestettiin. Olemme seuranneet turvetuotannon tuloa uusille soille seudullamme. Tuotantohakemuksiin suhtauduimme lausunnoissamme kriittisesti. Keuruun ja Multian yleis- ja asema- ja rantakaavoituksiin annoimme useita lausuntoja. Keurusseudun luonto on varmasti yksi valtakunnan parhaiten tunnetuista. Olemme seuranneet mm. kuukkelien, koskikarojen, petolintujen, saukkojen, metsäsopulien, sammakoitten ja perhosten esiintymistä. Lintujen seurannassa yhteistyömme Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa on ollut tiivistä. Linnuista ja luonnosta olemme kirjoittaneet runsaasti Suur-Keuruu paikallislehdessä. Tiedotteet varuskunnan metsien suojelusta ja Haapamäen jätevedenpuhdistamon linnustokunnostuksesta saivat myös valtakunnallista näkyvyyttä. Jäsenmäärämme on nyt 204 maksanutta jäsentä. Jäsenmäärämme putosi yhdellä henkilöllä edellisvuodesta. Yhdistyksen taloudessa toimintavuosi 2016 oli alijäämäinen (1.517,89 e). Yhdistyksen taloudellinen tilanne on vakaa. Jouko Pihlainen, sihteeri

12 Kevätkokouksen kuvaesitys vie mm. näihin Torla-Ordesan kansallispuiston maisemiin Pyreneille Keurusseudun luonnonystävät ry:n kevätkokous Kokous pidetään klo 18 ravintola Mirjamissa (Keuruuntie 17, Keuruu). Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen (n. klo 19) Ari Aalto näyttää vihdoin luontokuvia viime kesän Pyreneiden ja Alppien matkaltaan. Lisäksi esitellään kuvin ja sanoin Keurusseudun 100 Luontohelmeä-kohteet. Tervetuloa!