JÄSENKIRJE 1/2007 Keurusseudun luonnonystävät ry

Transkriptio

1 JÄSENKIRJE 1/2007 Keurusseudun luonnonystävät ry

2 Vaalitkin taas tulee Tuleekohan taas liian pessimistinen juttu. Jos et kestä huonoja uutisia, jätä tämä lukematta. Joka tapauksessa luonnon/ympäristönsuojelussa on aina jokin asia pop eli kaikkien huulilla. Tänä talvena varmaan mm. jokainen kansanedustajaehdokas puhuu ilmastonmuutoksesta. Eteläsuomalaiset ehkä lisäävät puheisiinsa vielä Itämeren saastumisen. Monet muut luonnon ja ympäristön ongelmat jäävät taas kokonaan sivuun (esim. ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, luonnonvarojen liika kulutus, ihmisten liian suuri määrä). Hyvä näinkin. Mutta miten esim. ilmastonmuutokseen sitten vaikutetaan? Suur-Keuruun päätoimittaja keksi äskettäisessä ilmastonmuutoskirjoituksessaan yhden keinon: autojen tyhjäkäyntiä voisi vähentää. No, sillä ei pitkälle potkita. Useimmat puolueet ja kansanedustajaehdokkaat tarjoavat nyt uusia ydinvoimaloita ratkaisuna melkein kaikkiin ongelmiin. Mutta ne eivät ratkaise mitään. Niiden tuottamalla runsaalla ja halvalla sähköllä lisätään vain loputtomasti, nyt jo suurelta osin tarpeettoman, tavaran tuotantoa, kulutusta, kuljetusta ja kasaamista kaatopaikoille tai polttolaitoksiin. Koko hösseli lisää huimasti ongelmia ilmakehälle, vesistöille, ja kaikelle luonnolle. Ja ihmisten ylikulutus sen kun paisuu, ja kaikenlaiset elintasoongelmat (liikalihavuus, sairaudet, paineet) lisääntyvät. Olisi aika panostaa energian säästämiseen. Jari Lyytinen otsikoi Hesarissa äskettäin olleen yliökirjoituksensa hyvin: Ympäristönsuojelussa vaietaan vaikeista kysymyksistä. Niistä uskaltaa puhua vain Pentti Linkola, joka ei pyri eduskuntaan. Näitä vaikeita kysymyksiä ovat esim., että autoliikennettä ja muuta energiankulutusta pitäisi todella tuntuvasti vähentää (ei ydinvoimaloilla lisätä), että turhaa kulutusta pitäisi muutenkin reippaasti vähentää, että itse asiassa Suomessakin on ihan liikaa ihmisiä (monista muista maista puhumattakaan), että suurella osalla suomalaisista elintaso on jo aivan liian korkea (esim. kaikkien palkkojen alentamisella 10 % olisi pelkästään myönteisiä seurauksia) jne. Mutta tällaisia tavoitteita ei yksikään kansanedustajaehdokas uskalla mainita, tai jos mainitsee, ei varmasti pääse eduskuntaan. Sinne pääsevät vain ne, jotka lupaavat ihmisille paljon halpaa energiaa ja kaikenlaisia muita aineellisia etuja. Jo nyt voi luvata, että uudessa eduskunnassa eivät uudet tuulet puhalla, siellä vanhat jäpikät ajavat vanhoja asioita. Äänestämällä ei kansalainen luonto- ja ympäristöasioihin paljon voi vaikuttaa. Paremmin se onnistuu muuttamalla omaa käytöstään tai esim. luonnonsuojelujärjestöjen kautta. Viimeksi mainitut voisivat jotain saada aikaankin, jos ne eivät kipristelisi jatkuvassa rahapulassa. Luonnonsuojelu pyörii liian suurelta osin vapaaehtoisten harrastelijoitten varassa. Tietysti puolueista ja ehdokkaista voi suurennuslasilla löytää pieniä vivahde-eroja, ja sitten käydä äänestämässä, vaikka vain vastustaakseen jotain huonompaa vaihtoehtoa. PS

3 Sieltä täältä Keurusseudun luonnonystävien kevätkokous on Keuruun osuuspankin kerhohuoneella klo 18. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kuvia ja tarinaa kuukkeleista (Risto Sulkava). Muistathan, että Kelyn jäsenkirjeen voi saada myös internetin kautta (ilman paperiversiota). Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä osoitteeseen: Vaihtotori toimii Haapamäellä entiseen tapaan, Veturipuiston ja veturitallien kupeessa lauantaisin klo Lisätietoja Raija Sulkavalta ( ). Kuukkeli on lintuharrastajien projektilaji tänä vuonna, siis Keuruulla ja Multialla kuukkeleita on seurattu viime vuosina tarkoin, ja tilanne on suunnilleen hallussa. Viime syksynä Keuruulta löytyi kymmenkunta kuukkelia, pääosa kunnan pohjoisrajoilta, mutta joukossa ei ollut yhtään selvää poikuetta. Kuukkelimetsät pirstoutuvat ja harvenevat jatkuvasti, joten tilanne on huolestuttava. Multialla tilanne on samanlainen, muutama kuukkeli on sieltäkin löytynyt, ja jopa yksi ilmeinen poikue. Talvilinnusto on tänä vuonna ollut mielenkiintoinen. Marjalintuja pyörii pihlajissa edelleen ja käpylinnut aloittelevat jo laulujaan. Myös urpiaisia on pemahdellut tavallista enemmän. Jostain syystä tilhien ja rastaiden päälaumat painelivat etelään kuitenkin jo lokakuussa. Tammikuussa näytti Rovaniemelläkin vielä olevan runsaasti marjoja pihlajissa, mutta ei juuri marjalintuja. Ekovihjeet On ihan hyvä, että lajittelee jätteensä hyvin ja toimittaa ne kierrätyksiin. Mutta paljon parempi, jos estää jätteiden synnyn jo etukäteen. Vältä muovia. Se tehdään pääosin öljystä, joka aiheuttaa isoja vahinkoja jo kuljetusvaiheessa. Muoviteollisuus kuluttaa energiaa ja tuottaa saasteita. Muovijätteiden kierrätys ei onnistu. Ne joko kasataan kaatopaikoille tai poltetaan, mitkä molemmat aiheuttavat isoja ongelmia. Ja osa muovista päätyy aina luontoon, jossa ne ovat vaarallisia monille eläimille. Maailman merillä lähestytään jo katastrofia, sillä aalloilla kelluu käsittämättömän paljon erilaista muoviroinaa, johon takkuuntuu ja tukehtuu uskomattomat määrät eläimiä, linnuista valaisiin.

4 2006 parhaat lintuhavaintoni Keuruulla Jouko Pihlainen -Toukokuun 11:sta illalla Olli Gunther soitti ja kertoi Jaakonsuolla huutelevasta LUHTAKANASTA. Lähdimme yhdessä varmistamaan havaintoa ja puoli yhdeksän aikaan hämärtyvässä illassa ruovikosta alkoi kuulua dik,dik,dik, sirrrrrrrr sirrrrr ääntä. Ääni täsmäsi Ollilla mukana olevaan äänitteeseen. Lintu jäi alueelle ja kymmenes elokuuta onnistuin näkemäänkin tämän piilottelevan linnun sen juostessa liejukon poikki ruovikosta toiseen. Tästä lintulajista on Keuruulta tehty aikaisempina vuosina muutamia havaintoja mutta itselleni luhtakana tuli ensi kertaa vastaan olimme Lihjamon Huutovuorella lintujen kevätmuuttoa seuraamassa Olli taas hihkaisi että Tiusalan suunnasta tulee matalalla MERIHANHI. Niin tämä yksinäinen lintu ylitti meidät komeasti vaaleat siivenpäälliset loistaen. Merihanhi on toki itselleni hyvin tuttu Etelä-Suomesta jossa tätä nopeasti yleistyvää lintua näki pelloilla monikymmenpäisinä parvina. Keuruulla en ole ennen merihanhea tavannut. -Lokakuun ensimmäisenä Vatasen Jouni kertoi Manniskylän pelloilla olevan PIKKUJOUTSENIA. Paikalle lähdimme heti ja niinpä kaukoputkella joutsenlaumasta saimme erotettua ainakin kaksi aikuista ja yhden nuoren linnun. Vaikka kokoero on selvä niin ruokailevista joutsenista ei ole helppo erottaa näitä pienempiä arktisen alueen pikkujoutsenia. Varsinkin jos havaintoetäisyys on pitkä. Nokan väritys on varmin tuntomerkki pysäytin autoni Kettulan tiellä metsän laitaan kun pyyn näköinen lintu piipersi tien laidassa lähtemättä lentoon. Mitä ihmettä sehän oli PELTOPYY joka on Keuruulta hävinnyt kymmeniä vuosia sitten. Myöhemmin ilmeni että Valkeeniemeen on istutettu näitä lintuja. Tämä yksilö oli vain palaamassa alkuperäisen kotitarhansa Lietun suuntaan ja oli jo matkannut pari kilometriä istutuspaikastaan. -Heinäkuun 22:n päivä Jouni antoi vinkin Jaakonsuolla olevasta LAPINSIRRISTÄ. Siellähän se piipersi liejukolla isompien lirojen jaloissa. Keuruulla ei ole nykyään hyviä kahlaajalietteitä joihin nämä pohjoisesta tulevat muuttajat pysähtyisivät ja 1970 luvuilla Jaakonsuolla, kun jätevesipuhdistamo rakennettiin, tavattiin runsaasti kahlaajalintuja muuttoaikoina.

5 -Toinen mukava kahlaaja oli myöhäinen SUOSIRRI joka lensi lokakuun alussa Keurusselän Kaukasen kirkkorannan yli etelään äännellen. Saarisen Markun tarkka silmä havaitsi linnun jo kaukaa. -Toukokuun seitsemäs olin myös Kaukasessa kun minua kohti ui kaksi pientä vesilintua. Ne olivat MUSTAKURKKU-UIKKUJA. Tämä pariskunta oli niin toisiinsa syventyneinä että sain kauan seurata niiden touhuja muutaman metrin päästä. Nämä uikut ovat pieniä ja sukkelia sukeltajia. Niitäkin pesi vielä 1970 luvulla mm. Ketveleen lahdella. Nykyisin tiedän lajin pesineen seudullamme vain Multian Karhilan Valkeisenjärvellä. -Lintuvuosi oli kaiken kaikkiaan hyvä ja kulumassa olevalta vuodelta odotan taas hyviä havaintoja. Luontoleiri 2007 Lasten luontoleiri 7-11 vuotiaille järjestetään tuttuun tapaan Riihon leirikeskuksessa (pe-ma). MLL-Haapamäki ei osallistu tänä vuonna ruuanlaittoon, vaan ostamme ruokailut, joten leirin hinta tulee olemaan n. 70 euroa/leiriläinen saamistamme avustuksista riippuen. Jos samasta perheestä osallistuu useampia lapsia, seuraavilta hinta on n. 50. Leirille mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Matti Aalto tai Risto Sulkava Nuorten retkiluontoleiri yli 12 vuotiaille järjestetään (pe-su). Leiri toteutetaan keurusseudulla pyöräilyvaelluksena teltoissa yöpyen. Leppoisan retkeilyn lomassa tutustutaan Keurusseudun luontokohteisiin, lintuharrastuksen eri muotoihin sekä muuhun luontoon osallistujien kiinnostuksen mukaan. Leirin hinta on 0, mutta eväiden oston jokainen kustantaa itse. Kaikkia retkeilyvarusteita polkupyöristä alkaen saa tarvittaessa lainaksi. Älä epäröi jaksamistasi tai muutakaan, vaan kysy lisätietoja ja ilmoittaudu: Matti Aalto tai Uusia kokemuksia on luvassa!

6 20 vuotta sitten Vuonna 2005 julkaisimme Keurusseudun Luonto-lehden numero 5. Saman julkaisusarjan 1. numero tehtiin vuonna 1986, siis n. 20 v. sitten. Mitä yhdistyksellemme silloin kuului? Puheenjohtajana toimi Pentti Thuneberg ja sihteerinä Pirjo Pulli. Jäseniä oli 175. Pääkirjoituksessaan Pentti kirjasi keskeisiksi ja ajankohtaisimmiksi asioiksi seuraavia: a) Keskustan läpikulkutien linjaukseen puututaan. Erityisesti vastustetaan Keurusselän yli, jostain Pappilanniemen tienoilta, suunniteltua tievaihtoehtoa. b) Jaakonsuon puhdistamon toimintaan vaaditaan parannuksia (saostuskemikaalin muutos ja biologinen puhdistus). c) Kaija Kallio-Mannilan tekemä Keuruun ympäristönhoitosuunnitelma oli juuri ilmestynyt. d) Lähinnä Mäntän suunnalta tulevat happamat sateet huolestuttivat. e) Ympäristösihteerin virka tulee perustaa Keuruullekin. Lehden muissa kirjoituksissa on paljon tietoa ja ohjeita: a) Yhdistyksen jäsenmaksu kannattaa maksaa. Siitä saa ennen kaikkea hyvän mielen, koska on tehnyt hyvän työn eli auttanut luontoa. b) Maanomistajia neuvotaan perustamaan, vaikka vain ihan pieniäkin, luonnonsuojelualueita omille mailleen. c) Ekologisesti elävä ripustaa pönttöjä, säästää kuolleita puita, ei niitä pihanurmikkoaan joka kohdasta, välttää melua, välttää koneita ja käyttää luonnontuotteita ja lähiruokaa, d) Keuruun harvinaiset nisäkkäät esitellään. e) Kerrotaan Keuruun metsien talouskäytöstä. f) Kehotetaan tekemään havaintoja harvinaisista lajeista. g) Julistetaan Jääkauden jäljet - kisa. h) Kerrotaan perusteellisesti ympäristömyrkyistä. i) Vastustetaan ydinjätteiden sijoittamista Multian kallioperään. j) Esitellään laajasti jätehuoltoa ja kierrätystä. Useimmat näistä aiheista ovat edelleen ajankohtaisia, mutta muutamat sentään ovat jo poissa päiväjärjestyksestä. Keurusseudun Luonto-lehden vanhoja numeroita on muuten edelleen saatavissa, tosin tuota edellä mainittua ykkösnumeroa ehkä vain 1-2 kpl.

7 KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS V.2006 Hallitus ja toimihenkilöt v Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet Hallituksen varajäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja Tilintarkastajat Varatilintarkastajat Pertti Sulkava Hely Ikäheimonen Tapani Asunta, Kari Lamminpää, Risto Sulkava, Ari Aalto ja Jouko Pihlainen (sihteeri) Anitta Palomäki, Juhani Kiltinen ja Raimo Kekälinen. Jouko Pihlainen Pertti Ikäheimonen Aulis Pajusaari ja Esa Lintula Kyösti Vehmaskoski ja Eila Kelloniemi Hallitus on kokoontunut 8 kertaa kuluneen vuoden aikana, kokouksissa on ollut 6-10 hallituksen jäsentä ja toimihenkilöä. Jäsenkirjeitä lähetettiin kaksi. Yhdistyksen kokoukset Kevätkokous pidettiin Keuruun Osuuspankin kerhohuoneessa. Sääntöjen määräämien asioiden lisäksi ohjelmassa oli Jari Päivärinnan esitys suurpedoista. Syyskokous oli Kamanassa. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2007 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valittiin hallituksen jäsenet. Puheenjohtajaksi valittiin Pertti Sulkava ja hallituksen jäseniksi Hely Ikäheimonen, Kari Lamminpää, Risto Sulkava, Jouko Pihlainen, Tapani Asunta ja Ari Aalto. Hallituksen varajäseniksi valittiin Samuli Kallio, Juhani Kiltinen ja Raimo Kekälinen. Tilintarkastajiksi valittiin edelleen Aulis Pajusaari ja Esa Lintula ja varatilintarkastajiksi Kyösti Vehmaskoski ja Eila Kelloniemi. Vuoden 2007 jäsenmaksu on edelleen valtakunnallisen suosituksen mukainen e ja perheenjäseniltä e. Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan jäsenkirjeillä tai paikallislehdessä sekä mahdollisesti Luonnonsuojelija lehdessä. Lopuksi katselimme Aallon veljesten digikuvia.

8 Toiminta ja yhteistyö. Toiminta on ollut aktiivista. On järjestetty retkiä, lastenleiri, hoidettu ketoja, annettu lausuntoja, osallistuttu myyjäisiin ja näyttelyihin, kartoitettu lepakoiden ja muiden harvinaisten ja mielenkiintoisten lajien esiintymistä Keurusseudulla. Osallistuimme myös Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin toimintaan aktiivisesti. Olimme mukana paikallisten ja maakunnallisten kaavoitusten valmistelussa ja monessa muussa luontoa koskevassa asiassa. Retkiä oli 26 ja niillä oli 317 osallistujaa vuoden aikana. Vaihtotorin toiminta on jatkunut Haapamäellä, lauantaisin klo Toimintaa johti Raija Sulkava. Riihossa pidettiin lastenleiri, yhdessä Haapamäen MML:n kanssa. Osallistujia ja ohjaajia oli runsaasti, ja kaikki olivat tyytyväisiä leirin antiin. Niittyjä hoidettiin Vuorelassa, Pohjolassa, Hirvijärvellä, Haapamäen asemalla ja Niemelänjärvellä, pääosin YTY/ESR-projektin avulla. Yhteensä niittyalueita oli useita hehtaareja. Yhdistyksemme tiedotusvastaavana toimi Kari Lamminpää, leikekirjaa piti Anitta Palomäki, metsävastaavana oli Risto Sulkava ja kaavoitusvastaavina Pertti Sulkava, Pertti Ikäheimonen ja Jouko Pihlainen. Kaavalausuntoja on annettu Kukkainniemen asemakaavan muutoksesta, Karjolan teollisuusalueen laajennuksesta, Pihlajaveden rantaosayleiskaavan muutoksesta, Multian Kurenkosken ranta-asemakaavasta sekä maakuntakaavasta. Yhdistyksemme toimii aktiivisesti Keuruun kaupungin ja Multian kunnan kanssa ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Keuruun kaupungin ympäristötoimi on ostanut yhdistykseltämme palveluja. Yhdistyksellämme on kotisivut Keuruun kaupungin kotisivujen yhteydessä. Sivujamme pitää ajan tasalla Maija Salo. Yhteistyötä on tehty myös Keurusselän seuran kanssa. Teemme yhteistyötä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa sekä valtakunnallisesti että maakuntatasolla. Hallituksemme jäsen Risto Sulkava valittiin edelleen Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin puheenjohtajaksi vuodelle Em. piirin hallituksen jäsenenä on Pertti Sulkava ja Matti Aalto, varajäsenenä Jouko Pihlainen. Piirin kokouksiin on Keuruulta ollut vahva edustus. Pertti Sulkava toimi Life-projektissa ja maakuntakaavan teossa. Jouko Pihlainen oli työryhmässä joka valmisti Keuruun luontokohde ja ulkoilukartan. Kohteet merkittiin opastauluilla maastoon. Retkiä on ohjattu Keuruun Rotareille (sieniretki) ja martoille sekä Kalettoman ja Jukojärven kouluille. Jukojärven keskustelukerhon jäsenille on kerrottu linnuista ja luonnosta.

9 Joukon pitämä luonnonharrastuskurssi kansalaisopistossa kokosi väkeä mukavasti. Lintujen kevät- ja syysmuuttoa on tarkkailtu ja osallistuttu lintutornien havaintokilpailuun yhdessä Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Yhdistyksemme on osallistunut järjestöjen myyjäisiin, nuukuusviikkoon ja luontopolun uusintaan Hotelli Keurusselän luona. Vuoden lehtikysely Suur-Keuruu lehdessä koski lepakoita. Vastauksia tuli paljon ja lepakkoretkelläkin oli runsaasti osanottajia. Vuoden lintuprojektilaji oli kottarainen. Riihoon rakennettiin pesäpönttöjä ja niihin tuli heti useita kottaraispareja. Myös tuulihaukoille ja pöllöille on viety lisää pönttöjä. Vuoden suosituin tapahtuma oli lokakuussa järjestämämme luontoilta jonne kerääntyi noin sata luonnosta kiinnostunutta ihmistä. Jäsentilanne Yhdistyksellämme oli 181 maksanutta jäsentä.

10 Keurusseudun Luonnonystävien retket v su n. klo 8-15 (varapäivä la) Koskikarahiihto Kotala-Karansalmi (Vaativa 15 km hiihto. Ilmoittaudu Tarmo Myntille puh ) Ja Mämmikoski Liesjärvi. (Helpompi 10 km hiihto. Ilmoittaudu Jouko Pihlaiselle) la Pöllöjen kuunteluretki la lintujen kevätmuuton havainnointia Lihjamon Huutovuorelta ja Riihon Lehdontieltä su 9.00 Joutsenretki. Myös muita keväisiä vesilintuja pe Koskiretki Lihjamon Virtalankoskelle pe suurien puitten retki Mäkelän männylle ja Pyörkkilän kuuselle pe Lintutorniretki Multian Karhilan Valkeisenjärven tornille la klo 8-16 Susipolun vaellus Roosinpohjan Limpsingin rotkolta Lintusyrjän harjulle pe suoretki Yltiän Heinäsuolle su sammakoitten konserttiesitys Haapamäen Valkeisella pe Tutustuminen Lehtosaaren Maitohiekkaan la klo 8-16 yhdistyksen kevätretki linja-autolla. Kohteena Laukaan ja Sumiaisten Hitonhaudat. Ilmoittaudu Joukolle tai Pertsalle mennessä. Retki on ilmainen pe vanhan metsän retki Pihlajaveden Pitkälänperän Siipikankaaseen ja Oravamäkeen. Molemmissa kohteissa on tavattu vielä kuukkeleita la klo 23- alkaen yölaulajalintujen kuunteluretki. Satakieli, viitakerttunen ja ruisrääkkä voi tulla bongatuksi hämärässä kesäyössä pe taivaanrantojen tiirailuretki Valkealahden Kaiturinmäelle. Komeat näkymät pe Kurkiniemen koirapolun iltalenkki. Kaunista järvenrantaa ja rikasta luontoa su Luonnonkukkien päivän retki. Kohteeksi valitaan sen hetkinen kauniisti kukkiva luonnonketo la-su klo kesäyön auringon laskua ja kesäyön tunnelmaa katsellaan ja kuunnellaan Lintusyrjän harjulta. Korkea mäki josta näkymä länteen Keurusselälle ja Tiusalaan saakka. Jos vedet ehtivät lämmetä keskiyön uinti järjestyy Pikkuhiekassa. Paikalla olevalla tulipaikalla makkaran paistokin onnistuu la klo perhosretki Haapamäelle. Hopeatäplät, sini- ja kultasiivet tutuiksi la klo 6-21 pikkubussiretki Lohjanjärven ympäristön parhaille luontokohteille. Seudun suurin vaahtera ja tammi, Torholan suuri luola, Talpelan hiidenkirnu, Tammiston arboretum ja upeaa Länsi-Uusimaalaista maisemaa. Ilmoittaudu Joukolle mennessä.

11 -11.8.la Geologisia ihmeitä tutkitaan Multian Kulhan Syväojan rotkolla jossa on mm. syvä rakoluola la sieniretki la lintujen syysmuuton tarkkailua Pohjoisjärven Isolta Virkamäeltä la klo 8-16 yhdistyksen syysretki linja-autolla. Kohde vielä avoin, ehkä Lammin Evon retkeilyalue ma klo Hiljan päivän iltaretki. Retkellä etsitään Keuruun seudun hiljaisimpia korpia joissa kuunnellaan puoli tuntia hiljaisuutta. Lisätiedot retkistä: Jouko Pihlainen puh ja Pertti Sulkava Retkille lähdetään kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta ellei toisin mainita. Omat eväät ja sään mukaiset varusteet mukaan. Lintu-, kasvi- ja luontoopastus joka retkellä. Useimmat retket ovat lyhyitä käyntejä mielenkiintoisilla luontokohteilla. Tervetuloa mukaan! Urpiaiset ovat runsaalla esiintymisellään piristäneet kuluvan talven linturetkiä. Joskus urpiaisparvesta löytyy myös vaaleampi, harvinainen tundraurpiainen (kuvassa etualalla). Kuva: Ari Aalto.

12 Pienet metsätiaisemme, kuusi- ja hömötiainen, ovat monen pihabongaajan suosikkilintuja. Molempien ilmaantumista lintulaudalle edesauttaa pähkinätarjoilu. Kuvat: Ari Aalto