Keurusseudun Luonnonystävät ry

Transkriptio

1 Jäsenkirje 1/2016 Keurusseudun Luonnonystävät ry

2 KeLy on paras Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi vuodenvaihteessa Keurusseudun luonnonystävät ry;n (KeLy) vuoden 2015 paikallisyhdistykseksi Suomessa. Perustelut olivat hieman monimutkaisen tuntuiset, mutta yhdistyksemme ansaitsi tunnustuksen ainakin monipuolisesta pitkäjänteisestä toiminnasta. Yleisesti ottaen olemme yhdistysten joukossa ihan kärkikastia. Seuraavassa jonkinlainen muistilista toiminnastamme. 1. Taidamme olla ainoa yhdistys Suomessa, joka on vuosikymmeniä pyörittänyt vaihtotoria, aikaisemmin kahtakin. Vaihtotorillahan tuodaan ja viedään kaikki tavarat ilmaiseksi. 2. Lastenleirejäkään ei moni yhdistys ole järjestänyt yhtä pitkään ja säännöllisesti kuin KeLy. Riihon leirikeskuksessa tavataan taas tänä vuonna! 3. Moni yhdistys ylpeilee, että heillä on niitty hoidossa. KeLyllä niitä on 10, ja osaa on niitetty jo vuosikymmeniä. 4. Suo-ojien tukkimistalkoitakaan ei moni yhdistys järjestä, KeLy on ollut lapiohommissa mukana jo viitenä kesänä. 5. Useimmilla yhdistyksillä on ohjelmassa 2-3 retkeä, Kelyllä niitä on jo pitkään ollut yli 20, jopa yli 30, vuodessa. 6. Myös metsien (Metso-)suojelussa olemme pitkään olleet aktiivisia. Joululahjaksi 2015 varmistui viiden uuden hienon metsän rauhoitus Keurusseudulla. Kiitos maanomistajille ja ELY-keskukselle yhteistyöstä! 7. Annamme vuosittain useita kaavalausuntoja, turvesuomuistutuksia ja vastaavia. 8. Ja onhan sitä ollut kaikenlaista muutakin: jäsenkirjeet, Keurusseudun Luonto-lehti, ympäristöpalkinnot, lehtijuttuja ja blogeja, kirjastoviikkoja, Facebook, pikkujouluja, myyjäisiä, piiritoimintaa, lintutorneja, luontoselvityksiä (linnut, saukot, liito-oravat, perhoset, kasvit, käävät, sammakot, metsäsopulit) ym. 9. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on pitkään ollut, että vähintään 1 % kunkin yhdistyksen toimialueen ihmisistä olisi jäseninä. Harva yhdistys on sitä tavoittanut, mutta KeLyllä on koko ajan (40 v) liikuttu välillä 1-2 %. Aika monipuolista touhua siis. Ja miten tähän sitten on päästy? Toiminnassa on ollut mukana hyviä ihmisiä ja yhteistyökumppaneita, ehkä hyvää onneakin. Pihlaisen Jouko on pitkään hoitanut retkipuolen, sihteerin hommat ja monet muut asiat. Raija Sulkava ryhmänsä kanssa pyörittää vaihtotoria, Matti Aalto yhteistyökumppaneineen on viime vuosina toteuttanut lasten- ja nuortenleirit, suotalkoot, turvesuomuistutukset ja monia muita asioita. Aiemmin unohtumattomia leirejä veti mm. Maija Salo. Ari Aalto on edistänyt metsien ja muun luonnon suojelua monin tavoin ja toimittanut jäsenkirjeet ja lehdet. Pertti Ikäheimonen on hoitanut hienosti talousasiat, kaavapuolta ym., Hely Ikäheimonen kokoustiloja, tarjoilua ja aiemmin mm. vaihtotoria. Pertti ja Risto Sulkava ovat vuosien varrella olleet mukana käytännössä kaikessa.

3 Raimo Kekälinen on edustanut Multiaa, Tapani Asunta ja Juhani Kiltinen ovat olleet mm. aktiivisimpia talkoolaisia ja retkeläisiä, Anitta Palomäki on keräillyt leikekirjaa, Aulis Pajusaari on tarkastanut tilejä 40 vuotta, ja johtanut puhetta kokouksissa. Ja lukuisat muut, joiden kaikkien nimiä ei tässä voi mainita. Suuret kiitokset teille!! Kaikkiaan kymmenet ihmiset ovat kiitettävällä tavalla osallistuneet asioiden hoitoon. Yhteisyö Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen ja luonnonsuojeluliiton Keski- Suomen piirin kanssa on ollut monipuolista, Aallon Matti on ollut molemmissa puheenjohtajanakin. Keuruun kaupunki (ympäristötoimi) on ollut taustatukena lastenleireillä, retkillä ja vaihtotorilla, Keuruun vanhaintukisäätiö on antanut vaihtotorin toimia omistamissaan tiloissa. Niityillä ovat suurena apuna olleet Yty- ja Lape-miehet (Ely:n ja kaupungin järjestäminä), suotalkoissa on ollut tärkeää yhteistyö UPM:n kanssa. Taimenpuroja on kunnostettu kalastajien kanssa. Pienempää tukea, apua ja myötätuntoa on tullut monelta muultakin taholta. Edellä tuli ehkä annettua vähän liiankin loistelias kuva asiain kulusta. Oma kehu on aina vähän arveluttavaa. Onhan niinkin, että joka kuuseen kurottaa, se katajahan kapsahtaa. Mutta juhlan (40 v + palkinto) kunniaksi pieni oman hännän nostokin sallittakoon. Ja valitettavasti jonkinlainen taantuma jo taitaa häämöttääkin. Yhdistyksessä vuosikymmeniä ahkeroinut aktiiviporukka alkaa ikääntyä. Nuoremmilla saattaa olla edessä uudet haasteet muualla. Pian tekijöistä saattaa olla kova pula. Nyt olisi hyvää tilaa uusille voimille ja uusille ajatuksille. Kaikki uudet toimijat ovat tervetulleita, luonto-osaamiseen katsomatta! PS Yhdistyksen hallitus kokoontui Vuoden paikallisyhdistys- palkinnoksi saatujen banderollien kera. Kuva: Pertti Ikäheimonen.

4 KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVIEN RETKET tai la-su pihabongaus. Havaintoaika yksi tunti. BirdLife la tai su klo 8-16 koskikarahiihto Kotala-Karansalmi ja Mämmikoski- Liesjärvi (SSLTY). Ilmoittautuminen *** 1) la Pöllöretki * su Joutsenretki* pe Koskiretki. Tarhianjoen Rajalan- ja Vääräkoski* pe Suurien kivien retki. Valkeiskankaan luolakivi * 1) la Lintujen kevätmuuton havainnointia. Riiho ja Manniskylä. (SSLTY) Ilmoittaudu * Varapäivä su pe Turvesuoretki. Keuruu, Kalikkasalon suot. *** pe Kevätkukkaretki Sammaliston sinivuokot * 1) -1.5.su Valkeisretki Hinkkaperän Valkeiselle** la "Tornien taisto" Lintutornien välinen kisa* (SSLTY) su Susivaellus Limpsingin rotko - Huhkojärvi. *** Ilmoittaudu pe Vanhan metsän retki Härkösen metsään Asunnalle** pe Taivaanrantojen tiirailua Simsiön Pirttimäeltä* pe-su Nuorten retkileiri Keurusselällä ** Ilmoittaudu (kts. takakansi) la Kevätretki linja-autolla ehkä Ruoveden Siikajärven uudelle suojelualueelle ja Siikanevalle. Ilmoittaudu viikkoa ennen.*** 1) pe Lähiluontoretki Varissaaren metsä* pe Yölaulajalinturetki* su Luonnonkukkaretki to-pe kesäyön retki Koivumäen Korkeimmanvuorelle, uinti ja makkaranpaisto Iso Kivijärvellä** pe-ma Lasten luontoleiri Riihossa la Kesäretki Kustavin Isokariin kansallispuistoon.*** Linja-autolla omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. 1) su Perhosretki Haapamäelle ** 1) ke Luonnonkukkaretki ti Luontoilta Keuruun kotiseutumuseolla. Paikalliset asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin. Tule kysymään luonnosta! 1) la-su suotalkoot Pihlajaveden Koivumäen perällä *** 1) Ilmoittaudu la Lepakkoretki Haapamäen Kaijankoskelle* pe Sieniretki** la Lintutornikisa* (SSLTY) to Geologinen retki. Keurusseudun kivipiirin kanssa Haapamäelle ja Pihlajavedelle* 1) la Lintujen syysmuuton havainnointia (SSLTY) Ilmoittaudu ** la Syysretki mahd. Oravivuori Korpilahdella ja Alhojärven lintutorni sekä Juveninkoski Jämsässä.*** Ilmoittaudu viikkoa ennen ke Hiljan päivän retki johonkin erämaahan, jossa kuunnellaan

5 hiljaisuutta puoli tuntia* Lähdöt Suojalta ja Keuruun linja-autoasemalta.* la Vesilintujen muuton tarkkailua Kaukasesta. Lämmintä ylle ** su Karpaloretki *** SSLTY= Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry. LISÄTIEDOT RETKISTÄ: Jouko Pihlainen ja Pertti Sulkava Retkien vaativuusaste merkitty tähdillä. *=helppo, **=normaalikuntoisille ja ***=vaativa. Lähdöt kimppakyydein Keuruun matkahuollosta, ellei toisin mainita. 1) Haapamäen Suojan kautta. Retkien järjestämistä, leiritoimintaa ja ympäristön hoitotöitä tukee Keuruun kaupunki. Retkiohjelma löytyy myös kirjastoista sekä Luonnonystävien nettisivuilta TERVETULOA MUKAAN NÄKEMÄÄN, KOKEMAAN JA OPPIMAAN LUONTOA! Kesäinen Isokari on unenomainen paikka. Kuva: Matti Aalto.

6 Ympäristöpalkinto Jussi Alangolle Keurusseudun Luonnonystävät ry myöntää lähes vuosittain ympäristöpalkinnon henkilölle, joka on toiminut ansiokkaasti lähialueiden luonnon hyväksi. Vuoden 2015 ympäristöpalkinto ojennettiin järjestetyssä tilaisuudessa Jussi Alangolle. Alanko asuu vakituisesti Tampereen suunnalla, mutta hänellä on kesämökki Pihlajavedellä, Martinjärven rannalla. Martinjärvi on tunnettu puhtaana erämaajärvenä, ja sellaisen rannalta huvilatonttikin aikanaan ostettiin. Mutta Alangon perhe joutui pian alueelle asetuttuaan ihmettelemään veden laatua. Vesi oli sakean ruskeaa, ja mutaa tarttui uimareihin ja kalanpyydyksiin, ja sitä oli järven pohjassa paksuna kerroksena. Jussi Alanko päätti ryhtyä selvittämään asiaa: mikä järven tila oikein on ja mistä se johtuu. Ensin omia tutkimuksia, sitten viranomaisten selvityksiä, tapaamisia ja neuvotteluita. Asiat eivät näyttäneet olevan ihan niin kuin niiden olisi pitänyt olla. Otettiin naapurit mukaan, perustettiin Martinjärven suojeluyhdistys. Asian selvittelyyn saatiin mukaan muita asiantuntijoita, mm. Jaakko Koppinen, Jukka Pulkkinen ja Luonnonsuojeluliitto. Samoja ongelmia oli tuhansilla muillakin järvillä, joten tiedotusvälineet lähtivät näkyvästi mukaan. Vesiensuojeluliike laajeni valtakunnalliseksi. Perustettiin Pelastetaan reittivedet-yhdistys. Tehtiin laajoja selvityksiä ja laskelmia metsäojituksen ja turvetuotannon vaikutuksista vesistöihin. Projekti on nyt jatkunut vuosikausia. Mutta myös tuloksia on tullut. Paikallisesti VAPO:n Kalmunevan turvetuotantoalueen vesien puhdistusta parannettiin, ja lopulta koko tuotanto lopetettiin. Martinjärveen laskevien Kuolemaisen suunnan suo-ojia on tukittu jo viitenä kesänä maanomistajan, UPM.n, tukemana. Martinjärven tilan huononeminen on ehkä pysäytetty, mutta järven kunnostus on sitten eri asia. Alangon vauhdittama toiminta on levinnyt valtakunnan laajuiseksi. Turvetuotantoalueiden vesistölupia on kaikkialla selvästi kiristetty, ja monilta soilla turpeenkaivuu on kokonaan evätty. Keskeisenä tavoitteena on ollut vesien tilan parantaminen. Järvet ja joet ovat Suomelle niin arvokkaita, että niiden puolesta kannattaa taistella. Paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä tekemättäkin. Jussi Alangon toiminnan tehokkuutta ja monipuolisuutta osoittaa hyvin myös syksyllä 2015 YLE:ssä esitetty kuusiosainen draamasarja nimeltään Pintaa syvemmältä. Alanko oli draaman toinen käsikirjoittaja, ja epäilemättä hänen kädenjälkensä oli siinä keskeinen.

7 Lyhyesti Jäsenkirjeen voi tilata myös sähköpostitse. Sähköinen viesti säästää yhdistyksen varoja ja työtä sekä luontoa. Sähköisessä versiossa on värikuvat! =) Ilmoittaudu osoitteeseen Yhdistyksemme nettisivuilla on ajankohtaista (ja vähän vanhempaakin) tietoa yhdistyksen asioista ( Olemme myös Facebookissa tykkää! Vaihtotori on edelleen avoinna lauantaisin klo Haapamäellä, Lääkärintien yläpäässä (rivitalossa). Sinne saa tuoda ja sieltä viedä kaikenlaista käyttökelpoista tavaraa. Eikä maksa mitään. Sopimuksen mukaan voi käydä muinakin aikoina (puh /Sulkava). Yhdistyksemme ottaa vastaan lahjoituksia, joilla tuetaan Keurusseudun luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä sekä ympäristökasvatusta. Tilimme numero on FI Jäseneksi pääsee helpoiten osoitteessa eli Luonnonsuojeluliiton sivujen kautta. Voit myös ilmoittautua esim. jollekulle hallituksemme jäsenelle. Huhkojärvi on Keurusseudun luonnon helmiä. Yhdistyksen saamat lahjoitusvarat menevät lyhentämättöminä työhön luonnon ja ympäristön puolesta.

8 Hömö- ja töyhtötiainen uhanalaisiksi lajeiksi Hömö- ja töyhtötiainen ovat Suomen metsien peruslajistoa. Varsinkin talvisessa luonnossa kiertelevä tiaisparvi on ollut oleellinen osa maisemaa. Tiaisparven rungon muodostavat hömö- ja töyhtötiainen, joiden perässä sitten pyörii myös muutama hippiäinen ja puukiipijä, viime aikoina aikaisempaa useammin myös kuusi-, tali- ja sinitiaisia. Sopivalla varpuspöllöä muistuttavalla viheltelyllä sai ennen koko parven ympärilleen sähisemään. Mutta ei enää. Nyt metsissä tapaa hömö- ja töyhtötiaisia yhä harvemmin, arkoina pikku ryhminä, jotka eivät viheltelijää jää kiertelemään. Lintuseurannoissa nuo lajit ovat vähentyneet nyt niin paljon, että ne on julistettu uhanalaisiksi. Ja syykin on yksiselitteinen. Nykyaikainen tehometsätalous on muuttanut metsät sellaisiksi, että varsinkaan talvella tinteille ei riitä hyönteisiä ja hämähäkkejä ravinnoksi. Pökkelöiden ja lahopuun katoaminen puolestaan on johtanut pesäpaikkojen häviämiseen. Hakkuuaukoilla, taimikoissa ja yhden puulajin riukumänniköissä ei mikään metsälintu selviä. Tiaisilta puuttuvat ruoka- ja pesimispaikat. Vanhassa, runsaspuustoisessa sekametsässä, jossa on siellä täällä lahopuukin, metsätiaiset viihtyvät, mutta sellaisia ei enää juuri ole. Muistuupa mieleen tapaus muutaman vuoden takaa. Hiihtelin keväthankia tuolla Kolkin suunnalla, metsätietä pitkin, kun huomasin pienen tiaisparven. Pysähdyin tietysti tarkkailemaan niitä. Siinä oli neljä hömötiaista, selvästi kaksi paria. Tien varressa oli reilun käsivarren paksuinen, muutaman metrin korkuinen, koivunpökkelö. Molemmat parit olivat selvästi kovertamassa pesäkoloa tuohon lahopuuhun. Tilanne oli aika hölmö, ja murheellinen, mutta varmaan tyypillinen nykymetsissä. Ympäröivässä nuoressa männikössä ei ilmeisesti kilometrin säteellä ollut sellaista lahopuuta, johon tiaiset olisivat voineet pesäkolonsa kovertaa. Hömötiainen on myös reviirilintu, jonka olisi ensiksi pitänyt ajaa toinen pari pois paikalta. Mutta ilmeisesti pesänrakentamisvaisto oli nyt niin voimakas, että kaikki muu unohtui. Murheellista oli myös se, että tuo tienvarren pökkelö oli niin ohut, että siihen ei hömötiaisenkaan pesäkolo lopulta mitenkään mahtunut. Siis täysin turhaa hommaa, jonkinlaista tyhjäkäyntiä. PS

9 Pesäkoloaan lahopökkelöön kovertava töyhtötiainen on yhä harvinaisempi näky. Tämäkin metsä Riihossa hakattiin pian kuvan oton jälkeen. Kuva: Ari Aalto. Jättipalsamien kartoitusta ja torjuntatoimia Kartoitamme kesällä 2016 jättipalsamin (Impatiens glandulifera) esiintymistä Keuruun ja Multian alueella sekä pyrimme järjestämään talkoita niiden kasvustojen hävittämiseksi, jotka ovat alkuperäisluonnon kannalta erityisen haitallisia. Jättipalsami on yksivuotinen ruoho, joka uudistuu vain siementen avulla. Jättipalsami tuottaa kuitenkin runsaasti siemeniä: yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä, jotka sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Jättipalsami leviää siis otollisella kasvupaikalla todella tehokkaasti ja voi muodostaa laajoja omia kasvustoja, jolloin se vie elintilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Jättipalsami menestyy parhaiten rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla. Jättipalsamia on asutuksen lähistöllä, usein puutarhakasvina. Pihoilta se voi kuitenkin kulkeutua eteenpäin ja levitä mm. reheviin metsiin, rantakosteikoille, ruovikoihin ja pellonlaitamille. Keurusseudulla jättipalsami valloittaa erityisesti rehevimpiä metsiä,

10 joissa se vie elintilaa harvinaiselta lehtolajistoltamme. Jättipalsamia on Keurusseudulla jo melko runsaasti ja sen hävittäminen ainakin arvokkaimpien lehtometsäkohteiden liepeiltä olisi tärkeää. Kartoitamme tulevan kesän aikana jättipalsamin esiintymistä ja kasvustojen kokoa alueellamme. Tulemme myös järjestämään talkoita alkuperäisluonnon kannalta haitallisimpien jättipalsami-kasvustojen hävittämiseksi maanomistajan luvalla. Pienet kasvustot on helppo kitkeä pois - tärkeää on tehdä se ennen siementen kypsymistä. Laajojen kasvustojen hävittämisessä voidaan käyttää myös niittämistä. Lisätietoa jättipalsamista ja muista vieraslajeista: SK & MAa Jättipalsami on ärhäkkä leviämään ja hävittämään alkuperäisen lehtolajiston. Kuva: Matti Aalto.

11 Vanhoja luontohavaintoja Vanhoista Luonnon Ystävä-lehdistä keräili PS : Joulukuussa 3 kuukkelia ammuttu Kolhossa (Rydman) : Kolhossa ammuttu viime syksynä useampia viirupöllöjä (Rydman) Kolhossa ammuttu 2 expl varpuspöllöjä (A. Häyrinen). Metsäsopulin tapasi J.L. Rahm Suonenjoella syyskuun 7. p:nä. Vain kolmasti on eläin tätä ennen Suomen luonnonmaantieteellisellä alueella tavattu, nimittäin Kuopiossa, Leppävirralla ja Helsingissä. Lapinpöllö ostettu museolle Kuopion torilta. Oli syönyt siipioravan ja hiiren. 1904: Pihtiputaan Sydänmaan kylällä ampui lampuoti Taavetti Toikkanen Joulun aattona Pormestarilokin Laurus glaucus (nyk. isolokki Larus hyperboreus). Niin ikään samana Joulun aattona tappoi samassa kylässä eräs loisvaimo tunturipöllön lapiolla. Pöllöparka oli iltahämärissä iskenyt kissan, joten Leena-Kaisa kissan puolesta kopiloi pöllön kuoliaaksi. 1905: Tampereen kaupunki maksoi tapporahaa rotasta. Ne olivat kaikki harmaarottia, jotka olivat juuri vuosisadan vaihteessa tappaneet sukupuuttoon Tamperetta ennen hallinneet mustarotat. F.J. Rabben mukaan Keuruu on verijuotikkaista erittäin rikas seutu. Niitä on siellä kaikkialla ja juotikkaan pyynti on jo teollisuushaara. Myös Virroilla verijuotikkaita on runsaasti ja kansa kaupittelee niitä 4 a' 5 kopeekkaa kappale. Virroilta kerättyjä juotikkaita on myös Helsingin Yliopiston kokoelmissa. 1906: Nahkakauppias H. Joenkuru Tampereelta sai tänä talvena ostaa Keuruulta tapetun tuhkurin ja lahjoitti sen Tampereen suomalaiselle tyttökoululle. Eiköhän Keuruun pitäjä tähän asti ole tämän idästä päin tulevan eläimen läntisin löytöpaikka (E. Borg).

12 1915: Varsinkin Karjalan kannaksella oli 1800-luvulla yleistä kalastaminen yhdessä koskeloiden kanssa. Koskelot esiintyivät syksyisin valtavina laumoina ja olivat puolikesyjä. Kaikenlainen koskeloiden häirintä ja hätyyttely oli ankarasti kielletty. Koskeloiden suosimiin saalistuslahtiin rakennettiin risu- ja liisteaitoja ja asennettiin mertoja. Koskelot tulivat valtavina ketjuina ja venekunnat lähtivät mukaan ajoon; 'miltei veneen vieressä pitivät koskelot omaa pulinaansa'. Saaliiksi saatiin enimmäkseen pieniä ahvenia ja kiiskiä. Tämä kalastusyhteistyö loppui siihen, kun alueelle alkoi tulla venäläisiä kesäasukkaita, jotka rupesivat ampumaan koskeloita. Isokoskeloparvi kalastustyössään Keurusselällä. Kuva: Ari Aalto. Asemapäällikkö O. A. Gröndahlin viestejä 1930-luvulta: Subfossiileja pähkinöitä löytyi Haapamäeltä. Löytöpaikkoja on tähän mennessä neljä, nimittäin 1. Halkosuo Murtomäen talon mailla (250 m talosta) sekä Haapamäen talon mailla olevat 2. Lähdekytö (250 m talosta), 3. Kummunkytö (Utterin mäkituvan edustalla) ja 4. Ylä-Kaijan Kylmälahti (Korpikytö). Niinipuu Haapamäellä, Murtomäen talosta suoraan länteen. Maanomistajan lupauksen mukaisesti tullaan metsästä löytyneet harvat yksilöt tarkoin suojelemaan kaikelta vahingonteolta, mm. niiden ympärille tehdään suoja-aita.

13 KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT ry. TOIMINTAKERTOMUS v (40. toimintavuosi) Hallitus ja toimihenkilöt v Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet Hallituksen varajäsenet Sihteeri Taloudenhoitaja Toiminnantarkastajat Varatoiminnantarkastajat: Pertti Sulkava Hely Ikäheimonen Tapani Asunta, Ari Aalto, Matti Aalto, Juhani Kiltinen, Raimo Kekälinen Roope Ruokonen, Maija Salo ja Ritva Iwanow Jouko Pihlainen Pertti Ikäheimonen Aulis Pajusaari ja Esa Lintula Sirkka Lehikoinen ja Risto Koho Kaavatyöryhmä: Pertti Ikäheimonen, Pertti Sulkava ja Jouko Pihlainen Luonnonsuojelu: Ari Aalto Retket: Jouko Pihlainen, varalla Juhani Kiltinen Tiedotus: Pertti Sulkava, Jouko Pihlainen, Matti Aalto Kotisivut, Facebook, jäsenkirjeet: Matti ja Ari Aalto Vaihtotori: Raija Sulkava Leikekirja: Anitta Palomäki Nuoriso: Matti Aalto Niityt: Tapani Asunta ja Matti Aalto Multia: Raimo Kekälinen Keski-Suomen luonnonsuojelupiirissä olimme vahvasti edustettuna. Piirin puheenjohtajana 2015 toimi edelleen Matti Aalto, hallituksen jäsenenä Jouko Pihlainen sekä varajäsenenä Pertti Sulkava. Risto Sulkava jatkoi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana ja Ari Aalto liiton hallituksessa. Hallitus kokoontui 9 kertaa kuluneen vuoden aikana. Jäsenkirjeitä jäsenille lähetettiin kuluneena vuonna kaksi. Yhdistyksemme nettisivut löytyvät osoitteesta Yhdistys on myös Facebookissa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Keuruulla, Kimarassa. Sääntömääräisten asioitten lisäksi Pertti Sulkava näytti diasarjan menneitten vuosikymmenien toiminnasta. Syyskokous oli Keuruulla Kimarassa. Ohjelmana oli Ari Aallon kuvaesitys polkupyörä-

14 matkasta Baltian maihin ja patikkaretkestä Lappiin Vätsärin erämaahan. Vuoden 2015 jäsenmaksuna oli valtakunnallisen suosituksen mukainen, eli 35 euroa varsinaisilta ja perhejäseniltä 10 euroa. Yhdistyksen säännöt uudistettiin Luonnonsuojeluliiton mallisääntöjen avulla. Yhdistyksen kokouksista ja toiminnasta ilmoitettiin jäsenkirjeillä ja paikallislehdessä sekä Luonnonsuojelija lehdessä. Yhdistys julkaisi 40-vuotisjuhlalehden Keurusseudun Luonto 7:n. Toiminta ja yhteistyö v Toimintamme on ollut aktiivista. Olemme järjestäneet 26 retkeä, joihin osallistui n. 195 osanottajaa, tapahtumia järjestettiin 17 (lintujen muuton tarkkailua, lasten luontoleiri, luontoilta, ketotalkoita, soiden ennallistamisia, myyjäiset, pikkujoulut jne.), joissa oli n. 230 osallistujaa. Linturetket järjestettiin yhteistyössä Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Keväinen 40-vuotisjuhlaretki linja-autolla suuntautui Pyhä-Häkin kansallispuistoon. Retki tehtiin yhdessä Jämsän ja Saarijärven yhdistysten kanssa. Syysretkellä kohteena oli Leivonmäen kansallispuisto. Kesäretki puolestaan tehtiin Kustavin Katanpään saareen. Riihon lastenleiri toteutettiin. Lapsia oli mukana 22 ja ohjaajia 5. Retki- ja leiritoimintaa on tukenut Keuruun kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus. Vaihtotori on toiminut vilkkaasti vapaaehtoisvoimin Keuruun Vanhaintukisäätiön rivitalossa Haapamäellä. Vuoden 2015 ympäristöpalkinto myönnettiin pikkujouluissamme Jussi Alangolle ansioistaan vesiensuojelun hyväksi. Ketoja on hoidettu Pertti Sulkavan johdolla Keuruulla Haapamäen asemalla, Seinäjoen, Porin ja Jyväskylän ratojen varrella, Pohjolan museotalolla, keskustan niityillä ja Vuorelan kedolla. Lisäksi palkkasimme kesätyökampanjan kautta kaksi nuorta ketojen hoitoon ja soiden ennallistamiseen. Maanomistajan UPM:n luvalla ennallistimme Koivumäen perän Isonevaa ja Kuolemaisten suota kahden päivän talkoilla. Osallistuimme Roosinpohjan Ukonpuron (taimenpuron) kunnostustalkoisiin. Ari Aalto on toiminut aktiivisesti yhdyshenkilönä METSO metsiensuojeluohjelman kohteiden etsinnässä ja toteutuksessa metsänomistajien kanssa. METSO eteni Keurusseudulla vuonna 2015 ennätyksellisen hyvin. Olemme olleet aktiivisesti mukana Keuruun varuskuntametsien suojelun edistämisessä ja kiinnitimme huomiota Liikenneviraston ratavarsihakkuisiin. Järjestimme taas suositun luontoillan Keurusselän Seuran kanssa Keuruun kotiseutumuseolla. Partiolaisten kanssa

15 ripustimme linnunpönttöjä kaupungin rantaraitin varteen. Osallistuimme myös kirjastoissa Luonto- ja ympäristöviikkoon sekä muihin SLL:n vuoden teemoihin (mm. SuoMaa- ja Suomen 100 luontohelmeä-hankkeet) ja tapahtumiin. Olemme seuranneet turvetuotannon tuloa uusille soille seudullamme. Tuotantohakemuksiin suhtauduimme lausunnoissamme kriittisesti. Keuruun yleis-, asema- ja rantaasemakaavoituksiin annoimme useita lausuntoja. Lintujen ja ympäristön suojelu on ollut vahvasti toiminnassamme mukana. Kuukkelien, koskikarojen, petolintujen, saukkojen, metsäsopulien, sammakoitten, kääpien ja perhosten tutkimus ja seuranta on kuulunut ohjelmiimme. Lintujen seurannassa yhteistyömme Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa on ollut tiivistä. Linnuista ja luonnosta olemme kirjoittaneet runsaasti Suur-Keuruu paikallislehdessä. Joukolla Pihlaisella on joka päivä luontoblogi netissä ( Jäsenmäärämme on nyt 205 maksanutta jäsentä. Jäsenmäärämme väheni kolmella henkilöllä edellisvuodesta. Yhdistyksen taloudessa toimintavuosi 2015 oli hieman ylijäämäinen. Yhdistyksen taloudellinen tilanne on vakaa. Jouko Pihlainen, sihteeri Yhdistyksen 40. toimintavuoden kunniaksi saatiin kunnon vadelmasato. Näin roikkuivat oksat Riihossa. Kuva: Ari Aalto.

16 LASTEN LUONTOLEIRI 7-12 vuotiaille (s ) järjestetään tuttuun tapaan Riihon leirikeskuksessa (pe-ma). Leirin hinta on 95 /leiriläinen. Jos samasta perheestä osallistuu useampia lapsia, seuraavilta hinta on 75. Sis. ruuat, sisämajoituksen ja vakuutuksen sekä tietenkin monipuolista tutustumista kesäiseen luontoon asiantuntevien ohjaajien opastamana. Leirillä tutkitaan luontoa, retkeillään, leikitään, uidaan, saunotaan, askarrellaan ja ennen kaikkea nautitaan kesästä ja leirielämästä. Retkiä tehdään myös polkupyörillä. Leirille mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Henna Soini NUORTEN RETKILUONTOLEIRI järjestetään soutu-/ melontavaelluksena Keurusselällä. Lähtö pe iltapäivällä, paluu su iltapäivällä. Retkellä yövymme teltoissa. Leppoisan retkeilyn lomassa tehdään vesilintulaskentaa ja tutustutaan matkan luontokohteisiin osallistujien kiinnostuksen mukaan. Leirin hinta on 0, mutta eväiden oston jokainen kustantaa itse. Retkeilyvarusteita saa tarvittaessa lainaksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Matti Aalto Haluaisitko OHJAAJAKSI luontoleirille? Ohjaaja ei tarvitse erityisiä luontoon liittyviä taitoja, vaikka ne eduksi ovatkin. Riittää, kun osaa toimia lasten kanssa. Ohjaajat ovat perinteisesti toimineet ruokapalkalla, mahdolliset kulut korvataan. Lisätietoja Henna Soini KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT RY:N KEVÄTKOKOUS Keskiviikkona klo 18 ravintola Mirjamissa Keuruulla (Keuruuntie 17, Keuruu). Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu klo alkaen. Kokouksen jälkeen (n ) Miia Kokkonen esittelee kuvin ja sanoin Brasilian sademetsien luontoa. Tervetuloa!