WTO-linjaus Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005).

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WTO-linjaus Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005)."

Transkriptio

1 WTO-linjaus 2005 Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005). 1. Köyhdyttämisen rakenteita purkava kauppajärjestelmä Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. haluaa vaikuttaa demokraattisen, koherentin ja köyhdyttäviä talousrakenteita purkavan kauppapolitiikan toteuttamiseen WTO:ssa. Kauppasopimusten tulisi lisäksi tukea YK:n periaatteita ja sopimuksia ympäristöstä, ihmisoikeuksista ja sosiaalisesta kehityksestä. Näiden mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus riittävään ja täysipainoiseen ravintoon samoin kuin terveyteen ja koulutukseen. Maailman valtiot ovat sitoutuneet niin sanottuihin Vuosituhannen kehityspäämääriin, joiden keskeisin tavoite on äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Suomen on toimittava aktiivisesti köyhdyttämistä vähentävän politiikan puolesta kahdenvälisissä suhteissaan ja kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien Maailman kauppajärjestössä. WTO:n Hong Kongin ministerikokous ja siihen valmistautuminen ovat keskeisiä virstanpylväitä tässä prosessissa. Dohan kierros ei ole lunastanut työnimeään kehityskierroksena. Suurten maiden kiinnostus neuvotteluissa on suuntautunut kaupan avaamiseen, rikkaiden maiden taholta ennen kaikkea palvelujen ja teollisuustuotteiden kaupassa. Todellinen panostus kehityskysymysten ratkaisuun on puuttunut, eikä poliittista tahtoa ole löytynyt määrittelemään riittävää liikkumavaraa, jolla köyhimmät maat voisivat suojata keskeistä tuotantoaan erityisesti maataloudessa. Lähtökohdaksi köyhdyttämisen poistaminen Kauppa on väline ei itseisarvo - inhimillisen kehityksen edistämiseksi. Usein toistettu käsitys siitä, että kauppa on parasta kehitysapua on liian yksinkertaistava näkemys heterogeenisen kehitysmaakentän todellisuudesta. Köyhimpienkin maiden odotetaan poistavan ulkomaan kaupan rajoituksia köyhyyden vähentämiseksi. Tämän politiikan käytännön tulokset eivät kuitenkaan automaattisesti tue yhteyttä vapaakaupan ja köyhimpiä hyödyttävän talouskasvun välillä. WTO-sopimuksen johdanto toteaa, että kauppa on hyödyllistä ainoastaan siltä osin kuin se edistää laajempia yhteiskunnallisia ja kehityspoliittisia tavoitteita. Vaikka yksikään maa ei ole kehittynyt kääntämällä selkänsä kansainväliselle kaupalle, eivät teollisuusmaat rakentaneet menestystään pelkästään vapauttamalla kauppaansa. Pikemminkin teollisuusmaat ovat poistaneet tullimuurejaan vasta kun niiden talous on kehittynyt riittävästi. Kansallista yrittäjyyttä vahvistavat instituutiot ja globaalien markkinoiden mahdollisuuksia hyödyntävät kehitysstrategiat näyttäisivät olleen onnistuneen kehityksen kannalta tärkeämpiä kuin vapaakauppa. Köyhien maiden perusongelma on kuitenkin niiden poliittisen liikkumavaran kapeus; käytettävissä oleva kansallisen kehityspolitiikan keinovalikoima on muun muassa WTO-

2 sopimusten takia huomattavasti kapeampi, kuin mitä kehittyneillä mailla oli ennen WTO:n perustamista. WTO-sopimusten yksi keskeisin ongelmakohta on pyrkimys kaikkia valtioita yhtäläisesti sitoviin sääntöihin, jotka eivät ota huomioon maiden kehitystasoa. Ei voida olettaa, että yksi talouspoliittinen keinovalikoima sopii kaikille. Euroopan unioni ja Suomi ovat kehitysmaapoliittisissa linjauksissaan sitoutuneet eri politiikan alojen väliseen johdonmukaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitoutumista siihen, etteivät muiden alojen politiikat heikennä kehityspoliittisia tavoitteita. WTO:taei pitäisikään arvioida sen perusteella, miten sen puitteissa pystytään maksimoimaan tavaroiden ja palveluiden kaupan volyymi. Sen sijaan WTO -sopimuksiin ehdotettuja muutoksia pitäisi arvioida sen perusteella, maksimoivatko ne jäsenmaissa ihmisoikeuksien edistämistä, tasa-arvoa ja toimeentulomahdollisuuksia. Tämän vuoksi Suomen tulee ottaa huomioon seuraavat näkökohdat: Suomen ja EU:n on asetettava kehityskysymysten käsittely etusijalle neuvotteluiden edistämisessä. Suomen ja EU:n on toteutettava köyhyyttä poistavaa kauppapolitiikkaa ja varmistettava eri politiikan alojen koherenssi aikaisempaa paremmin, myös WTO:n sisällä. YK:n mukaan valtiot ovat velvollisia suojamaan ja edistämään ihmisoikeuksia ja arvioimaan kaupan vapauttamisen vaikutuksia niihin ennen uusien sopimusten hyväksymistä. WTO:n ja sen yksittäisten jäsenten tehtävä on huolehtia ihmisoikeussopimusten ensisijaisesta velvoittavuudesta myös kauppasopimuksiin nähden. Suomen tulee tukea kehitysmaiden erityiskohtelun muuttamista niin, että köyhimmillä kehitysmailla on pysyvä mahdollisuus poiketa WTO-säännöistä, mikäli ne estävät mahdollisuutta toteuttaa ihmisoikeussopimusten velvoitteita. WTO:ssa tulee luoda mekanismeja kestävälle yhteistyölle YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. 2. Keskeisimmät tavoitteet Köyhdyttämisen lopettaminen edellyttää muutosta sekä kehitysmaiden että teollisuusmaiden kansallisissa politiikoissa, että niissä kansainvälisissä järjestelyissä, jotka asettavat raameja näille kansallisille päätöksille. Monenkeskiset kauppasopimukset kuuluvat näihin järjestelyihin. Kehitysnäkökulman toteutuminen kauppapolitiikassa vaatii laajoja muutoksia esimerkiksi WTO:n maataloussopimukseen, palvelukauppasopimus GATS:iin, WTO-sopimusten ja YK:n ympäristösopimusten välisiin suhteisiin sekä TRIPS-sopimukseen. WTO-järjestelmän uudistamisessa Kepa keskittyy seuraaviin aihealueisiin: a) WTO:n avoimuuteen ja päätöksenteon demokraattisuuteen, jossa keskeistä on muun muassa kehitysmaiden osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon sekä Suomen kauppapoliittisen valmistelutyön ja päätöksenteon avoimuus. b) WTO-sopimusten kattavuuteen ja järjestön suhteeseen muihin kansainvälisiin järjestöihin; c) Ihmisoikeudet on asetettava etusijalle kauppasopimuksista neuvoteltaessa. Erityisesti on

3 huomioitava ruokaturvan ja köyhyyden välinen yhteys, sekä julkisten palvelujen saatavuuden turvaaminen paikallislähtöisesti mukaan lukien lääkehuolto. Näihin oikeuksiin liittyvät WTO:n maatalous-, palvelukauppa ja henkisten tekijänoikeuksien sopimuksien uudistukset. 2.1 Kauppajärjestelmä muutettava avoimeksi ja demokraattiseksi Kehitysmaat tasavertaiseen asemaan päätettäessä yhteisistä pelisäännöistä ja niiden omasta kehityksestä Kansainvälisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuus johtuu osaksi siitä, että maat ovat epätasavertaisessa asemassa niitä koskettavista asioista päätettäessä. Merkittävät kauppamaat ovat WTO:n päätöksenteossa huomattavasti vahvemmassa asemassa kuin kehitysmaat. Koska viralliset päätökset tehdään yksimielisyysperiaatteella, käydään keskeisimmät neuvottelut usein suppeissa ja suljetuissa ryhmissä ilman edustuksellista kokoonpanoa. Kehitysmaiden tasavertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon tulee taata ottaen huomioon, että niiden resurssit osallistua lukuisiin samanaikaisiin neuvotteluihin ovat erittäin rajalliset. Maiden kapasiteetin vahvistamisen lisäksi WTO-prosessia olisi järkeistettävä esimerkiksi vaiheittamalla neuvotteluja. On hyväksyttävä, että lähes 150 maan järjestössä on usein mahdotonta saavuttaa nopeita päätöksiä kauaskantoisista ja jäsenmaiden talouteen konkreettisesti vaikuttavista aiheista. Suomen ja EU:n tulee toimia aktiivisesti sen puolesta, että WTO:ssa hyväksytään selkeät säännöt osallistavan ja avoimen valmistelun takaamiseksi. Näiden sääntöjen tulee koskea sekä WTO:n jatkuvaa työtä, ministerikokousten valmisteluja että ministerikokouksia itseään. Kehitysmaita ei tule painostaa kiirehtimiseen sopimusluonnosten hyväksymiseksi prosessien demokraattisuuden ja läpinäkyvyyden kustannuksella. Demokraattisesta toimintakulttuurista ei voi tinkiä WTO-sopimusten oikeutuksen heikkenemättä Järjestelmän ja kauppapolitiikan valmistelun avoimutta edistettävä Monenkeskisten kauppapoliittisten neuvottelujen seuraaminen ja valvominen on erittäin haastavaa niin kansanedustuslaitokselle kuin kansalaisyhteiskunnallekin. Sekä WTO että EU joutuvat vastaamaan kauppapolitiikan ulkoisen avoimuuden haasteeseen. Asiakirjojen ja prosessien avaaminen julkisuudelle ei riitä, vaan on tehtävä aktiivista työtä ymmärryksen lisäämiseksi keskeisissä kysymyksissä. WTO:n tulee vahvistaa ja selkiyttää kansalaisjärjestöjen asemaa. Etelän kansalaisyhteiskunnan edustajien ja osallistuminen on edelleen vaikeaa. Lisäksi akreditoitujen järjestöjen rooli on yhä huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi YK:n kokouksissa. Kansallisten parlamenttien roolin vahvistaminen suhteessa WTO-neuvotteluihin on hyvin tärkeää. EU:n jäsenmaiden osalta Euroopan komissio vastaa WTO-neuvottelujen käymisestä. Jäsenvaltioiden kansanedustuslaitokset määrittelevät komission mandaatin rajat hallitustensa ja ministerineuvoston kautta. Mandaatti on pitkäkestoinen, ja täten väistämättä suhteellisen väljiä linjauksissaan. Koska neuvotteluja käydään single undertaking -periaatteella, on

4 lopputuloksien yksityiskohtia vaikea muuttaa kansallisissa parlamenteissa jälkikäteen. WTO:ssa sovitaan kuitenkin kansallista lainsäädäntöä sitovia sopimuksia, ja sen parlamentaarinen valvonta on siten entistä merkityksellisempää. Suomen ja EU:n tulee edistää WTO:n avoimuuden lisäämistä kaikin tavoin. Niiden tulee myös kannustaa kansainvälisiä rahoituslaitoksia sekä kehitysmaita toimimaan samoin. Suomen eduskunnan, muiden jäsenmaiden kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin tulee seurata ja valvoa WTO-neuvotteluja aktiivisesti. Suomen on käytettävä hyväkseen mahdollisuutta tarkkojen ohjeiden antamiseen komissiolle neuvottelujen edetessä. Tätä varten Suomen on määriteltävä omat tavoitteensa avoimesti ja yksityiskohtaisesti eduskunnassa. Kansalaisjärjestöille tulee aktiivisesti tarjota mahdollisuus todelliseen dialogiin Suomen ja EU:n tavoitteista. 2.2 WTO-sopimusten kattavuus rajattava ja suhde muihin kansainvälisiin sopimuksiin selkiytettävä WTO:n toimivaltuudet on suhteutettava muiden kansainvälisten järjestöjen toimivaltaan ja niiden alla tehtyihin sopimuksiin. Se, että WTO:lla on toimiva sopimusten toimeenpanon valvonta- ja sanktiojärjestelmä, tekee houkuttelevaksi ajatuksen ottaa järjestön piiriin yhä useampia kysymyksiä. Tällaisia, aika ajoin nousevia teemoja ovat muun muassa työntekijöiden oikeudet ja ympäristökysymykset. On tärkeää säilyttää WTO kauppajärjestönä niin, että kauppaan liittyvien, muttei siihen suoranaisesti kuuluvien aiheiden säännöt luodaan muissa kansainvälisissä organisaatioissa. Tämän näkemyksen edellytyksenä on, että WTO:n järjestelmää muutetaan nykyistä paremmin huomioimaan muiden kansainvälisten sopimusten sisältö, että muiden sopimusten asemaa suhteessa WTO:hon vahvistetaan, ja että sopimusten välistä koordinaatiota vahvistetaan. Muiden alojen asema varmistetaan muun muassa sillä, että niistä keskustellaan ja päätetään niihin erikoistuneiden organisaatioiden piirissä. WTO:n toiminta tulee rajata kauppasopimuksiin, ja muiden alojen sopimusten asemaa tulee vahvistaa ja selkiyttää suhteessa WTO:hon. WTO-sopimuksia ei tule laatia uusille aloille. 2.3 Oikeus ruokaan ja perinteiseen tietoon kirjattava kauppasopimusten perustaksi Maatalous- ja ja kauppapolitiikalla muutos kehitysmaiden arkeen Oikeus ruokaan on YK:n vahvistama ihmisoikeus. Kehitysmaiden ruokaturvan toteutumiseen vaikuttavat kansallisen politiikan lisäksi monet kansainväliset tekijät, kuten kansainvälinen kauppa- ja kehitysrahoituspolitiikka ja teollisuusmaiden kauppa- ja maatalouspoliittiset toimet. Maataloustuotteiden kauppaa koskevat kansainväliset säännöt määrittelevät nykyisellään maiden mahdollisuudet suojata markkinoitaan, tukea maataloustuotantoaan ja vientiään. Säännöissä määritellään myös se, kuka voi poiketa yhteisestä linjasta ja miten. WTO-neuvottelujen yksi keskeisimmistä kysymyksistä on maataloussopimus. Se on noussut

5 strategisesti tärkeäksi neuvottelualueeksi erityisesti kuluvalla Dohan kierroksella. Kehitysmaat pitävät maataloussopimuksen sisältöä kehitysnäkökulman testinä koko neuvotteluissa. Avainkysymyksiä ovat teollisuusmaiden maataloustuet ja kehitysmaiden oikeus kehittää tuotantoaan eri tavoin, sekä kehitysmaiden maataloustuotteiden markkinoillepääsy. Tukien merkitys teollisuusmaiden oman maatalouden säilymiselle on suuri - etenkin Suomen kaltaisella viljelyalueella. Maatalouden säilyminen kaikissa maissa sekä etelässä että pohjoisessa on tärkeää niin ruokaturvan kuin työllisyyden, ympäristön ja kulttuuristen arvojenkin kannalta. Maataloustukia siis tarvitaan. Ne eivät saa kuitenkaan haitata muiden maiden tuotantoa ja ne on syytä sitoa kestävän kehityksen mukaiseen tuotantotapaan. Tuet kannustavat teollisuusmaiden viljelijöitä liikatuotantoon ja polkumyyntiin ja heikentävät näin kehitysmaiden tuottajien markkina-asemaa niin kehitysmaaviljelijöiden koti- kuin vientimarkkinoilla. Teollisuusmaat eivät ole pystyneet muokkaamaan maatalouspolitiikkaansa niin, että painetta polkumyyntiin ei olisi syntynyt. Kehitysmaiden kyky kehittää omaa maataloustuotantoaan riippuu paljon siitä, millainen oikeus poiketa WTO:n maataloussopimuksesta kehitysmaille annetaan. Erityiskohtelun avulla tunnustetaan se, että yksi malli ei sovi kaikille, vaan sopimuksessa on annettava mahdollisuus tapauskohtaiseen joustoon. On huomattava, että kehitysmaita ei tule markkinoiden suojauksen ja tuotantotuen sallimisen osalta käsitellä yhtenä ryhmänä vaan maiden kohtelu tulee määräytyä niiden kehitystason ja ruokaturvatilanteen mukaan. Lisäksi on huolehdittava, että päätös myöntää teollisuusmaille rajallinen oikeus määritellä niin kutsuttuja sensitiivisiä tuotteita ei aiheuta kehitysmaiden suhteellisen aseman heikkenemistä maatalouskaupassa. Maataloussopimuksessa on erityiskohteluksi esitetty mekanismeja, joilla kehitysmaat voisivat suojata tärkeimpien ravinnonlähteidensä tuotantoa vientituen avulla markkinoille pyrkivää halpatuotantoa vastaan. Siihen sisältyy myös välineitä, jotka sallivat kehitysmaille paremmat mahdollisuudet edistää ruokaturvaa, maaseudun kehittymistä ja perheviljelijöiden asemaa. Lisäksi keskustellaan erityisjärjestelyistä, joka soisi kehitysmaille oikeuden käyttää suojatulleja määrättyjen perustuotteiden tuotannon suojelemiseksi. On tärkeää pitää huoli siitä, että suojatullit eivät tule koskemaan vain pientä määrää viljalajikkeita. Sen on taattava ruokaturva maissa, jossa lajikkeet alueittain vaihtelevat ja viljely tapahtuu aina pienessä mittakaavassa sekä tilanteissa, joissa yhden lajikkeen sadon ollessa epävarma turvaudutaan useiden lajikkeiden viljelyyn. EU:n Everything But Arms -sopimus tullittoman ja kiintiöttömän tuonnin sallimiseksi nk. vähiten kehittyneistä maista (LDC -maat) yhteisön markkinoille on hyvä. Toistaiseksi sen käytännön vaikutukset ovat jääneet valitettavan vähäisiksi, johtuen muun muassa teknisistä kaupan esteistä. Lisätoimia tarvitaan siis jatkossakin perus- ja jalostettujen tuotteiden tuonnin helpottamiseksi, ja ne tulisi ulottaa valikoiden myös muille kehitysmaille. Maataloustuet tulee rakentaa siten, etteivät ne kannusta sellaiseen ylituotantoon, joka voi johtaa elintarvikkeiden polkumyyntiin kehitysmaihin. Tuet, myös kotimaiset, tulee suunnata erityisesti perheviljelmille ja ekologisesti kestävään tuotantoon. EU:n on määriteltävä selkeä aikataulu vientituista luopumiseksi mahdollisimman ripeästi, yhteisen maatalouspolitiikkansa sallimissa puitteissa. EU:n tulee vaatia muiden teollisuusmaiden vientiluottojen, -takuiden ja -vakuutusten lakkauttamista

6 nopealla aikavälillä. Suomen tulee toimia aktiivisesti, jotta EU jatkaisi vähiten kehittyneiden kehitysmaiden tuotteiden markkinoillepääsyn edistämistä ja saman vaatimista muilta teollisuusmailta. Lisäksi EU:n tulee helpottaa valikoiden myös muiden kehitysmaiden tuotteiden tullitason alentamista tai poistamista, ja toimittava aktiivisesti reilun kaupan järjestelmien tukemiseksi ja laajentamiseksi. Erityisesti köyhimmillä kehitysmailla on oltava oikeus suojata ruoantuotantoaan ja ruokaturvaansa erilaisilla tuonnin rajoituksilla ja rajasuojilla. Kehitysmaiden on myös voitava tukea omia maataloustuottajiaan yhdessä sovittavien periaatteiden mukaisesti. Kehitysmaiden erityiskohtelu WTO:n maataloussopimuksessa on muutettava konkreettisemmiksi keinoiksi poiketa sopimuksesta. Kehitysmailla pitää olla mahdollisuus valita, mitkä maataloustuotteet ne haluavat sisällyttää sopimukseen Maille oikeus päättää geeniperimän patenttikohtelusta Kauppaan liittyvä henkisen pääoman oikeuksia säätelevä TRIPS-sopimus on osa WTO:n sopimusjärjestelmää. Sopimus on viime vuosina joutunut kiivaan arvostelun kohteeksi, koska sitä voidaan tulkita niin, että se pakottaa maat sallimaan myös kasvien, eläinten, mikroorganismien ja näiden osien sekä biologisten prosessien patentointi. Kehitysmaiden ruokaturva on usein riippuvainen paikallisyhteisöjen tiedosta ja kyvystä käyttää eri kasvilajeja ja lajikkeita, joita on kehitetty sukupolvien ajan kulttuuriperintönä. Geenitekniikan avulla näistä lajeista voidaan yhtä ominaisuutta muokaten synnyttää uusia lajikkeita, joita patentoidaan vain muokkauksen tehneen yhtiön käyttöön. Kansainvälinen, luonnon monimuotoisuutta koskeva sopimus CBD (Convention on Biological Diversity) tunnustaa valtioiden oikeudet alueidensa luonnon- ja geenivaroihin ja vaatii yhteisöjen oikeuksien suojelua sekä luonnonvarojen ja paikallistiedon kaupallisesta hyödyntämisestä saatavan hyödyn oikeudenmukaista jakamista. CBD:n alasopimus, Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja, on ensimmäinen sopimus, joka virallisesti pyrkii suojelemaan biodiversiteettiä geenimuunneltujen organismien mahdollisilta uhkilta. Se turvaa maille oikeuden varovaisuusperiaatteen nojalla asettaa tuontirajoituksia geeniteknisesti muokatuille organismeille. TRIPS-sopimuksesta poikkeamista määrittävä artikla on tehtävä pysyväksi osaksi sopimusta. Artiklaa on laajennettava niin, että maille jää oikeus päättää vapaasti geeniperimän, elävien organismien ja biologisten prosessien patenttikohtelusta. WTO:n on tunnustettava jäsenmaiden tai maaryhmittymien erilaiset valinnat kasvilajikkeiden suojelujärjestelmiksi, jotta voidaan taata paikallisyhteisöjen keksintöjen suojelu, viljelykäytäntöjen jatkuminen ja kasvinsiementen säästäminen, vaihtaminen ja myynti. Kansainvälisen luonnon monimuotoisuutta koskevan sopimuksen CBD:n sekä sen alasopimuksen, Cartagenan pöytäkirjan asemaa suhteessa TRIPS-sopimukseen ja muihin kauppasopimuksiin tulee vahvistaa. Sen periaatteita tulee noudattaa myös kansainvälisessä henkisen pääoman oikeuksia koskevassa lainsäädännössä Maille oikeus huolehtia lääkkeiden saatavuudesta

7 Kansallinen lääkehuolto on keskeinen julkishyödyke, jonka toimivuus kehitysmaissa on taattava. Lääkkeiden saatavuus on turvattava kaikille ihmiselle katsomatta heidän taustaansa ja elinympäristöönsä. Dohan julistuksen mukaan TRIPS -sopimus ei estä jäseniään toteuttamasta kansanterveyden suojelemista. Tämän vuoksi sopimuksen määrittelemiä poikkeusoikeuksia yleisestä patentoitavuudesta on tulkittava mahdollisimman väljästi. EU:n tulee pyrkiä siihen, että TRIPS-sopimuksen puitteissa saavutetaan lopullinen, käyttäjäystävällinen ja tehokas ratkaisu lääkkeiden saatavuuteen kehitysmaissa. 2.4 Kansalaisille keskeiset palvelut tulee jättää neuvottelujen ulkopuolelle Kehitysmaihin kohdistuu merkittävä paine avata niiden palvelujen markkinat ulkomaisille yrityksille. Ei ole näyttöä siitä, että kehitystavoitteet vahvistuisivat tuottamalla nämä palvelut ulkomaisilla yksityisillä yhtiöillä. Päinvastoin, kokemukset yksityistämisestä ja kaupan vapauttamisesta saattavat johtaa keskeisten palvelujen saannin heikkenemiseen yksittäisen kansalaisen näkökulmasta. On huomioitava, että palvelusopimusta luotaessa painotettiin alunperin nimen omaan joustavuutta sen suhteen, että maat voivat valita ryhtyvätkö ne neuvottelemaan palveluiden avaamisesta vai eivät. Tämä on käytännössä osoittautunut vääräksi, ja palvelujen kaupan vapauttaminen on haluttu selkeästi sitoa koko neuvottelujen lopputulokseen. EU on ollut teollisuusmaista aloitteellisimpia, ja odottaa kehitysmailta määrällisiä ja laadullisia tarjouksia (nk. benchmarks ) palvelujen kaupan avaamisesta sellaisilla keskeisillä sektoreilla kuten energia, pankki- ja rahoitus, vesi, ympäristö, turismi, posti ja liikenne. WTO-neuvotteluissa ei tule edellyttää kehitysmailta tarjouksia palvelujen kaupan avaamiseksi. Erityisesti keskeiset palvelut, kuten vesi, energia, koulutus ja terveys, joiden saatavuus on ensiarvoisen tärkeää inhimilliselle kehitykselle ja naisten aseman parantamiselle, tulee jättää WTO-neuvottelujen ulkopuolelle.

Kepan kauppapoliittinen linjaus OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä

Kepan kauppapoliittinen linjaus OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä 1 Kepan kauppapoliittinen linjaus 2003 OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry Kepa, haluaa vaikuttaa demokraattisen, koherentin ja köyhyyttä edistävän kansainvälisen

Lisätiedot

Kepan kauppapoliittinen linjaus

Kepan kauppapoliittinen linjaus 1 Kepan kauppapoliittinen linjaus Hyväksytty Kepan hallituksessa 10.12.2007 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä talousrakenteita purkavan ja demokraattisen kauppapolitiikan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2013 COM(2013) 750 final 2013/0364 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2015 COM(2015) 483 final 2015/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta siltä osin kuin on

Lisätiedot

Asia Valmistautuminen järjestettävään WTO:n kymmenenteen ministerikokoukseen

Asia Valmistautuminen järjestettävään WTO:n kymmenenteen ministerikokoukseen Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2015-01556 TUO-10 Hakkarainen Mikko(UM), Lukkarila Johanna(UM) 03.12.2015 Asia Valmistautuminen 15.-18.12.2015 järjestettävään WTO:n kymmenenteen ministerikokoukseen

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0190 (NLE) 11916/15 WTO 185 PI 57 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2013 COM(2013) 309 final 2013/0161 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta TRIPS-sopimuksen 66 artiklan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2016 COM(2016) 412 final 2016/0191 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta WTO:n poikkeuslupaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Kuka määrää säännöt? Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Pauliina Parviaisen ja Anastasia Laitilan toimittaman aineiston pohjalta päivittänyt Matti Hautsalo lokakuussa 2005. Maailman

Lisätiedot

EU-ministerivaliokunta käsitteli asiat pidetyssä kokouksessaan.

EU-ministerivaliokunta käsitteli asiat pidetyssä kokouksessaan. Valtioneuvoston EU-sihteeristö LÄHETE VNEUS2010-00421 VNEUS Suomalainen Irma 07.06.2010 Viite Asia Lissabonin sopimuksen toimeenpano; eriytyvä integraatio, EU yhteinäisenä globaalina toimijana Ohessa lähetetään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.4.2014 COM(2014) 223 final 2014/0125 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Afganistanin islamilaisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 23.11.2016 JOIN(2016) 56 final 2016/0373 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista toimintaa; kauppapolitiikan politisoituminen Aiempaa enemmän esillä EU:n kilpailukykypolitiikassa johtuen globaaleista arvoketjuista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««Kehitysyhteistyövaliokunta 2009 VÄLIAIKAINEN 2005/0118(CNS) 2005/0120(CNS) 11.8.2005 LAUSUNTOLUONNOS kehitysyhteistyövaliokunnalta maatalouden ja maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0259 (NLE) 6732/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: SOC 150 EMPL 77 MIGR 13 JAI 149 NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

PUBLIC 8974/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PV/CONS 23 RELEX 402

PUBLIC 8974/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PV/CONS 23 RELEX 402 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PUBLIC PV/CONS 23 RELEX 402 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Euroopan unionin neuvoston 3463. istunto (ULKOASIAT/KAUPPA),

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.9.2013 COM(2013) 678 final 2013/0325 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen

Lisätiedot

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2001 vp. Hallituksen esitys Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön

ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2001 vp. Hallituksen esitys Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2001 vp Hallituksen esitys Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen sekä Euroopan

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11. maaliskuuta 2003 PE 323.132/2-8 TARKISTUKSET 2-8 Lausuntoluonnos (PE 323.132) Alexander Radwan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-10 Mäkinen Mari(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-10 Mäkinen Mari(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2013-00602 EUR-10 Mäkinen Mari(UM) 13.05.2013 JULKINEN VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Suositus neuvoston päätökseksi komission valtuuttamisesta aloittaa

Lisätiedot

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 50 final 2015/0029 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 21.9.2016 JOIN(2016) 43 final 2016/0298 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet Euroopan neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21023/17 BXT 31 INF 100 API 73 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM TUO-10 Lukkarila Johanna(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM TUO-10 Lukkarila Johanna(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2015-00938 TUO-10 Lukkarila Johanna(UM) 10.07.2015 Asia WTO; Maailman kauppajärjestön vuoden 2011 ministerikokouksessa päätetty vähiten kehittyneiden maiden palveluja

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa

Lisätiedot

Kehys ry:n lausunto ulkoasiainministeriölle koskien EU:n ja Kanadan välistä vapaakauppasopimusta (CETA)

Kehys ry:n lausunto ulkoasiainministeriölle koskien EU:n ja Kanadan välistä vapaakauppasopimusta (CETA) 1.9.2016 Kehys ry:n lausunto ulkoasiainministeriölle koskien EU:n ja Kanadan välistä vapaakauppasopimusta (CETA) Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry kiittää ulkoasiainministeriötä lausuntopyynnöstä

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Kansalaisjärjestöseminaari 24.3.2010; Kauppapolitiikan tietoisku Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Dohan kauppaneuvottelukierros Käynnissä vuodesta 2001 Järjestyksessä 9. kauppaneuvottelukierros Tavoitteena

Lisätiedot

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) ja arktiset meret Ympäristövaliokunta 17.6.2016 Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0220 (NLE) 10974/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: WTO 196 SERVICES 21 FDI 17 CDN 13 NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.11.2012 COM(2012) 646 final 2012/0308 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Tadžikistanin tasavallan liittymistä Maailman kauppajärjestöön koskevasta Euroopan unionin kannasta Maailman

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle aeuroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/0207(COD) 4.4.2017 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansainvälisen kaupan valiokunta 24.10.2007 TYÖASIAKIRJA aiheesta "Maailman kauppajärjestö uudistusten tiellä" Kansainvälisen kaupan valiokunta Esittelijä: Cristiana Muscardini

Lisätiedot