Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

Transkriptio

1 Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä Hyvää Suomesta 25 vuotta

2 Maailman ruuantuotanto kcal/asukas / / / / Lähde: FAOSTAT

3 Ravitsemuksen kehityssuuntia miljoonaa ilman riittävää ruokaa, määrä kasvussa Lasten lyhytkasvuisuus (stunting) vähentynyt 9 % viimeisen 5 vuoden aikana (yhä 22 % v. 2017) Lasten alipainoisuus (wasting) 50,5 milj. (7,5 %) Lasten ylipainoisuus muodostumassa ongelmaksi Naisten anemia ja aikuisten lihavuus lisääntyneet Lähde: FAO ym SOFI

4 Huomisen ruoka Ravitsemus terveys Väestönkasvu, kysynnän muutos Ruokateknologiat, innovaa-tiot Huomisen ruoka Ympäristöjalanjälki Järjestelmän toimivuus Maatalouden rakenteet Lähde: World Economic Forum

5 Hedelmällisyysennuste vuoteen 2025 Lähde: UNFPA

6 Kaupungistuminen 2030 Lähde: The World Urbanisation Prospects

7 Lisäruuan tarve Vuonna 2050 maailmassa jopa n. 10 miljardia ihmistä Kaupungistuminen muuttaa ruokailutottumuksia, samoin elintason nousu FAO:n viimeisin arvio: vuonna 2050 tarvitaan 50% enemmän ruokaa kuin 2013 Lisäruuan tarve riippuu mm. ruokahävikin määrästä, ruokavalioiden muutoksesta ja ruuan jakautumisesta Ruoka tuotettava pääosin nykyisillä viljelyalueilla, siksi tuottavuutta parannettava

8 Ilmastonmuutos iskee köyhimpiin Lauhkeat ja pohjoiset alueet hyötyvät Jos yli 4 nousu, hyödyt häviävät Vaihtelu kasvaa Karja kärsii kosteudesta ja korkeista lämpötiloista Viljojen sadot laskevat Äärisääilmiöt lisääntyvät Eteläinen Afrikka kuivuu Laidunten kunto heikkenee Lähde: FAO SOFA

9 Uusiutuva vesimäärä m 3 /asukas/vuosi Lähde: UN World Water Development Report

10 Kasvihuonekaasupäästöt Päästöjen jakautuminen eri sektoreille: Energia Maatal., metsä & maankäyttö Teollisuus Liikenne Rakentaminen Lähde: IPCC, 2014a. Lähde: IPCC

11 Luonnon monimuotoisuuden häviäminen Monet elinympäristöt ja ekosysteemit uhattuina ihmisen toimien takia; vaikuttaa myös ruuantuotantoon Lintujen, hyönteisten, nisäkkäiden, kalojen, mikrobien ja geenien kirjo vähenee, eliölajeja kuolee sukupuuttoon Maailman monimuotoisuudesta yli 40 % voidaan menettää 2050 mennessä Lähde: IPBES

12 Kv-kaupassa kulkeva osa tuotannosta (%) 60,0 50,0 40, ,0 20,0 10,0 - Lähde: OECD/FAO

13 Kansainvälinen maataloustuotekauppa Maa/ryhmä Sija Osuus tuonnin arvosta Maa/ryhmä Sija Osuus viennin arvosta EU 1 39,1 EU 1 41,1 USA 2 10,1 USA 2 11,0 Kiina 3 8,2 Brasilia 3 5,7 Japani 4 4,2 Kiina 4 4,2 Kanada 5 2,7 Kanada 5 3,4 Meksiko 6 2,0 Argentiina 6 2,8 Kiina/Hong Kong 7 1,9 Australia 7 2,5 Intia 8 1,9 Indonesia 8 2,4 Etelä-Korea 9 1,9 Meksiko 9 2,3 Venäjä 10 1,9 Intia 10 2,2 Lähde: FAO 2018: The State of Agriculture Commodity Markets

14 Keskittyneet Keskittyneet ruokajärjestelmät Bailey, B (Hoffmann Centre)

15 Teknologiat, innovaatiot Esineiden internet, 3D-tulostus Tekoäly, robotit Ekosysteemeistä irrotettu ruuantuotanto Roolit: hallinto vs. yksityinen sektori; julkinen ja yksityinen rahoitus Sosiaaliturva ja sosiaaliset innovaatiot Lähde: World Economic Forum

16 Ravitsemus, terveys Ruokavaliot, kaupungistumisen vaikutukset Ylipaino & liikalihavuus kasvavat voimakkaasti Terveydenhoito, sairastumisen ennaltaehkäisy Elintavat Biotekniikka, ruokavalion räätälöinti Lähde: World Economic Forum

17 Ruokaa kestävästi kaikille Kolme pääkeinoa, joita toteutettava samanaikaisesti, painotus vaihtelee alueittain/maanosittain: Ruokahävikki alas Ruokavalioiden muutos Maatalouden tuottavuuden parantaminen = satokuilut umpeen Lisäksi katsottava köyhyyttä, sosiaalisia kysymyksiä ja maatalouden rakenteita Lähteet: Kummu ym. 2017, Springman ym

18 Suomi suhteessa EU:hun ja maailmaan Lähteet: LUKE, FAOSTAT, EUROSTAT

19 Tilanne Suomessa Ruokaa markkinoilla tarpeeksi kaikille. Luke arvioi: kotimaisuusaste noin 80% (euroina) Ruokajärjestelmässä ongelmia: Viljelijöiden kannattavuusongelmat Ravitsemusasiat, ml. ylipaino, lihavuus, ikääntyminen Kymmeniä tuhansia ruokajonoissa Ympäristöllinen kestävyys + ruokahävikki

20 Mitä pitää tehdä Suomessa? Ohjat omissa käsissä Hävikki kuriin Tuottavuus ja kannattavuus Ravitsemus, ilmasto Päästöt/asukas alemmas Kokonaisvaltainen ruokapolitiikka Yhteiset tavoitteet, koordinoitu toteutus