Vuosikertomus Asiantuntevuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2012. Asiantuntevuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto 1

2 Vuosikertomus 2012 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Toimitusjohtajan katsaus 4 Edunvalvonta 6 Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Europa House Neuvontapalvelut 9 Lakineuvonta Ryhmärakennushankkeet näkyivät neuvonnassa Tutkimus- ja kehitysyksikön neuvontapalvelut Finnbuild-seminaari ERA17-vuosipäivä Vaikuttajakoulutus Helsingissä Kiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivät Kuopiossa Kiinteistöliiton tiimipäivät käynnistyivät Työhyvinvointipäivä Vierumäellä Henkilöt liiton toiminnassa Hallitus Liiton toimihenkilöt Liiton edustukset yhteisöissä Kiinteistöliiton hallituksen vuonna 2012 myöntämät ansiomerkit 33 Viranomaislausunnot 34 Järjestötoiminta ja hallinto 10 Jäsenmäärä kasvoi Jäsenet Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö etenivät Kiinteistöliiton liittokokous Seinäjoella Tutkimus- ja kehitystoiminta 12 T&K-yksikkö osallistui vuonna 2012 seuraaviin hankkeisiin: Viestintä- ja koulutustoiminta 17 Viestintä Koulutus Henkilöstö ja talous 22 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 23 Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy Kiinteistöosakeyhtiö Malmin asematie Suomen Tilaajavastuu Oy Tilaisuudet ja tapahtumat 26 KIRA-foorumi KIRA-mediatapaaminen 2

3 Kiinteistöliitto lyhyesti Kiinteistöliitto kokoaa valtakunnallisena vaikuttajana yhteen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, asuinvuokratalojen omistajat sekä yksityiset vuokranantajat. Jäsentensä yhdyssiteenä Kiinteistöliitto valvoo jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja. Tavoitteena on huolehtia asunto- ja muiden kiinteistöjen omistamisen edellytyksistä, nostaa kiinteistöalan arvostusta, kehittää alan yleistä kilpailukykyä sekä edistää kiinteistöomaisuuden kunnossapitämistä ja ylläpitämistä Suomessa. Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Vuoden 2012 alussa Kiinteistöliiton muodostivat 25 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Vuoden lopussa alueellisten yhdistysten määrä oli 23. Toimintavuonna Kiinteistöliiton jäsenmäärä nousi :een. Liiton jäsentaloyhtiöissä asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kiinteistöliiton toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry palvelee yksityisiä vuokranantajia vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Suomen Vuokranantajien jäsenenä oli yli 6000 vuokranantajaa, joilla on yhteensä vuokra-asuntoa. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssä sekä Suomen Tilaajavastuu Oy:ssä. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Toimintavuosi 2012 oli Kiinteistöliiton vuonna 2007 hyväksytyn Kiinteistöliitto kasvava vaikuttaja -strategian viides täysi toteuttamisvuosi. Kiinteistöliittoyhteisön vahva kasvu jatkui: kiinteistöyhdistyksien nettojäsenkasvu oli 1 208, mikä merkitsee noin 5,5 prosentin kasvua. Viidessä vuodessa kiinteistöyhdistyksien jäsenmäärä on kasvanut noin eli noin 30 prosenttia. Suomen Vuokranantajien nettojäsenmäärän kasvu oli noin 1 100, mikä on yhdistyksen historian suurin jäsenkasvu yhtenä vuonna. Jäsenmäärän kasvu kertoo, että Kiinteistöliittoyhteisön tarjoamat neuvonta-, edunvalvonta- ja koulutuspalvelut koetaan hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Asunto-osakeyhtiölainsäädännön uudistuminen ja korjausrakentamisen kysynnän kasvu ovat lisänneet kiinnostusta jäsenyyttä kohtaan. Kiinteistöliiton jäsenyhdistyskentässä tapahtui rakenteellisia muutoksia, joiden seurauksena liiton jäsenyhdistyksien määrä väheni kahdella, ja oli vuoden lopussa 24. Forssan seudun Kiinteistöyhdistyksen jäsenet siirtyivät Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäseniksi, ja samalla yhdistyksen toiminta jäädytettiin. Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys päätti lopettaa toimintansa, ja sen jäsenet siirtyivät Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäseniksi. Keväällä 2012 toteutettiin kolmannen kerran laaja jäsentyytyväisyyskysely (vastaajia lähes 5 000), jossa liitto ja sen jäsenyhdistykset saivat toiminnastaan ja palveluistaan erinomaiset arvosanat. Erityisen tyytyväinen jäsenistö oli liiton palveluista Suomen Kiinteistölehteen, neuvontapalveluihin sekä viestintään ja tiedottamiseen, joiden saamat arvosanat asteikolla 1-7 olivat 5,6 5,7. Tulokset kertovat, että Kiinteistöliitto kasvava vaikuttaja -strategiaan perustuneessa palveluiden ja toimintojen kehitystyössä ja niiden suuntaamisessa on onnistuttu. Jäsenistöllemme tärkeimpiä palveluita ovat neuvonta, koulutustilaisuudet, Suomen Kiinteistölehti sekä viestintä ja tiedottaminen. Vastaajien mielestä Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten palvelut ovat vastanneet jäsenistön odotuksia erittäin hyvin. Olemme myös onnistuneet kehittämään palveluita aiempaa paremmiksi. Jäsenmaksua suhteessa saataviin palveluihin pitää sopivana lähes 2/3 vastaajista. Peräti 96 prosenttia vastaajista on valmis suosittelemaan Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten jäsenyyttä. Vuonna 2012 liitto jatkoi jäsenyhdistyksiensä kanssa asunto-osakeyhtiölain uudistamista käsitellyttä koulutuskiertuetta. Toinen koulutustoiminnan painopistealue oli korjausrakentaminen ja energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä. Liiton talous säilyi vakaana vuonna Jäsenyhdistyksien voimakas kasvu on vahvistanut liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Liiton osakkuusyhtiöiden toiminnassa ja tuloksissa näkyi vuoden 2008 kansainvälisestä finanssikriisistä alkaneet talousvaikeudet. Vuosi 2012 oli taloudessa huono vuosi. Maailmantaloudessa puhalsivat viileät tuulet. Maailmankaupan kasvu puolittui edellisvuodesta, noin kolmeen prosenttiin. Euroalueen velkakriisiä ratkottiin ja Yhdysvaltain presidentinvaalit aiheuttivat poliittisen pattitilanteen maan talouspoliittiseen päätöksentekoon. Kriisipaketit vaikeuksissa olevissa EU-maissa ovat taanneet julkisen rahoituksen saannin, mutta talouden tunnelma on eritoten Välimeren maissa ollut erittäin heikko. 4

5 Julkisen sektorin veronkiristykset ja menojen leikkaukset ovat vähentäneet kuluttajien ja yritysten ostovoimaa kuten myös luottamusta talouden yleiseen kehitykseen lyhyellä aikavälillä. Toisaalta on havaittavissa varovaisia merkkejä myös toimenpiteiden vaikutuksesta esim. kustannuskilpailukykyyn saneerausta tekevissä maissa, mikä voi kantaa positiivista hedelmää parin vuoden tähtäimellä, mikäli rakenteet muuten pysyvät kasassa. Suomen kokonaistuotannon kasvu jäi ennakkoarvioiden mukaan alle puoleen prosenttiin vuonna Kasvu on viime vuosina ollut seurausta julkisen talouden ja kotitalouksien velkaantumisesta sekä ostovoiman jonkinasteisesta kasvusta. Näköpiirissä ei ole enää vähään aikaan kasvun mahdollisuuksia näistä eristä. Kotitalouksien ostovoima supistunee vuonna 2013 ja velanoton kasvu lienee taittumassa. Ainoat lievästi kasvaneet kysyntäerät olivat yksityinen kulutus ja julkiset investoinnit. Kokonaistuotannon näkymät vuodelle 2013 ovat edellisvuoden kaltaiset. Uudisrakentaminen kääntyi vuonna 2012 laskuun. Asuntoaloitukset supistuivat noin kappaleeseen edellisvuoden runsaasta :stä. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen (ARA) mukaan valtion niin sanottua ARA tuotantoa käynnistyi noin asuntoa eli noin 100 asuntoa edellisvuotta vähemmän. Myös liike- ja toimitilarakentaminen väheni, eritoten liikerakentaminen. Sen sijaan korjausrakentaminen jatkoi kasvuaan noin 2,5 prosentin vauhtia. Kotitalouksien asuntoluottokanta kasvoi edelleen runsaan kuuden prosentin vuosivauhtia ollen vuoden lopussa noin 86 miljardia euroa. Markkinakorkojen laskun seurauksena asuntoluottojen keskikorko laski, vaikka pankit pyrkivät korottamaan asiakasmarginaaleja varainhankinnan kustannuksien nousun seurauksena. Asuntoluottokannan keskikorko laski vuoden alun 2,5 prosentista vuoden lopun noin 1,7 prosenttiin. Reaalisesti (kuluttajahintainflaatiolla korjattuna) asuntoluottojen korot olivat edelleen negatiiviset. Viitekorkojen lasku alensi myös asuntoyhteisöjen yhtiölainojen keskikorkoa. Kiinteistöliiton syksyn 2012 korjausrakentamisbarometrin mukaan lainaa oli edelleen taloyhtiöille hyvin saatavilla, mutta lainaehdot olivat kiristymässä. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat edelleen vuonna 2012, mutta nousuvauhti hidastui. Vuosikeskiarvona tarkastellen hinnat nousivat ennakkoarvioiden mukaan noin 1,5 prosenttia. Kuluttajahintaindeksillä korjaten reaalihinnat laskivat toista vuotta peräkkäin. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu oli edelleen muuta maata nopeampaa. Vuokrien nousuvauhti kiihtyi hieman edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa vuokrataso nousi kaikissa sopimuksissa keskimäärin 3,7 prosenttia, pääkaupunkiseudulla kolme prosenttia. Muualla Suomessa nousuvauhti oli neljä prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen ja ARAsäädeltyjen asuntojen vuokrat nousivat suurin piirtein samaa vauhtia. Rakennuskustannusten nousu hidastui vuonna 2012 keskimäärin 2,4 prosenttiin. Edellisvuonna vauhti oli 3,3 prosenttia. Kiinteistön ylläpidon kustannukset kohosivat edelleen, joskin kustannusten nousuvauhti hidastui selvästi. Vuoden kolmannella neljänneksellä yleisindeksi oli edellisvuodesta 2,8 prosenttia vuoden takaista korkeammalla tasolla. Asuinkerrostalossa nousu oli 3,4 prosenttia. Koko vuoden osalta keskimääräinen vauhti tulee olemaan ennakkoarvioiden mukaan noin neljä prosenttia eli noin puolet edellisvuoden nousuvauhdista. Energian hintojen nousuvauhti hidastui selvästi vuonna 2012, mutta vaihtelu energiatuotteiden välillä oli suurta. Raakaöljyn markkinahinnat pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta kevyen polttoöljyn keskihinta oli keskimäärin viisi prosenttia edellisvuotta korkeampi. Kaukolämmön hinta nousi monilla paikkakunnilla voimakkaasti syksyllä 2012 ja vuoden 2013 alussa. Taustalla on muun muassa huono turvekesä sateista johtuen. Kiinteistöliiton Indeksitalo-aineiston mukaan kaukolämpö oli syyskuussa keskimäärin kuusi prosenttia kalliimpaa, mutta vuoden lopulla hintojen korotukset olivat turvetta polttavien kaupunkien kohdalla jopa 20 prosentin luokkaa. Sähkön hinta laski vuosikeskiarvona tarkastellen lievästi pitkän nousujakson jälkeen, mutta vuoden loppua kohden pohjoismaisten markkinoiden hinnat kääntyivät nousuun. Sähkön hintanäkymät ovat vakaat. Helmikuussa 2013 Harri Hiltunen toimitusjohtaja 5

6 Edunvalvonta Strategiamme mukaisesti valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme ja perusjäsentemme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen asuntopoliittinen ohjelma valmistui keväällä 2012 asiaa valmistelleen työryhmän ehdotusten pohjalta. Ohjelma jakautuu neljään kokonaisuuteen ja 45 toimenpidekohtaan. Osa-alueet ovat: 1) Tonttimaan saatavuuden turvaaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. 2) Asuntomarkkinoiden tasapainon edistäminen valtion tukitoimin. 3) Erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien asumistilanteen edistäminen ja asuinalueiden eheyden parantaminen. 4) Asuinrakentamisen prosessien ja asumisen laadun parantaminen. Hallitusohjelman mukaan asuntopolitiikalla pyritään edistämään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattua vuokra-asuntotuotantoa. Tavoitteiden vastaisesti kuitenkin valtion tukema normaali ARA-vuokra-asuntotuotanto pysähtyi miltei täysin pääkaupunkiseudulla. Tämä siitä huolimatta, että näihin kohteisiin myönnettävää korkotukivaltuutta kasvatettiin tuntuvasti, ja lainojen korkotukiehtoja parannettiin puolittamalla niin sanottu omavastuukorko jo vuonna Omistusasumisen verotukea heikennettiin leikkaamalla asuntolainojen korkovähennysten osuus 85 prosenttiin. Heikentäminen jatkuu tulevina vuosina. Asunto-osakkeiden varainsiirtoveroa päätettiin korottaa maaliskuun 2013 alusta 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin ja veropohjaa päätettiin laajentaa yhtiölainojen velkaosuuksiin. Finanssivalvonnalle on lisäksi ehdotettu ns. makrovakausvälineitä, joilla voidaan säädellä tilanteen mukaan enimmäisluototussuhdetta ja pankkien pääomapuskureita. Toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi jatketaan muun muassa parantamalla rakennuskannan energiatehokkuutta sekä uudistuotannossa että olemassa olevassa rakennuskannassa. Energiatodistuslainsäädännön uudistus oli lausunnolla keväällä 2012, ja korjausrakentamisen määräyksiä ja energiatehokkuusvaatimuksia koskeva lainsäädäntö kesällä Liitto antoi kattavat lausunnot lainsäädäntöehdotuksista ja oli kuultavana loppuvuodesta eduskunnan ympäristövaliokunnassa sekä energiatodistuksesta että korjausrakentamisen energiamääräyksistä. Tämän lisäksi käytiin aktiivista keskustelua ympäristöministeriön edustajien kanssa ennen ja jälkeen lausuntokierrosten. Uusi energiatodistuslaki hyväksyttiin joulukuussa, ja se tulee voimaan Lain soveltaminen tapahtuu siirtymäaikoja käyttäen. Kiinteistöliitto esitti lausunnoissaan muun muassa, että asunto-osakeyhtiöissä energiatodistus olisi annettu edelleen yhteisenä kaikille asuinrakennuksille, jo tehtyjä kuntoarvioita olisi voitu hyödyntää tehokkaammin todistusten laadintaprosessissa ja siirtymäajat olisivat olleet pidempiä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka on edellytys varsinaisten korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten antamiselle (ympäristöministeriön asetus), tuli voimaan Liitto katsoi lausunnoissaan, että korjausrakentamisen määräysten on oltava joustavia ja edellytettävien vaatimusten kustannustehokkaita. Kiinteistöliitto esitti useita vuosia ponnekkaasti vaatimuksia yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelun kiirehtimiseksi. Liitto vaikutti jo aiemmin siihen, että nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattiin yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelu. Toukokuussa 2012 oikeusministeriö julkaisi hallituksen esitysluonnoksen pysäköinnin valvontaa koskevaksi lakiesitykseksi. Liitto puolusti julkisuudessa yksi- 6

7 tyistä pysäköinninvalvontaa, koska viranomaisresurssit eivät riitä pysäköinninvalvontaan kiinteistönomistajan alueella. Liitto esitti vakavan huolensa siitä, että ehdotetun lakiesityksen toteutuessa kaikki pysäköinninvalvonnasta aiheutuvat kustannukset tulevat kiinteistönomistajan maksettavaksi ja kiinteistönomistajat eivät saa jatkossa apua pysäköintiongelmiinsa, kun pienten pysäköintiyritysten toiminta kannattamattomana loppuu. Liitto piti lakiesityksen toteutumista selkeänä huononnuksena nykytilanteeseen. Syksyllä liiton lakimies oli kuultavana eduskunnan laki- ja hallintovaliokunnassa esityksen vaikutuksista taloyhtiöiden pysäköintiongelmiin. Valtiovarainministeriö valmisteli varainsiirtoverolain uudistusta, jonka seurauksena varainsiirtoveroa korotetaan asunto-osakkeiden luovutustilanteessa 1.6 prosentista kahteen prosenttiin. Sen lisäksi veropohjaa laajennetaan koskemaan myös taloyhtiön yhtiölainoja, jotka kohdistuvat luovutuksen kohteena oleviin osakkeisiin. Kiinteistöliitto konsultoi valtiovarainministeriön edustajia, jotta säännökset olisivat selkeitä, koska laki koskee yksityishenkilöiden velvoitetta suorittaa veroa. Kiinteistöliitto oli sittemmin kuultavana eduskunnassa lakiesityksestä. Muutokset tulevat voimaan Kiinteistöliiton edunvalvonnan keskiössä oli asumiskustannuksiin ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvään lainsäädäntöön vaikuttaminen. Ilmastonmuutos ja energiatehokkuus olivat vahvasti esillä myös Euroopan kiinteistöfederaatiossa (EPF) sen vaikuttaessa Euroopan unionin päätöksentekoon muun muassa uudistettaessa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Energiatehokkuusdirektiivi saatiin hyväksytyksi EU:n päätöksenteossa marraskuun puolivälissä. EPF:n piirissä tehtiin lujasti töitä eurooppalaisten kiinteistönomistajien näkemysten huomioimiseksi. Kiinteistöliitto oli vahvalla panoksellaan vaikuttamassa tähän työhön pitkin valmistelun eri vaiheita. Jätelaki uudistui toukokuussa Säädösmuutokset tulevat voimaan asteittain lähivuosien aikana. Kiinteistöliitto jatkoi työskentelyä jäteasiain yhteistyöryhmässä, jossa valmistellaan jätelakia täydentäviä säädöksiä. Uusi jätelainsäädäntö painottaa jätteiden muodostumisen välttämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Myös jätteiden energiakäyttö tulee kasvamaan, mutta sijoittaminen kaatopaikoille tulee oleellisesti vähenemään tulevina vuosina. Kiinteistöliitto osallistui keväällä perustetun Rakentamisen materiaalitehokkuus (RAMATE) -työryhmän toimintaan. Tarkoituksena on keväällä 2013 muodostaa esitys, jonka pohjalta nostetaan materiaalitehokkuusnäkökulman merkitystä kiinteistö- ja rakennusalalla sekä luodaan puitteet kasvattaa rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisaste 70 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Kiinteistöliitto laati työ- ja elinkeinoministeriölle toukokuussa aloitteen erityisen talous- ja hallintotarkastaja -tutkinnon perustamisesta. Taustalla on huoli auktorisoitujen tilintarkastajien saatavuuden tuntuvasta supistumisesta HTM-tarkastajien ikääntymisen vuoksi ja monilla paikkakunnilla vallitseva pula auktorisoiduista tilintarkastajista. Nykylainsäädännön mukaan yli 30 huoneistoa sisältävillä asunto-osakeyhtiöillä on oltava auktorisoitu tilintarkastaja. Tämä muutos kasvatti tilintarkastettavien yhtiöiden määrää usealla tuhannella. TEM:n asettama Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmä julkaisi mietintönsä marraskuussa. Esitetyissä muutoksissa tilintarkastajien perustutkinnot yhdistyvät. Julkisen puolen JHTT-tutkinnon suorittaneetkin voisivat saada ehdotuksen mukaan pätevyyden tarkastaa yksityisen puolen organisaatioita. Lisäksi auktorisoidut tarkastajat eivät automaattisesti menetä lupaansa 70 vuoden iässä. Nämä toimenpiteet voivat jonkin verran kasvattaa tilintarkastajien tarjontaa tulevina vuosina. Työryhmän esitys on nyt lausuntokierroksella. Kiinteistöliitto tulee lausumaan näkemyksensä ehdotuksista maaliskuussa Aktiivista yhteistyötä Kiinteistöliitto toteutti jäsentensä edunvalvontaa myös toimimalla yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumi) muodostavat kolmetoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöä. Se kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja tiivistää niiden välistä yhteistyötä. KIRA kokoaa ja välittää tietoa alaan vaikuttavista tekijöistä, kertoo alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja käynnistää tavoitteidensa toteutumista edistäviä erillisprojekteja. Foorumin neuvottelukunnassa liittoa on edustanut puheenjohtaja Matti Inha, johtoryhmässä toimitusjohtaja Harri Hiltunen, viestintäryhmässä viestintäpäällikkö Marjukka Vainio ja sihteeriryhmässä Jaana Kuoppala. KIRA-foorumin toiminta toteutetaan jäsenyhteisöjen voimin ja ostopalveluna. Kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten järjestöjen vuonna 1997 perustama Rakentamisen Laatu RALA ry:n tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja 7

8 terveen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia. RALA noudattaa toiminnassaan ehdotonta puolueettomuutta ja luottamuksellisuutta. RALAn tuottama tieto on luotettavaa ja ajan tasalla. Liiton edustajana RALAn hallituksessa on ollut kehityspäällikkö Jari Virta (varajäsenenä energia-asiantuntija Petri Pylsy). Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n (perustettu vuonna 1987) taustalla ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Isännöintiliitto. ISA ylläpitää ja kehittää isännöinnin auktorisointijärjestelmää, auktorisoi isännöintiyrityksiä ja valvoo niiden toimintaa. Toiminnallaan ISA edistää ammattimaista ja kehittyvää isännöintiä sekä pitkäjänteistä kiinteistöjen ylläpitoa. Vuoden 2012 alusta lähtien ISA on keskittynyt pelkästään isännöintiyhteisöjen auktorisointiin ja auditointiin. Auditointi toteuttaa käytännössä ulkopuolinen auditoija Det Norske Veritas. Tällä varmistetaan toiminnan läpinäkyvyys ja yhdenmukaisuus kaikkialla Suomessa. Auditointi tapahtuu joka kolmas vuosi. Vuoden 2012 lopussa ISAan kuului 213 isännöintiyritystä ja -toimipaikkaa. Kiinteistöliittoa ISAn hallituksessa ovat edustaneet varapuheenjohtajana kiinteistöneuvos Paavo Marttila (varalla toiminnanjohtaja Kai Haarma) sekä hallituksen jäseninä lakimies Kristel Pynnönen (varalla toimitusjohtaja Harri Hiltunen), hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus (varalla hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro). ISAn auktorisointitoimikunnassa edustajana on ollut toiminnanjohtaja Kai Haarma. Edunvalvontaa toteutettiin myös osallistumalla työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön, Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy, Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy:n ja Rakennustietosäätiön asettamien työryhmien, toimikuntien ja lautakuntien toimintaan. Kiinteistöliiton edustajat ovat tavanneet myös Rakennusteollisuus RTn ja Suomen Isännöintiliiton johtoa. Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Kansainvälistä edunvalvontaa toteutettiin Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) kautta. Edunvalvonnan kohteina olivat Energiatehokkuusdirektiivi (Energy Effeciency EED), EU-maiden talouksien ohjaus (Economic governance), Euroopan ympäristömerkki (EU Eco-label), Ympäristövaikutusten arviointi (Environmental Impact Assessment), ja Rakennusten vedenkäytön tehokkuusdirektiivi (Water Performance of Buildings). Kiinteistöliitto osallistui tiiviisti EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) valmistelutyöhön EPF:n toimielimissä ja Suomessa viranomaistyöryhmissä. Liitto osallistui työ- ja elinkeinoministeriön asettaman epävirallisen EED-direktiivin seurantaryhmän työhön. EPF:n hallitus kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa. Järjestön vuosikokous pidettiin toukokuussa 2012 Tukholmassa. Kokouksissa Kiinteistöliittoa edusti toimitusjohtaja Harri Hiltunen, sijaisenaan pääekonomisti Jukka Kero. EPF:n asettamassa Energia ja ympäristökomiteassa (Energy & Environment Committee) Kiinteistöliittoa ovat edustaneet pääekonomisti Jukka Kero ja kehityspäällikkö Jari Virta sekä energia-asiantuntija Petri Pylsy. Komitea on toiminut EPF:n asiantuntijana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisessa. EPF:n presidenttinä toimi tanskalainen John F. Frederiksen ja hallituksen puheenjohtajana W. Joseph Houlihan, (Cohen & Steers Europe, Belgia), sekä pääsihteerinä Michael MacBrien (Belgia). Suomesta federaation toiminnassa on nyt mukana Kiinteistöliiton lisäksi tutkimus- ja koulutusyhteisöjäsenenä Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO. Europa House Liitto osallistuu kansainväliseen asumista ja asuntorakentamista edistävään Europa House -yhteistyöhön. Liki 20 vuotta sitten perustetun Europa Housen osapuolet tulevat Suomen lisäksi Alankomaista, Saksasta ja Tanskasta. Suomessa Kiinteistöliiton aiemmin koordinoimaa toimintaa hoitaa nyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. 8

9 Neuvontapalvelut Kehitämme aktiivisesti jäsentemme ja perusjäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita. Lakineuvonta Vuosi 2012 oli edellisvuosien tapaan liittoyhteisön lakimiehille työntäyteinen. Liiton lakineuvonnan puhelumäärät kasvoivat edelleen, toisaalta vielä tuoreen asunto-osakeyhtiölain neuvontatarpeen ja toisaalta jäsenmäärän voimakkaan kasvun vuoksi. Jäsenkyselyn perusteella liittoyhteisön lakimiehet olivat onnistuneet erinomaisesti haasteessaan omaksua asunto-osakeyhtiölaki ja jalkauttaa se jäsenkunnalle. Neuvonnan toimivuudesta tehdyn kyselyn mukaan jäsenet pitivät lakineuvonnan antajia osaavina ja palveluhaluisina. Liiton lakimiehet tekivät neuvontaa tunnollisesti ja neuvontaan lisättiin resursseja päivittäin, mikäli jäsenten neuvontatarve sitä vaati; erityisesti yhtiökokousaika ennakoitiin lisäämällä miehitystä. Yhtiökokousaikaan puhelut koskivat yhtiökokouksia ja niiden järjestämistä sekä myös toiminnantarkastusta. Korjaus- ja kunnossapitovastuuta koskevien puhelujen määrä pysyi suurin piirtein ennallaan. Hallituksen jäseniä neuvottiin hallituksen kokousten järjestämisessä ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Maksullinen puhelinlinja osoittautui edelleen tarpeelliseksi. Neuvontaan tuli noin 250 puhelua kuukaudessa. Ruotsinkielisen lakimiehen palvelut koettiin erittäin tarpeellisiksi ja neuvonnantarve lisääntyi toimintavuoden aikana. Palveluntarpeen määrään oli vaikutusta erityisesti sillä, että Kiinteistöliitto Uusimaa hankki uusia jäseniä Ahvenanmaalta. Liiton ruotsinkielinen lakimies laati myös useille yhtiöille ruotsinkielisiä yhtiöjärjestyksiä. Syksyllä liittoon palkattiin myös toinen ruotsinkieltä taitava lakimies. Ryhmärakennushankkeet näkyivät neuvonnassa Ryhmärakennuttamishankkeiden lisääntymisen vuoksi sen mukanaan tuomat riskit puhuttivat myös neuvonnassa. Ryhmärakennuttamisessa yksityishenkilöistä koostuva ryhmä perustaa asunto-osakeyhtiön ja rakennuttaa taloyhtiön rakennukset konsulttia apuna käyttäen, minkä seurauksena asuntokauppalain ostajansuojasäännöksiä ei sovelleta, eikä taloyhtiö saa suojakseen rakennusvirheiden varalta normaalisti grynderin asettamaa suorituskyvyttömyysvakuutta. Syksyllä oikeusministeriö pyysi Kiinteistöliitolta lakimiesedustajan nimeämistä oikeusministeriön työryhmään, jossa arvioidaan tarvetta muuttaa asuntokauppalakia ryhmärakennuttamisen tuomien oikeudellisten vastuukysymysten vuoksi. Tutkimus- ja kehitysyksikön neuvontapalvelut Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitysyksikkö palvelee jäsenkiinteistöjen edustajia antamalla kiinteistönpitoon liittyvää tietoa mm. asuinkiinteistöjen hoitokuluista, energian- ja vedenkulutuksesta, isännöinti- ja kiinteistönhoitopalveluiden ostamisesta sekä korjausrakentamisesta ja kunnossapidosta. Liiton insinööreillä on myös tekninen sähköpostirinki, jossa käsitellään taloyhtiöiden ylläpitoon ja korjausrakentamiseen liittyviä ongelmia. Kiinteistöliiton Energianeuvonta kerros- ja rivitaloyhtiöissä hanke päättyi vuoden 2011 lopulla. Hanketta rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Vuoden 2012 alusta lähtien energianeuvonta on ollut jäsenpalvelua, jota on tarjottu puhelimitse jäsenille. Neuvontapalvelu tarjoaa tietoa taloyhtiöiden toimijoille liittyen energiankäyttöön ja -säästöön sekä energiatehokuutta parantaviin korjauksiin. Neuvonnasta vastasi energia-asiantuntija Petri Pylsy. Kysytyimpiä aihepiirejä ovat olleet energiatodistus, vesimittareiden asentaminen putkiremonttien yhteydessä ja lämmitystapaan liittyvät asiat. Liitto tarjosi myös kiinteistöalan talous- ja veroneuvontaa. Neuvonta ja opastus on suunnattu jäsenkiinteistöjen isännöitsijöille, hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille. Palvelua tarjosi kokenut talousasiantuntija Tapio Tikkanen maanantaisin ja keskiviikkoisin klo

10 Järjestötoiminta ja hallinto Jäsenmäärä kasvoi Kiinteistöliiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan vuonna Jäsenyhdistyksiin liittyi 1 378, ja erosi 170, joten nettokasvu oli jäsentä (+ 5,5 %). Yhdistysten yhteisjäsenmäärä oli vuoden lopussa Uusien jäsenten yhteiskuutiomäärä oli noin 7 miljoonaa kuutiota (+3,5 %). Jäsenmäärän kasvun taustalla on jäsentalojen tarpeisiin vastaava toiminta sekä onnistunut jäsenhankinta kattavasti koko Suomessa. Suomen Vuokranantajat ry:n nettojäsenmäärä kasvoi toimintavuonna jäsenellä, joten sen jäsenmäärä oli vuoden lopussa (4 387) eli kasvua 25 %. Lukumääräisesti eniten uusia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiömuotoisia jäseniä liittyi Kiinteistöliitto Uusimaahan (305), Kiinteistöliitto Päijät-Hämeeseen (233), Kiinteistöliitto Varsinais-Suomeen (149), Kiinteistöliitto Kanta-Hämeeseen (124) ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistykseen (103). 17 kiinteistöyhdistykseen liittyi yli kymmenen uutta jäsentä. Jäsenyhdistyksissä jatkettiin niin sanottujen alajäsenten ohjaamista normaalijäseniksi. Suomen Vuokranantajiin liittyi vuonna 2012 yhteensä uutta jäsentä. Jäsenhankinnan tehostamiseksi liitto tuotti ja ylläpiti jäsenyhdistyksille www-sivupalvelua. Vuoden 2012 helmikuussa julkaistiin yhdistysten uudet kotisivut., jotka ovat ilmeeltään liiton sivujen kaltaiset ja mahdollistavat mm. blogit ja videot uutissyötteiden ja tapahtumakalenterin lisäksi. Jäsenhankinnassa hyödynnettiin myös Taloyhtio.net-portaalia, koottiin yhdistysten käytettäväksi potentiaalisten jäsenten yhteystietoja sekä tehtiin suoramarkkinointipostituksia liiton toimistolta mm. osana tilaisuusmarkkinointia. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jäsenyhdistykset käyttivät vuonna 2012 yhtenäistä markkinointinimeä, joka muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittävästä toiminta-alueen nimestä. Yhtenäisen nimimallin käyttö on tehostanut viestintää ja luonut yhtenäistä kuvaa järjestökokonaisuudesta. Useat yhdistykset ovat muuttaneet virallisenkin nimensä yhtenäisen nimimallin mukaiseksi. Vuonna 2012 nimimuutoksen rekisteröivät Kiinteistöliitto Uusimaa, Kiinteistöliitto Päijät-Häme ja Kiinteistöliitto Satakunta. Jäsenet Suomen Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä vuonna 2012 oli 26 yhdistystä. Alueellisia yhdistyksiä oli 25 sekä yksi toimialajärjestö. Toimintavuoden aikana kaksi jäsenyhdistystä päätti toimintansa, eivätkä ne ole enää vuonna 2013 Kiinteistöliiton jäseniä. Forssan Seudun Kiinteistöyhdistys lakkautti toimintansa ja jäsenet siirtyivät Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäseniksi. Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys päätti joulukuussa 2012 pidetyssä kokouksessaan yhdistyksen purkamisesta ja yhdistyksen jäsenet siirtyivät Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäseniksi. Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö etenivät Alueellisen toiminnan kehittämisessä ja jäsenpalvelujen tuottamisessa palvelukeskukset olivat toimivia ja tuloksellisia. Tavoitteena on ollut parantaa jäsenpalveluja kokoamalla eri alueiden resurssit yhteen ja tuottamalla usean kiinteistöyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimistosta. Kiinteistöliitto Uusimaa tuottaa palveluita omien jäsentensä lisäksi Porvoon kiinteistöyhdistyksen, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen sekä ruotsinkielisen Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenille. Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin, Etelä-Karjalan ja Imatran Seudun kiinteistöyhdistysten jäsenille. 10

11 Kiinteistöliitto Itä-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille. Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan yhdistysten palvelukeskus tuottaa jäsenpalvelut sekä Kiinteistöliitto Pirkanmaan että Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan jäsenille. Lounais-Suomessa keskinäisessä yhteistyössä ovat mukana Rauman ja Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistykset sekä Kiinteistöliitto Satakunta. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys tuotti jäsenpalvelut omien jäsentensä lisäksi myös Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistyksen jäsenille. Yhteistyötä muun muassa tilaisuuksien osalta on tehty myös kiinteistöyhdistysten ja Suomen Vuokranantajien kesken. Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset vuoden 2013 alusta lukien: Suomen Vuokranantajat ry Helsinki Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Lappeenranta Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Kotka Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Mikkeli Finlands Svenska Fastighetsförening rf Helsinki Hyvinkää-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Hyvinkää Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Imatra Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kemi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Jyväskylä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry Seinäjoki Kiinteistöliitto Kanta-Häme ry Hämeenlinna Kiinteistöliitto Lappi ry Rovaniemi Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry Tampere Kiinteistöliitto Päijät-Häme ry Lahti Kiinteistöliitto Satakunta ry Pori Kiinteistöliitto Uusimaa ry Helsinki Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Joensuu Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Kouvola Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Kuopio Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Oulu Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Porvoo Rauman Kiinteistöyhdistys ry Rauma Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Vaasa Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Turku Kiinteistöliiton liittokokous Seinäjoella Kiinteistöliiton liittokokous ja kiinteistöseminaari pidettiin Seinäjoella. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokousta edeltävänä päivänä järjestetyssä seminaarissa esittivät tervehdyksensä niin Seinäjoen kaupunginjohtaja kuin Etelä- Pohjanmaan maakuntajohtajakin. Seminaariaiheina olivat lisäksi harmaan talouden torjuntakeinot kiinteistöalalla, isännöinnin muutostrendit ja kehittyvä isännöinti sekä asuinalueen brändäys. Kiinteistöliiton puheenjohtajana valittiin jatkamaan Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha. Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Pertti Satopää Varsinais-Suomesta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen Pirkanmaalta sekä everstiluutnantti Pekka Kouri Uudeltamaalta. Vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kauniaisista. Liittokokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy:n Helsingistä. Hallitus valitsi liittokokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessa työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtaja Matti Inhan, varapuheenjohtajat Pertti Satopään, Juhani Kolehmaisen ja Pekka Kourin sekä hallituksen jäsenet Janne Heiliön, Veijo Hyvärisen, Jouni Lehtisen, Tero Matsisen ja Harri Sepän. Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha. 11

12 Tutkimus- ja kehitystoiminta Liitto toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita jäsenistönsä tarpeisiin hyödyntäen hankkimaansa tietoa edunvalvonnassaan, viestinnässään ja jäsenkoulutuksessaan. Toimintavuonna tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealueita olivat asuinkiinteistökannan korjausrakentaminen, energiankäytön tehostaminen ja asumismenojen kehitys. T&K -palvelut laati Indeksitalo-selvityksen miltei 50 kaupungin aineistosta syyskuussa. Keskustelua herätti erityisesti kaukolämmön kallistuminen ja jätehuollon kustannukset. Korjausrakentamisbarometri julkaistiin vuonna 2012 touko- ja marraskuussa. Barometria kehitettiin toimintavuonna erityisesti rahoituksen saatavuuden ja hallitusten strategisen työskentelyn arviointiin. T&K-palvelut työsti ja koordinoi jäsenyhdistyksille kunnallisvaaliaineiston, artikkelisarjan yhdessä Kiinteistöliiton viestinnän kanssa. Jäsenyhdistysten käyttöön tuotettiin valituilta avainalueilta kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä kiinteistöalan politiikkapapereita, joita pystyttiin hyödyntämään yhdistyksissä vaaleja edeltäneessä keskustelussa. Perinteinen talousarvio-ohje laadittiin taloyhtiöiden budjetoinnin avuksi lokakuussa. Päivitys toteutettiin heti tammikuun alussa Syksyllä työstettiin myös taloyhtiöiden niin sanottujen hoitokulutilastojen pohjalta grafiikka-aineistoja. Kiinteistöalan Uroteko palkinto myönnettiin Kiinkon vuosiseminaarissa Hämeenlinnassa Taloyhtiön energiakirjan kirjoittajille: Kiinteistöliiton asiantuntijoille tekniikan tohtori Jari Virralle ja diplomi-insinööri Petri Pylsylle. T&K-yksikkö osallistui vuonna 2012 seuraaviin hankkeisiin: Energiaviisas asuintalo-kiertue Kiinteistöliitto aloitti lokakuussa 2012 Energiaviisas Asuintalo -kiertueen yhteistyössä Rakennusteollisuus RT:n, LVI-talotekniikkateollisuuden, Suomen LVI-liiton ja ympäristöministeriön koordinoimien Kosteus- ja hometalkoiden janssa. Ajatus kiertueesta saatiin Kiinteistöliiton ERA17 -toimenpideohjelmasta numero 30:sta: Energiaviisaat valinnat tunnetuiksi rakentajille ja remontoijille. Kiinteistöliitto keräsi yhteistyökumppaneikseen muita alan asiantuntijaorganisaatioita ja lähti järjestämään kiertuetta tavoitteenaan valistaa niin ammattilaisia kuin kuluttajiakin energiaviisaista ratkaisuista korjausrakentamisessa sekä uusiutuvasta energiatodistuslainsäädännöstä. Kiertueen projektipäällikkönä toimii energia-asiantuntija Petri Pylsy. Liitosta kiertueen käytännön toteuttamiseen osallistuvat aktiivisesti myös viestintäassistentti Hanna Riihimäki, assistentti Elsa Kaijala, yhteysjohtaja Timo Tossavainen ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. Luennoitsijoina toimivat kaikkien järjestäjäorganisaatioiden asiantuntijat. Kiertueelle sovittiin 12 paikkakuntaa ympäri Suomea. Niistä seitsemän ensimmäistä kierrettiin loppusyksyllä 2012 ja viisi viimeistä keväällä Mukana kiertueella kiertävät myös 10 alan yritystä esittelemässä energiaviisaita ratkaisuja kävijöille. Jokaisella kiertuepaikkakunnalla konsepti on sama: iltapäivällä mediainfo lehdistölle, tilaisuus ammattiisännöitsijöille, suunnittelijoille, korjausrakentamisen ammattilaisille ym. illalla tilaisuus hallitusten jäsenille ja muille asiasta kiinnostuneille kansalaisille. Erikoisen kiertueesta teki se, että energiatodistuslainsäädäntö oli vielä tekeillä kiertueen aloittamiseen aikaan. Näin ollen kiertueella kerrotut asiat päivittyivät aina lainsäädännön edetessä. Kiertueen avajaispäivä Lahdessa keräsi saliin yli 300 kuulijaa samaan kävijämäärään päästiin myös Helsingissä. Vuoden 2012 tilaisuuksissa oli kuulijoita yhteensä noin Kiertue päättyy Kotkaan kiertueen paikkakunnat ovat: Lahti, Oulu, Kuopio, Turku, Pori, Helsinki, Tampere, Vantaa, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki ja Kotka. 12

13 Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti (ENERSIS) Hankkeen tavoitteena on luoda korjausrakentamiseen konsepteja, joilla varmistetaan, että energiatehokkuusvaatimusten mukaiset korjaukset eivät alenna sisäympäristön laatua eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta. Hankkeen päävetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT). Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy Lopputuloksena on kokonaisvaltainen toimintamalli energiatehokkuus- ja kosteusvauriokorjaukseen, sekä korjaushankkeen mukana täydentyvä Internet-pohjainen tarkistusasiakirja korjauksesta. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta ja hänen varamiehenään Petri Pylsy. Uudistava korjausrakentaminen asuntoyhteisöissä (ApRemodel) Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää menettelyitä, joilla edistetään ja tuetaan kerrostaloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamista. Hankkeen vetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT). Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy maaliskuussa Hankkeen lopputuloksena syntyy asuntoyhteisöjen uudistamiseen sekä lisä- ja täydennysrakentamiseen soveltuvia korjauskonsepteja, joissa on otettu huomioon Lean-periaate. Lean-osaaminen hankitaan professori Lauri Koskelalta Salfordin yliopistosta, jossa Lean-toimintaan on perehdytty usean vuoden ajan. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Advancing the Method of TES Energy Facade (Smart TES) Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää esivalmistettuihin elementteihin integroitavia ratkaisuja, joilla parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja sisäilmaston laatua sekä nopeutetaan korjausrakentamisprosessia. Hankkeen päävetovastuu on Münchenin teknillisellä korkeakoululla. Hankkeeseen osallistuu saksalaisten lisäksi suomalaisia ja norjalaisia. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy syksyllä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta ja hänen varamiehenään Petri Pylsy. Smart TES -hanke palkittiin kansainvälisellä palkinnolla Lisätietoa palkinnosta: Kosteusteknisesti turvalliset korjausrakentamisen malliratkaisut (KORMA) Hankkeen tavoitteena on julkaista korjausrakentamista varten analysoituja, toimivia malliratkaisuja ja suunnitelmia mallipiirustuksineen. Kohteena ovat luvuilla valmistuneet tyypilliset asuinkerrostalot, rivitalot ja omakotitalot ja niiden rakenneratkaisut. Tuotettavaa materiaalia on tarkoitus käyttää kosteusturvallisen korjausrakentamisen oppaassa sekä valmisteltaessa korjausrakentamisen määräyksiä. Hankkeen vetovastuu on ympäristöministeriöllä. Hankkeeseen osallistuu useita osapuolia. Hanke alkoi 2010 ja se päättyy loppuvuodesta Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Rakennuksiin integroitavien kosteusantureiden luotettavuus (RAILO) Hankkeen tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mittaava, langattomasti etäluettava RFID-anturiratkaisu sekä samalla luoda perusta tällaisten laitteiden luotettavuussuunnittelulle ja testaukselle sekä tutkia myös olemassa olevien RFID-anturiratkaisujen luotettavuutta, testausta ja materiaalien yhteensopivuutta. Kosteusanturi tehtiin siten, että sitä voidaan hyödyntää korjausrakentamisessa. Hankkeen vetovastuu oli Aalto-yliopistolla. Hankkeeseen osallistui useita osapuolia. Hanke alkoi 2009 ja se päättyi keväällä Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Betonijulkisivujen kuntotutkimusohjeen by42 päivitys Hankkeen tavoitteena oli tuottaa käytännönläheinen ohje tilaajille tarjouspyynnön laadintaan sekä kuntotutkimustarjousten laajuuden ja sisällön vertailuun. Ohjetta varten laadittiin ehdotus kuntotutkimusten laajuuteen perustuvasta luo- 13

14 kittelujärjestelmästä. Ohjeessa havainnollistetaan kuntotutkimuksen keskeisiä osa-alueita tehtäväluetteloiden avulla. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi keväällä Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Hankkeen tuotos on luettavissa maksutta osoitteessa: Kosteus- ja hometalkoot Kosteus- ja hometalkoot on valtakunnallinen, viisivuotinen toimintaohjelma, jonka tehtävänä on saattaa alkuun suomalaisen rakennuskannan tervehdyttäminen kosteus- ja homevaurioista. Talkoiden avulla tuodaan uutta tietoa, taitoa ja työkaluja eri toimijoiden käyttöön ja rakennusten koko elinkaareen sekä vaikutetaan laajasti asenteisiin. Kosteus- ja hometalkoita johdetaan ympäristöministeriöstä, mutta talkoita tehdään läheisessä yhteistyössä mm. muiden ministeriöiden ja valtionhallinnon toimijoiden sekä kuntasektorin ja yritysmaailman kanssa. Kosteus- ja hometalkoille on tehty viisivuotissuunnitelma, joka toteutetaan yhdessä rakennus- ja kiinteistöalan, sosiaali- ja terveysalan sekä koulutus- ja tutkimussektoreilla toimivien tahojen kanssa. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta ja hankkeen viestintäryhmässä Marjukka Vainio. Taitava tilaaja pätevä toteuttaja Hankkeessa tuotettiin ohjeistus Korjausrakentamisen hyvät toimintatavat taloyhtiöissä. Ohjeistus on toimintatapaohjeen kaltainen, jossa tilaajalle ja palveluntuottajille tarjo- taan lyhyt ja ytimekäs tietopaketti korjaus- hankkeen aikana huomioon otettavista keskeisistä asioista. Hanke toteutettiin yhteistyössä Rakennusteollisuus RT:n kanssa. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi keväällä Liittoa hankkeessa edustivat Jari Virta ja Jaana Sallmén. Hankkeen tuotos on luettavissa maksutta osoitteessa: issuu.com/mediat/docs/taitava_tilaaja. Asuntojen märkätilojen korjaus Hankkeen tavoitteena oli asuntojen märkätilojen korjaukseen soveltuvan ohjekortin päivitys. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se päättyi syksyllä Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Märkätilojen rakenteet Hankkeen tavoitteena on märkätilojen rakenteiden korjauksiin soveltuvan ohjekortin päivitys. Hanke alkoi marraskuussa 2012 ja se päättyy Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Kuntoarviokortiston uudistus Hankkeen tavoitteena oli kuntoarviokortiston uudistus käytännöllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se päättyi marraskuussa Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Huoltokirjaohjeiston uudistus Hankkeen tavoitteena on kiinteistöjen ylläpitoon soveltuvan huoltokirjaohjeiston uudistaminen käytännöllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hanke alkoi joulukuussa 2012 ja se kestää noin kaksi vuotta. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Asuinkiinteistöjen energiataloudellinen selvitys Hankkeen tavoitteena on kiinteistöjen kuntoarviokortistoon liittyvän energiataloudellisen selvityskortiston uudistaminen. Hanke alkoi vuonna 2011 ja se päättyy loppuvuodesta Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Taloyhtiöiden suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Hankkeen tavoitteena on taloyhtiöiden suunnitelmallisen ylläpidon tason ja arvostuksen kohottaminen. Hanke alkoi elokuussa 2012 ja se päättyy kesällä Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta, Jukka Kero, Petri Pylsy ja Jaana Salmen. Viemäreiden sisäpuoliset korjausmenetelmät Hankkeessa tuotetaan kansalliset ohjeet viemäreiden sisäpuolisten korjausmenetelmistä. Hanke alkoi syksyllä 2012 ja se päättyy loppuvuodesta Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta ja varalla Jaakko Laksola. SisäRYL 2012 Hankkeessa tuotettiin rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset sisätöiden osalta. SisäRYL soveltuu hyvin myös taloyhtiöiden korjauksiin. Hanke alkoi 2010 ja se päättyi joulukuussa Liitto hankkeessa edusti Jari Virta. 14

15 Kestävät lähipalvelut asuinalueiden hyvinvoinnin lujittamiseksi (SUSECON) Hankkeessa yhdistetään korkeatasoinen osaaminen palvelujen kehittämisessä, kestävässä rakentamisessa ja asumisen liiketoiminnoissa. Hanke tuottaa konkreettisia tuloksia lähialueiden kestävien palvelumallien mahdollisuuksista ja liiketoimintapotentiaalista. Hankkeen lähtökohtana on, että monimuotoiset lähipalvelut ovat kestävän yhdyskuntarakenteen olennainen edellytys. Hankkeen toisena lähtökohtana on, että hyvien lähipalvelujen varmistamiseksi sekä tarjonnan että kysynnän kannalta tarvitaan uusia liiketoimintamalleja, verkottumisen malleja ja asukastoiminnan malleja. Hanke alkoi 2011 ja se päättyy kesäkuussa Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Kestävä asuminen ja ympäristö (K-EASY) Hankkeessa haetaan keinoja energia- ja ekotehokkuuden parantamiseksi rakennuskannassa ja yhdyskuntarakenteessa hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hankkeen kehittämiskohteita ovat kiinteistöjen energiatehokkuus, jätehuolto, kierrätys sekä älykäs talotekniikka. Hankkeen piiriin kuuluvat sekä uudis- että korjausrakentaminen. Hankkeen tuloksena syntyy pk-yrityksille uutta liiketoimintaa, hanke aktivoi omistajia ja käyttäjiä toimenpiteisiin ja tuottaa tutkimusta käytäntöjen parantamiseksi. Tuloksena syntyy esimerkiksi pitkän tähtäimen kiinteistönpidon suunnitelma, joka hyödyntää projektissa testattuja malleja. Hankkeen vetovastuu on Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy:llä. Hanke alkoi 2010 ja se päättyy syksyllä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Lähiöiden käyttäjälähtöinen korjauskonsepti (KLIKK) Hankkeen tavoitteena on kehittää käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen. Hankkeen vetovastuu on Oulun yliopistolla. Hankkeessa on yli 14 osapuolta. Hanke alkoi joulukuussa 2012 ja se päättyy kesällä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. CO2OL Bricks (Climate change, cultural heritage & energy efficient monuments) Kiinteistöliitto osallistuu EU:n Baltic Sea Region ohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen, jossa Kiinteistöalan Koulutuskeskus on varsinaisena kansallisena osapuolena. Hanketta koordinoi Hampurin kaupungin organisaatio ja osallistujia on yhdeksästä Itämeren ympärysmaasta. Hankkeessa kehitetään menettelytapoja suojeltavien ja muuten kulttuuriperintöä edustavien rakennusten energiatalouden kohentamiseen rakennusten historiallisia ominaisuuksia turmelematta. Suomeen on koottu taustaryhmä kiinteistö- ja rakennusalan organisaatioista. Kiinteistöliitosta hankkeeseen ovat osallistuneet Markku Rantama ja Jukka Kero. Linjasaneerausten vertailu hankesuunnittelussa, diplomityö Hankkeessa tuotetaan ohjeistus linjasaneerausten vertailuun hankesuunnittelun yhteydessä. Tekniikan ylioppilas Eeva Haverisen (Aalto yliopisto) diplomityön ohjaajana toimi Jani Saarinen Talokeskuksesta ja Jari Virta Kiinteistöliitosta. Hanke alkoi 2011 ja se päättyi keväällä Hankkeet Pellervon taloustutkimuksen kanssa Liitto osallistui Pellervon taloustutkimuksen alueellisia asuntomarkkinoita koskevaan analyysityöhön ohjausryhmässä. Kiinteistöliitto tilasi yhdessä Suomen Omakotiliiton kanssa Pellervon taloustutkimukselta Asumismenot selvityksen, joka jatkoi edellisvuonna aloitettua laskentamallin kehittämistä asumismenojen vertailemiseksi kaupunkien välillä. Kaupunkien määrä kasvatettiin nyt 15:een ja mukaan otettiin omakotitalot ja rivitalot. Aineisto julkaistiin kesäkuun puolivälissä ja se sai innostuneen vastaanoton. Aineistoa käytettiin pohjana kunnallisvaaleihin valmistauduttaessa syksyllä Lisäksi aineistoa työstettiin myös Suomen Vuokranantajien tarpeisiin alueellisen vuokra-asuntosijoitusten tuottovertailua mittaamaan. Selvitystyötä on tarkoitus jatkaa ja kehittää tulevina vuosina. Liittoa hankkeessa edustaa Jukka Kero. Vuokra-asumisen vertailuaineistojen tuottaminen Vuokra-asumisen vertailuaineistot -hanke toteutettiin yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa. Hanke keräsi vuokra-asuntojärjestelmien vertailuaineistojen ja tilastoaineistoja sekä toteutti niiden perusteella ensimmäiset avaukset myös julkisuudessa. Yhteistyötä jatketaan tältä pohjalta vuonna Kiinteistöliitossa vastuuhenkilö on Jukka Kero. Vakuuta oikein Kiinteistöliiton perustama projektiryhmä valmisteli syksyllä hallitusten käyttöön tarkoitettua Vakuuta oikein -aineistoa. Tarkoituksena on antaa käytännön taloudellisten riskien hallintaan työkaluja. Projektin tuloksena valmistuu raporttiaineisto alkuvuonna Työryhmään kuuluivat liiton neuvontalakimies Miia Lavonen, Colemont Finland Oy:n myyntijohtaja Antero Miikki ja pääekonomisti Jukka Kero. 15

16 Energiaeksperttimateriaalin uudistaminen Motiva Oy on tilannut Kiinteistöliitolta taloyhtiöiden energiaeksperttimateriaalien päivittämisen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Motiva Oy tulee hyödyntämään aineistoa kuluttajien energianeuvonnassa ja liitolla on oikeus käyttää aineistoa omassa neuvonta- ja koulutustyössään. Hankkeen projektipäällikkönä toimii energia-asiantuntija Petri Pylsy ja hankkeeseen osallistuu myös yhteysjohtaja Timo Tossavainen. Hanke on aloitettu lokakuussa 2012 ja se päättyy maaliskuussa Hankkeessa on mukana myös Suomen Isännöintiliitto ry. ENTRANZE (Policies to ENforce the TRAnsition to Nearly Zero-Energy buildings in Europe) Hankkeen tavoitteena on edistää melkein nollaenergiatason peruskorjauksia tukemalla kansallisia politiikkatoimia skenaariotyön avulla. Hankkeessa selvitetään erityisesti rakennusten omistajien ja käyttäjien roolia tavoitteiden saavuttamisessa. Hanke alkoi vuoden 2012 huhtikuussa ja se päättyy syyskuussa Entranze on EU-hanke ja Suomessa sitä koordinoi Kuluttajatutkimuskeskus. Liittoa hankkeessa edustaa energiaasiantuntija Petri Pylsy. Energia-asiantuntija Petri Pylsy. 16

17 Viestintä- ja koulutustoiminta Viestintä Liiton tavoitteena on viestiä ja tiedottaa vaikuttavasti ja tehokkaasti. Kiinteistöliitto on vaikuttanut strategiansa mukaisesti kiinteistöalaan voimakkaasti viestinnän keinoin. Näkyvyyttä mediassa ja verkkokeskusteluissa seurattiin ja arvioitiin päivittäin M-Brainin-seurantapalvelulla. Liitto luopui omasta mediarekisterin ylläpidosta ja siirtyi STT Info -tiedotejakeluun. Näin tiedotteet saavat kattavan ja kohdennetun jakelun, eikä liiton tarvitse itse kantaa huolta kontakteista ja niiden ajantasaisuudesta. Tarvittaessa järjestelmällä voi lähettää tiedotteen myös STT:n uutispalvelua käyttäen kaikkiin keskeisiin medioihin. Lisäksi tiedote säilyy verkko-arkistossa, josta toimittajat ja analyytikot löytävät sen myöhemminkin. Kiinteistöliittoyhteisöllä oli osumia painetussa mediassa ja verkossa vuonna 2012 yhteensä Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedotteita julkaistiin vuoden aikana 44 kappaletta. Viikkotiedote lähetetään järjestön henkilöstölle ja luottamusmiehille sekä julkaistaan Taloyhtio.netin jäsensivuilla. Liiton nettisivuilla kävi vuoden 2012 aikana eri henkilöä. Kävijämäärä oli yhteensä eli noin enemmän kuin edellisvuonna. Katseltujen sivujen määrä oli Taloyhtio.net Alan suositun tietoportaalin, Taloyhtio.netin kävijämäärä jatkoi kasvuaan. Rekisteröityjen käyttäjien määrä kasvoi yli kahdella tuhannella, edellisen vuoden :stä kävijään. Taloyhtio.netissä kävi vuonna 2012 yhteensä eri henkilöä. Kaikkiaan sivustolla vieraili kävijää ja näytettyjen sivujen määrä oli peräti Kiinteistöliitto kampanjoi radiokanavilla Kiinteistöliitto kampanjoi yhdessä alueellisten yhdistysten kanssa helmikuussa 60 yksityisellä radioasemalla ympäri Suomea. Radiomainos toistettiin eri radiokanavilla yhteensä 1380 kertaa Radiomainoksen äänimaailmaa vahvistettiin piirroskuvituksella, joka on nähtävissä Kiinteistöliiton YouTubekanavalla. Filmin voi katsoa myös kiinteistoliitto.fi-aloitussivulta. Poikkeuksellinen lumitilanne nousi otsikoihin Lumitilanne oli koko Suomessa poikkeuksellinen. Runsas lumisade ja rajusti vaihtelevat lämpötilat johtivat siihen, että lumi valui talojen katoilta ja aiheutti vaaratilanteita. Lumi ja vaaratilanteet olivat otsikoissa koko talven ja liitto saavutti runsaasti näkyvyyttä mediassa asiantuntijoiden esiintyessä lukuisissa haastatteluissa lehdissä, radiokanavilla ja televisiossa. Laajaa julkisuutta mediassa sai myös perinteisen Korjausrakentamisen barometrin sekä niin sanotun Indeksitalovertailun julkistaminen. Loppuvuodesta Kiinteistöliitto panosti erityisesti uusista korjausrakentamisen normeista ja energiatodistuslainsäädännöstä viestimiseen. Energiaviisas asuintalo -kiertueen viestintä Yksi vuoden suurimmista viestinnällisistä haasteista oli Energiaviisas asuintalo -seminaarikiertueen mediaviestintä. Kiertueen paikkakuntakohtaisiin tiedotustilaisuuksiin kutsuttiin laajasti kaikki alueen mediat. Esimerkiksi Helsingin tiedotustilaisuudessa oli 14 toimittajaa, kun taas kiertueen avausseminaarin tiedotustilaisuuteen Lahdessa ei osallistunut yhtään toimittajaa. Osittain ilmiötä selittää median toimintatapojen muutos, kun Internet on muuttunut ensisijaiseksi viestintäkanavaksi. Toimittajat pitävät myös resurssipulan vuoksi paljon yhteyttä asiantuntijoihin ja verkostoihin tietotekniikan avulla. Lisäksi uutisaiheiden seuraaminen on enemmän reaaliaikaista kuin taustoittavaa. Energiaviisas asuintalon teemat saivat eniten julkisuutta verkkolehdissä ja -julkaisuissa. Lisäksi esimerkiksi energiatodistusta koskeva uutisointi kirvoitti runsaasti ihmisiä keskustelemaan aiheesta verkossa. Eniten julkisuutta poiki tiedotustilaisuus ja tiedote, jossa uutisoitiin putkiremonttien yhteydessä asennettavista huoneistokohtaisista vesimittareista: Vesimittareista tulee pian pakollinen putkiremontoitaviin asuntoihin. Uutisen julkaisivat kaikki keskeiset mediat kuten YLE, MTV3, Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat ja STT. Kaikkiaan se poiki kolmisenkymmentä osumaa. 17

18 Sosiaalinen media Toimintavuonna Kiinteistöliiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa lisääntyi huomattavasti, kun Kiinteistöliitolle avattiin Facebook-sivu ja perustettiin Twitter-tili. Kiinteistöliiton Facebookista löytyy ajankohtaiset uutiset, tietoa tapahtumista ja vinkkejä asumiseen yms. Aikajanalla pääsee tutustumaan Kiinteistöliiton ja kiinteistöalan historiaan. Kiinteistöliiton Twitter-tiliä hyödynnetään ajankohtaisten uutisten, lakiuudistusten ym. jakamiseen sekä myös Kiinteistöliiton tapahtumien tiedottamiseen. Twitter tarjoaa helpon kanavan jakaa tietoa nopeasti lyhyessä muodossa. Verkkoviestintä Jatkuvan verkossa tapahtuvan viestinnän lisääntymisen johdosta alettiin luoda Kiinteistöliitolle verkkoviestintäsuunnitelmaa kesällä Tätä varten perustettiin työryhmä. Suunnitelma valmistui syksyllä, ja se esiteltiin jäsenyhdistyksille neuvottelupäivillä elokuun lopussa. Suunnitelmassa esitellään verkkoviestinnän tavoitteet ja periaatteet, keinot ja välineet, kohderyhmät, vastuut ja organisointi, seuranta ja arviointi sekä perehdyttäminen. Taloyhtio.Nyt-teemalehtiä ilmestyi kaksi Helsingin Sanomien välissä jaettiin helmikuussa 20-sivuinen Taloyhtiö.Nyt-lehti, jonka teemana oli Turvallisuus taloyhtiöissä. Lehden toinen numero julkaistiin lokakuussa. Sen teemana oli talous, mikä kiteytettiin lauseeseen Taitava taloyhtiö ei tuhlaa. Taloyhtio.Nyt-teemalehden kustansi Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Molempien lehtien painosmäärä oli noin Lisäksi kiinteistöyhdistykset julkaisivat Taloyhtiö.Nyt-lehteä samalla formaatilla omien alueidensa valtalehtien välissä. Toukotalkoot-kampanja 2012 Toukotalkoissa tehtiin vuonna 2012 kolme mediatiedotetta avaustiedote käsitteli kesän tuloon liittyviä toimia kotona ja vapaa-ajan asunnolla, toinen tiedote kehotti kotitalouksia tarkistamaan kodin sähkö- ja lämmityslaitteiden turvallisuuden ja viimeinen koski vanhusten asumista. Kiinteistöliiton lisäksi kampanjan toteuttivat Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Suomen Omakotiliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ja Tukes. Toukotalkoot-kampanjassa liittoa edustaa viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. ERA17-viestintäryhmä ERA17-toimenpideohjelman viestintäryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Viestintäryhmän tarkoituksena on viestiä toimenpiteistä, tuoda ERA17-käsitettä tunnetuksi ja suunnitella tilaisuuksia. Vuoden aikana järjestettiin kaksi hanketyöpajaa, toimittajille suunnattu taustatilaisuus sekä ERA17-vuosipäivä. Kiinteistöliittoa ERA17-viestintäryhmässä edusti viestintäassistentti Hanna Riihimäki. ISA-viestintäryhmä Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n taustajärjestöt ovat taloyhtiöitä edustava Suomen Kiinteistöliitto ry ja isännöitsijöitä ja isännöintitoimistoja edustava Suomen Isännöintiliitto ry. ISAn viestintäryhmän tehtävänä on laatia auktorisointiyhdistykselle vuosittain viestintäsuunnitelma ja esitellä se ISAn hallitukselle. Kiinteistöliiton edustaja ISA-viestintäryhmässä on viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. Taloyhtiön strategian laadinta -hanke Yhteinen tavoite taloyhtiön kehittämiseen -esite syntyi Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta -hankkeen tuloksena. Esite kertoo, miten strategia laaditaan ja mitä se sisältää. Kiinteistöliiton, ympäristöministeriön, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n sekä sekä Isännöintiliiton lisäksi hankkeessa oli mukana kuusi asunto-osakeyhtiötä. Asunto-osakeyhtiöistä kolme on Etelä-Espoon Huolto Oy ISA:n ja kolme Isännöitsijätoimisto A. Viinikainen Ky ISA:n isännöimää. Asunto-osakeyhtiöt sijaitsevat Espoossa ja Jyväskylässä ja ovat erikokoisia, eri-ikäisiä ja teknisesti erilaisissa tilanteissa. Kiinteistöliittoa hankkeessa edusti viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. 18

19 Kiinteistöalan viestijät Kiinteistö- ja rakennusalan viestijätapaaminen on epävirallinen verkosto, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa kiertävällä isännyydellä. Mukana on sekä KIRA-järjestöjen että rakennuttaja- ja kiinteistöpuolen yritysten sekä rakennusyhtiöiden viestijöitä. Helmikuun tapaaminen järjestettiin Kiinteistöliitossa. Liiton pääekonomisti Jukka Kero esitteli viestijöille asumisen kustannuksia: Miten paljon kotitalouksilta kuluu käytettävissä olevista tuloista asumiseen nyt ja vuonna Vuoden toista viestijätapaamista isännöi SRV Yhtiöt Oyj. SRV:n viestintäjohtaja Taneli Hassinen esitteli mm. Kalasataman hankkeen. Kiinteistöliittoa viestintäryhmässä edustavat viestintäpäällikkö Marjukka Vainio ja viestintäassistentti Hanna Riihimäki. Sisäisen viestinnän ryhmä Ryhmän tehtävänä on liittoyhteisön sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen sekä osaamisen parantaminen, yhteisön viestijöiden keskinäinen verkostoituminen, tietojen ja kokemusten vaihto eli toisilta oppiminen viestinnän ja markkinoinnin osalta sekä uusien ideoiden testaus ja sparraus koskien viestintää ja markkinointia. Sisäisen viestinnän ryhmässä on edustettuna Kiinteistöliitto, osakkuusyhtiöt, Kiinteistöliitto Uusimaa sekä Vuokranantajat. Ryhmä on kokoontunut neljä kertaa vuodessa. Lisäksi vuoden aikana kokoontui kolme kertaa Facebook-ryhmä, jossa liiton ja osakkuusyhtiöiden ja Vuokranantajien edustajat käsittelivät kunkin organisaation Facebook-sivujen kehittämistä ja uusien ominaisuuksien hyödyntämistä. Taloyhtiöiden tietokanava -työryhmä Työvaliokunta asetti kesäkuussa 2012 työryhmän laatimaan ehdotuksen Kiinteistöliitto-konsernin verkkopalveluiden kehittämisestä ja tarvittavista jatkotoimista. Työryhmä kokoontui kolme kertaa ja antoi ehdotuksensa syyskuun lopussa työvaliokunnalle. Työryhmän puheenjohtajana toimi yhteysjohtaja Timo Tossavainen, ja jäseninä ICT-koordinaattori Antti Myyryläinen Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:sta, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Katariina Mäkelä Agenteq Solutions Oy:sta, asiakkuusjohtaja Peter Ström Suomen Talokeskus Oy:sta ja kehityspäällikkö Thomas Åberg Kiinteistöalan Kustannus Oy:sta. Työryhmän sihteeri oli järjestelmäasiantuntija Timo Erikäinen. Koulutus Hallitusforum Taloyhtiöiden hallitusforum järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa kahdesti toimintavuoden aikana. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin helmikuussa, ja sen pääteemana oli yhtiökokous. Lokakuussa pidetyn tilaisuuden pääteemana oli talous. Tilaisuudet keräsivät yhteensä lähes 400 osallistujaa. Toiminnanjohtajapäivät ja yhdistyssihteerien koulutus Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin toiminnanjohtajapäiviä aiempien vuosien tapaan. Järjestötoimikunnan kokouksen jälkeen järjestettiin toiminnanjohtajille koulutusiltapäivä käytössä olevista järjestelmistä (JTJ-jäsentietojärjestelmä ja Latomo-julkaisujärjestelmä). Uutena aloitettiin yhdistyssihteerien koulutukset, joita järjestettiin kolme kertaa vuonna 2012 yleensä JTJ-klinikan yhteydessä. Aiheina olivat mm. yhdistysten kotisivujen ylläpito, Taloyhtiosivut.fi palvelu, Facebookin käyttö yhdistyksissä sekä tiedotteiden laadinta. Korjausrakentamisen, energiatehokkuuden ja talouden koulutus Kehityspäällikkö Jari Virta, energia-asiantuntija Petri Pylsy ja pääekonomisti Jukka Kero toimivat toimintavuonna korjausrakentamiseen, energiatehokkuuteen ja talouteen liittyvissä koulutustilaisuuksissa asiantuntijakouluttajina eri puolilla Suomea. Koulutuksissa käsiteltiin erityisesti tulossa olleita korjausrakentamisen energiamääräyksiä ja energiatodistuksen uudistuksia sekä talousarvion laadintaa ja asumiskustannusten kehitystä. Myös taloyhtiöiden johtamisen haasteisiin liittyviä teemoja käsiteltiin koulutustilaisuuksissa erityisesti syksyn aikana. Lakimiehet kouluttautuivat Kaikki liittoyhteisön lakimiehet jatkoivat useita vuosia jatkunutta kouluttautumista asunto-osakeyhtiölakiin tekemällä lain tuomia uusia tulkintoja. Liiton, Uudenmaan yhdistyksen ja Varsinais-Suomen yhdistyksen lakimiehet tekivät tiiviisti yhteistyötä. Liittoyhteisön lakimiehille järjestettiin neljä koko päivän koulutustilaisuutta, joissa tulkinnoista keskusteltiin innokkaasti. Lisäksi lakimiehet tekivät tulkintoja yhteisessä sähköpostiringissä, viikoittaisessa juristipalaverissa ja pienryhmissä päivittäin. Haasteita aiheutti äänileikkurin soveltaminen, osakkaan esteellisyys ja yksittäisen taloyhtiön lunastuslausekkeen soveltaminen rinnan lain kanssa. Hissin jälkiasennuksiin liittyen pohdittiin lain 19

20 mukaisen jyvityksen soveltamista sekä osakkaan vapauttamista hissihankkeesta. Liiton lakimiehille, toiminnanjohtajille ja henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuus toiminnantarkastuksesta, jossa luennoitsijana oli HTM Jari Etelämaa. Lakimiehet osallistuivat myös muihin alan koulutuksiin liittyen esimerkiksi rakennusalan sopimusjuridiikkaan. Sisäiset koulutustilaisuudet Toiminnantarkastus-koulutuspäivä Toimiston kehityspäivät Uudet oppaat ja työkalut Taitava tilaaja pätevä palveluntuottaja Keväällä 2012 julkaistu nettiohje Taitava tilaaja pätevä palveluntuottaja sai laajasti huomiota ja kiitosta kattavasta esitystavasta. Opas on luettavissa maksutta internetissä ks. Hankkeet. Opas betonijulkisivujen kuntotutkimuksesta Keväällä 2012 julkaistiin myös opas Betonijulkisivujen kuntotutkimuksesta. Opas on luettavissa maksutta internetissä ks. Hankkeet 3.2. Lakitiimin kehityspäivä 6.2. Hallinnon, T&K sekä viestintä- ja yhteyspalvelujen kehityspäivä 9.2. Toiminnanjohtajapäivä JTJ-klinikka JTJ-klinikka + yhdistyssihteerien koulutus 4.5. Juristikoulutus Vaikuttajakoulu Juristikoulutus Lakitiimin tiimipäivä T&K sekä viestintä- ja yhteyspalvelujen tiimipäivä 7.9. Juristikoulutus JTJ-klinikka + yhdistyssihteerien koulutus Johtoryhmän kokouspäivä Toiminnanjohtajapäivä Juristikoulutus JTJ-klinikka Juristikoulutus Korjausurakka.fi-palvelu taloyhtiöiden avuksi Huhtikuussa avattiin Korjausurakka.fi-palvelu taloyhtiöiden avuksi luotettavien urakoitsijoiden valintaan. Palvelussa taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat kilpailuttaa taloyhtiöiden korjausurakoita uudella tavalla sekä saada tarjouksia luotettavilta urakoitsijoilta. Korjausurakka.fi -palvelun kehittämisessä ovat yhteistyötä tehneet Kiinteistöliitto, Suomen Tilaajavastuu Oy ja Dooxe Oy. Palvelussa mukana olevat urakoitsijat kuuluvat Luotettava Kumppani -ohjelman piiriin, josta tilaajavastuulain asettamat velvoitteet ovat helposti tarkastettavissa Tilaajavastuu.fi -palvelusta. Korjausurakka.fi-palvelu torjuu harmaata taloutta ja huonoa laatua. Korjausurakka. fi -palvelussa on noin 9000 urakoitsijaa eri puolilta Suomea. Hissilaskuri Oikeusministeriö ja ympäristöministeriö avasivat syksyllä Hissilaskuri-verkkopalvelun isännöitsijöiden, hallitusten jäsenten ja osakkaiden käyttöön. Laskurin tarkoituksena on helpottaa hissin jälkiasennuksen kustannusjaon laskemista taloyhtiössä. Laskurin laatimisessa olivat mukaan alan toimijat kuten Kiinteistöliitto, jonka lakimiehillä on nykyisen lain hissin jälkiasentamiseen liittyvään päätöksentekoon ja kustannustenjakoon erikoisasiantuntemus. 20

Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskysely

Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskysely Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskysely Kevät Yhteenveto: Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry KTI KIINTEISTÖTIETO OY KTI KIINTEISTÖTALOUDEN INSTITUUTTI RY LUOTTAMUKSELLINEN TAUSTATIEDOT Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitystoiminta 2011

Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitystoiminta 2011 Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitystoiminta 2011 23.08.2011 Kiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivät, Hämeenlinna Mauri Marttila, Jukka Kero Jari Virta, Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tutkimus

Lisätiedot

Jäsentyytyväisyyskysely 2012

Jäsentyytyväisyyskysely 2012 Jäsentyytyväisyyskysely KIINTEISTÖLIITTO Yhteenveto: Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys LUOTTAMUKSELLINEN.. TAUSTATIEDOT Tässä raportissa on esitetty Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset

Lisätiedot

Vuosikertomus 2013. Kiinteistöliitto Kotisi asialla. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki

Vuosikertomus 2013. Kiinteistöliitto Kotisi asialla. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Vuosikertomus 2013 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Kiinteistöliitto Kotisi asialla 1 Vuosikertomus 2013 Kiinteistöliitto lyhyesti

Lisätiedot

JÄSENTYYTYVÄISYYS 2015

JÄSENTYYTYVÄISYYS 2015 JÄSENTYYTYVÄISYYS 2015 Yhteenveto: Kiinteistöliitto Kanta Häme 1 Jäsentyytyväisyyskyselyn tavoitteena oli selvittää - millaisena jäsenet kokevat Kiinteistöliiton / jäsenyhdistysten nykyisen toiminnan ja

Lisätiedot

Vuosikertomus 2011. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto.

Vuosikertomus 2011. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto. Vuosikertomus 2011 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Kiinteistö liitto 1 Vuosikertomus 2011 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta

Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta SKH-Isännöinti Oy:n koulutustilaisuus 25.5.2016, Helsinki Pääekonomisti Jukka Kero Sisältö Esittäytyminen Talousnäkymät 2016-2017 Hoito- ja ylläpitokustannusten

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

RAKSA Foorumi 2014. Kestävä asuminen ja ympäristö - K-EASY loppuseminaari

RAKSA Foorumi 2014. Kestävä asuminen ja ympäristö - K-EASY loppuseminaari RAKSA Foorumi 2014 Kestävä asuminen ja ympäristö - K-EASY loppuseminaari Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Juha Salmi, toimitusjohtaja, Suomen Asuntotietokeskus Oy 13.05 Rakennetun ympäristön elinkaari -

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 VUOSIKERTOMUS 2014 11.4.2015

VUOSIKERTOMUS 2014 VUOSIKERTOMUS 2014 11.4.2015 VUOSIKERTOMUS 2014 11.4.2015 VUOSIKERTOMUS 2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 Y-tunnus 0307769-5 www.kiinteistoliitto.fi 00100 Helsinki Nordea 127030-60512 www.taloyhtio.net Puh. (09) 1667 6761

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto.

Vuosikertomus 2010. Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto. Vuosikertomus 2010 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Kiinteistö liitto 1 Vuosikertomus 2010 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

22.2.2013. Aika Tiistai 5.3.2013 klo 13.00 Paikka Ravintola Marttilan Talli, Kivirikon Juhlahuoneisto, Puskantie 38, Seinäjoki

22.2.2013. Aika Tiistai 5.3.2013 klo 13.00 Paikka Ravintola Marttilan Talli, Kivirikon Juhlahuoneisto, Puskantie 38, Seinäjoki KOKOUSKUTSU 1/2013 22.2.2013 YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS Aika Tiistai 5.3.2013 klo 13.00 Paikka Ravintola Marttilan Talli, Kivirikon Juhlahuoneisto, Puskantie 38, Seinäjoki KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä

Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä Tervetuloa! Energiatehokas korjausrakentaminen taloyhtiöissä Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Jari Virta, kehityspäällikkö, Suomen Kiinteistöliitto Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

PÄÄTÖS 9.4.2016 Suomen Kiinteistöliitto ry

PÄÄTÖS 9.4.2016 Suomen Kiinteistöliitto ry PÄÄTÖS 9.4.2016 Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 Y-tunnus 0307769-5 www.kiinteistoliitto.fi 00100 Helsinki Nordea 127030-60512 www.taloyhtio.net Puh. (09) 1667 6761 IBAN FI3612703000060512 Faksi

Lisätiedot

Uudistava korjausrakentaminen asuntoosakeyhtiöissä. ApRemodel - Apartment House Remodelling

Uudistava korjausrakentaminen asuntoosakeyhtiöissä. ApRemodel - Apartment House Remodelling Rakennettu ympäristö ohjelma - Tekes Uudistava korjausrakentaminen asuntoosakeyhtiöissä ja vuokrataloissa ApRemodel - Apartment House Remodelling Pertti Lahdenperä, Pekka Lahti VTT, Veijo Nykänen VTT,Olli

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Linkki esityksiin lähetetään osallistujille seminaarin jälkeen WLAN Sibeliustalo Käyttäjätunnus: Salasana: Vähähiilinen maankäyttö

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto

Jäsenlähtöisyys. Asiantuntevuus. Kumppanuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki. Luovuus ja uusiutumistahto Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto Vuosikertomus 2009 1 Vuosikertomus 2009 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen vaikuttaja

Lisätiedot

Taloyhtiöiden antenniverkkojen tilanne - miten tavoittaa päättäjät? 29.10.2015 Rantasipi Sveitsi Yhteysjohtaja Timo Tossavainen

Taloyhtiöiden antenniverkkojen tilanne - miten tavoittaa päättäjät? 29.10.2015 Rantasipi Sveitsi Yhteysjohtaja Timo Tossavainen Taloyhtiöiden antenniverkkojen tilanne - miten tavoittaa päättäjät? 29.10.2015 Rantasipi Sveitsi Yhteysjohtaja Timo Tossavainen Asunto-osakeyhtiöt & tavoitettavuus Suuri määrä taloyhtiöitä Suomessa = haaste

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Lähdetään ratkomaan ensimmäistä: Kaksi haastetta: 1) Alueen osat ovat erilaisia. Yksiselitteisiä ohjeita

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Julkaistavissa 6.5.2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011 1 (8) 16.11.2010. Työvaliokunta 9.11.2010 Hallitus 16.11.2010. Järjestötoiminta. Neuvonta. Edunvalvonta. Viestintä & koulutus

Toimintasuunnitelma 2011 1 (8) 16.11.2010. Työvaliokunta 9.11.2010 Hallitus 16.11.2010. Järjestötoiminta. Neuvonta. Edunvalvonta. Viestintä & koulutus Toimintasuunnitelma 2011 1 (8) 16.11.2010 Työvaliokunta 9.11.2010 Hallitus 16.11.2010 Neuvonta Järjestötoiminta Edunvalvonta Viestintä & koulutus Tutkimus & kehitys 1) Johdanto...2 2) Edunvalvonta...2

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan ympäristövaliokunta 11.10.2013 Harri Hiltunen

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA RY:N STRATEGIA Päivitys 03-2013

KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA RY:N STRATEGIA Päivitys 03-2013 1 KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA RY:N STRATEGIA Päivitys 03-2013 Neuvonta-Viestintä-Koulutus-Edunvalvonta 1) Johdanto Strategia on linjaus siitä, mitkä ovat Kiinteistöliitto Uusimaan tavoitteet ja miten yhdistys

Lisätiedot

Kiinteistöliitto Kanta-Häme VAHVA KIINTEISTÖALAN VAIKUTTAJA TOIMINTASTRATEGIA 2020

Kiinteistöliitto Kanta-Häme VAHVA KIINTEISTÖALAN VAIKUTTAJA TOIMINTASTRATEGIA 2020 Kiinteistöliitto Kanta-Häme VAHVA KIINTEISTÖALAN VAIKUTTAJA TOIMINTASTRATEGIA 2020 KIINTEISTÖLIITTO KANTA-HÄME VAHVA VAIKUTTAJA - TOIMINTASTRATEGIA 2020 1 JOHDANTO Kiinteistöliitto Kanta-Häme on toiminut

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa?

Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa? Kokemuksia Keski-Suomesta Miten meneteltiin julkisissa rakennuksissa ja kunnallisissa vuokrataloissa? Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Uuden Jyväskylän kunnalliset vuokratalot Energiatodistuksia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito ja

Kiinteistöjen ylläpito ja Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Asunto- ja ympäristöjaosto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2008 1 (5) Esitys

TOIMINTASUUNNITELMA 2008 1 (5) Esitys TOIMINTASUUNNITELMA 2008 1 (5) Esitys 19.3.2007 Työvaliokunta 8.3.2007 Hallitus 19.3.2007 Liittokokous 21.4.2007 Toimintavuosi 2008 on Kiinteistöliiton vuonna 2007 hyväksytyn strategian ensimmäinen täysi

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

K-EASY /ASTE hankkeesta työkaluja taloyhtiön hallitukselle. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Projektipäällikkö Johanna Veikkolainen

K-EASY /ASTE hankkeesta työkaluja taloyhtiön hallitukselle. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Projektipäällikkö Johanna Veikkolainen K-EASY /ASTE hankkeesta työkaluja taloyhtiön hallitukselle Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Projektipäällikkö Johanna Veikkolainen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantech-teknologiakeskus

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot