Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008"

Transkriptio

1 Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008 Kepan mielestä monenvälisiä kauppaneuvotteluita tarvitaan. Kansainvälisen kaupan säännöistä pitää sopia ja reiluinta sopiminen on monenvälisellä foorumilla. WTO:n päätöksenteon ja sopimusten oikeudenmukaisuudessa on kuitenkin paljon parannettavaa. Nykyiset vuonna 2001 alkaneet WTO-neuvottelut on ristitty "kehityskierrokseksi, joissa pyritään erityisesti ottamaan huomioon kehitysmaiden tarpeet. Maailmaa koettelevat kriisit korostavat tavoitteen tärkeyttä. Ruokakriisi on osoittanut, että kehitysmaiden maataloustuotantoa pitää kehittää. Finanssikriisi näyttää, että esimerkiksi finanssipalveluissa on kansallisen valvonnan ja säätelyn kehittäminen tärkeää ennen alan yksityistämistä ja kansainvälistämistä. Myös ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää muutoksia kauppapolitiikassa. Kepa on huolissaan siitä, etteivät kehitysmaiden tarpeet maailmanlaajuisista kriiseistä ja julkilausutuista tavoitteista huolimatta ohjaa neuvotteluita. Teollisuusmaat vastustavat kehitysmaiden näkemyksiä tällä hetkellä erityisesti neuvotteluissa kehitysmaiden oikeudesta suojella maataloustuottajiaan, teollisuusmaiden puuvillatuista sekä kaupan täydestä vapauttamisesta muutamilla teollisuudenaloilla. Joulukuussa 2008 julkaistut neuvottelutekstit löytyvät WTO:n verkkosivuilta. Kepa katsoo, että WTO-neuvotteluissa kehitysmaat tarvitsevat oikeuden suojella maataloustuottajiaan, erityisesti kun tuonti kasvaa yllättäen ei ole Euroopan edun mukaista ajaa vain vientiyritystensä intressejä. Esimerkiksi ruokakriisien ehkäiseminen vaatii elintarvikemarkkinoiden tervehdyttämistä vahvistamalla kehitysmaiden maataloutta. ei olla juuri muuttamassa EU:n tai Yhdysvaltojen maatalouspolitiikkaa, eikä kehitysmailta pidä "vastapainona" vaatia maatalous-, teollisuus- tai palvelualojen laajaa vapauttamista kehitysmaat tarvitsevat oikeuden suojalla nuoria, lupaavia teollisuudenaloja, aivan kuten Euroopan maat ja Yhdysvallat suojelivat teollistuessaan. Kehitysmailta ei saa vaatia teollisuusmaita suurempia teollisuustullien leikkauksia ja tullien keskittäminen pitää olla mahdollista. pitää teollisuuden sektorisopimusten säilyä vapaaehtoisina, kehityskierroksen mandaatin mukaisesti. ei pidä vaatia kehitysmaita vapauttamaan palvelukauppaansa nopeammin, kuin ne ehtivät kehittää palvelualojen sääntöjä ja valvontaa. kehitysmaiden pitää voida säilyttää peruspalvelut julkisen sektorin tuottamina, jos niiden kansalaiset niin toivovat. pitää nopeasti neuvotella perinnetiedon ja geneettisten resurssien alkuperän ilmoittamisesta pantettihakemuksissa, nostaen kehitysmaiden tarpeet etusijalle.

2 Suojelua kehitysmaiden viljelijöille Maatalouskaupan säännöt ovat kehitysmaille keskeisiä. Maatalous työllistää yli puolet kehitysmaiden ihmisistä ja on vientikaupan, teollistumisen ja talouskasvun moottori. Köyhimmille kehitysmaille keskeisin kysymys on oikeus suojella maansa pienviljelijöitä ulkomaiselta kilpailulta ja polkumyynniltä. Harvat kehitysmaiden pienviljelijät edes haaveilevat ulkomaankaupasta - heidän tavoitteensa on pärjätä kotimarkkinoillaan. WTO-neuvotteluissa kehitysmaita kuitenkin vaaditaan, vähiten kehittyneitä maita lukuun ottamatta, avaamaan markkinoitaan. Kehitysmailta vaaditaan tullileikkauksia, jotka ovat suuruudeltaan kaksi kolmannesta teollisuusmaiden tullileikkauksista ja maksimissaan 36 prosenttia. Leikkausvaatimus on jopa kovempi kuin edellisellä, Uruguayn neuvottelukierroksella, jolla kehitysmailta vaadittiin 24 prosentin keskimääräisiä tullileikkauksia. Kehitysmaat ovat pyytäneet oikeutta pienempiin vähennyksiin edes erityistuotteiden osalta, eli sellaisen maataloustuotannon osalta, joka on kaikista tärkeintä heidän ruokaturvansa, työllisyytensä ja maaseutunsa kehityksen kannalta. Kehitysmaiden G33-ryhmä on katsonut tarvitsevansa pienemmän tullileikkauksen viidennekselle maataloustuotannostaan, mutta muut ovat suostumassa vain pieniin huojennuksiin 12 prosentille tuotannosta. Lisäksi kehitysmaat tarvitsevat erityissuojalausekkeen, eli oikeuden nostaa väliaikaisesti minkä vain tuotteen tulleja, jos sen tuonti kasvaa yhtäkkiä tai tuontihinta romahtaa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on todennut tällaisten tuontipiikkien yleistyneen huomattavasti viime vuosikymmenellä. Neuvottelut erityissuojalausekkeesta ovat tiukat. Heinäkuun 2008 ministerikokouksessa erimielisyydet kärjistyivät juuri tämän lausekkeen kohdalla ja neuvottelut kaatuivat. Neuvotteluita käydään siitä kuinka suuri tuontitulva tai hintaromahdus oikeuttaa tullien nostamisen; paljonko ja kuinka kauaksi aikaa tulleja saa nostaa; ja kuinka nopeasti tullikorotuksen saa toistaa. Jos erityissuojalausekkeesta tulee liian monimutkainen kehitysmaiden käytettäväksi, ei siitä ole hyötyä. Tuontivolyymien ja -hintojen muutoksen osoittaminen pitää olla köyhälle maalle mahdollista ja tullinoston suuruus pitää ensisijaisesti määräytyä tuontipiikin suuruudesta, ei nykyisistä tullitasoista tai muista keinotekoisista tekijöistä. Euroopan unionin kantoihin vaikuttavat voimakkaasti eurooppalaisten vientiyritysten intressit. Esimerkiksi eurooppalaisten maanviljelijöiden etujärjestö COPA COGECA on vastustanut suojalausekkeen myöntämistä kehitysmaiden viljelijöille. Kehitysmaille tulee antaa nykyehdotuksia laajempi oikeus suojella erityistuotteitaan sekä vahvempi ja helppokäyttöisempi erityissuojalauseke. Ei ole Euroopan edun mukaista ajaa vain vientiyritystensä intressejä. Esimerkiksi ruokakriisien ehkäiseminen vaatii elintarvikemarkkinoiden tervehdyttämistä vahvistamalla kehitysmaiden maataloutta. Teollisuusmaiden maataloustuet eivät juuri muutu WTO:ssa neuvotellaan myös teollisuusmaiden maataloustukien vähentämisestä. Todellisuudessa teollisuusmaiden maataloustuet ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasvaneet 299 miljardista dollarista vuodessa 365 miljardiin vuodessa. Tuet vääristävät kauppaa ja eurooppalaistuotteiden myynti halvalla kehitysmaihin vie kehitysmaiden pienviljelijöiltä mahdollisuuden kilpailla reilusti edes kotimarkkinoillaan.

3 Yksi esimerkki teollisuusmaiden maataloustukien vahingollisista vaikutuksista ovat puuvillamarkkinat, joita vääristävät Yhdysvaltain vuosittaiset miljardin dollarin tuet suurille puuvillatiloilleen. Tuet tuhoavat kilpailumahdollisuudet tuottajilta erityisesti neljässä Länsi-Afrikan valtiossa eli Burkina Fasossa, Malissa, Senegalissa ja Beninissä. Nämä tuottajamaat vaativat WTO:ssa, että Yhdysvallat leikkaisivat puuvillatukiaan vielä muita tukia nopeammin. Yhdysvallat on kuitenkin vältellyt keskustelua aiheesta. Muidenkaan tukien uudistaminen ei juuri etene. Teollisuusmaiden kauppaa vääristäviksi luokiteltujen tukien maksimimääriin on ehdotettu leikkauksia, jotka kuulostavat suurilta, mutta niiden todelliset vaikutukset olisivat pienet. Yhdysvaltojen tukien maksimimäärää on ehdotettu 70 prosentin leikkauksia 48,3 miljardista dollarista 14,5 miljardiin ja Euroopan unionin maksimitukiin 80 prosentin leikkauksia 110,3 miljardista eurosta 22 miljardiin. Leikkaukset eivät muuttaisi EU:n tai Yhdysvaltojen maatalouspolitiikkaa. EU-tukien arvioidaan joka tapauksessa laskevan noin vuoden ,8 miljardista eurosta noin 12 miljardiin vuonna 2014 yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksen vuoksi. Yhdysvallat voivat jatkaa tukipolitiikkaa täysin muutoksitta - sen tukimaksatukset olivat 11 miljardia dollaria vuonna 2006 ja 8 miljardia vuonna Teollisuusmaat maksavat maataloudelleen myös tukia, joiden ei katsota vääristävän kauppaa. Näitä tukia teollisuusmaat saavat WTO-sääntöjen puolesta vaikka nostaa. Niitä maksettiin vuonna 2000 Yhdysvalloissa 500 miljardia dollarin edestä ja EU:ssa 22 miljardia euron edestä. WTO-neuvotteluissa on sovittu selvien vientitukien poistamisesta. Tämä ei kuitenkaan riitä poistamaan teollisuusmaiden maataloustuotteiden polkumyyntiä kehitysmaihin, jos kokonaistukisummat kasvavat ja kehitysmaiden maataloustullit laskevat. Koska WTO-sopimus ole vaatimassa suurta muutosta EU:n tai Yhdysvaltojen maatalouspolitiikkaan, ei kehitysmailta pidä "vastapainona" vaatia maatalous-, teollisuus- tai palvelualojen laajaa vapauttamista. Kehitysmaille tilaa teollistua Teollisuustuotteiden osalta WTO:ssa neuvotellaan yleisistä tullileikkauksista, jotka koskisivat yhtäläisesti kaikkia tuotannonaloja, sekä sektorisopimuksista, joissa yksittäisten tuotannonalojen tullit poistettaisiin kokonaan. Suurin erimielisyys koskee sektorisopimusten vapaaehtoisuutta. Kehityskierroksen alussa sovittiin, että kukin maa saisi liittyä sektorisopimuksiin tai olla liittymättä, omien tarpeidensa mukaan. Nyt sopimuksia on ehdotettu 14 alalle ja EU:n sekä Yhdysvaltojen vaatimukset suurimpien kehitysmaiden osallistumisesta ovat kiristyneet. Yhdysvallat on itse ehdottanut kemikaalialan tullien poistoa ja EU tekstiilikaupan vapauttamista. Syksyllä 2008 Yhdysvallat on jopa todennut, ettei WTO-sopimusta synny ilman Intian, Kiinan ja Brasilian osallistumista ainakin yhteen tai kahteen sektorisopimukseen. Erityisesti Intia ja Kiina vastustavat neuvotteluagendan muuttamista eli sektorisopimusten muuttamista vapaaehtoisista pakollisiksi tässä vaiheessa neuvotteluita. Sektorisopimuksissa on myös luonnonvarojen kannalta huolestuttavia ehdotuksia. Norjan ehdottama kalatuotteiden vapautus voisi lisätä ylikalastusta. Kanadan ehdottama puutavarakaupan vapautus puolestaan voisi ruokkia metsähakkuita ja vähentää ilmastonmuutosta torjuvia hiilinieluja. Euroopan komission vaikutusarvio WTO-neuvotteluista toteaa, että "esimerkiksi In-

4 donesiassa metsäsektori kärsii vakavista kestävyysongelmista. Kaupan vapauttaminen tai lähes mikä tahansa muutos, joka lisäisi metsätuotteiden tuotantoa nykytasolta, todennäköisesti pääasiassa heikentäisi kestävyyttä vahvistamalla nykyisiä kielteisiä trendejä". Neuvottelut yleisistä, kaikkia teollisuudenaloja koskevista tullileikkauksista eivät nekään vastaa alkuperäistä sopimusta. Vuonna 2001 sovittiin, että kehityskierroksella kehitysmailta vaaditaan kaupan vapauttamisessa "vähemmän kuin täyttä vastavuoroisuutta". Periaate on pitänyt vähiten kehittyneiden maiden osalta, joilta ei vaadita tullileikkauksia. Muiden maiden teollisuustullileikkausten periaatteeksi ollaan kuitenkin sopimassa, että korkeampia tullitasoja leikataan enemmän, eli kehitysmaiden verrattain korkeita tulleja leikataan teollisuusmaiden tulleja enemmän. Nyt suurimpien kehitysmaiden tulleihin vaaditaan tuplaleikkauksia teollisuusmaihin nähden. Joulukuun 2008 neuvotteluteksteissä vaaditaan EU:n, Yhdysvaltojen ja Japanin tullikattoihin keskimäärin 28 prosentin leikkauksia ja Intian, Brasilian, Indonesian ja Venezuelan kaltaisten kehitysmaiden tullikattoihin noin 60 prosentin leikkauksia. Arvioidaan, että leikkaukset typistäisivät kehitysmaiden teollisuustullit keskimäärin 12 prosenttiin. Tällaiset tullit olisivat monessa kehitysmaassa liian pienet tukemaan paikallisten teollisuusyritysten kehittymistä. Neuvottelutekstistä löytyy myös klausuuli, joka estäisi tullien keskittämisen yhdelle teollisuudenalalle ja vaikeuttaisi entisestään tietyn nuoren teollisuudenalan suojelua. Kehitysmaat tarvitsevat oikeuden suojalla nuoria, lupaavia teollisuudenaloja, aivan kuten Euroopan maat ja Yhdysvallat suojelivat teollistuessaan. Kehitysmailta ei saa vaatia teollisuusmaita suurempia teollisuustullien leikkauksia ja tullien keskittäminen pitää olla mahdollista. Teollisuuden sektorisopimusten on säilyttävä vapaaehtoisina, kehityskierroksen mandaatin mukaisesti. Malttia kehitysmaiden palvelujen vapauttamiseen Kehityskierroksella neuvotellaan myös kaikkien palvelualojen vapauttamisesta. Teoriassa kukin maa voi itse päättää mitkä palvelualat se vapauttaa, mutta käytännössä teollisuusmaat painostavat kehitysmaita laajaan vapauttamiseen. Tavoite on, että mahdollisimman monella alalla kaikkia palvelutuottajia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti sulkematta yksityisyrityksiä pois ja antamatta kotimaisille tuottajille etulyöntiasemaa. Käytännössä neuvottelut siis rohkaisevat palvelujen yksityistämistä ja avaamista kansainväliselle kilpailulle. Mitään kehitysmaata ei pitäisi rohkaista palvelujen yksityistämiseen, ennen kuin sillä on toimivat säännöt palvelujen laadusta ja köyhien ihmisryhmien palvelemisesta. Peruspalvelut kuten koulutus-, terveys- ja vesipalvelut ovat tärkeä osa yksilöllistä turvallisuutta. Pienviljelijöille erityisen tärkeää on myös rahoitus- ja kuljetuspalvelujen saatavuus. Palvelutarjonnan tasapuolisuus voi jäädä kansainvälistymisen jalkoihin. Esimerkiksi pankkipalvelujen vapauttamiseen liittyy riski, että ulkomaiset liikepankit poimivat itselleen varakkaat kaupunkiasiakkaat ja jättävät paikalliset pankit konkurssin partaalle palvelemaan maaseudun köyhiä riskiasiakkaita. Esimerkiksi Meksikossa pankkialan vapauttaminen vuonna 1993 vähensi rahoitusta pienviljelijöille. Palvelutarjonnan kansainvälistymisestä hyötyvät pääasiassa teollisuusmaat. Kymmenen suurinta viejämaata ovat kaikki teollisuusmaita ja ne hallitsevat lähes 60 prosenttia kansainväli-

5 sistä palvelumarkkinoista. Kehitysmaiden ei pidä vaatia vapauttamaan palvelukauppaansa nopeammin, kuin mitä he ehtivät kehittää palvelualojen sääntöjä ja valvontaa. Kehitysmaiden pitää voida säilyttää peruspalvelut julkisen sektorin tuottamina, jos niiden kansalaiset niin toivovat. Ihmisille vahvempi oikeus perinnetietoon ja geneettisiin resursseihin Neuvotteluita käydään myös tekijänoikeussääntöjen uudistamisesta. Kehitysmaiden tarpeet ovat vahvat esimerkiksi keskustelussa siitä, pitäisikö patentinhakijan ilmoittaa keksintöönsä liittyvien perinnetiedon ja geneettisten resurssien alkuperä. Ilmoittaminen lisäisi mahdollisuuksia arvioida yrityksen ulkopuolisten ihmisten ja erityisesti kehitysmaissa sijaitsevien yhteisöjen roolia keksinnössä. Lukuisilla kyläyhteisöillä on kehitysmaissa patentin arvoista perinnetietoa, joka on dokumentoimatonta, joten yritykset ovat voineet väittää esimerkiksi terveysvaikutteisia kasveja omiksi löydöikseen jakamatta patenttituloja yhteisöjen kanssa. Perinnetiedon ja geneettisten resurssien alkuperän ilmoittamisesta patenttihakemuksissa pitää neuvotella mahdollisimman nopeasti ja kehitysmaiden tarpeet tulee nostaa neuvotteluissa etusijalle.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2013 COM(2013) 750 final 2013/0364 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Doha: mitä on pelissä?

Doha: mitä on pelissä? SPEECH/06/407 Peter Mandelson EU:n kauppapolitiikasta vastaava komissaari Doha: mitä on pelissä? Canada-UK Chamber of Commerce (Kanadalais-brittiläinen kauppakamari) Lontoo 23. kesäkuuta 2006 Tässä puheessaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Suomen maatalouden tulevaisuus

Suomen maatalouden tulevaisuus SPEECH/03/457 Franz FISCHLER Maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja kalastuksesta vastaava Euroopan komission jäsen Suomen maatalouden tulevaisuus Osallistuminen Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.1.2016 COM(2016) 9 final 2016/0004 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteistyötä ja vastavuoroista hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet:  ja  Hakupäivä 23.3. Maataloustukijärjestelmät Toni Uusimäki 2016 Lähteet: http://mmm.fi/maataloustuet ja http://europa.eu/pol/agr/index_fi.htm Hakupäivä 23.3.2016 Maatalous kuuluu EU:n toimivaltaan Viljelijätukien kokonaisuus

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kauppapolitiikka ja integraatio 1

Kauppapolitiikka ja integraatio 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 1/2005 VÄITÖKSIÄ Kauppapolitiikka ja integraatio 1 Risto Vaittinen FT, ekonomisti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 1 Kirjoitus perustuu 22.9.2004

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Kansalaisjärjestöseminaari 24.3.2010; Kauppapolitiikan tietoisku Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Dohan kauppaneuvottelukierros Käynnissä vuodesta 2001 Järjestyksessä 9. kauppaneuvottelukierros Tavoitteena

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista toimintaa; kauppapolitiikan politisoituminen Aiempaa enemmän esillä EU:n kilpailukykypolitiikassa johtuen globaaleista arvoketjuista

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa Ulkoasiainministeriö Ulkoasianministeriö E-JATKOKIRJELMÄ UM2006-00569 ALI-41 Mikkola Henna 08.03.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; Barcelonan prosessi; EuroMed

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2015 COM(2015) 483 final 2015/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta siltä osin kuin on

Lisätiedot

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Arvioita yritysten toimintaympäristöstä Maailma ei palaa taantuman jälkeen entiselleen Globaalin kysynnän

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

U 23/2017 vp. ja Kiinan sekä Japanin kanssa sekä Euroopan unionin ja Amerikan Yhdysvaltojen välisen lentoturvallisuussopimuksen

U 23/2017 vp. ja Kiinan sekä Japanin kanssa sekä Euroopan unionin ja Amerikan Yhdysvaltojen välisen lentoturvallisuussopimuksen Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle neuvotteluista kattaviksi lentoliikennesopimuksiksi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden sekä Kaakkois-Aasian valtioiden liiton (ASEAN), Qatarin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

SELVITYS WTO:N KAUPPANEUVOTTELUJEN TILANTEESTA Ulkoasiainministeriö Kauppapoliittinen osasto TIIVISTELMÄ

SELVITYS WTO:N KAUPPANEUVOTTELUJEN TILANTEESTA Ulkoasiainministeriö Kauppapoliittinen osasto TIIVISTELMÄ SELVITYS WTO:N KAUPPANEUVOTTELUJEN TILANTEESTA Ulkoasiainministeriö Kauppapoliittinen osasto 03.12.2002 TIIVISTELMÄ YLEISTÄ WTO:n kauppaneuvottelukierrokselle ("Dohan kehityskierros") sovitusta ajasta

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

LUONNOS: PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

LUONNOS: PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 11.2.2015 B8-0000/2015 LUONNOS: PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0000/2015 johdosta työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

TIISTAI 5. SYYSKUUTA 2006

TIISTAI 5. SYYSKUUTA 2006 2-001 TIISTAI 5. SYYSKUUTA 2006 2-002 2-003 Puhetta johti varapuhemies McMILLAN-SCOTT 2-004 (Istunto avattiin klo 9.00.) 2-005 2-006 Istunnon avaaminen Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja Keskustelu

Lisätiedot

Maaseutuviraston ohjeet. Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013

Maaseutuviraston ohjeet. Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013 Maaseutuviraston ohjeet Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Oppaan rakenne... 3 3 Taulukko 1 vakiotuontitodistus... 4 4 Taulukko 2 vientitodistus... 4 5 Taulukko

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««Kehitysyhteistyövaliokunta 2009 VÄLIAIKAINEN 2005/0118(CNS) 2005/0120(CNS) 11.8.2005 LAUSUNTOLUONNOS kehitysyhteistyövaliokunnalta maatalouden ja maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.10.2001 KOM(2001) 604 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (ETY) N:o 2658/87 muuttamisesta yhteisen tullitariffin tullien yksipuoliseksi suspendoinniksi

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE KOLMASTOISTA KERTOMUS

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE KOLMASTOISTA KERTOMUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2016 COM(2016) 392 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE KOLMASTOISTA KERTOMUS VUODEN 2015 YLEISKATSAUS KOLMANSIEN MAIDEN EUROOPAN UNIONIIN KOHDISTAMIIN

Lisätiedot

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 Summary in Finnish OECD Tiede, tekniikka ja teollisuus: Katsaus 2006 Suomenkielinen tiivistelmä YHTEENVETO Paremmat näkymät tieteelle, tekniikalle ja

Lisätiedot

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Lähtökohtana ilmasto-oikeudenmukaisuus ry pyrkii vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, jotta siinä kunnioitetaan maailman köyhimpien ihmisten oikeuksia. Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.9.2014 COM(2014) 539 final 2014/0249 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisten hankintojen komiteassa esitettävästä Euroopan unionin kannasta unionin vastustuksen perumiseen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Keski-Suomen Päivä 18.04.2008. Taloudelliset ulkosuhteet ja ulkopolitiikka. Osastopäällikkö Jorma Korhonen Ulkoasiainministeriö

Keski-Suomen Päivä 18.04.2008. Taloudelliset ulkosuhteet ja ulkopolitiikka. Osastopäällikkö Jorma Korhonen Ulkoasiainministeriö Keski-Suomen Päivä 18.04.2008 Taloudelliset ulkosuhteet ja ulkopolitiikka Osastopäällikkö Jorma Korhonen Ulkoasiainministeriö Kauppa- ja kansainvälisen talouspolitiikan puitteiden muutos Kauppapolitiikka

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja. Juha Korkeaoja. Edustajakokous 21.4.2016. Hyvät ProAgria keskusten edustajat, hyvät läsnäolijat

ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja. Juha Korkeaoja. Edustajakokous 21.4.2016. Hyvät ProAgria keskusten edustajat, hyvät läsnäolijat ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja Juha Korkeaoja Edustajakokous 21.4.2016 Hyvät ProAgria keskusten edustajat, hyvät läsnäolijat Onko Suomen maataloudella tulevaisuutta? Tämä kysymys on

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. marraskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. marraskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0351 (COD) 14249/16 ADD 2 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 9. marraskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-10 Mäkinen Mari(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-10 Mäkinen Mari(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2013-00602 EUR-10 Mäkinen Mari(UM) 13.05.2013 JULKINEN VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Suositus neuvoston päätökseksi komission valtuuttamisesta aloittaa

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1 T AEO Authorised Economic Operator Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus AEO-toimijapäivä 1 1) AEO-ohjelmien vertailu teoriassa TUNNUSTAMISEN VAIHEET - hakemus-, arviointiprosessi, kriteerit ja edut

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Maatalousuudistuksen valmistelua Juha Marttila

Maatalousuudistuksen valmistelua Juha Marttila Maatalousuudistuksen valmistelua 1.3.2017 Juha Marttila Komission puheenjohtaja Juncker 1. Työllisyys, kasvu ja investoinnit ohjelman hengessä. 2. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) perustehtävä suoritettu,

Lisätiedot

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 10.5.2010 2009/2237(INI) TARKISTUKSET 1-18 Esther Herranz García (PE440.189v01-00) Oikeudenmukaiset

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

PUBLIC 8974/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PV/CONS 23 RELEX 402

PUBLIC 8974/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PV/CONS 23 RELEX 402 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PUBLIC PV/CONS 23 RELEX 402 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Euroopan unionin neuvoston 3463. istunto (ULKOASIAT/KAUPPA),

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 50 final 2015/0029 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.1.2001 KOM(2001) 19 lopullinen 2001/0022 (ACC) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden Euroopan unionina toimivien jäsenvaltioiden sekä Slovenian

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot