MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖ WTO JA KÖYHÄT MAAT. Luento Marikki Stocchetti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖ WTO JA KÖYHÄT MAAT. Luento Marikki Stocchetti"

Transkriptio

1 MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖ WTO JA KÖYHÄT MAAT Luento Marikki Stocchetti

2 Luentorunko WTO:n tausta, perusperiaatteet ja toiminta Köyhät maat WTO:n jäseninä Keskeiset kauppasopimukset köyhien maiden kannalta - Tauko- WTO:n maataloussopimus ja sen vaikutukset köyhille maille Yhteenveto - Kysymyksiä/Keskustelua-

3 Mikä on Maailmankauppajärjestö WTO? Kansainvälinen organisaatio, joka hallinnoi ja neuvottelee monenkeskisiä kaupan sääntöjä määritteleviä sopimuksia Toimii kauppariitojen ratkaisijana Tarjoaa teknistä tukea kehitysmaille Sopimuksilla erityinen, sitova kv. oikeudellinen status Päätavoitteena kaupan vapauttaminen ja kaupan esteiden vastavuoroinen poistaminen jäsenmaiden väliltä.

4 WTO:n jäsenmaat 151 jäsenmaata vuonna 2008, valtaosa kehitysmaita Suurin osa kaikkein köyhimmistä maista myös mukana tai neuvottelee jäsenyydestä (32/50 YK:n LDC-listaus) Käytännössä valta USA-Kanada-EU-Japani - akselilla eli ns. Quad-mailla Kattaa jäsenmaidensa myötä 97% maailmankaupasta Venäjä ei vielä mukana

5 Miksi kaupasta kiistellään? Teoreettinen, poliittinen ja juridinen väittely Uusklassinen taloustiede ja sen haastajat Kilpailutilanne eritasoisten toimijoiden välillä moninaiset vaikutukset maiden kehitykseen ja kehitysmahdollisuuksiin itsemääräämisoikeuteen Ydin (kiista)kysymys: Onko kaupan avaaminen hyödyllinen asia ihmiskunnalle? WTO:ssa hyöty otetaan annettuna

6 Miksi kaupasta kiistellään? Kiista hyödyn jakautumisesta: Maiden välillä (rikkaat ja köyhät maat) Maiden sisällä (eri sektorit, eri toimijat saman sektorin sisällä esim. pienviljelijät vs. suurtuottajat) Kiista kaupasta ja kehityksestä Onko kaupan avaaminen väline vai päämäärä sinänsä? Kiista WTO:n kasvavasta roolista kansainvälisessä hallinnassa WTO YK (esim. UNCTAD, FAO ja WIPO) Kestävän kehityksen edistäminen

7 WTO:n taustaa Perustettiin vuonna 1994 Uruguayn neuvottelukierroksen päätteeksi toiminut vuodesta 1995 Edeltäjä GATT (1947-), Tavarakaupan tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (General Agreement on Tariffs and Trade) Juuret 1947 ns. Bretton Woods Instituutioiden perheessä IMF:n ja Maailmanpankin tavoin. Alun perin 23 jäsenmaata, joista 11 kehitysmaita Esim. Intia, Pakistan, Kuuba ITO-suunnitelma kaatui USA:n kongressin vastustukseen

8 WTO:n taustaa GATTin perintö WTO:ssa: Osa WTO:n lainsäädäntöä Yksi-valtio-yksi-ääni -periaate (vrt. Maailmanpankki dollari/ääni periaate) Yksimielisyysperiaate Periaatteessa yksikin läsnä oleva jäsen voisi rikkoa yksimielisyyden Tosiasiassa WTO:ssa ei vielä koskaan äänestetty Jäsenmaiden välisiä eroja ei korosteta: Muodollinen tasavertaisuus rikkaiden ja köyhien maiden, vahvojen ja heikkojen talouksien välillä Esim. kehitysmaastatuksen määrittelee hakija itse jäsenyyttä hakiessa, oikeus ns. kehitysmaiden erityiskohteluun määritellään sopimuskohtaisesti LDC-maiden status selvempi, noudattaa YK:n määritelmää

9 WTO:n keskeisiä toimintaperiaatteita Non-discrimination (GATT I & III): Jäsenmaiden keskinäisen syrjinnän kieltämisen periaate Koostuu kahdesta elementistä: Suosituimmuuskohtelusta Kansallisesta kohtelusta

10 Suosituimmuuskohtelu 1) Most Favoured Nation -principle (MFN) Jäsenmaita ja niiden tuotteita on kohdeltava yhdenmukaisesti. Yhden WTO:n jäsenen kanssa sovitut esim. tullialennukset on annettava automaattisesti kaikille jäsenmaille. Myös eri maista kotoisin olevia samoja tuotteita on kohdeltava yhtäläisesti. Eli markkinoille pääsyn periaatteiden on oltava kaikille samat Poikkeuksena vapaakauppa-alueet, tulliliitot ja kehitysmaiden kohtelu omana alaryhmänään Tuotteen tuotantotapa ei vaikuta kohteluun (esim. työolot, ympäristörikkomukset)

11 Kansallinen kohtelu 2) National Treatment : Tavarakaupan tuontituotteita on kohdeltava vähintään yhtä hyvin kuin kotimaisia tuotteita niiden päästyä jäsenmaan kansallisille markkinoille/eu:n yhteismarkkinoille esim. sisäisen verotuksen suhteen.

12 Muita keskeisiä toimintaperiaatteita Vastavuoroisuus: Tuonnin esteitä lasketaan vastavuoroisin myönnytyksin, joko kahdenvälisesti, alueellisin vapaakauppasopimuksin tai monenkeskisesti suosituimmuusperiaatteen mukaisesti Läpinäkyvyys: jäsenmaiden kauppaoikeudellisen lainsäädäntöjen & käytäntöjen tulisi olla ns. WTOyhteensopivia, niistä on tiedotettava ja niitä on seurattava.

13 Köyhimpien maiden asemaa määrittävät periaatteet GATT 1965 Enabling Clause, esim. orastavan teollisuuden suojalauseke ei vastavuoroisia tullinalennuksia tuontiakorvaavan teollistamistrategian (import substitution) mahdollistaminen Myös rikkaiden maiden myöntämät tullinalennukset tietyille kehitysmaaryhmille mahdollisia GATT 1979 Kehitysmaiden erityinen ja eriytetty kohtelu (Special and Diffentiated Treatement, S&D) Yhteensä 155 erityisjärjestelyä sopimuskehikon sisällä Suhtautuminen erityiskohteluun muuttui luvuilla vrt. ns. Washington Consensus 2000-luvulla erityiskohtelun voimistuneet vaatimukset

14 Kehitysmaiden erityiskohtelu Sisältää yleiselle tasolla: Tuki kehitysmaiden osallistumiselle WTO:n toimintaan Kaupankäyntikapasiteetin lisääminen Mahdollisuus jättäytyä hallinnollisia tai lainsäädännöllisiä reformeja vaativien sopimusten ulkopuolelle osassa sopimuksista Mahdollisuuden nauttia rikkaiden maiden myöntämistä suosituimmuusasemasta (esim. EY/EU-AKT maat/markkinoille pääsy 2008 asti) Valtion taloudellisen ohjauksen suurempi liikkumatila teoriassa: tukiaiset, tullisuojaus tai pidemmät siirtymäajat

15 Miten köyhien maiden erityiskohtelua on perusteltu? Köyhimpiä maita yhdistäviä tekijöitä (Stiglitzin 2005 mukaan): Köyhyyden poistamistavoitteen ensisijaisuus, kauppa keinona tavoitteeseen pyrittäessä Köyhien maiden poliittinen haavoittuvuus ja taloudellisen toiminnan rajoitteet: Vähäinen inhimillinen pääoma ja tuotantokapasiteetti Heikot instituutiot (poliittiset ja juridiset) Infrastruktuurin puute (tiet, satamat, kuljetuskalusto) Maantieteelliset rajoitteet (ympäristön tila, maaperän köyhtyminen, herkkyys luonnonkatastrofeille) Eriytymätön ja kapeapohjainen teollisuuden tuotantorakenne ja kehittymättömät markkinat Rajoittunut pääsy koulutukseen, terveydenhuoltoon ja muihin yht. palveluihin Vähäisemmät tiedon ja informaatioteknologian hyödyntämismahdollisuudet

16 Erityiskohtelusta huolimatta GATTin Uruguyan kierroksella ( ) rikkaiden ja köyhien maiden etujen yhteensovittaminen epäonnistui pahoin: Markkinoille pääsyn ehdot eivät parantuneet köyhille maille niille tärkeillä sektoreilla (maatalous, tekstiilit ja vaatteet) Esim. Etenkin näillä sektoreilla OECD:n tullit kehitysmaiden tuotteita kohtaan neljä kertaa korkeammat verrattuna OECD:n maiden sisältä tuleville tuotteille

17 Yhden neuvottelukokonaisuuden haaste Single Undertaking eli yhden neuvottelukokonaisuuden periaate kauppaneuvotteluissa GATTin Uruguayn kierrokselta ( ) lähtien. Tarkoittaa sitä, että koko neuvotteluagenda eri asia-alueineen hyväksytään kerralla, yhtä aluetta ei viedä eteenpäin yksin. Keskeisimpiä neuvottelualueita ovat maatalous, teollisuus ja palvelut, joissa kaikissa on saavutettava yksimielinen neuvottelutulos Sektorikohtaiset sopimukset eivät tule voimaan yksitellen

18 Kehityskysymykset keskeisten neuvottelualueiden sisällä Maatalous: kehitysmailla eniten voitettavaa EU:n ja USA:n protektionismi Rikkaiden maiden suojatullien laskeminen, markkinoille pääsy Polkumyyntiin johtavan tuetun ylituotannon lopettaminen Teollisuus: kaikille tärkeä, EU ja USA ajavat avoimeksi, tekstiiliteollisuus keskeinen kehitysmaille Palvelut: tärkeä kasvava sektori EU:lle ja USA:lle Palveluissa paljon pelissä: vesi, energia, terveys, koulutus, työvoiman liikkuvuus, telekommunikaatio, rahoitus ja liikenne

19 Köyhien maiden erityiskohtelun muutos Uruguayin kierros muutti ratkaisevasti kehitysmaiden erityiskohtelun periaatetta: Yhteiset säännöt ja velvoitteet sitovat myös kehitysmaita asteittain: Pidemmät siirtymäajat täytäntöönpanossa Mahdollinen tekninen (kehitys)apu jäsenmailta Sopimusten ulkopuolelle jättäytyminen ei enää itsestään selvä vaihtoehto Ei enää entisten siirtomaiden erityiskohtelua (Esim. EU-AKT maat), edut myönnettävä joko kaikille vähiten kehittyneille maille tai kaikille kehitysmaille Yhden neuvottelukokonaisuuden luonteesta johtuen Kehityskysymysten ratkaiseminen neuvottelujen mahdollinen sivutuote, ei kauppaneuvottelujen päätavoite.

20 GATT/WTO-agendan laajentuminen 9 neuvottelukierrosta Viidellä ensimmäisellä kierroksella ( ) neuvotteluagendalla vain teollisuustuotteiden tullikysymyksiä Kennedyn kierrokselle tulllikysymysten rinnalle polkumyynnin (anti-dumping) rajoitukset Tokion kierroksen ensimmäinen laajentuminen Tullien lisäleikkaukset, muut kaupan esteet esim. pääasiassa tuontikiintiöt ja kiellot (non-tariff barriers NTBs) neuvottelujen kohteeksi, lisäksi erilliset puitesopimukset esim. tekstiili- ja vaateteollisuuden monikuitusopimus (MFA) 1974

21 Agendan laajentuminen Uruguayn kierros toinen laajentuminen, GATTin tulli- ja NTBskysymysten rinnalle: Maatalous (Agreement on Agriculture, AoA) Tekstiilit ja vaatteet (Agreement on Textiles and Clothing, ATC) Nelivaiheinen monikuitusopimuksen purku Palvelut (General Agreement on Trade in Services, GATS), Tekijänoikeudet (Trade related Intellectual Property Rights, TRIPs), WTO:n perustaminen sekä erittäin tärkeä Kauppariitojen ratkaisumekanismi (Dispute Settlement Mechanism) WTO:n perustamisen taustalla huomattavat maailmanpoliittiset muutokset

22 WTO:n päätöksenteko WTO:n korkein päättävä elin on ministerikokous, johon neuvottelukierrokset huipentuvat tai josta ne alkavat. Virallinen osuus, alueelliset ja temaattiset työryhmät Kokoontui vuoteen 2005 asti joka toinen vuosi: Singapore (1997)-uudet kauppakysymykset Seattle (1999) kansalaisyhteiskunnan vastustus Doha (2001) uusi Kehitysagenda ja -kierros Cancún (2003) kehitysmaiden vastustus Hong Kong (2005)- kompromissit/alueelliset prosessit

23 WTO:n organisaatiorakenne Järjestön päämaaja Genevessä N. 630 jäseninen sihteeristö WTO:n yleisneuvosto (General Council) Tätä avustavat tavara- ja palvelukaupan neuvostot sekä patenteista ja tekijänoikeuksista vastaava TRIPS-neuvosto Yleisneuvosto kokoontuu myös jäsenmaiden kauppapolitiikkaa seuraavana elimenä sekä kauppariitoja sovittelevana foorumina ennen varsinaisen riitojen ratkaisumekanismin käynnistämistä Valmistelevat kauppa-agendaa ministerikokouksia varten Kuvassa WTO:n johtaja Pascal Lamy

24 WTO:n päämajassa tapahtuu Tehtävinä lisäksi: Hallinnollinen ja tekninen tuki WTO:n toimielimille sekä eri maiden kauppavaltuuskunnille kauppaneuvotteluissa ja kauppasopimusten täytäntöönpanossa Rajoitetusti erityistukea kehitysmaille, erityisesti kaikkein köyhimmille Kauppapolitiikan seuranta ja tilastointi Kauppaoikeudellista neuvontaa jäsenmaille WTO:n sopimusten tulkinnassa ja riitojen ratkaisussa Jäsenyysneuvottelut uusien jäsenmaiden kanssa

25 Köyhät maat WTO:n jäseninä Jäsenmaiden muodollinen tasa-arvoisuus esim. WTO:n sihteeristön komiteoiden johdossa valtaosa virkamiehiä lähtöisin kehitysmaista Köyhimmille maille todellinen ongelma valmistautuminen kauppaneuvotteluihin Niiden voimavarat eivät riitä etenkään moneen yhtäaikaiseen neuvotteluun eri sektoreilla WTO:n viikko-ohjelma sisältää keskimäärin kokousta

26 Köyhät maat WTO:n jäseninä Mitä monimutkaisemmaksi ja laajemmaksi WTO:n säännöstö muuttuu, sitä enemmän tarvitaan kokouksia ja tapaamisia sen hallinnoimiseksi ja ohjaamiseksi. Rikkaiden maiden lähetystöt Genevessä kasvavat Esim. USA:lla yli 250 kauppaneuvottelijaa pysyvästi paikalla EU:lla vielä enemmän, tuki jäsenmaiden ministeriöiltä sekä erityisesti EU:n komissiolta, jonka toimivaltaan kauppapolitiikka kuuluu Lisäksi teollisuuden, maatalouden ja palvelusektorin lobbarit aktiivisesti paikalla Rikkailla mailla viralliset mekanismit lobbareiden kuulemiseksi

27 Köyhät maat WTO:n jäseninä Vertailukohtana esim. Bangladesh, jolla on yksi pysyvä edustaja Genevessä Osalla kaikkein köyhimpiä maita/kehitysmaita ei ole varaa pitää yhtään pysyvää edustajaa WTO:ssa Läsnäolovaje kertautuu itse ministerikokousten valtuuskuntien kokoonpanoissa Esim. Suomi edustautuu EU:n kautta, lisäksi oma valtuuskunta: ministeriöiden virallisen delegaation lisäksi eturyhmät: MTK, SAK, Elinkeinoelämän keskusliitto, teollisuuden työnantajat, KEPA (Hong Kong 2005).

28 Seurauksena WTO:n demokratiavaje Kuinka käytännössä taata yksimielisyysperiaatteen toimivuus tällaisessa tilanteessa? Johtaa epävirallisiin käytäntöihin: Rikkaat jäsenmaat kokoavat pieniä esineuvotteluryhmiä, joiden päätöksiin köyhimmillä mailla on vielä vähemmän reagointiaikaa USA:n, EU:n, Kanadan ja Japanin ns. Quad-maiden ravintolatapaamiset Ns. Green Room käytäntö Uruguayn kierroksella eli Vihreän kammarin suljetut kokoukset, jonne WTO:n johtovaltiot kutsuvat valikoiden kolmansia osapuolia

29 Seurauksena leirijako WTO:n sisällä USA:n, EU ja G10 neuvotteluryhmittymien lisäksi kehitysmaataustaisia kokoonpanoja: G20-ryhmä=21 WTO jäsentä, suuria kehitysmaita mm. Intia, Kiina, Brasilia, Etelä-Afrikka Muodostettiin vuonna 2003 haastamaan USA:n ja EU protektionismia ns. Brasilian julistuksella G33-ryhmä=42 WTO jäsentä Kehitysmaiden erityiskohtelun vahvistaminen AKT-maat= 56 Afrikan, Karibian ja Tyynen meren WTO jäsentä EU:n kehitysyhteisyökumppanimaita (79), entisiä siirtomaita Mukana myös G33 ja G20 ryhmissä, historiallisten erityisetuisuuksien säilyttäminen G90-ryhmä=AKT-maat, Afrikan Unioni ja vähiten kehittyneet maat

30 Leirijako WTO:n sisällä Trooppisten tuotteiden tuottajat: lähinnä Latinalaisen Amerikan valtioita Cairns Group: Maatalousviejävaltioita neljältä mantereelta Sisältää maita OECD-maista vähiten kehittyneisiin maihin Maatalousmarkkinoiden aito vapauttaminen avainasia Toivat maatalouden mukaan Uruguayn kierrokselle Euroopan vastustuksesta huolimatta Argentiina, Australia, Bolivia, Indonesia, Malesia, Etelä- Afrikka jne. yht. 18 valtiota

31 Köyhät maat ja kauppariidat WTO:ssa Sopimus WTO:n riitojen ratkaisusta (Dispute Settlement Undestanding) Tekee WTO:sta erityisen kv. Poliittisen/oikeudellisen toimijan Laaja ja sitova rangaistusoikeus tapauksissa, joiden katsotaan olevan WTO:n sopimusten vastaisia Yleensä kuitenkin noin puolet tapauksissa ratkaistaan sovittelemalla Voi asetta ristikkäisiä sanktioita eli kohdistaa rangaistuksen sääntöjä rikkoneen maan mihin tahansa kaupan osaan Esim. MFN-suosituimmuusstatuksen jäädyttäminen Kiistan voittanut maa voi määrittää rangaistuksen kohteen

32 Köyhät maat ja kauppariidat WTO:ssa Mikä tahansa maa, joka todetaan rikkovan sopimuksia voi joutua rangaistavaksi Riitojen ratkaisumekanismia koordinoi WTO:n yleisneuvosto Asettaa riitojen ratkaisupaneelin WTO:n oma lakiasiain osasto mukana sääntöjen tulkinnassa vrt. tuomioistuimen puolueettomuus Sanktiot merkittäviä myös suurille WTOmaille, mutta niin on sanktioiden sietokykykin

33 Köyhät maat ja kauppariidat WTO:ssa Esimerkiksi USA:n ja EU:n välinen hormonilihakiista WTO:n paneeli vaati EU:ta sallimaan kasvuhormoneilla ruokittujen nautojen lihan pääsyn EU:n sisämarkkinoille. EU kieltäytyi ja WTO myönsi USA:lle oikeuden vaatia 116,8 miljoonan dollarin arvosta kauppasanktioita EU-tuotteille. Sanktion kohteina mm. Roquefort-juusto, purukumi, vadelmahillo, kurkut, kodintekniikkaa ja moottoripyöriä Kallista, muttei kaatavaa

34 Köyhät maat ja kauppariidat WTO:ssa Köyhän maan asema riitaosapuolena aivan toinen Periaatteessa esimerkiksi yhteen perushyödykkeeseen kohdistuvat sanktiot voivat kaataa koko maan romuttaa viennin tuhota pääelinkeinon harjoittamismahdollisuudet Mahdolliset köyhyysvaikutukset läpi koko yhteiskunnan USA:n ja EU banaanisota USA haastoi EU:n entisille Karibian siirtomaille myöntämän suosituimmuusaseman laittomana Peruste: käytäntö polkee Keski-Amerikan banaanintuottajien ja Keski-Amerikassa (Ecuador) banaaneja tuottavien yhdysvaltalaisten yhtiöiden oikeuksia, MFN-periaatteen vastainen Karibian maille osuus Euroopan banaanimarkkinoista elintärkeä, vientitulojen ja työpaikkojen pääasiallinen lähde Kiista ratkaistiin USA ja EU keskinäisellä sopimuksella haastajan eduksi.

35 Kauppariidoissa huomioitavaa Riitojenratkaisu elin on ollut pääosin EU:n ja USA pelikenttää EU ja USA haastajana n. 50% nostetuista jutuista Teollisuusmaat yht. n.70% jutuissa Ennakkotapaukset, vaikutus WTO:n normeihin 56% nostetuista kanteissa rikkaat maat haastavat kehitysmaan, suuntaus kasvussa Köyhien maiden kapasiteettivaje näkyy myös tässä yhteydessä, vaikka juttuja riittäisikin Prosessien kalleus, paljon hävittävää, vähän voitettavaa Esim. Banaanisodan Ecuador voittajana/eu hävijänä WTO-käräjöinnin suhde ympäristösopimuksiin

36 Yleiskatsaus WTO:n tärkeimpiin sopimuksiin köyhien maiden kannalta Uruguayn kierroksen perintönä yli 60 sopimuksen, sopimusliitteen ja päätöksen viidakko, joista neuvotellaan edelleen WTO:n peruskehikko sisältää: Sopimuksen WTO:n perustamisesta Sopimukset kolmesta WTO:n keskeisimmästä alueesta: GATT-sopimukset yht. 12 GATTS-palvelukauppa TRIPS-intellektuaalioikeudet Sopimukset riitojen ratkaisusta Sopimukset kauppapolitiikan seuraamisesta Lisäksi tärkeitä ns. uudet kauppakysymykset: investoinnit, julkiset hankinnat, kilpailupolitiikka ja kaupan edistäminen

37 WTO:n Maataloussopimus AoA Maatalous kuumin kiistakysymys WTOneuvotteluissa, Miksi se on niin tärkeä? Useimpien rikkaiden ja köyhien maiden edut vastakkain Maatalouskauppa vapaakauppaa vahvasti lainausmerkeissä rikkaiden maiden protektionismi on säilynyt vapauttamisesta huolimatta Maataloussopimus sääntelee kv. ruokakauppaa ja siten maiden harjoittamaa maatalous- ja ruokapolitiikkaa.

38 WTO:n maataloussopimus AoA Maatalouskaupan säännöt vaikuttavat miljardien ihmisten toimeentuloon Maatalous on useimmissa köyhimmissä maissa pääasiallinen työllistäjä (70%), ravinnon- ja vientitulojen lähde Kuitenkin suurin osa ruuasta kulutetaan edelleen maassa, jossa se tuotetaan Esim. vehnästä alle viides osa menee vientiin, karkeimmista viljalajikkeista n. 10%, riisistä 6% Soijapavuista kuitenkin jo 30% Kahvi, tee, kaakao, puuvilla tärkeitä vientiartikkeleita Ongelman kaksi puolta: markkinoille pääsy kehitysmaiden vientituotteille ylituotanto ja dumppaus rikkaissa maissa, jotka täyttävät köyhimpien maiden markkinat

39 Terveysnormeja koskeva sopimus, SPS (Agreement on Sanitary and Phytosanitary Standards) Liittyy oleellisesti maataloussopimukseen Sääntelee ruuan turvallisuutta Bakteerisisältöä, tuholaismyrkkyjä, tarvittavia tarkastuksia ja merkintöjä sekä eläinten ja kasvien terveyttä. Määrittää rajat sille, miten turvallista ruokaa WTO-maat voivat vaatia, korvaa maiden itsensä asettamat rajat Syrjäytti varovaisuus-periaatteen On pidättäydyttävä esimerkiksi tieteellisesti epävarmojen tuotteiden kaupallisesta tuotannosta ja markkinoinnista Codex Alimentarious instituutti määrittelee uudet, yleissitovat standardit, esim. ns. hormoniliha on turvallista Ns. näkymättömiä kaupan esteitä Laatuvaatimukset este köyhimpien maiden viennille EU-pähkinöiden ja kuivattujen hedelmien standardit rajoittavat tuontia köyhimmistä maista

40 Tekstiili- ja vaatesopimus (ATC) Miksi tärkeä? Vaate- ja tekstiiliteollisuus on monille köyhimmille maille tärkeä työllisyyden ja vientitulojen lähde 20% köyhimpien maiden teollisuustuotteiden viennistä Tavoitteena Monikuitusopimuksen tuontikiintiöiden purkaminen ja yhdenmukaistaminen muun tavarakaupan sääntöjen kanssa Pääsy Kanadan, USA:n, EU:n ja Norjan markkinoille Korkeat tullit, laskua vain 17% kuin teollisuustuontitulleja WTO:n laskenut n. 40% Alkuperäsäännökset

41 Palvelujen kaupan sopimus, GATS (General Agreement on Trade in Services) Säätelee palvelujen kansainvälistä kauppaa Maailmantalouden nopeimmin kasvava osa Kattaa kaiken muun paitsi käsinkosketeltavien tavaroiden kaupan Pankkitoiminnan, rahoituspalvelut, vakuutukset, matkailu, kuljetukset sekä perinteisesti julkisina palveluina pidetyn terveydenhuollon, koulutuksen ja vesihuollon. Ylikansallisten yhtiöiden merkittävä rooli (1/3) Vs. Kehitysmaiden valtio-säätely Poistettavina esteinä mm. verotus, ympäristölainsäädäntö, julkinen ohjaus Etenee käytännössä jäsenmaiden omien vapauttamislistausten ja aikataulujen mukaan. Kysymys MFN- ja kansallisen kohtelun periaatteiden ulottamisesta palveluihin.

42 Sopimus kauppaan liittyvistä intellektuaalioikeuksista, TRIPS TRIPS luo sitovat maailmanlaajuiset säännöt patenteille, tekijänoikeuksille ja tuotemerkeille. Kuka omistaa tiedon? Patentin kaksi puolta: innovaatiot/niiden suojaaminen versus kilpailun rajoittaminen Eettiset kysymykset Teollisuusmaiden yhtiöt omistavat 97% maailman patenteista ja 80% köyhissä maissa rekisteröidyistä patenteista TRIPS uhkaa korvaavaa lääketuotantoa köyhimmissä maissa vaatimalla patenttisuojaa lääkkeille kaikissa maissa Uhkaa lääkkeiden saatavuutta Nostaa lääkkeiden hintoja Nostaa terveydenhuollon menoja

43 TRIPS Lisäksi TRIPS soveltaa patentoituihin siemeniin ja kasveihin samoja säännöksiä kuin muihinkin patentteihin Rajoittaa köyhimpien maiden viljelijöiden oikeuksia säästää (siemenviljaa), vaihtaa tai myydä siemeniä Vaikutukset ruokaturvaan ja luonnon monimuotoisuuteen Vastustus jatkuvaa eri suunnilta 2001 Dohan kehityskierros ja TRIPS:n rajoittaminen

44 Sopimus kauppaan liittyvistä investoinneista, TRIMS (Trade Related Investment Measures) Määrittelee ulkomaisten investoijien roolia kohdemaassa Taustalla OECD:ssa 1998 hylätyt monenkeskiset MAI-investointisopimukset Periaatteessa TRIMS estää maita vaatimasta ulkomaisilta sijoittajilta kotimaisten raakaaineiden käyttöä tai komponentteja Tuontirajoituksia ei sallita Käytännössä kotimaisuusvaatimukset kuitenkin vielä mukana TRIMS-sopimuksen eteneminen estettiin köyhien maiden taholta WTO:ssa Siirtynyt kummittelemaan alueellisiin kauppasopimuksiin

45 ****Tauko 15min****

46 WTO:n maataloussopimus AoA Astui voimaan 1995 Neuvottelujen kiistakapula siitä lähtien Rakentuu kolmesta pääalueesta, pilarista, joiden puitteissa maataloustuotteiden kv. kauppaa vastavuoroisesti vapautetaan, (vastavuoroisuus ei koske LDC-maita): Kotimainen tuki (domestic support) Markkinoille pääsy (market access) Vientituki (export support)

47 Kotimainen tuki Kotimainen tuki määrittelee sen, miten maataloussektoria voidaan tukea julkisin varoin kotimaassa ns. viljelijätuki. Tuotantotuki, hintatuki ja suora viljelijöiden tulotuki Kotimaisella tuella pitkä historia sekä EU:ssa että USA:ssa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen: Ruoka strategisena, omavaraisuuteen ja yhteiskunnalliseen vakauteen liittettynä resurssina Tuen tarkoituksena varmistaa riittävä tuotanto, parantaa viljelijöiden elinoloja ja elinkeinon harjoittamismahdollisuuksia, nostaa työllisyyttä, vakauttaa maatalousmarkkinat ja taata kansalaisille sopuhintainen ruoka.

48 Kotimainen tuki Vuoden 1995 AoA jakoi kotimaisen tuen kolmeen eri laatikkoon tukimuodon oletettujen markkinavaikutusten mukaan: VÄÄRISTÄVÄT TUET (Amber Box) VÄHÄISESTI VÄÄRISTÄVÄT TUET (Blue Box) VÄÄRISTÄMÄTTÖ- MÄT TUET (Green Box) Oranssilaatikko: tukimuodot, jotka vaikuttavat suoraan tuotantoon ja vääristävät kauppa esim. tuotantotuki Sininen laatikko: esim. suoratulotuki viljelijöille tuotannon rajoittamiseksi/tulotason turvaamiseksi Vihreälaatikko: tukimuodot, jotka eivät lisää tuotantoa esim. ympäristöystävällisempien tuotantomuotojen tuki

49 Kotimainen tuki Perusongelma: oranssin laatikon tukimuotoja vähennettävä, siniset tai vihreät sallitaan ilman vähennyspaineita, näitä tukija ei voinut myöskään riitauttaa WTO:ssa ennen vuotta 2003 Kotimaisten maataloustukien kokonaisvolyymi rikkaissa maissa ei siis merkittävästi vähene. Suorat tulotuet tasoittavat kuilua korkeiden tuotantokustannusten ja maailmanmarkkinahintojen välillä (Esim. EU:n viljatuotteet) Teollisuusmaiden on vähennettävä oranssin laatikon tuotantoon sidottuja valtion tukia 20% (vuosien tuesta) Kehitysmaiden vastaavasti 13% kymmenessä vuodessa, vähiten kehittyneiden maiden ei ollenkaan, eivät kuitenkaan saa lisätä tai ottaa käyttöön uusia tukimuotoja

50 Markkinoille pääsy Tavoitteena maataloustuotteiden vastavuoroisen markkinoille pääsyn helpottaminen kauppaa rajoittavien kiintiöiden, verojen ja vähimmäistuontihintojen muuntaminen tulleiksi (tariffication), joita puolestaan asteittain poistetaan Teollisuusmaat laskevat maataloustulliensa tasoa 36% (vuosien tasosta) Kehitysmaat 24% kymmenessä vuodessa, vähiten kehittyneet maat eivät lainkaan, mutta niidenkin tullitasot sidottiin eikä niitä voi nostaa. Periaate on, että kaikki maat ostavat osan ruuastaan kansainvälisiltä markkinoilta

51 Markkinoille pääsy Tariffitaktikointi (esim. vähennysten laskenta korkeimpien/juuri korotettujen tullien mukaan) Tullinalennusten kohdentaminen vähemmän tärkeisiin hyödykkeisiin (esim. hyödykkeisiin joita maa ei itse tuota) Ei Tariffieskalaation hillitsemistä eli tullien nopea nousu sallittiin yhä jalostusasteen noustessa Lisäksi erityinen turvalauseke mahdollisia tuontitulvia vastaan myönnettiin vain teollisuusmaille ja rikkaammille kehitysmaille Joilla ennen vuotta 1994 tuontikiintiöitä

52 Vientituki Vaikuttaa tuotteen kilpailukykyyn kv. kaupassa Tasoittaa korkeiden kotimarkkinoiden hintojen ja matalampien maailmanmarkkinahintojen välillä Esim. EU:n tuottama sokeri ja meijerituotteet Teollisuusmaiden on alennettava suoria vientitukija 36% ja tuetun viennin määrä on pudottava 21 prosentilla samassa ajassa Kehitysmaiden on toteutettava kymmenessä vuodessa 2/3 teollisuusmaiden sitoumuksista ja kaikkein köyhimpien ei tarvitse vähentää vientitukiaan lainkaan (olisi edes mitään vähennettävää, kun resursseja tukiin ei yksinkertaisesti ole?) 2005 Viimeisin käänne Hong Kongin ministerikokouksessa Teollisuusmaat luopuvat vientituista vuoteen 2013 mennessä (lupaus kuitenkin ehdollinen)

53 Maataloussopimuksen vaikutuksia EU:n ja USA:n tukivolyymin jatkuminen eri muodossa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kehyksessä myönnetyt maataloustuet muodostavat n. 50% EU:n budjetista reformeista huolimatta Vrt. maatalouden piirissä toimivat 4% EU:n 15 jäsenmaan väestöstä, (14% laajentumisen jälkeen) Tuet keskittyneet suurtuottajille, ei enää oikeutettua Esim. EU:ssa 95% maataloustuesta menee 5% tuottajista USA:ssa 70% tuesta menee 10 prosentille tuottajista. Yksi sopimus, sopii kaikille

54 Maataloussopimuksen Kehitysvaikutuksia Teollisuusmaiden hidastelu markkinoiden avaamisessa estää vientitulojen kertymistä köyhissä maissa Ylituotanto ja ylijäämän polkumyynti alle todellisten tuotantokustannusten köyhimpiin maihin heikentää paikallisten tuottajien kilpailuasetelmaa tai pahimmillaan syrjäyttää paikallisen tuotannon kokonaan Takaa kilpailuedun kolmansien maiden markkinoilla Esim. USA:n tuettu vs. länsiafrikkalainen puuvilla Laskevat maailmanmarkkinahintoja Esimerkkejä polkumyynnistä: EU myy sokeria 60-75% tuotantokustannuksia halvemmalla Vastaavasti maitopulveria 50%

55 Yhteenveto WTO:sta ja köyhistä maista Kaupan ja kehityksen välinen suhde WTO:n toiminnassa Rakenteelliset kysymykset päätöksenteossa Sopimusten kattavuus ja niiden sivuvaikutukset Miten WTO:ta pitäisi kehittää? Entä jos WTO:ta ei olisi? Alueellisten ja kahdenvälisten sopimusten yleistyminen

56 Ensi kerralla Jari puhuu köyhimmistä maista perushyödyketuottajina Marikki jatkaa WTO-aiheesta Tarkastelussa Dohan kehityskierros 2001-, kehitysagenda, neuvotteluihin liittyvät ongelmat, uudet kauppakysymykset sekä alueelliset prosessit

57 Suositeltavaa lukemistoa Stiglitz, Joseph E. & Charlton, Andrew (2005) Fair Trade For All: How Trade Can Promote Development. Oxford University Press. Trade Politics (2004) Hocking, Brian & McGuire, Steven (toim.). Routledge. Airaksinen, Jaana (2003) Maailmankauppaa kaikille. Rauhanpuolustajat/LIKE. Globalization, Liberalization and Protectionism: Impacts on poor rural producers in developing countries, Third World Network. Sen, Sunanda (2005) International Trade Theory and Policy: What is left of the Free Trade paradigm?. Development and Change, vol.36:6, s culture.pdf

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä

Lisätiedot

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista toimintaa; kauppapolitiikan politisoituminen Aiempaa enemmän esillä EU:n kilpailukykypolitiikassa johtuen globaaleista arvoketjuista

Lisätiedot

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Kuka määrää säännöt? Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Pauliina Parviaisen ja Anastasia Laitilan toimittaman aineiston pohjalta päivittänyt Matti Hautsalo lokakuussa 2005. Maailman

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Kansalaisjärjestöseminaari 24.3.2010; Kauppapolitiikan tietoisku Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Dohan kauppaneuvottelukierros Käynnissä vuodesta 2001 Järjestyksessä 9. kauppaneuvottelukierros Tavoitteena

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kauppapolitiikan keinot suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, Ulkoministeriö

Kauppapolitiikan keinot suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, Ulkoministeriö Kauppapolitiikan keinot suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, Ulkoministeriö 11.10.2017 Kauppapolitiikan uudet suuntaukset Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0029 (NLE) 6040/15 WTO 41 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.4.2014 COM(2014) 223 final 2014/0125 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Afganistanin islamilaisen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 595 final.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 595 final. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0259 (NLE) 13354/17 N 36 EEE 39 AGRI 560 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 17. lokakuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2013 COM(2013) 750 final 2013/0364 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2015 COM(2015) 483 final 2015/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta siltä osin kuin on

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston selvitys valmistautumisesta Maailman kauppajärjestön WTO:n uuteen neuvottelukierrokseen (The Millenium Round) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

LIITTEET MMM , COM(2014) 530 final (paperikopioina suomeksi ja ruotsiksi)

LIITTEET MMM , COM(2014) 530 final (paperikopioina suomeksi ja ruotsiksi) Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2014-00869 HSO Schulman Markus 11.09.2014 KÄYTTÖ RAJOITETTU perustuslaki 50 liitteenä olevien EUdokumenttien osalta Suuri valiokunta Asia Neuvoston päätös komission

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA

YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA Euroopan unioni on aloittelemassa neuvotteluita kaupan vapauttamisesta USA:n ja Japanin kanssa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansainvälisen kaupan valiokunta 17.4.2007 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston päätökseksi teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevaa sopimusta

Lisätiedot

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa Ulkoasiainministeriö Ulkoasianministeriö E-JATKOKIRJELMÄ UM2006-00569 ALI-41 Mikkola Henna 08.03.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; Barcelonan prosessi; EuroMed

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2013 COM(2013) 309 final 2013/0161 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta TRIPS-sopimuksen 66 artiklan

Lisätiedot

WTO-linjaus Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005).

WTO-linjaus Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005). WTO-linjaus 2005 Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005). 1. Köyhdyttämisen rakenteita purkava kauppajärjestelmä Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. haluaa vaikuttaa demokraattisen,

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Kansanvälinen kauppa. TTS-kurssi Juha Tervala Helsingin yliopisto

Kansanvälinen kauppa. TTS-kurssi Juha Tervala Helsingin yliopisto Kansanvälinen kauppa TTS-kurssi Juha Tervala Helsingin yliopisto Kansainvälinen kauppa ja WTO Luennon tarkoituksena on antaa kuva globalisaation ja kansainvälisen kaupan yhteydestä Luennon pääaihe on kansainvälinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.10.2016 COM(2016) 629 final 2016/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan

Lisätiedot

Asia EU:n kauppasopimusten arkkitehtuuri sopimusten jakaminen toimivallan perusteella

Asia EU:n kauppasopimusten arkkitehtuuri sopimusten jakaminen toimivallan perusteella Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201700964 TUO20 Hurtta Mia(UM) 13.09.2017 Asia EU:n kauppasopimusten arkkitehtuuri sopimusten jakaminen toimivallan perusteella Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Arvioita yritysten toimintaympäristöstä Maailma ei palaa taantuman jälkeen entiselleen Globaalin kysynnän

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0190 (NLE) 11916/15 WTO 185 PI 57 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Täytäntöönpanoasetuksen soveltamisalaa koskeva alustava tarkastelu

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Täytäntöönpanoasetuksen soveltamisalaa koskeva alustava tarkastelu EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.7.2017 COM(2017) 373 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Täytäntöönpanoasetuksen soveltamisalaa koskeva alustava tarkastelu FI FI KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Asia Valmistautuminen järjestettävään WTO:n kymmenenteen ministerikokoukseen

Asia Valmistautuminen järjestettävään WTO:n kymmenenteen ministerikokoukseen Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2015-01556 TUO-10 Hakkarainen Mikko(UM), Lukkarila Johanna(UM) 03.12.2015 Asia Valmistautuminen 15.-18.12.2015 järjestettävään WTO:n kymmenenteen ministerikokoukseen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-1230/5. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-1230/5. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 23.11.2015 B8-1230/5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että EU on kannattanut johdonmukaisesti vankkaa monenvälisiin sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa kauppaan tunnustaen samalla, että myös kahdenvälisten,

Lisätiedot

NÄLKÄ KASVAA Maailman kauppajärjestö, maatalous ja ruokaturvaa

NÄLKÄ KASVAA Maailman kauppajärjestö, maatalous ja ruokaturvaa 2 NÄLKÄ KASVAA Maailman kauppajärjestö, maatalous ja ruokaturvaa Maailmankaupan vapautuminen muuttaa ruoan ja elintarvikkeiden tuotantoa ja kansainvälistä kauppaa. Maataloustuotteet ja elintarvikkeet rinnastetaan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Ulkoasiainministeriö MINVA UM Ulkoasiainministeriö MINVA UM2017-01063 TUO-10 Sorsimo Tiina(UM) 04.10.2017 Viite Asia Epävirallinen kauppaministerien lounastapaaminen 13.10.2017 Brysselissä Alivaltiosihteeri Markku Keinänen osallistuu

Lisätiedot

Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1

Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1 Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1 Suomen lähti alueelle kaupan kautta Kaupalliset tarpeet pohjana - ensimmäiset edustustot 1929 Buenos Airesiin, 1931 Rio de Janeiroon Kauppasopimuksia jo

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008

Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008 Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008 Kepan mielestä monenvälisiä kauppaneuvotteluita tarvitaan. Kansainvälisen kaupan säännöistä pitää sopia ja reiluinta sopiminen on monenvälisellä foorumilla.

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM KPO Eduskunta Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM KPO Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2005-03075 KPO-05 22.11.2005 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU:n banaanin tuontijärjestelmän muuttaminen U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain

Lisätiedot

KUKA MÄÄRÄÄ SÄÄNNÖT? KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET

KUKA MÄÄRÄÄ SÄÄNNÖT? KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 1 Päivitetty syyskuussa 2001 alunperin vuonna 1996 ilmestyneestä versiosta. Toimittanut Anastasia Laitila. KUKA MÄÄRÄÄ SÄÄNNÖT? MAAILMAN

Lisätiedot

SISÄLLYS... JOHDANTO...

SISÄLLYS... JOHDANTO... SISÄLLYS SISÄLLYS... JOHDANTO... V XI 1 EUROOPAN UNIONIN INSTITUUTIOT... 1 1.1 Euroopan parlamentti... 2 1.2 Eurooppa-neuvosto... 5 1.3 Neuvosto... 6 1.4 Euroopan komissio... 8 1.5 Euroopan unionin tuomioistuin...

Lisätiedot

Itämeren alueen puumarkkinat -seminaari. Venäjän WTO-jäsenyys

Itämeren alueen puumarkkinat -seminaari. Venäjän WTO-jäsenyys Itämeren alueen puumarkkinat -seminaari Venäjän WTO-jäsenyys 14.2.2012 KPO-20, Ulkoasiainministeriö Venäjän WTO-jäsenyys -tilanne Venäjän WTO-liittymisneuvottelut saatiin päätökseen syksyllä 2011 Venäjän

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi?

Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? Esityksen sisältö Mikä CN-nimikkeistö on? Mihin sitä käytetään? Miksi nimikkeistöön tulee muutoksia vuosittain? Mistä saan apua oikean nimikkeistön löytämiseksi? 1.11.2011 Tulli CN-nimikkeistö 1 Harmonisoitu

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2016 COM(2016) 412 final 2016/0191 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta WTO:n poikkeuslupaa

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.3.2016 COM(2016) 94 final 2016/0057 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan

Lisätiedot

Kepan kauppapoliittinen linjaus OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä

Kepan kauppapoliittinen linjaus OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä 1 Kepan kauppapoliittinen linjaus 2003 OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry Kepa, haluaa vaikuttaa demokraattisen, koherentin ja köyhyyttä edistävän kansainvälisen

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM TUO-10 Lukkarila Johanna(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM TUO-10 Lukkarila Johanna(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2015-00938 TUO-10 Lukkarila Johanna(UM) 10.07.2015 Asia WTO; Maailman kauppajärjestön vuoden 2011 ministerikokouksessa päätetty vähiten kehittyneiden maiden palveluja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.11.2012 COM(2012) 646 final 2012/0308 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Tadžikistanin tasavallan liittymistä Maailman kauppajärjestöön koskevasta Euroopan unionin kannasta Maailman

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0029(NLE) kehitysvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0029(NLE) kehitysvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2015/0029(NLE) 5.5.2015 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle esityksestä neuvoston päätökseksi Maailman kauppajärjestön

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansainvälisen kaupan valiokunta 24.10.2007 TYÖASIAKIRJA aiheesta "Maailman kauppajärjestö uudistusten tiellä" Kansainvälisen kaupan valiokunta Esittelijä: Cristiana Muscardini

Lisätiedot

Venäjän WTO jäsenyys. Barents Logistics 2 Seminaari 20.4.2012. Sara Ohls, Ulkoasiainministeriö

Venäjän WTO jäsenyys. Barents Logistics 2 Seminaari 20.4.2012. Sara Ohls, Ulkoasiainministeriö Venäjän WTO jäsenyys Barents Logistics 2 Seminaari 20.4.2012 Sara Ohls, Ulkoasiainministeriö Kauppapoliittinen osasto Tilanne Liittymisneuvottelut saatiin päätökseen syksyllä 2011. Jäsenyys hyväksyttiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.10.2017 COM(2017) 574 final 2017/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisellä assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1 T AEO Authorised Economic Operator Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus AEO-toimijapäivä 1 1) AEO-ohjelmien vertailu teoriassa TUNNUSTAMISEN VAIHEET - hakemus-, arviointiprosessi, kriteerit ja edut

Lisätiedot

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017 EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017 EU:n digiagenda Osa Eurooppa 2020 strategiaa, sis: Digitaaliset sisämarkkinat Yhteistoimintakyvyn

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 50 final 2015/0029 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä

Lisätiedot

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Maatalousuudistuksen valmistelua Juha Marttila

Maatalousuudistuksen valmistelua Juha Marttila Maatalousuudistuksen valmistelua 1.3.2017 Juha Marttila Komission puheenjohtaja Juncker 1. Työllisyys, kasvu ja investoinnit ohjelman hengessä. 2. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) perustehtävä suoritettu,

Lisätiedot

196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA.

196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA. 196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 2 von 10 196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte

Lisätiedot

Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership

Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership EU:n ja USA:n välinen kauppa- ja investointikumppanuus Virallisena tavoitteena

Lisätiedot

Asia Komission suositus neuvostolle neuvottelujen aloittamisesta Uuden-Seelannin kanssa vapaakauppasopimuksen tekemiseksi

Asia Komission suositus neuvostolle neuvottelujen aloittamisesta Uuden-Seelannin kanssa vapaakauppasopimuksen tekemiseksi Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2017-01204 TUO-10 Friman Aino(UM) 30.10.2017 Asia Komission suositus neuvostolle neuvottelujen aloittamisesta Uuden-Seelannin kanssa vapaakauppasopimuksen tekemiseksi

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0067(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0067(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0067(NLE) 4.4.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sopimuksen tekemisestä informaatioteknologiatuotteiden kaupan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-20 Kostiainen Anna-Maija JULKINEN SUURI VALIOKUNTA ULKOASIAINVALIOKUNTA

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-20 Kostiainen Anna-Maija JULKINEN SUURI VALIOKUNTA ULKOASIAINVALIOKUNTA Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2009-01089 ASA-20 Kostiainen Anna-Maija 11.06.2009 JULKINEN SUURI VALIOKUNTA ULKOASIAINVALIOKUNTA Viite Asia EU; Kauppapolitiikka; E-kirje; EU:n neuvottelut kokonaisvaltaista

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/2149(INI) 23.6.2017 TARKISTUKSET 1-13 Franz Obermayr (PE602.824v01-00) perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta kansallisten parlamenttien

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

EU:n laittomien hakkuiden ohjelma taustaa. Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö

EU:n laittomien hakkuiden ohjelma taustaa. Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö EU:n laittomien hakkuiden ohjelma taustaa Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö Laittomat hakkuut kansainvälisen sääntelyn kohde Laittomat hakkuut on tiedostettu kasvavaksi globaaliksi ongelmaksi

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Ulkoasiainministeriö MINVA UM Ulkoasiainministeriö MINVA UM2015-01648 TUO-10 Lukkarila Johanna(UM) 09.12.2015 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kauppaministereiden kokoonpanossa Nairobissa 15.-18.12.2015 WTO:n kymmenennen ministerikokouksen

Lisätiedot

Maaseutuviraston ohjeet. Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013

Maaseutuviraston ohjeet. Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013 Maaseutuviraston ohjeet Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Oppaan rakenne... 3 3 Taulukko 1 vakiotuontitodistus... 4 4 Taulukko 2 vientitodistus... 4 5 Taulukko

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

Osastopäällikkö, taloudellisten ulkosuhteiden osasto, ulkoasiainministeriö

Osastopäällikkö, taloudellisten ulkosuhteiden osasto, ulkoasiainministeriö Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00548 TUO-10 Sell Malena(UM) 24.04.2014 VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Asia Suositus neuvoston päätelmiksi neuvottelujen aloittamisesta vihreiden

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2012/0060(COD) sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2012/0060(COD) sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2012/0060(COD) 31.5.2017 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 2010/0059(COD) 2.7.2010 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0220 (NLE) 10974/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: WTO 196 SERVICES 21 FDI 17 CDN 13 NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot