Vuosikertomus Asiantuntevuus. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012 Jäsenlähtöisyys Asiantuntevuus Kumppanuus Yhteenkuuluvuus, avoimuus, me-henki Luovuus ja uusiutumistahto 1

2 Vuosikertomus 2012 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Toimitusjohtajan katsaus 4 Edunvalvonta 6 Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Europa House Neuvontapalvelut 9 Lakineuvonta Ryhmärakennushankkeet näkyivät neuvonnassa Tutkimus- ja kehitysyksikön neuvontapalvelut Finnbuild-seminaari ERA17-vuosipäivä Vaikuttajakoulutus Helsingissä Kiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivät Kuopiossa Kiinteistöliiton tiimipäivät käynnistyivät Työhyvinvointipäivä Vierumäellä Henkilöt liiton toiminnassa Hallitus Liiton toimihenkilöt Liiton edustukset yhteisöissä Kiinteistöliiton hallituksen vuonna 2012 myöntämät ansiomerkit 33 Viranomaislausunnot 34 Järjestötoiminta ja hallinto 10 Jäsenmäärä kasvoi Jäsenet Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö etenivät Kiinteistöliiton liittokokous Seinäjoella Tutkimus- ja kehitystoiminta 12 T&K-yksikkö osallistui vuonna 2012 seuraaviin hankkeisiin: Viestintä- ja koulutustoiminta 17 Viestintä Koulutus Henkilöstö ja talous 22 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 23 Kiinteistöalan Kustannus Oy REP Ltd Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöosakeyhtiö Anna-Kaleva Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy Kiinteistöosakeyhtiö Malmin asematie Suomen Tilaajavastuu Oy Tilaisuudet ja tapahtumat 26 KIRA-foorumi KIRA-mediatapaaminen 2

3 Kiinteistöliitto lyhyesti Kiinteistöliitto kokoaa valtakunnallisena vaikuttajana yhteen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, asuinvuokratalojen omistajat sekä yksityiset vuokranantajat. Jäsentensä yhdyssiteenä Kiinteistöliitto valvoo jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja. Tavoitteena on huolehtia asunto- ja muiden kiinteistöjen omistamisen edellytyksistä, nostaa kiinteistöalan arvostusta, kehittää alan yleistä kilpailukykyä sekä edistää kiinteistöomaisuuden kunnossapitämistä ja ylläpitämistä Suomessa. Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Vuoden 2012 alussa Kiinteistöliiton muodostivat 25 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Vuoden lopussa alueellisten yhdistysten määrä oli 23. Toimintavuonna Kiinteistöliiton jäsenmäärä nousi :een. Liiton jäsentaloyhtiöissä asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kiinteistöliiton toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry palvelee yksityisiä vuokranantajia vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Suomen Vuokranantajien jäsenenä oli yli 6000 vuokranantajaa, joilla on yhteensä vuokra-asuntoa. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssä sekä Suomen Tilaajavastuu Oy:ssä. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Toimintavuosi 2012 oli Kiinteistöliiton vuonna 2007 hyväksytyn Kiinteistöliitto kasvava vaikuttaja -strategian viides täysi toteuttamisvuosi. Kiinteistöliittoyhteisön vahva kasvu jatkui: kiinteistöyhdistyksien nettojäsenkasvu oli 1 208, mikä merkitsee noin 5,5 prosentin kasvua. Viidessä vuodessa kiinteistöyhdistyksien jäsenmäärä on kasvanut noin eli noin 30 prosenttia. Suomen Vuokranantajien nettojäsenmäärän kasvu oli noin 1 100, mikä on yhdistyksen historian suurin jäsenkasvu yhtenä vuonna. Jäsenmäärän kasvu kertoo, että Kiinteistöliittoyhteisön tarjoamat neuvonta-, edunvalvonta- ja koulutuspalvelut koetaan hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Asunto-osakeyhtiölainsäädännön uudistuminen ja korjausrakentamisen kysynnän kasvu ovat lisänneet kiinnostusta jäsenyyttä kohtaan. Kiinteistöliiton jäsenyhdistyskentässä tapahtui rakenteellisia muutoksia, joiden seurauksena liiton jäsenyhdistyksien määrä väheni kahdella, ja oli vuoden lopussa 24. Forssan seudun Kiinteistöyhdistyksen jäsenet siirtyivät Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäseniksi, ja samalla yhdistyksen toiminta jäädytettiin. Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys päätti lopettaa toimintansa, ja sen jäsenet siirtyivät Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäseniksi. Keväällä 2012 toteutettiin kolmannen kerran laaja jäsentyytyväisyyskysely (vastaajia lähes 5 000), jossa liitto ja sen jäsenyhdistykset saivat toiminnastaan ja palveluistaan erinomaiset arvosanat. Erityisen tyytyväinen jäsenistö oli liiton palveluista Suomen Kiinteistölehteen, neuvontapalveluihin sekä viestintään ja tiedottamiseen, joiden saamat arvosanat asteikolla 1-7 olivat 5,6 5,7. Tulokset kertovat, että Kiinteistöliitto kasvava vaikuttaja -strategiaan perustuneessa palveluiden ja toimintojen kehitystyössä ja niiden suuntaamisessa on onnistuttu. Jäsenistöllemme tärkeimpiä palveluita ovat neuvonta, koulutustilaisuudet, Suomen Kiinteistölehti sekä viestintä ja tiedottaminen. Vastaajien mielestä Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten palvelut ovat vastanneet jäsenistön odotuksia erittäin hyvin. Olemme myös onnistuneet kehittämään palveluita aiempaa paremmiksi. Jäsenmaksua suhteessa saataviin palveluihin pitää sopivana lähes 2/3 vastaajista. Peräti 96 prosenttia vastaajista on valmis suosittelemaan Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten jäsenyyttä. Vuonna 2012 liitto jatkoi jäsenyhdistyksiensä kanssa asunto-osakeyhtiölain uudistamista käsitellyttä koulutuskiertuetta. Toinen koulutustoiminnan painopistealue oli korjausrakentaminen ja energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä. Liiton talous säilyi vakaana vuonna Jäsenyhdistyksien voimakas kasvu on vahvistanut liiton toiminnan jäsenmaksuperusteista rahoitusta. Liiton osakkuusyhtiöiden toiminnassa ja tuloksissa näkyi vuoden 2008 kansainvälisestä finanssikriisistä alkaneet talousvaikeudet. Vuosi 2012 oli taloudessa huono vuosi. Maailmantaloudessa puhalsivat viileät tuulet. Maailmankaupan kasvu puolittui edellisvuodesta, noin kolmeen prosenttiin. Euroalueen velkakriisiä ratkottiin ja Yhdysvaltain presidentinvaalit aiheuttivat poliittisen pattitilanteen maan talouspoliittiseen päätöksentekoon. Kriisipaketit vaikeuksissa olevissa EU-maissa ovat taanneet julkisen rahoituksen saannin, mutta talouden tunnelma on eritoten Välimeren maissa ollut erittäin heikko. 4

5 Julkisen sektorin veronkiristykset ja menojen leikkaukset ovat vähentäneet kuluttajien ja yritysten ostovoimaa kuten myös luottamusta talouden yleiseen kehitykseen lyhyellä aikavälillä. Toisaalta on havaittavissa varovaisia merkkejä myös toimenpiteiden vaikutuksesta esim. kustannuskilpailukykyyn saneerausta tekevissä maissa, mikä voi kantaa positiivista hedelmää parin vuoden tähtäimellä, mikäli rakenteet muuten pysyvät kasassa. Suomen kokonaistuotannon kasvu jäi ennakkoarvioiden mukaan alle puoleen prosenttiin vuonna Kasvu on viime vuosina ollut seurausta julkisen talouden ja kotitalouksien velkaantumisesta sekä ostovoiman jonkinasteisesta kasvusta. Näköpiirissä ei ole enää vähään aikaan kasvun mahdollisuuksia näistä eristä. Kotitalouksien ostovoima supistunee vuonna 2013 ja velanoton kasvu lienee taittumassa. Ainoat lievästi kasvaneet kysyntäerät olivat yksityinen kulutus ja julkiset investoinnit. Kokonaistuotannon näkymät vuodelle 2013 ovat edellisvuoden kaltaiset. Uudisrakentaminen kääntyi vuonna 2012 laskuun. Asuntoaloitukset supistuivat noin kappaleeseen edellisvuoden runsaasta :stä. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen (ARA) mukaan valtion niin sanottua ARA tuotantoa käynnistyi noin asuntoa eli noin 100 asuntoa edellisvuotta vähemmän. Myös liike- ja toimitilarakentaminen väheni, eritoten liikerakentaminen. Sen sijaan korjausrakentaminen jatkoi kasvuaan noin 2,5 prosentin vauhtia. Kotitalouksien asuntoluottokanta kasvoi edelleen runsaan kuuden prosentin vuosivauhtia ollen vuoden lopussa noin 86 miljardia euroa. Markkinakorkojen laskun seurauksena asuntoluottojen keskikorko laski, vaikka pankit pyrkivät korottamaan asiakasmarginaaleja varainhankinnan kustannuksien nousun seurauksena. Asuntoluottokannan keskikorko laski vuoden alun 2,5 prosentista vuoden lopun noin 1,7 prosenttiin. Reaalisesti (kuluttajahintainflaatiolla korjattuna) asuntoluottojen korot olivat edelleen negatiiviset. Viitekorkojen lasku alensi myös asuntoyhteisöjen yhtiölainojen keskikorkoa. Kiinteistöliiton syksyn 2012 korjausrakentamisbarometrin mukaan lainaa oli edelleen taloyhtiöille hyvin saatavilla, mutta lainaehdot olivat kiristymässä. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat edelleen vuonna 2012, mutta nousuvauhti hidastui. Vuosikeskiarvona tarkastellen hinnat nousivat ennakkoarvioiden mukaan noin 1,5 prosenttia. Kuluttajahintaindeksillä korjaten reaalihinnat laskivat toista vuotta peräkkäin. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu oli edelleen muuta maata nopeampaa. Vuokrien nousuvauhti kiihtyi hieman edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa vuokrataso nousi kaikissa sopimuksissa keskimäärin 3,7 prosenttia, pääkaupunkiseudulla kolme prosenttia. Muualla Suomessa nousuvauhti oli neljä prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen ja ARAsäädeltyjen asuntojen vuokrat nousivat suurin piirtein samaa vauhtia. Rakennuskustannusten nousu hidastui vuonna 2012 keskimäärin 2,4 prosenttiin. Edellisvuonna vauhti oli 3,3 prosenttia. Kiinteistön ylläpidon kustannukset kohosivat edelleen, joskin kustannusten nousuvauhti hidastui selvästi. Vuoden kolmannella neljänneksellä yleisindeksi oli edellisvuodesta 2,8 prosenttia vuoden takaista korkeammalla tasolla. Asuinkerrostalossa nousu oli 3,4 prosenttia. Koko vuoden osalta keskimääräinen vauhti tulee olemaan ennakkoarvioiden mukaan noin neljä prosenttia eli noin puolet edellisvuoden nousuvauhdista. Energian hintojen nousuvauhti hidastui selvästi vuonna 2012, mutta vaihtelu energiatuotteiden välillä oli suurta. Raakaöljyn markkinahinnat pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta kevyen polttoöljyn keskihinta oli keskimäärin viisi prosenttia edellisvuotta korkeampi. Kaukolämmön hinta nousi monilla paikkakunnilla voimakkaasti syksyllä 2012 ja vuoden 2013 alussa. Taustalla on muun muassa huono turvekesä sateista johtuen. Kiinteistöliiton Indeksitalo-aineiston mukaan kaukolämpö oli syyskuussa keskimäärin kuusi prosenttia kalliimpaa, mutta vuoden lopulla hintojen korotukset olivat turvetta polttavien kaupunkien kohdalla jopa 20 prosentin luokkaa. Sähkön hinta laski vuosikeskiarvona tarkastellen lievästi pitkän nousujakson jälkeen, mutta vuoden loppua kohden pohjoismaisten markkinoiden hinnat kääntyivät nousuun. Sähkön hintanäkymät ovat vakaat. Helmikuussa 2013 Harri Hiltunen toimitusjohtaja 5

6 Edunvalvonta Strategiamme mukaisesti valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme ja perusjäsentemme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen asuntopoliittinen ohjelma valmistui keväällä 2012 asiaa valmistelleen työryhmän ehdotusten pohjalta. Ohjelma jakautuu neljään kokonaisuuteen ja 45 toimenpidekohtaan. Osa-alueet ovat: 1) Tonttimaan saatavuuden turvaaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. 2) Asuntomarkkinoiden tasapainon edistäminen valtion tukitoimin. 3) Erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien asumistilanteen edistäminen ja asuinalueiden eheyden parantaminen. 4) Asuinrakentamisen prosessien ja asumisen laadun parantaminen. Hallitusohjelman mukaan asuntopolitiikalla pyritään edistämään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattua vuokra-asuntotuotantoa. Tavoitteiden vastaisesti kuitenkin valtion tukema normaali ARA-vuokra-asuntotuotanto pysähtyi miltei täysin pääkaupunkiseudulla. Tämä siitä huolimatta, että näihin kohteisiin myönnettävää korkotukivaltuutta kasvatettiin tuntuvasti, ja lainojen korkotukiehtoja parannettiin puolittamalla niin sanottu omavastuukorko jo vuonna Omistusasumisen verotukea heikennettiin leikkaamalla asuntolainojen korkovähennysten osuus 85 prosenttiin. Heikentäminen jatkuu tulevina vuosina. Asunto-osakkeiden varainsiirtoveroa päätettiin korottaa maaliskuun 2013 alusta 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin ja veropohjaa päätettiin laajentaa yhtiölainojen velkaosuuksiin. Finanssivalvonnalle on lisäksi ehdotettu ns. makrovakausvälineitä, joilla voidaan säädellä tilanteen mukaan enimmäisluototussuhdetta ja pankkien pääomapuskureita. Toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi jatketaan muun muassa parantamalla rakennuskannan energiatehokkuutta sekä uudistuotannossa että olemassa olevassa rakennuskannassa. Energiatodistuslainsäädännön uudistus oli lausunnolla keväällä 2012, ja korjausrakentamisen määräyksiä ja energiatehokkuusvaatimuksia koskeva lainsäädäntö kesällä Liitto antoi kattavat lausunnot lainsäädäntöehdotuksista ja oli kuultavana loppuvuodesta eduskunnan ympäristövaliokunnassa sekä energiatodistuksesta että korjausrakentamisen energiamääräyksistä. Tämän lisäksi käytiin aktiivista keskustelua ympäristöministeriön edustajien kanssa ennen ja jälkeen lausuntokierrosten. Uusi energiatodistuslaki hyväksyttiin joulukuussa, ja se tulee voimaan Lain soveltaminen tapahtuu siirtymäaikoja käyttäen. Kiinteistöliitto esitti lausunnoissaan muun muassa, että asunto-osakeyhtiöissä energiatodistus olisi annettu edelleen yhteisenä kaikille asuinrakennuksille, jo tehtyjä kuntoarvioita olisi voitu hyödyntää tehokkaammin todistusten laadintaprosessissa ja siirtymäajat olisivat olleet pidempiä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka on edellytys varsinaisten korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten antamiselle (ympäristöministeriön asetus), tuli voimaan Liitto katsoi lausunnoissaan, että korjausrakentamisen määräysten on oltava joustavia ja edellytettävien vaatimusten kustannustehokkaita. Kiinteistöliitto esitti useita vuosia ponnekkaasti vaatimuksia yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelun kiirehtimiseksi. Liitto vaikutti jo aiemmin siihen, että nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattiin yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelu. Toukokuussa 2012 oikeusministeriö julkaisi hallituksen esitysluonnoksen pysäköinnin valvontaa koskevaksi lakiesitykseksi. Liitto puolusti julkisuudessa yksi- 6

7 tyistä pysäköinninvalvontaa, koska viranomaisresurssit eivät riitä pysäköinninvalvontaan kiinteistönomistajan alueella. Liitto esitti vakavan huolensa siitä, että ehdotetun lakiesityksen toteutuessa kaikki pysäköinninvalvonnasta aiheutuvat kustannukset tulevat kiinteistönomistajan maksettavaksi ja kiinteistönomistajat eivät saa jatkossa apua pysäköintiongelmiinsa, kun pienten pysäköintiyritysten toiminta kannattamattomana loppuu. Liitto piti lakiesityksen toteutumista selkeänä huononnuksena nykytilanteeseen. Syksyllä liiton lakimies oli kuultavana eduskunnan laki- ja hallintovaliokunnassa esityksen vaikutuksista taloyhtiöiden pysäköintiongelmiin. Valtiovarainministeriö valmisteli varainsiirtoverolain uudistusta, jonka seurauksena varainsiirtoveroa korotetaan asunto-osakkeiden luovutustilanteessa 1.6 prosentista kahteen prosenttiin. Sen lisäksi veropohjaa laajennetaan koskemaan myös taloyhtiön yhtiölainoja, jotka kohdistuvat luovutuksen kohteena oleviin osakkeisiin. Kiinteistöliitto konsultoi valtiovarainministeriön edustajia, jotta säännökset olisivat selkeitä, koska laki koskee yksityishenkilöiden velvoitetta suorittaa veroa. Kiinteistöliitto oli sittemmin kuultavana eduskunnassa lakiesityksestä. Muutokset tulevat voimaan Kiinteistöliiton edunvalvonnan keskiössä oli asumiskustannuksiin ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvään lainsäädäntöön vaikuttaminen. Ilmastonmuutos ja energiatehokkuus olivat vahvasti esillä myös Euroopan kiinteistöfederaatiossa (EPF) sen vaikuttaessa Euroopan unionin päätöksentekoon muun muassa uudistettaessa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Energiatehokkuusdirektiivi saatiin hyväksytyksi EU:n päätöksenteossa marraskuun puolivälissä. EPF:n piirissä tehtiin lujasti töitä eurooppalaisten kiinteistönomistajien näkemysten huomioimiseksi. Kiinteistöliitto oli vahvalla panoksellaan vaikuttamassa tähän työhön pitkin valmistelun eri vaiheita. Jätelaki uudistui toukokuussa Säädösmuutokset tulevat voimaan asteittain lähivuosien aikana. Kiinteistöliitto jatkoi työskentelyä jäteasiain yhteistyöryhmässä, jossa valmistellaan jätelakia täydentäviä säädöksiä. Uusi jätelainsäädäntö painottaa jätteiden muodostumisen välttämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Myös jätteiden energiakäyttö tulee kasvamaan, mutta sijoittaminen kaatopaikoille tulee oleellisesti vähenemään tulevina vuosina. Kiinteistöliitto osallistui keväällä perustetun Rakentamisen materiaalitehokkuus (RAMATE) -työryhmän toimintaan. Tarkoituksena on keväällä 2013 muodostaa esitys, jonka pohjalta nostetaan materiaalitehokkuusnäkökulman merkitystä kiinteistö- ja rakennusalalla sekä luodaan puitteet kasvattaa rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisaste 70 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Kiinteistöliitto laati työ- ja elinkeinoministeriölle toukokuussa aloitteen erityisen talous- ja hallintotarkastaja -tutkinnon perustamisesta. Taustalla on huoli auktorisoitujen tilintarkastajien saatavuuden tuntuvasta supistumisesta HTM-tarkastajien ikääntymisen vuoksi ja monilla paikkakunnilla vallitseva pula auktorisoiduista tilintarkastajista. Nykylainsäädännön mukaan yli 30 huoneistoa sisältävillä asunto-osakeyhtiöillä on oltava auktorisoitu tilintarkastaja. Tämä muutos kasvatti tilintarkastettavien yhtiöiden määrää usealla tuhannella. TEM:n asettama Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmä julkaisi mietintönsä marraskuussa. Esitetyissä muutoksissa tilintarkastajien perustutkinnot yhdistyvät. Julkisen puolen JHTT-tutkinnon suorittaneetkin voisivat saada ehdotuksen mukaan pätevyyden tarkastaa yksityisen puolen organisaatioita. Lisäksi auktorisoidut tarkastajat eivät automaattisesti menetä lupaansa 70 vuoden iässä. Nämä toimenpiteet voivat jonkin verran kasvattaa tilintarkastajien tarjontaa tulevina vuosina. Työryhmän esitys on nyt lausuntokierroksella. Kiinteistöliitto tulee lausumaan näkemyksensä ehdotuksista maaliskuussa Aktiivista yhteistyötä Kiinteistöliitto toteutti jäsentensä edunvalvontaa myös toimimalla yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen kanssa. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumi) muodostavat kolmetoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöä. Se kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja tiivistää niiden välistä yhteistyötä. KIRA kokoaa ja välittää tietoa alaan vaikuttavista tekijöistä, kertoo alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja käynnistää tavoitteidensa toteutumista edistäviä erillisprojekteja. Foorumin neuvottelukunnassa liittoa on edustanut puheenjohtaja Matti Inha, johtoryhmässä toimitusjohtaja Harri Hiltunen, viestintäryhmässä viestintäpäällikkö Marjukka Vainio ja sihteeriryhmässä Jaana Kuoppala. KIRA-foorumin toiminta toteutetaan jäsenyhteisöjen voimin ja ostopalveluna. Kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten järjestöjen vuonna 1997 perustama Rakentamisen Laatu RALA ry:n tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja 7

8 terveen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia. RALA noudattaa toiminnassaan ehdotonta puolueettomuutta ja luottamuksellisuutta. RALAn tuottama tieto on luotettavaa ja ajan tasalla. Liiton edustajana RALAn hallituksessa on ollut kehityspäällikkö Jari Virta (varajäsenenä energia-asiantuntija Petri Pylsy). Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n (perustettu vuonna 1987) taustalla ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Isännöintiliitto. ISA ylläpitää ja kehittää isännöinnin auktorisointijärjestelmää, auktorisoi isännöintiyrityksiä ja valvoo niiden toimintaa. Toiminnallaan ISA edistää ammattimaista ja kehittyvää isännöintiä sekä pitkäjänteistä kiinteistöjen ylläpitoa. Vuoden 2012 alusta lähtien ISA on keskittynyt pelkästään isännöintiyhteisöjen auktorisointiin ja auditointiin. Auditointi toteuttaa käytännössä ulkopuolinen auditoija Det Norske Veritas. Tällä varmistetaan toiminnan läpinäkyvyys ja yhdenmukaisuus kaikkialla Suomessa. Auditointi tapahtuu joka kolmas vuosi. Vuoden 2012 lopussa ISAan kuului 213 isännöintiyritystä ja -toimipaikkaa. Kiinteistöliittoa ISAn hallituksessa ovat edustaneet varapuheenjohtajana kiinteistöneuvos Paavo Marttila (varalla toiminnanjohtaja Kai Haarma) sekä hallituksen jäseninä lakimies Kristel Pynnönen (varalla toimitusjohtaja Harri Hiltunen), hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus (varalla hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro). ISAn auktorisointitoimikunnassa edustajana on ollut toiminnanjohtaja Kai Haarma. Edunvalvontaa toteutettiin myös osallistumalla työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön, Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy, Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy:n ja Rakennustietosäätiön asettamien työryhmien, toimikuntien ja lautakuntien toimintaan. Kiinteistöliiton edustajat ovat tavanneet myös Rakennusteollisuus RTn ja Suomen Isännöintiliiton johtoa. Euroopan Kiinteistöfederaatio EPF Kansainvälistä edunvalvontaa toteutettiin Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) kautta. Edunvalvonnan kohteina olivat Energiatehokkuusdirektiivi (Energy Effeciency EED), EU-maiden talouksien ohjaus (Economic governance), Euroopan ympäristömerkki (EU Eco-label), Ympäristövaikutusten arviointi (Environmental Impact Assessment), ja Rakennusten vedenkäytön tehokkuusdirektiivi (Water Performance of Buildings). Kiinteistöliitto osallistui tiiviisti EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) valmistelutyöhön EPF:n toimielimissä ja Suomessa viranomaistyöryhmissä. Liitto osallistui työ- ja elinkeinoministeriön asettaman epävirallisen EED-direktiivin seurantaryhmän työhön. EPF:n hallitus kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa. Järjestön vuosikokous pidettiin toukokuussa 2012 Tukholmassa. Kokouksissa Kiinteistöliittoa edusti toimitusjohtaja Harri Hiltunen, sijaisenaan pääekonomisti Jukka Kero. EPF:n asettamassa Energia ja ympäristökomiteassa (Energy & Environment Committee) Kiinteistöliittoa ovat edustaneet pääekonomisti Jukka Kero ja kehityspäällikkö Jari Virta sekä energia-asiantuntija Petri Pylsy. Komitea on toiminut EPF:n asiantuntijana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisessa. EPF:n presidenttinä toimi tanskalainen John F. Frederiksen ja hallituksen puheenjohtajana W. Joseph Houlihan, (Cohen & Steers Europe, Belgia), sekä pääsihteerinä Michael MacBrien (Belgia). Suomesta federaation toiminnassa on nyt mukana Kiinteistöliiton lisäksi tutkimus- ja koulutusyhteisöjäsenenä Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO. Europa House Liitto osallistuu kansainväliseen asumista ja asuntorakentamista edistävään Europa House -yhteistyöhön. Liki 20 vuotta sitten perustetun Europa Housen osapuolet tulevat Suomen lisäksi Alankomaista, Saksasta ja Tanskasta. Suomessa Kiinteistöliiton aiemmin koordinoimaa toimintaa hoitaa nyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. 8

9 Neuvontapalvelut Kehitämme aktiivisesti jäsentemme ja perusjäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita. Lakineuvonta Vuosi 2012 oli edellisvuosien tapaan liittoyhteisön lakimiehille työntäyteinen. Liiton lakineuvonnan puhelumäärät kasvoivat edelleen, toisaalta vielä tuoreen asunto-osakeyhtiölain neuvontatarpeen ja toisaalta jäsenmäärän voimakkaan kasvun vuoksi. Jäsenkyselyn perusteella liittoyhteisön lakimiehet olivat onnistuneet erinomaisesti haasteessaan omaksua asunto-osakeyhtiölaki ja jalkauttaa se jäsenkunnalle. Neuvonnan toimivuudesta tehdyn kyselyn mukaan jäsenet pitivät lakineuvonnan antajia osaavina ja palveluhaluisina. Liiton lakimiehet tekivät neuvontaa tunnollisesti ja neuvontaan lisättiin resursseja päivittäin, mikäli jäsenten neuvontatarve sitä vaati; erityisesti yhtiökokousaika ennakoitiin lisäämällä miehitystä. Yhtiökokousaikaan puhelut koskivat yhtiökokouksia ja niiden järjestämistä sekä myös toiminnantarkastusta. Korjaus- ja kunnossapitovastuuta koskevien puhelujen määrä pysyi suurin piirtein ennallaan. Hallituksen jäseniä neuvottiin hallituksen kokousten järjestämisessä ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Maksullinen puhelinlinja osoittautui edelleen tarpeelliseksi. Neuvontaan tuli noin 250 puhelua kuukaudessa. Ruotsinkielisen lakimiehen palvelut koettiin erittäin tarpeellisiksi ja neuvonnantarve lisääntyi toimintavuoden aikana. Palveluntarpeen määrään oli vaikutusta erityisesti sillä, että Kiinteistöliitto Uusimaa hankki uusia jäseniä Ahvenanmaalta. Liiton ruotsinkielinen lakimies laati myös useille yhtiöille ruotsinkielisiä yhtiöjärjestyksiä. Syksyllä liittoon palkattiin myös toinen ruotsinkieltä taitava lakimies. Ryhmärakennushankkeet näkyivät neuvonnassa Ryhmärakennuttamishankkeiden lisääntymisen vuoksi sen mukanaan tuomat riskit puhuttivat myös neuvonnassa. Ryhmärakennuttamisessa yksityishenkilöistä koostuva ryhmä perustaa asunto-osakeyhtiön ja rakennuttaa taloyhtiön rakennukset konsulttia apuna käyttäen, minkä seurauksena asuntokauppalain ostajansuojasäännöksiä ei sovelleta, eikä taloyhtiö saa suojakseen rakennusvirheiden varalta normaalisti grynderin asettamaa suorituskyvyttömyysvakuutta. Syksyllä oikeusministeriö pyysi Kiinteistöliitolta lakimiesedustajan nimeämistä oikeusministeriön työryhmään, jossa arvioidaan tarvetta muuttaa asuntokauppalakia ryhmärakennuttamisen tuomien oikeudellisten vastuukysymysten vuoksi. Tutkimus- ja kehitysyksikön neuvontapalvelut Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitysyksikkö palvelee jäsenkiinteistöjen edustajia antamalla kiinteistönpitoon liittyvää tietoa mm. asuinkiinteistöjen hoitokuluista, energian- ja vedenkulutuksesta, isännöinti- ja kiinteistönhoitopalveluiden ostamisesta sekä korjausrakentamisesta ja kunnossapidosta. Liiton insinööreillä on myös tekninen sähköpostirinki, jossa käsitellään taloyhtiöiden ylläpitoon ja korjausrakentamiseen liittyviä ongelmia. Kiinteistöliiton Energianeuvonta kerros- ja rivitaloyhtiöissä hanke päättyi vuoden 2011 lopulla. Hanketta rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Vuoden 2012 alusta lähtien energianeuvonta on ollut jäsenpalvelua, jota on tarjottu puhelimitse jäsenille. Neuvontapalvelu tarjoaa tietoa taloyhtiöiden toimijoille liittyen energiankäyttöön ja -säästöön sekä energiatehokuutta parantaviin korjauksiin. Neuvonnasta vastasi energia-asiantuntija Petri Pylsy. Kysytyimpiä aihepiirejä ovat olleet energiatodistus, vesimittareiden asentaminen putkiremonttien yhteydessä ja lämmitystapaan liittyvät asiat. Liitto tarjosi myös kiinteistöalan talous- ja veroneuvontaa. Neuvonta ja opastus on suunnattu jäsenkiinteistöjen isännöitsijöille, hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille. Palvelua tarjosi kokenut talousasiantuntija Tapio Tikkanen maanantaisin ja keskiviikkoisin klo

10 Järjestötoiminta ja hallinto Jäsenmäärä kasvoi Kiinteistöliiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan vuonna Jäsenyhdistyksiin liittyi 1 378, ja erosi 170, joten nettokasvu oli jäsentä (+ 5,5 %). Yhdistysten yhteisjäsenmäärä oli vuoden lopussa Uusien jäsenten yhteiskuutiomäärä oli noin 7 miljoonaa kuutiota (+3,5 %). Jäsenmäärän kasvun taustalla on jäsentalojen tarpeisiin vastaava toiminta sekä onnistunut jäsenhankinta kattavasti koko Suomessa. Suomen Vuokranantajat ry:n nettojäsenmäärä kasvoi toimintavuonna jäsenellä, joten sen jäsenmäärä oli vuoden lopussa (4 387) eli kasvua 25 %. Lukumääräisesti eniten uusia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiömuotoisia jäseniä liittyi Kiinteistöliitto Uusimaahan (305), Kiinteistöliitto Päijät-Hämeeseen (233), Kiinteistöliitto Varsinais-Suomeen (149), Kiinteistöliitto Kanta-Hämeeseen (124) ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistykseen (103). 17 kiinteistöyhdistykseen liittyi yli kymmenen uutta jäsentä. Jäsenyhdistyksissä jatkettiin niin sanottujen alajäsenten ohjaamista normaalijäseniksi. Suomen Vuokranantajiin liittyi vuonna 2012 yhteensä uutta jäsentä. Jäsenhankinnan tehostamiseksi liitto tuotti ja ylläpiti jäsenyhdistyksille www-sivupalvelua. Vuoden 2012 helmikuussa julkaistiin yhdistysten uudet kotisivut., jotka ovat ilmeeltään liiton sivujen kaltaiset ja mahdollistavat mm. blogit ja videot uutissyötteiden ja tapahtumakalenterin lisäksi. Jäsenhankinnassa hyödynnettiin myös Taloyhtio.net-portaalia, koottiin yhdistysten käytettäväksi potentiaalisten jäsenten yhteystietoja sekä tehtiin suoramarkkinointipostituksia liiton toimistolta mm. osana tilaisuusmarkkinointia. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jäsenyhdistykset käyttivät vuonna 2012 yhtenäistä markkinointinimeä, joka muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittävästä toiminta-alueen nimestä. Yhtenäisen nimimallin käyttö on tehostanut viestintää ja luonut yhtenäistä kuvaa järjestökokonaisuudesta. Useat yhdistykset ovat muuttaneet virallisenkin nimensä yhtenäisen nimimallin mukaiseksi. Vuonna 2012 nimimuutoksen rekisteröivät Kiinteistöliitto Uusimaa, Kiinteistöliitto Päijät-Häme ja Kiinteistöliitto Satakunta. Jäsenet Suomen Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä vuonna 2012 oli 26 yhdistystä. Alueellisia yhdistyksiä oli 25 sekä yksi toimialajärjestö. Toimintavuoden aikana kaksi jäsenyhdistystä päätti toimintansa, eivätkä ne ole enää vuonna 2013 Kiinteistöliiton jäseniä. Forssan Seudun Kiinteistöyhdistys lakkautti toimintansa ja jäsenet siirtyivät Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäseniksi. Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys päätti joulukuussa 2012 pidetyssä kokouksessaan yhdistyksen purkamisesta ja yhdistyksen jäsenet siirtyivät Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäseniksi. Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö etenivät Alueellisen toiminnan kehittämisessä ja jäsenpalvelujen tuottamisessa palvelukeskukset olivat toimivia ja tuloksellisia. Tavoitteena on ollut parantaa jäsenpalveluja kokoamalla eri alueiden resurssit yhteen ja tuottamalla usean kiinteistöyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimistosta. Kiinteistöliitto Uusimaa tuottaa palveluita omien jäsentensä lisäksi Porvoon kiinteistöyhdistyksen, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen sekä ruotsinkielisen Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenille. Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin, Etelä-Karjalan ja Imatran Seudun kiinteistöyhdistysten jäsenille. 10

11 Kiinteistöliitto Itä-Suomi tuottaa jäsenpalvelut Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille. Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan yhdistysten palvelukeskus tuottaa jäsenpalvelut sekä Kiinteistöliitto Pirkanmaan että Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan jäsenille. Lounais-Suomessa keskinäisessä yhteistyössä ovat mukana Rauman ja Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistykset sekä Kiinteistöliitto Satakunta. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys tuotti jäsenpalvelut omien jäsentensä lisäksi myös Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistyksen jäsenille. Yhteistyötä muun muassa tilaisuuksien osalta on tehty myös kiinteistöyhdistysten ja Suomen Vuokranantajien kesken. Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset vuoden 2013 alusta lukien: Suomen Vuokranantajat ry Helsinki Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Lappeenranta Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Kotka Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Mikkeli Finlands Svenska Fastighetsförening rf Helsinki Hyvinkää-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Hyvinkää Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Imatra Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kemi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Jyväskylä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry Seinäjoki Kiinteistöliitto Kanta-Häme ry Hämeenlinna Kiinteistöliitto Lappi ry Rovaniemi Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry Tampere Kiinteistöliitto Päijät-Häme ry Lahti Kiinteistöliitto Satakunta ry Pori Kiinteistöliitto Uusimaa ry Helsinki Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Joensuu Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Kouvola Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Kuopio Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Oulu Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Porvoo Rauman Kiinteistöyhdistys ry Rauma Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Vaasa Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Turku Kiinteistöliiton liittokokous Seinäjoella Kiinteistöliiton liittokokous ja kiinteistöseminaari pidettiin Seinäjoella. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokousta edeltävänä päivänä järjestetyssä seminaarissa esittivät tervehdyksensä niin Seinäjoen kaupunginjohtaja kuin Etelä- Pohjanmaan maakuntajohtajakin. Seminaariaiheina olivat lisäksi harmaan talouden torjuntakeinot kiinteistöalalla, isännöinnin muutostrendit ja kehittyvä isännöinti sekä asuinalueen brändäys. Kiinteistöliiton puheenjohtajana valittiin jatkamaan Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha. Varapuheenjohtajiksi valittiin toimitusjohtaja Pertti Satopää Varsinais-Suomesta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmainen Pirkanmaalta sekä everstiluutnantti Pekka Kouri Uudeltamaalta. Vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kauniaisista. Liittokokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy:n Helsingistä. Hallitus valitsi liittokokouksen jälkeen pidetyssä järjestäytymiskokouksessa työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtaja Matti Inhan, varapuheenjohtajat Pertti Satopään, Juhani Kolehmaisen ja Pekka Kourin sekä hallituksen jäsenet Janne Heiliön, Veijo Hyvärisen, Jouni Lehtisen, Tero Matsisen ja Harri Sepän. Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha. 11

12 Tutkimus- ja kehitystoiminta Liitto toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita jäsenistönsä tarpeisiin hyödyntäen hankkimaansa tietoa edunvalvonnassaan, viestinnässään ja jäsenkoulutuksessaan. Toimintavuonna tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealueita olivat asuinkiinteistökannan korjausrakentaminen, energiankäytön tehostaminen ja asumismenojen kehitys. T&K -palvelut laati Indeksitalo-selvityksen miltei 50 kaupungin aineistosta syyskuussa. Keskustelua herätti erityisesti kaukolämmön kallistuminen ja jätehuollon kustannukset. Korjausrakentamisbarometri julkaistiin vuonna 2012 touko- ja marraskuussa. Barometria kehitettiin toimintavuonna erityisesti rahoituksen saatavuuden ja hallitusten strategisen työskentelyn arviointiin. T&K-palvelut työsti ja koordinoi jäsenyhdistyksille kunnallisvaaliaineiston, artikkelisarjan yhdessä Kiinteistöliiton viestinnän kanssa. Jäsenyhdistysten käyttöön tuotettiin valituilta avainalueilta kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä kiinteistöalan politiikkapapereita, joita pystyttiin hyödyntämään yhdistyksissä vaaleja edeltäneessä keskustelussa. Perinteinen talousarvio-ohje laadittiin taloyhtiöiden budjetoinnin avuksi lokakuussa. Päivitys toteutettiin heti tammikuun alussa Syksyllä työstettiin myös taloyhtiöiden niin sanottujen hoitokulutilastojen pohjalta grafiikka-aineistoja. Kiinteistöalan Uroteko palkinto myönnettiin Kiinkon vuosiseminaarissa Hämeenlinnassa Taloyhtiön energiakirjan kirjoittajille: Kiinteistöliiton asiantuntijoille tekniikan tohtori Jari Virralle ja diplomi-insinööri Petri Pylsylle. T&K-yksikkö osallistui vuonna 2012 seuraaviin hankkeisiin: Energiaviisas asuintalo-kiertue Kiinteistöliitto aloitti lokakuussa 2012 Energiaviisas Asuintalo -kiertueen yhteistyössä Rakennusteollisuus RT:n, LVI-talotekniikkateollisuuden, Suomen LVI-liiton ja ympäristöministeriön koordinoimien Kosteus- ja hometalkoiden janssa. Ajatus kiertueesta saatiin Kiinteistöliiton ERA17 -toimenpideohjelmasta numero 30:sta: Energiaviisaat valinnat tunnetuiksi rakentajille ja remontoijille. Kiinteistöliitto keräsi yhteistyökumppaneikseen muita alan asiantuntijaorganisaatioita ja lähti järjestämään kiertuetta tavoitteenaan valistaa niin ammattilaisia kuin kuluttajiakin energiaviisaista ratkaisuista korjausrakentamisessa sekä uusiutuvasta energiatodistuslainsäädännöstä. Kiertueen projektipäällikkönä toimii energia-asiantuntija Petri Pylsy. Liitosta kiertueen käytännön toteuttamiseen osallistuvat aktiivisesti myös viestintäassistentti Hanna Riihimäki, assistentti Elsa Kaijala, yhteysjohtaja Timo Tossavainen ja viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. Luennoitsijoina toimivat kaikkien järjestäjäorganisaatioiden asiantuntijat. Kiertueelle sovittiin 12 paikkakuntaa ympäri Suomea. Niistä seitsemän ensimmäistä kierrettiin loppusyksyllä 2012 ja viisi viimeistä keväällä Mukana kiertueella kiertävät myös 10 alan yritystä esittelemässä energiaviisaita ratkaisuja kävijöille. Jokaisella kiertuepaikkakunnalla konsepti on sama: iltapäivällä mediainfo lehdistölle, tilaisuus ammattiisännöitsijöille, suunnittelijoille, korjausrakentamisen ammattilaisille ym. illalla tilaisuus hallitusten jäsenille ja muille asiasta kiinnostuneille kansalaisille. Erikoisen kiertueesta teki se, että energiatodistuslainsäädäntö oli vielä tekeillä kiertueen aloittamiseen aikaan. Näin ollen kiertueella kerrotut asiat päivittyivät aina lainsäädännön edetessä. Kiertueen avajaispäivä Lahdessa keräsi saliin yli 300 kuulijaa samaan kävijämäärään päästiin myös Helsingissä. Vuoden 2012 tilaisuuksissa oli kuulijoita yhteensä noin Kiertue päättyy Kotkaan kiertueen paikkakunnat ovat: Lahti, Oulu, Kuopio, Turku, Pori, Helsinki, Tampere, Vantaa, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki ja Kotka. 12

13 Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti (ENERSIS) Hankkeen tavoitteena on luoda korjausrakentamiseen konsepteja, joilla varmistetaan, että energiatehokkuusvaatimusten mukaiset korjaukset eivät alenna sisäympäristön laatua eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta. Hankkeen päävetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT). Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy Lopputuloksena on kokonaisvaltainen toimintamalli energiatehokkuus- ja kosteusvauriokorjaukseen, sekä korjaushankkeen mukana täydentyvä Internet-pohjainen tarkistusasiakirja korjauksesta. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta ja hänen varamiehenään Petri Pylsy. Uudistava korjausrakentaminen asuntoyhteisöissä (ApRemodel) Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää menettelyitä, joilla edistetään ja tuetaan kerrostaloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamista. Hankkeen vetovastuu on Teknillisellä tutkimuskeskuksella (VTT). Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy maaliskuussa Hankkeen lopputuloksena syntyy asuntoyhteisöjen uudistamiseen sekä lisä- ja täydennysrakentamiseen soveltuvia korjauskonsepteja, joissa on otettu huomioon Lean-periaate. Lean-osaaminen hankitaan professori Lauri Koskelalta Salfordin yliopistosta, jossa Lean-toimintaan on perehdytty usean vuoden ajan. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Advancing the Method of TES Energy Facade (Smart TES) Kansainvälisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää esivalmistettuihin elementteihin integroitavia ratkaisuja, joilla parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja sisäilmaston laatua sekä nopeutetaan korjausrakentamisprosessia. Hankkeen päävetovastuu on Münchenin teknillisellä korkeakoululla. Hankkeeseen osallistuu saksalaisten lisäksi suomalaisia ja norjalaisia. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyy syksyllä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta ja hänen varamiehenään Petri Pylsy. Smart TES -hanke palkittiin kansainvälisellä palkinnolla Lisätietoa palkinnosta: Kosteusteknisesti turvalliset korjausrakentamisen malliratkaisut (KORMA) Hankkeen tavoitteena on julkaista korjausrakentamista varten analysoituja, toimivia malliratkaisuja ja suunnitelmia mallipiirustuksineen. Kohteena ovat luvuilla valmistuneet tyypilliset asuinkerrostalot, rivitalot ja omakotitalot ja niiden rakenneratkaisut. Tuotettavaa materiaalia on tarkoitus käyttää kosteusturvallisen korjausrakentamisen oppaassa sekä valmisteltaessa korjausrakentamisen määräyksiä. Hankkeen vetovastuu on ympäristöministeriöllä. Hankkeeseen osallistuu useita osapuolia. Hanke alkoi 2010 ja se päättyy loppuvuodesta Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Rakennuksiin integroitavien kosteusantureiden luotettavuus (RAILO) Hankkeen tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mittaava, langattomasti etäluettava RFID-anturiratkaisu sekä samalla luoda perusta tällaisten laitteiden luotettavuussuunnittelulle ja testaukselle sekä tutkia myös olemassa olevien RFID-anturiratkaisujen luotettavuutta, testausta ja materiaalien yhteensopivuutta. Kosteusanturi tehtiin siten, että sitä voidaan hyödyntää korjausrakentamisessa. Hankkeen vetovastuu oli Aalto-yliopistolla. Hankkeeseen osallistui useita osapuolia. Hanke alkoi 2009 ja se päättyi keväällä Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Betonijulkisivujen kuntotutkimusohjeen by42 päivitys Hankkeen tavoitteena oli tuottaa käytännönläheinen ohje tilaajille tarjouspyynnön laadintaan sekä kuntotutkimustarjousten laajuuden ja sisällön vertailuun. Ohjetta varten laadittiin ehdotus kuntotutkimusten laajuuteen perustuvasta luo- 13

14 kittelujärjestelmästä. Ohjeessa havainnollistetaan kuntotutkimuksen keskeisiä osa-alueita tehtäväluetteloiden avulla. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi keväällä Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Hankkeen tuotos on luettavissa maksutta osoitteessa: Kosteus- ja hometalkoot Kosteus- ja hometalkoot on valtakunnallinen, viisivuotinen toimintaohjelma, jonka tehtävänä on saattaa alkuun suomalaisen rakennuskannan tervehdyttäminen kosteus- ja homevaurioista. Talkoiden avulla tuodaan uutta tietoa, taitoa ja työkaluja eri toimijoiden käyttöön ja rakennusten koko elinkaareen sekä vaikutetaan laajasti asenteisiin. Kosteus- ja hometalkoita johdetaan ympäristöministeriöstä, mutta talkoita tehdään läheisessä yhteistyössä mm. muiden ministeriöiden ja valtionhallinnon toimijoiden sekä kuntasektorin ja yritysmaailman kanssa. Kosteus- ja hometalkoille on tehty viisivuotissuunnitelma, joka toteutetaan yhdessä rakennus- ja kiinteistöalan, sosiaali- ja terveysalan sekä koulutus- ja tutkimussektoreilla toimivien tahojen kanssa. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta ja hankkeen viestintäryhmässä Marjukka Vainio. Taitava tilaaja pätevä toteuttaja Hankkeessa tuotettiin ohjeistus Korjausrakentamisen hyvät toimintatavat taloyhtiöissä. Ohjeistus on toimintatapaohjeen kaltainen, jossa tilaajalle ja palveluntuottajille tarjo- taan lyhyt ja ytimekäs tietopaketti korjaus- hankkeen aikana huomioon otettavista keskeisistä asioista. Hanke toteutettiin yhteistyössä Rakennusteollisuus RT:n kanssa. Hanke alkoi syksyllä 2010 ja se päättyi keväällä Liittoa hankkeessa edustivat Jari Virta ja Jaana Sallmén. Hankkeen tuotos on luettavissa maksutta osoitteessa: issuu.com/mediat/docs/taitava_tilaaja. Asuntojen märkätilojen korjaus Hankkeen tavoitteena oli asuntojen märkätilojen korjaukseen soveltuvan ohjekortin päivitys. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se päättyi syksyllä Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Märkätilojen rakenteet Hankkeen tavoitteena on märkätilojen rakenteiden korjauksiin soveltuvan ohjekortin päivitys. Hanke alkoi marraskuussa 2012 ja se päättyy Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Kuntoarviokortiston uudistus Hankkeen tavoitteena oli kuntoarviokortiston uudistus käytännöllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hanke alkoi keväällä 2010 ja se päättyi marraskuussa Liittoa hankkeessa edusti Jari Virta. Huoltokirjaohjeiston uudistus Hankkeen tavoitteena on kiinteistöjen ylläpitoon soveltuvan huoltokirjaohjeiston uudistaminen käytännöllisemmäksi kokonaisuudeksi. Hanke alkoi joulukuussa 2012 ja se kestää noin kaksi vuotta. Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Asuinkiinteistöjen energiataloudellinen selvitys Hankkeen tavoitteena on kiinteistöjen kuntoarviokortistoon liittyvän energiataloudellisen selvityskortiston uudistaminen. Hanke alkoi vuonna 2011 ja se päättyy loppuvuodesta Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Taloyhtiöiden suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Hankkeen tavoitteena on taloyhtiöiden suunnitelmallisen ylläpidon tason ja arvostuksen kohottaminen. Hanke alkoi elokuussa 2012 ja se päättyy kesällä Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta, Jukka Kero, Petri Pylsy ja Jaana Salmen. Viemäreiden sisäpuoliset korjausmenetelmät Hankkeessa tuotetaan kansalliset ohjeet viemäreiden sisäpuolisten korjausmenetelmistä. Hanke alkoi syksyllä 2012 ja se päättyy loppuvuodesta Liittoa hankkeessa edustavat Jari Virta ja varalla Jaakko Laksola. SisäRYL 2012 Hankkeessa tuotettiin rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset sisätöiden osalta. SisäRYL soveltuu hyvin myös taloyhtiöiden korjauksiin. Hanke alkoi 2010 ja se päättyi joulukuussa Liitto hankkeessa edusti Jari Virta. 14

15 Kestävät lähipalvelut asuinalueiden hyvinvoinnin lujittamiseksi (SUSECON) Hankkeessa yhdistetään korkeatasoinen osaaminen palvelujen kehittämisessä, kestävässä rakentamisessa ja asumisen liiketoiminnoissa. Hanke tuottaa konkreettisia tuloksia lähialueiden kestävien palvelumallien mahdollisuuksista ja liiketoimintapotentiaalista. Hankkeen lähtökohtana on, että monimuotoiset lähipalvelut ovat kestävän yhdyskuntarakenteen olennainen edellytys. Hankkeen toisena lähtökohtana on, että hyvien lähipalvelujen varmistamiseksi sekä tarjonnan että kysynnän kannalta tarvitaan uusia liiketoimintamalleja, verkottumisen malleja ja asukastoiminnan malleja. Hanke alkoi 2011 ja se päättyy kesäkuussa Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Kestävä asuminen ja ympäristö (K-EASY) Hankkeessa haetaan keinoja energia- ja ekotehokkuuden parantamiseksi rakennuskannassa ja yhdyskuntarakenteessa hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hankkeen kehittämiskohteita ovat kiinteistöjen energiatehokkuus, jätehuolto, kierrätys sekä älykäs talotekniikka. Hankkeen piiriin kuuluvat sekä uudis- että korjausrakentaminen. Hankkeen tuloksena syntyy pk-yrityksille uutta liiketoimintaa, hanke aktivoi omistajia ja käyttäjiä toimenpiteisiin ja tuottaa tutkimusta käytäntöjen parantamiseksi. Tuloksena syntyy esimerkiksi pitkän tähtäimen kiinteistönpidon suunnitelma, joka hyödyntää projektissa testattuja malleja. Hankkeen vetovastuu on Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy:llä. Hanke alkoi 2010 ja se päättyy syksyllä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. Lähiöiden käyttäjälähtöinen korjauskonsepti (KLIKK) Hankkeen tavoitteena on kehittää käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen. Hankkeen vetovastuu on Oulun yliopistolla. Hankkeessa on yli 14 osapuolta. Hanke alkoi joulukuussa 2012 ja se päättyy kesällä Liittoa hankkeessa edustaa Jari Virta. CO2OL Bricks (Climate change, cultural heritage & energy efficient monuments) Kiinteistöliitto osallistuu EU:n Baltic Sea Region ohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen, jossa Kiinteistöalan Koulutuskeskus on varsinaisena kansallisena osapuolena. Hanketta koordinoi Hampurin kaupungin organisaatio ja osallistujia on yhdeksästä Itämeren ympärysmaasta. Hankkeessa kehitetään menettelytapoja suojeltavien ja muuten kulttuuriperintöä edustavien rakennusten energiatalouden kohentamiseen rakennusten historiallisia ominaisuuksia turmelematta. Suomeen on koottu taustaryhmä kiinteistö- ja rakennusalan organisaatioista. Kiinteistöliitosta hankkeeseen ovat osallistuneet Markku Rantama ja Jukka Kero. Linjasaneerausten vertailu hankesuunnittelussa, diplomityö Hankkeessa tuotetaan ohjeistus linjasaneerausten vertailuun hankesuunnittelun yhteydessä. Tekniikan ylioppilas Eeva Haverisen (Aalto yliopisto) diplomityön ohjaajana toimi Jani Saarinen Talokeskuksesta ja Jari Virta Kiinteistöliitosta. Hanke alkoi 2011 ja se päättyi keväällä Hankkeet Pellervon taloustutkimuksen kanssa Liitto osallistui Pellervon taloustutkimuksen alueellisia asuntomarkkinoita koskevaan analyysityöhön ohjausryhmässä. Kiinteistöliitto tilasi yhdessä Suomen Omakotiliiton kanssa Pellervon taloustutkimukselta Asumismenot selvityksen, joka jatkoi edellisvuonna aloitettua laskentamallin kehittämistä asumismenojen vertailemiseksi kaupunkien välillä. Kaupunkien määrä kasvatettiin nyt 15:een ja mukaan otettiin omakotitalot ja rivitalot. Aineisto julkaistiin kesäkuun puolivälissä ja se sai innostuneen vastaanoton. Aineistoa käytettiin pohjana kunnallisvaaleihin valmistauduttaessa syksyllä Lisäksi aineistoa työstettiin myös Suomen Vuokranantajien tarpeisiin alueellisen vuokra-asuntosijoitusten tuottovertailua mittaamaan. Selvitystyötä on tarkoitus jatkaa ja kehittää tulevina vuosina. Liittoa hankkeessa edustaa Jukka Kero. Vuokra-asumisen vertailuaineistojen tuottaminen Vuokra-asumisen vertailuaineistot -hanke toteutettiin yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa. Hanke keräsi vuokra-asuntojärjestelmien vertailuaineistojen ja tilastoaineistoja sekä toteutti niiden perusteella ensimmäiset avaukset myös julkisuudessa. Yhteistyötä jatketaan tältä pohjalta vuonna Kiinteistöliitossa vastuuhenkilö on Jukka Kero. Vakuuta oikein Kiinteistöliiton perustama projektiryhmä valmisteli syksyllä hallitusten käyttöön tarkoitettua Vakuuta oikein -aineistoa. Tarkoituksena on antaa käytännön taloudellisten riskien hallintaan työkaluja. Projektin tuloksena valmistuu raporttiaineisto alkuvuonna Työryhmään kuuluivat liiton neuvontalakimies Miia Lavonen, Colemont Finland Oy:n myyntijohtaja Antero Miikki ja pääekonomisti Jukka Kero. 15

16 Energiaeksperttimateriaalin uudistaminen Motiva Oy on tilannut Kiinteistöliitolta taloyhtiöiden energiaeksperttimateriaalien päivittämisen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Motiva Oy tulee hyödyntämään aineistoa kuluttajien energianeuvonnassa ja liitolla on oikeus käyttää aineistoa omassa neuvonta- ja koulutustyössään. Hankkeen projektipäällikkönä toimii energia-asiantuntija Petri Pylsy ja hankkeeseen osallistuu myös yhteysjohtaja Timo Tossavainen. Hanke on aloitettu lokakuussa 2012 ja se päättyy maaliskuussa Hankkeessa on mukana myös Suomen Isännöintiliitto ry. ENTRANZE (Policies to ENforce the TRAnsition to Nearly Zero-Energy buildings in Europe) Hankkeen tavoitteena on edistää melkein nollaenergiatason peruskorjauksia tukemalla kansallisia politiikkatoimia skenaariotyön avulla. Hankkeessa selvitetään erityisesti rakennusten omistajien ja käyttäjien roolia tavoitteiden saavuttamisessa. Hanke alkoi vuoden 2012 huhtikuussa ja se päättyy syyskuussa Entranze on EU-hanke ja Suomessa sitä koordinoi Kuluttajatutkimuskeskus. Liittoa hankkeessa edustaa energiaasiantuntija Petri Pylsy. Energia-asiantuntija Petri Pylsy. 16

17 Viestintä- ja koulutustoiminta Viestintä Liiton tavoitteena on viestiä ja tiedottaa vaikuttavasti ja tehokkaasti. Kiinteistöliitto on vaikuttanut strategiansa mukaisesti kiinteistöalaan voimakkaasti viestinnän keinoin. Näkyvyyttä mediassa ja verkkokeskusteluissa seurattiin ja arvioitiin päivittäin M-Brainin-seurantapalvelulla. Liitto luopui omasta mediarekisterin ylläpidosta ja siirtyi STT Info -tiedotejakeluun. Näin tiedotteet saavat kattavan ja kohdennetun jakelun, eikä liiton tarvitse itse kantaa huolta kontakteista ja niiden ajantasaisuudesta. Tarvittaessa järjestelmällä voi lähettää tiedotteen myös STT:n uutispalvelua käyttäen kaikkiin keskeisiin medioihin. Lisäksi tiedote säilyy verkko-arkistossa, josta toimittajat ja analyytikot löytävät sen myöhemminkin. Kiinteistöliittoyhteisöllä oli osumia painetussa mediassa ja verkossa vuonna 2012 yhteensä Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedotteita julkaistiin vuoden aikana 44 kappaletta. Viikkotiedote lähetetään järjestön henkilöstölle ja luottamusmiehille sekä julkaistaan Taloyhtio.netin jäsensivuilla. Liiton nettisivuilla kävi vuoden 2012 aikana eri henkilöä. Kävijämäärä oli yhteensä eli noin enemmän kuin edellisvuonna. Katseltujen sivujen määrä oli Taloyhtio.net Alan suositun tietoportaalin, Taloyhtio.netin kävijämäärä jatkoi kasvuaan. Rekisteröityjen käyttäjien määrä kasvoi yli kahdella tuhannella, edellisen vuoden :stä kävijään. Taloyhtio.netissä kävi vuonna 2012 yhteensä eri henkilöä. Kaikkiaan sivustolla vieraili kävijää ja näytettyjen sivujen määrä oli peräti Kiinteistöliitto kampanjoi radiokanavilla Kiinteistöliitto kampanjoi yhdessä alueellisten yhdistysten kanssa helmikuussa 60 yksityisellä radioasemalla ympäri Suomea. Radiomainos toistettiin eri radiokanavilla yhteensä 1380 kertaa Radiomainoksen äänimaailmaa vahvistettiin piirroskuvituksella, joka on nähtävissä Kiinteistöliiton YouTubekanavalla. Filmin voi katsoa myös kiinteistoliitto.fi-aloitussivulta. Poikkeuksellinen lumitilanne nousi otsikoihin Lumitilanne oli koko Suomessa poikkeuksellinen. Runsas lumisade ja rajusti vaihtelevat lämpötilat johtivat siihen, että lumi valui talojen katoilta ja aiheutti vaaratilanteita. Lumi ja vaaratilanteet olivat otsikoissa koko talven ja liitto saavutti runsaasti näkyvyyttä mediassa asiantuntijoiden esiintyessä lukuisissa haastatteluissa lehdissä, radiokanavilla ja televisiossa. Laajaa julkisuutta mediassa sai myös perinteisen Korjausrakentamisen barometrin sekä niin sanotun Indeksitalovertailun julkistaminen. Loppuvuodesta Kiinteistöliitto panosti erityisesti uusista korjausrakentamisen normeista ja energiatodistuslainsäädännöstä viestimiseen. Energiaviisas asuintalo -kiertueen viestintä Yksi vuoden suurimmista viestinnällisistä haasteista oli Energiaviisas asuintalo -seminaarikiertueen mediaviestintä. Kiertueen paikkakuntakohtaisiin tiedotustilaisuuksiin kutsuttiin laajasti kaikki alueen mediat. Esimerkiksi Helsingin tiedotustilaisuudessa oli 14 toimittajaa, kun taas kiertueen avausseminaarin tiedotustilaisuuteen Lahdessa ei osallistunut yhtään toimittajaa. Osittain ilmiötä selittää median toimintatapojen muutos, kun Internet on muuttunut ensisijaiseksi viestintäkanavaksi. Toimittajat pitävät myös resurssipulan vuoksi paljon yhteyttä asiantuntijoihin ja verkostoihin tietotekniikan avulla. Lisäksi uutisaiheiden seuraaminen on enemmän reaaliaikaista kuin taustoittavaa. Energiaviisas asuintalon teemat saivat eniten julkisuutta verkkolehdissä ja -julkaisuissa. Lisäksi esimerkiksi energiatodistusta koskeva uutisointi kirvoitti runsaasti ihmisiä keskustelemaan aiheesta verkossa. Eniten julkisuutta poiki tiedotustilaisuus ja tiedote, jossa uutisoitiin putkiremonttien yhteydessä asennettavista huoneistokohtaisista vesimittareista: Vesimittareista tulee pian pakollinen putkiremontoitaviin asuntoihin. Uutisen julkaisivat kaikki keskeiset mediat kuten YLE, MTV3, Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat ja STT. Kaikkiaan se poiki kolmisenkymmentä osumaa. 17

18 Sosiaalinen media Toimintavuonna Kiinteistöliiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa lisääntyi huomattavasti, kun Kiinteistöliitolle avattiin Facebook-sivu ja perustettiin Twitter-tili. Kiinteistöliiton Facebookista löytyy ajankohtaiset uutiset, tietoa tapahtumista ja vinkkejä asumiseen yms. Aikajanalla pääsee tutustumaan Kiinteistöliiton ja kiinteistöalan historiaan. Kiinteistöliiton Twitter-tiliä hyödynnetään ajankohtaisten uutisten, lakiuudistusten ym. jakamiseen sekä myös Kiinteistöliiton tapahtumien tiedottamiseen. Twitter tarjoaa helpon kanavan jakaa tietoa nopeasti lyhyessä muodossa. Verkkoviestintä Jatkuvan verkossa tapahtuvan viestinnän lisääntymisen johdosta alettiin luoda Kiinteistöliitolle verkkoviestintäsuunnitelmaa kesällä Tätä varten perustettiin työryhmä. Suunnitelma valmistui syksyllä, ja se esiteltiin jäsenyhdistyksille neuvottelupäivillä elokuun lopussa. Suunnitelmassa esitellään verkkoviestinnän tavoitteet ja periaatteet, keinot ja välineet, kohderyhmät, vastuut ja organisointi, seuranta ja arviointi sekä perehdyttäminen. Taloyhtio.Nyt-teemalehtiä ilmestyi kaksi Helsingin Sanomien välissä jaettiin helmikuussa 20-sivuinen Taloyhtiö.Nyt-lehti, jonka teemana oli Turvallisuus taloyhtiöissä. Lehden toinen numero julkaistiin lokakuussa. Sen teemana oli talous, mikä kiteytettiin lauseeseen Taitava taloyhtiö ei tuhlaa. Taloyhtio.Nyt-teemalehden kustansi Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Molempien lehtien painosmäärä oli noin Lisäksi kiinteistöyhdistykset julkaisivat Taloyhtiö.Nyt-lehteä samalla formaatilla omien alueidensa valtalehtien välissä. Toukotalkoot-kampanja 2012 Toukotalkoissa tehtiin vuonna 2012 kolme mediatiedotetta avaustiedote käsitteli kesän tuloon liittyviä toimia kotona ja vapaa-ajan asunnolla, toinen tiedote kehotti kotitalouksia tarkistamaan kodin sähkö- ja lämmityslaitteiden turvallisuuden ja viimeinen koski vanhusten asumista. Kiinteistöliiton lisäksi kampanjan toteuttivat Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Suomen Omakotiliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ja Tukes. Toukotalkoot-kampanjassa liittoa edustaa viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. ERA17-viestintäryhmä ERA17-toimenpideohjelman viestintäryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Viestintäryhmän tarkoituksena on viestiä toimenpiteistä, tuoda ERA17-käsitettä tunnetuksi ja suunnitella tilaisuuksia. Vuoden aikana järjestettiin kaksi hanketyöpajaa, toimittajille suunnattu taustatilaisuus sekä ERA17-vuosipäivä. Kiinteistöliittoa ERA17-viestintäryhmässä edusti viestintäassistentti Hanna Riihimäki. ISA-viestintäryhmä Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n taustajärjestöt ovat taloyhtiöitä edustava Suomen Kiinteistöliitto ry ja isännöitsijöitä ja isännöintitoimistoja edustava Suomen Isännöintiliitto ry. ISAn viestintäryhmän tehtävänä on laatia auktorisointiyhdistykselle vuosittain viestintäsuunnitelma ja esitellä se ISAn hallitukselle. Kiinteistöliiton edustaja ISA-viestintäryhmässä on viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. Taloyhtiön strategian laadinta -hanke Yhteinen tavoite taloyhtiön kehittämiseen -esite syntyi Asunto-osakeyhtiön strategian laadinta -hankkeen tuloksena. Esite kertoo, miten strategia laaditaan ja mitä se sisältää. Kiinteistöliiton, ympäristöministeriön, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n sekä sekä Isännöintiliiton lisäksi hankkeessa oli mukana kuusi asunto-osakeyhtiötä. Asunto-osakeyhtiöistä kolme on Etelä-Espoon Huolto Oy ISA:n ja kolme Isännöitsijätoimisto A. Viinikainen Ky ISA:n isännöimää. Asunto-osakeyhtiöt sijaitsevat Espoossa ja Jyväskylässä ja ovat erikokoisia, eri-ikäisiä ja teknisesti erilaisissa tilanteissa. Kiinteistöliittoa hankkeessa edusti viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. 18

19 Kiinteistöalan viestijät Kiinteistö- ja rakennusalan viestijätapaaminen on epävirallinen verkosto, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa kiertävällä isännyydellä. Mukana on sekä KIRA-järjestöjen että rakennuttaja- ja kiinteistöpuolen yritysten sekä rakennusyhtiöiden viestijöitä. Helmikuun tapaaminen järjestettiin Kiinteistöliitossa. Liiton pääekonomisti Jukka Kero esitteli viestijöille asumisen kustannuksia: Miten paljon kotitalouksilta kuluu käytettävissä olevista tuloista asumiseen nyt ja vuonna Vuoden toista viestijätapaamista isännöi SRV Yhtiöt Oyj. SRV:n viestintäjohtaja Taneli Hassinen esitteli mm. Kalasataman hankkeen. Kiinteistöliittoa viestintäryhmässä edustavat viestintäpäällikkö Marjukka Vainio ja viestintäassistentti Hanna Riihimäki. Sisäisen viestinnän ryhmä Ryhmän tehtävänä on liittoyhteisön sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen sekä osaamisen parantaminen, yhteisön viestijöiden keskinäinen verkostoituminen, tietojen ja kokemusten vaihto eli toisilta oppiminen viestinnän ja markkinoinnin osalta sekä uusien ideoiden testaus ja sparraus koskien viestintää ja markkinointia. Sisäisen viestinnän ryhmässä on edustettuna Kiinteistöliitto, osakkuusyhtiöt, Kiinteistöliitto Uusimaa sekä Vuokranantajat. Ryhmä on kokoontunut neljä kertaa vuodessa. Lisäksi vuoden aikana kokoontui kolme kertaa Facebook-ryhmä, jossa liiton ja osakkuusyhtiöiden ja Vuokranantajien edustajat käsittelivät kunkin organisaation Facebook-sivujen kehittämistä ja uusien ominaisuuksien hyödyntämistä. Taloyhtiöiden tietokanava -työryhmä Työvaliokunta asetti kesäkuussa 2012 työryhmän laatimaan ehdotuksen Kiinteistöliitto-konsernin verkkopalveluiden kehittämisestä ja tarvittavista jatkotoimista. Työryhmä kokoontui kolme kertaa ja antoi ehdotuksensa syyskuun lopussa työvaliokunnalle. Työryhmän puheenjohtajana toimi yhteysjohtaja Timo Tossavainen, ja jäseninä ICT-koordinaattori Antti Myyryläinen Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:sta, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Katariina Mäkelä Agenteq Solutions Oy:sta, asiakkuusjohtaja Peter Ström Suomen Talokeskus Oy:sta ja kehityspäällikkö Thomas Åberg Kiinteistöalan Kustannus Oy:sta. Työryhmän sihteeri oli järjestelmäasiantuntija Timo Erikäinen. Koulutus Hallitusforum Taloyhtiöiden hallitusforum järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa kahdesti toimintavuoden aikana. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin helmikuussa, ja sen pääteemana oli yhtiökokous. Lokakuussa pidetyn tilaisuuden pääteemana oli talous. Tilaisuudet keräsivät yhteensä lähes 400 osallistujaa. Toiminnanjohtajapäivät ja yhdistyssihteerien koulutus Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin toiminnanjohtajapäiviä aiempien vuosien tapaan. Järjestötoimikunnan kokouksen jälkeen järjestettiin toiminnanjohtajille koulutusiltapäivä käytössä olevista järjestelmistä (JTJ-jäsentietojärjestelmä ja Latomo-julkaisujärjestelmä). Uutena aloitettiin yhdistyssihteerien koulutukset, joita järjestettiin kolme kertaa vuonna 2012 yleensä JTJ-klinikan yhteydessä. Aiheina olivat mm. yhdistysten kotisivujen ylläpito, Taloyhtiosivut.fi palvelu, Facebookin käyttö yhdistyksissä sekä tiedotteiden laadinta. Korjausrakentamisen, energiatehokkuuden ja talouden koulutus Kehityspäällikkö Jari Virta, energia-asiantuntija Petri Pylsy ja pääekonomisti Jukka Kero toimivat toimintavuonna korjausrakentamiseen, energiatehokkuuteen ja talouteen liittyvissä koulutustilaisuuksissa asiantuntijakouluttajina eri puolilla Suomea. Koulutuksissa käsiteltiin erityisesti tulossa olleita korjausrakentamisen energiamääräyksiä ja energiatodistuksen uudistuksia sekä talousarvion laadintaa ja asumiskustannusten kehitystä. Myös taloyhtiöiden johtamisen haasteisiin liittyviä teemoja käsiteltiin koulutustilaisuuksissa erityisesti syksyn aikana. Lakimiehet kouluttautuivat Kaikki liittoyhteisön lakimiehet jatkoivat useita vuosia jatkunutta kouluttautumista asunto-osakeyhtiölakiin tekemällä lain tuomia uusia tulkintoja. Liiton, Uudenmaan yhdistyksen ja Varsinais-Suomen yhdistyksen lakimiehet tekivät tiiviisti yhteistyötä. Liittoyhteisön lakimiehille järjestettiin neljä koko päivän koulutustilaisuutta, joissa tulkinnoista keskusteltiin innokkaasti. Lisäksi lakimiehet tekivät tulkintoja yhteisessä sähköpostiringissä, viikoittaisessa juristipalaverissa ja pienryhmissä päivittäin. Haasteita aiheutti äänileikkurin soveltaminen, osakkaan esteellisyys ja yksittäisen taloyhtiön lunastuslausekkeen soveltaminen rinnan lain kanssa. Hissin jälkiasennuksiin liittyen pohdittiin lain 19

20 mukaisen jyvityksen soveltamista sekä osakkaan vapauttamista hissihankkeesta. Liiton lakimiehille, toiminnanjohtajille ja henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuus toiminnantarkastuksesta, jossa luennoitsijana oli HTM Jari Etelämaa. Lakimiehet osallistuivat myös muihin alan koulutuksiin liittyen esimerkiksi rakennusalan sopimusjuridiikkaan. Sisäiset koulutustilaisuudet Toiminnantarkastus-koulutuspäivä Toimiston kehityspäivät Uudet oppaat ja työkalut Taitava tilaaja pätevä palveluntuottaja Keväällä 2012 julkaistu nettiohje Taitava tilaaja pätevä palveluntuottaja sai laajasti huomiota ja kiitosta kattavasta esitystavasta. Opas on luettavissa maksutta internetissä ks. Hankkeet. Opas betonijulkisivujen kuntotutkimuksesta Keväällä 2012 julkaistiin myös opas Betonijulkisivujen kuntotutkimuksesta. Opas on luettavissa maksutta internetissä ks. Hankkeet 3.2. Lakitiimin kehityspäivä 6.2. Hallinnon, T&K sekä viestintä- ja yhteyspalvelujen kehityspäivä 9.2. Toiminnanjohtajapäivä JTJ-klinikka JTJ-klinikka + yhdistyssihteerien koulutus 4.5. Juristikoulutus Vaikuttajakoulu Juristikoulutus Lakitiimin tiimipäivä T&K sekä viestintä- ja yhteyspalvelujen tiimipäivä 7.9. Juristikoulutus JTJ-klinikka + yhdistyssihteerien koulutus Johtoryhmän kokouspäivä Toiminnanjohtajapäivä Juristikoulutus JTJ-klinikka Juristikoulutus Korjausurakka.fi-palvelu taloyhtiöiden avuksi Huhtikuussa avattiin Korjausurakka.fi-palvelu taloyhtiöiden avuksi luotettavien urakoitsijoiden valintaan. Palvelussa taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat kilpailuttaa taloyhtiöiden korjausurakoita uudella tavalla sekä saada tarjouksia luotettavilta urakoitsijoilta. Korjausurakka.fi -palvelun kehittämisessä ovat yhteistyötä tehneet Kiinteistöliitto, Suomen Tilaajavastuu Oy ja Dooxe Oy. Palvelussa mukana olevat urakoitsijat kuuluvat Luotettava Kumppani -ohjelman piiriin, josta tilaajavastuulain asettamat velvoitteet ovat helposti tarkastettavissa Tilaajavastuu.fi -palvelusta. Korjausurakka.fi-palvelu torjuu harmaata taloutta ja huonoa laatua. Korjausurakka. fi -palvelussa on noin 9000 urakoitsijaa eri puolilta Suomea. Hissilaskuri Oikeusministeriö ja ympäristöministeriö avasivat syksyllä Hissilaskuri-verkkopalvelun isännöitsijöiden, hallitusten jäsenten ja osakkaiden käyttöön. Laskurin tarkoituksena on helpottaa hissin jälkiasennuksen kustannusjaon laskemista taloyhtiössä. Laskurin laatimisessa olivat mukaan alan toimijat kuten Kiinteistöliitto, jonka lakimiehillä on nykyisen lain hissin jälkiasentamiseen liittyvään päätöksentekoon ja kustannustenjakoon erikoisasiantuntemus. 20