Virrat Ruovesi yhteistoiminta-alue. TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Palvelukuvaus. Ikääntyneiden palvelut

Transkriptio

1 Virrat Ruovesi yhteistoiminta-alue TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Palvelukuvaus Ikääntyneiden palvelut 2015

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS TEHOSTETTU PALVELUASUMISESTA Tehostetun palveluasumisen palvelut Tehostetun palveluasumisen myöntämisperusteet Palvelukuvaus HOIVA-ASUMISTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET TOIMINNAN ORGANISOINTI JA TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN Toimintaorganisaatiolle asetetut vaatimukset Johtaminen Laadunhallinta ja omavalvonta Omavalvontasuunnitelma RAVA järjestelmä Asiakaspalaute Ostopalvelun laadun valvonta HENKILÖSTÖ Kelpoisuusvaatimukset Henkilöstömitoitus Opiskelijat Perehdytys Osaaminen ja kehittäminen ASUMISPALVELUYKSIKÖN TOIMITILAT Sijainti Tilat Varusteet Turvallisuus Siivous-, jäte- ja tekstiilihuolto ASUKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Palvelutarpeen arviointi Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Asukkaan edunvalvonta Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa ASUKKAAN HYVINVOINNIN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävä työote Osallisuus ja yhteisöllisyys... 16

3 2 7.3 Virikkeellisyys Ulkoilu Ravitsemus TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON TOTEUTTAMINEN ASUMISPALVELUYKSIKÖSSÄ Terveyden- ja sairaanhoidon palvelu Lääkehoito Elämän loppuvaiheen hoito DOKUMENTOINTI, ASIAKIRJAHALLINTO JA TIETOSUOJA Dokumentointi Tietosuoja Arkistointi ja asukaspapereiden palautus tilaajalle Liite 1 Kustannusvastuut Liite 2 Palveluprosessin vastuut Liite 3 Siivouspalvelut... 25

4 3 1. YLEISKUVAUS TEHOSTETTU PALVELUASUMISESTA Tarjotun palvelun tulee olla tämän palvelukuvauksen mukainen ja täyttää tässä asiakirjassa esitetyt vaatimukset. 1.1 Tehostetun palveluasumisen palvelut Tehostetun palveluasumisen tehtävänä on tarjota 65 - vuotta täyttäneille eritasoista ympäri vuorokauden tuettua asumista tarvitseville henkilöille kodinomaista asumista turvallisessa ympäristössä elämän loppuun saakka. Hoidon ja hoivan tarkoituksena on, että asukas voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja, että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Asukkaan läheisten ja omaisten osallisuus turvataan hänen elämäänsä silloin, kun hän itse sitä haluaa. Virtain kaupungin ikääntyneiden palvelujen järjestämä tehostettu palveluasuminen tarkoittaa hoiva-asumista, jossa hoitohenkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan palveluasumisen järjestämistä palveluasunnoissa, joissa henkilön asumista tuetaan muilla asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisilla palveluilla. Ikääntyneiden laitoshoidossa toteutettava hoito ja hoiva on sisällöltään samanlaista kuin tehostetussa palveluasumisessa. 1.2 Tehostetun palveluasumisen myöntämisperusteet Vanhuspalvelulaki (980/2012) linjaa kotiin annettavat palvelut ensisijaisiksi iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamisen muodoksi. Hoiva-asumiseen hakeutuminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli yksityiskotiin järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut tukipalvelut koetaan riittämättömiksi. Palveluiden tarve arvioidaan laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä sekä hoitoon osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä koostuvan moniammatillisen työryhmän kanssa (SAStyöryhmä). Arvioinnin tukena käytetään MMSE - muistitestiä ja Rava - toimintakykymittaria sekä ceradia. MMSE- testin, RAVA:n sekä mahdollisesti tehdyn ceradin yhteiset tulokset määrittelevät asiakkaan palveluntarpeen. Ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen siirtymisen lähtökohtana on, että kaikki kotona asumista tukevat palvelut on todettu riittämättömiksi. Kyseessä tällöin on henkilö, joka ei fyysisen toimintakykynsä heikentymisen tai muiden syiden perusteella kykene selviytymään nykyisessä asumismuodossaan millään avohoidon keinoin tuettuna (tehostettu kotihoito, omaishoito, säännöllinen intervallihoito) tai hänellä on karkailua tai vaikeita harhoja aiheuttava keskivaikea tai vaikea muistisairaus. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostettaviin asumispalveluihin sovelletaan samoja kaupungin voimassa olevia myöntämisen kriteereitä kuin omaan tuotantoon.

5 4 Asumispaikkaa valittaessa otetaan huomioon asukkaan kokonaistilanne kokonaisvaltaisesti ja alueellisesti pyritään turvaamaan sosiaalisten suhteiden ja elinympäristön säilyminen. 1.3 Palvelukuvaus Tässä palvelukuvauksessa määritellään tehostetulta palveluasumiselta edellytettävät vähimmäisvaatimukset sekä palveluntuottajan ja asukkaan välinen kustannusvastuu (liite 1). Palveluntuottajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä yksityistä palveluntuottajaa. Virtain kaupunki edellyttää yksityisiltä palveluntuottajilta, että tässä palvelukuvauksessa esitetyt vähimmäisvaatimukset ja palveluprosessien vastuut (liite 2) on täytyttävä jokaisen tarjotun palvelun kohdalla sopimuksen alkuhetkestä lähtien ja pysyttävä vähintään saman laatuisena koko sopimuskauden ajan. Palvelukuvauksen toteutumista valvoo kaupungin valvonnasta vastaava viranhaltija. Tilaajalla on oikeus kesken sopimuskauden tehdä palvelunkuvaukseen lainsäädännön velvoittamia muutoksia. 2. HOIVA-ASUMISTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Tarjottavan palvelun tulee täyttää lakien ja viranomaismääräysten asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottaja on velvoitettu perehtymään. Tehostettu palveluasuminen perustuu uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :ään. Sen mukaan palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuoltolain ja -asetuksen lisäksi asumispalveluiden toimintaa, sisältöä ja hoitohenkilöstön mitoitusta ohjaavat mm. seuraavat keskeiset lait ja säädökset: Kansanterveyslaki (66/1972) ja -asetus (802/1992) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011)

6 5 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/ ) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) Pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) Elintarvikelaki (23/2006 ja 1137/2008) Työsopimuslaki (55/2001) Työaikalaki (605/1996) Vuosilomalaki (162/2005) Työturvallisuuslaki (738/2002) Kielilaki ( /423) Arkistolaki (831/1994) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11) Ravitsemussuositukset ikääntyneille (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010) Suomalaiset ravitsemussuositukset (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden jakelusta (1363/2011) Apuvälinepalveluiden laatusuositus (STM oppaita 2003:7) Lääkehoitosuunnitelma (Turvallinen lääkehoito, STM:n opas 2005:32) Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä (Valviran ohje 7/2013) Jätelaki (646/2011) Omavalvonta yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran ohje 7/2012 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhus-palvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014

7 6 3. TOIMINNAN ORGANISOINTI JA TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN 3.1 Toimintaorganisaatiolle asetetut vaatimukset Asumispalveluyksikön toimintaa ohjaavat arvot ja toiminta-ajatus on määritelty kirjallisesti tukemaan hyvän palvelun tuottamista. Koko yksikön henkilöstö on sitoutunut arvoihin ja toiminta-ajatukseen, ja ne ovat kaikkien asukkaiden ja heidän omaistensa tiedossa ja nähtävillä. Toiminta-ajatus perustuu asukkaan voimavarojen tunnistamiseen, toimintakyvyn edistämiseen ja tukemiseen sekä asukkaan mahdollisuuteen elää omannäköistä elämää. Toiminta-ajatuksessa huomioidaan asukkaan läheisten mahdollisuus osallistua asukkaan elämään. Asumispalveluyksikön toiminta on suunnitelmallista. Yksiköllä on kirjallinen ja ajantasainen vuosittainen toimintasuunnitelma. Tarjoukseen on liitettävä lyhyt kuvaus toiminta-ajatuksesta ja palveluntuottamisesta. Yksityinen palveluntuottaja toimittaa tilaajalle vuosittain toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toiminta-vuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. 3.2 Johtaminen Asumispalveluyksikössä on palvelusta vastaava johtaja. Johtaja vastaa yksikön toiminnasta, taloudesta ja henkilöstöstä. Johtamisen vastuut ja valtuudet on määritelty kirjallisesti. Keskeistä hyvälle johtamiselle on, että se tukee laadukasta asiakaslähtöisten palvelujen kokonaisuutta, kuntoutusta edistävää työotetta ja toimintatapojen kehittämistä. Toimintayksikön johtaja yhdessä lähiesimiesten kanssa huolehtii: henkilöstön riittävyydestä, monipuolisesta osaamisesta ja osaamisen järjestelmällisestä kehittämisestä henkilöstön tarkoituksenmukaisesta ja joustavasta kohdentumisesta henkilöstön hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisesta henkilöstön kannustamisesta palvelutoiminnan kehittämiseen ja uusien toimintatapojen innovointiin Toimintayksikön johtajalla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto, riittävä johtamistaito ja vähintään kolmen (3) vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä. Jo toiminnassa olevien yksityisten palveluntuottajien yksiköiden osalta (kilpailutustilanteessa/tarjouksen jättöhetkellä) edellytetään toiminnasta vastaavilta henkilöiltä riittävää johtamistaitoa joko tutkintoon sisältyvää tai sen lisäksi suoritettua johtamiskoulutusta tai käytännön kokemuksen kautta hankittua johtamistaitoa. 3.3 Laadunhallinta ja omavalvonta Palvelun laadunhallintaa kehitetään kokonaisvaltaisesti siten, että yksikköä johdetaan hyvän henkilöstöä osallistavan johtamistavan mukaisesti. Palvelussa sitoudutaan tässä palvelukuvauksessa dokumentoituihin palvelukokonaisuuden sisältöä koskeviin laatuvaatimuksiin ja laatutavoitteisiin.

8 7 3.4 Omavalvontasuunnitelma Jokaisessa asumispalveluyksikössä on huolellisesti laadittu omavalvontasuunnitelma, jonka avulla palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti: lakisääteinen omavalvontasuunnitelma on laadittu yhdessä henkilöstön kanssa ajantasainen omavalvontasuunnitelma on asumispalveluyksikössä asukkaiden ja omaisten tiedossa, julkisesti nähtävillä yksikössä. suunnitelman toteutumista seurataan ja palveluja kehitetään toimintayksikön palveluja saavilta iäkkäiltä henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa toimintayksikön johtaja ja lähiesimies varmistavat, että omavalvontaa toteutetaan järjestelmällisesti 3.5 RAVA järjestelmä Virtain kaupungin järjestämässä tehostetussa palveluasumisessa On käytössä ajanmukainen RAVA - järjestelmä. palvelussa varmistetaan, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen tehdä RAVA- arviointeja sekä hyödyntää arviointeja hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa ja arvioinnissa RAVA - arviointi tehdään asukkaalle kuukauden kuluessa asumispalveluyksikköön muuttamisesta ja tämän jälkeen puolivuosittain ja asukkaan voinnin oleellisesti muuttuessa RAVA - arvioinnin tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa Palveluntuottaja toimittaa tilaajalle pyydettäessä asumispalveluyksikkö- ja asukaskohtaista RAVA tietoa. 3.6 Asiakaspalaute Palvelusta kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta, jota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Virtain kaupungin perusturva pyrkii järjestämään vuosittain palvelujen laatua kartoittavan asiakas-/omaiskyselyn. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan edellä mainittuun kaupungin organisoimaan kyselyyn sekä muihin toiminnan sisältöön liittyviin tutkimuksiin. Kyselyiden tulokset käsitellään asukkaiden ja omaisten kanssa ja niitä hyödynnetään yksikön toiminnan kehittämisessä. Jokaiseen asukasreklamaatioon puututaan ilman tarpeetonta viivytystä. Asukasreklamaatiot, muistutukset ja kantelut sekä niiden aiheuttamat toimenpiteet kerätään ja dokumentoidaan järjestelmällisesti.

9 8 3.7 Ostopalvelun laadun valvonta Yksityinen palveluntuottaja toimittaa tilaajalle asukasreklamaatioita koskevan koosteen vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä. Yksityistä palveluntuottajaa koskevat vakavat reklamaatiot on toimitettava tilaajalle kahden viikon kuluessa reklamaatiosta. Mikäli tapahtumasta aiheutuu vaaraa tai vahinkoa, on reklamaatio saatettava tilaajan tietoon välittömästi ja palveluntuottaja korjaa tilanteen viipymättä. Yksityinen palveluntuottaja vastaa siitä, että asukkaille tarjottava palvelu on laadultaan ajantasaista ja kilpailukykyistä. Yksityinen palveluntuottaja huolehtii siitä, että palvelussa noudatetaan kaikilta osin sitä ohjaavaa lainsäädäntöä ja että palvelu on tilaajan laatimien tarjouspyyntöasiakirjojen ja palveluntuottajan tarjouksen mukainen koko sopimuskauden ajan. Jos yksityisen palvelutuotannon sopimuskauden aikainen palvelun laadun valvonta osoittaa, että palvelun laatu ei vastaa sitä, miten se on tässä palvelukuvauksessa määritelty, tilaaja ei ohjaa palveluun uusia asukkaita. Asukassijoitukset voivat jatkua vasta, kun palveluntuottaja on kirjallisesti ja hyväksytysti osoittanut palvelun täyttävän edellytetyt laatuvaatimukset. Tilaaja valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää ehdottomina vaatimuksina esitetyt kriteerit. Palvelujen tilaaja ja palveluntuottaja käyvät vuosittain arviointikeskustelut asiakaspalautekyselyjen palautteista, muista palautteista/reklamaatioista ja muiden laatuvaatimusten toteutumisesta. Yksityinen palveluntuottaja hyväksyy kunnan tekemät valvontakäynnit ja yhteistyökokoukset. Tilaajalla on oikeus tehdä vuosittain tai tarpeen vaatiessa useammin tarkastuskäyntejä asumisyksiköihin, joiden avulla tilaaja varmistaa palvelun laadun. Mikäli tilaaja toteaa omana toimintana tai asiakkaan/omaisen reklamaation perusteella toimitettavan Palvelun sopimuksen vastaiseksi, on tilaajan ilmoitettava havaitut puutteet tai poikkeamat viipymättä kirjallisesti Palveluntuottajalle. Havaitut puutteet ja/tai poikkeamat jaetaan välittömästi hoivaan liittyviksi ja välillisesti hoivaan liittyviksi. Palveluntuottajan on välittömästi korjattava ilmoitetut puutteet tai poikkeamat. Mikäli palveluntuottaja ei korjaa välittömästi hoivaan liittyviä havaittuja puutteita tai poikkeamia kolmen työpäivän kuluessa, on tilaajalla oikeus periä Palveluntuottajalta jokaisesta havaitusta puutteesta tai poikkeamasta sopimussakkoa 500 euroa (alv 0)/ilmoitettu puute jokaiselta alkavalta vuorokaudelta. Perittävien sopimussakkojen yhteismäärä voi olla korkeintaan e kalenterivuodessa. Mikäli palveluntuottaja ei korjaa välillisesti hoivaan liittyviä havaittuja puutteita tai poikkeamia kuukauden aikana, on tilaajalla oikeus periä Palveluntuottajalta jokaisesta havaitusta puutteesta tai poikkeamasta sopimussakkoa 500 euroa (alv 0)/ilmoitettu puute jokaiselta alkavalta vuorokaudelta. Perittävien sopimussakkojen yhteismäärä voi olla korkeintaan e kalenterivuodessa. Jos sakosta huolimatta Palveluntuottaja ei pysty korjaamaan toimintaansa sopimuksen mukaiseksi viimeistään 30 vuorokauden kuluessa, on tilaajalla oikeus purkaa sopimus välittömästi ja laskuttaa toimenpiteistä ja toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset Palveluntuottajalta. Muilta osin noudatetaan palvelussa havaittujen virheiden ja sopimusrikkomusten osalta mitä JYSE 2014 palvelut sopimusehdot määrittävät.

10 9 4. HENKILÖSTÖ Asumispalveluyksikössä on määrällisesti ja rakenteellisesti riittävä henkilöstö suhteessa tuotettavaan palveluun. Lähiesimies vastaa yhdessä henkilöstönsä kanssa iäkkään henkilön oikeuksien ja osallisuuden toteutumisesta sekä iäkkäitä asiakkaita kunnioittavan toimintakulttuurin kehittämisestä. Palveluntuottaja vastaa henkilöstönsä poissaolojen vaatimien sijaisuuksien järjestämisestä. Palveluntuottajalla on oikeus tuottaa tukipalvelun tehtäviä alihankintana. Alihankinnan osuus on ilmoitettava tarjouksessa. Palveluntuottaja vastaa alihankkijan työstä kuten omastaan. Alihankintana tehdyn työn on oltava tämän palvelukuvauksen mukaista. 4.1 Kelpoisuusvaatimukset Asumispalveluyksikön henkilöstön on täytettävä ammatilliset ja lakisääteiset kelpoisuusvaatimukset, jotka vaaditaan ympärivuorokautista ikääntyneiden asumispalvelua tuottavien yksiköiden henkilökunnalta. Sairaanhoitajan ja muun terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on säännelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on säännelty laissa 272/2005 ja asetuksessa 608/2005. Henkilöstö suorittaa vain sellaisia työtehtäviä, joihin heillä on säännösten ja valtakunnallisten ohjeiden mukainen oikeus. Esim. sosionomeille, geronomeille ja vanhamuotoisen kodinhoitajatutkinnon suorittaneille henkilöille ei voida tämän mukaan myöntää laajoja lääkehoito-oikeuksia, eivätkä he voi tästä syystä työskennellä yksin työvuorossa. Hoitohenkilökunnalta edellytetään rekisteröitymistä Valviran ylläpitämään Terhikki -rekisteriin. Henkilöstöllä on riittävä suomen kielen taito. Riittävä kielitaito tarkoittaa sitä, että henkilöstö pystyy keskustelemaan asukkaiden, omaisten ja muun henkilöstön kanssa sekä tekemään tarvittavat asukkaan asiakirjamerkinnät. Jokaisessa työvuorossa on vähintään sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon suorittaneita työntekijöitä, joilla on asumispalveluyksikön lääkehoitosuunnitelman mukainen voimassa oleva lääkelupa. 4.2 Henkilöstömitoitus Henkilöstön mitoittamisen lähtökohtana on aina asukkaiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä palvelujen tarve. Tarvittava palvelu turvataan kaikkina vuorokauden aikoina, ja henkilöstöä tulee olla riittävästi läsnä samassa toimintayksikössä. Virtain kaupunki määrittelee sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneen henkilöstön (sairaanhoitajat ja lähihoitajat) mitoitukseksi 0,6 hoitotyöntekijää asukasta kohden. Poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Lisäksi henkilöstömitoitusta tarkistetaan poikkeustilanteissa, esimerkiksi saattohoito- ja epidemiatilan-

11 10 teissa. Hoitohenkilöstömitoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Julkaisuja 2013:11). Sairaanhoitajan kelpoisuuden omaavan henkilön palvelut ja asiantuntijuus tulee olla käytettävissä jokaisena arkipäivänä. Palveluntuottajalla on sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneen henkilöstön lisäksi tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä. 4.3 Opiskelijat Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea asumispalveluyksikön henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaisiksi ja kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. Työnantaja varmistaa opiskelijan ammattitaidon palkatessaan hänet sijaiseksi ja antaa työtehtävät sen mukaisesti. 4.4 Perehdytys Asumispalveluyksikössä tulee olla kirjallinen perehdytyssuunnitelma ja sen tulee sisältää vakituiseen palvelusuhteeseen ja lyhytaikaiseen sijaisuuteen tulevan työntekijän, opiskelijoiden ja työkokeiluun osallistuvien perehdyttämisen. 4.5 Osaaminen ja kehittäminen Henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuksesta on huolehdittava lakisääteisen täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti. Asumispalveluyksikön esimiehellä on oltava kirjallinen koulutussuunnitelma henkilöstönsä osaamisen kehittämiseksi. 5. ASUMISPALVELUYKSIKÖN TOIMITILAT Asumispalveluyksiköllä on toiminnan edellyttämät asianmukaiset, kodikkaat ja viihtyisät tilat sekä toimintaympäristö. Asumispalveluyksikössä huolehditaan asukkaiden turvallisuudesta lain ja viranomaismääräysten mukaisesti. Toimitilat täyttävät lain edellyttämät hyväksymisedellytykset sekä turvallisuusmääräykset. Erityishuomiota kiinnitetään muistisairaiden asukkaiden turvallisuuteen.

12 Sijainti Asumispalveluyksikön tulee sijaita Virroilla. 5.2 Tilat Asumispalveluyksikön tilat ja varusteet ovat asukkaiden hoitoon soveltuvia. Tiloissa tulee voida liikkua ja toimia esteettömästi ja turvallisesti. Asukkaille tarkoitettuihin tiloihin pääsy on mahdollista apuvälineiden avulla tai avustettuna, ja asumispalveluyksikkö on ikäihmisille tarkoituksenmukaisesti varustettu. Mikäli asumispalveluyksikön asuin käytössä olevat tilat ovat useassa tasossa, on yksikössä liikuntaesteiselle soveltuva hissi ja turvallinen portaikko. Asumispalveluyksikössä on viihtyisiä ja kodikkaita yhteisiä tiloja asukkaiden oleskeluun ja ruokailuun. Yhteistiloissa on mahdollisuus järjestää yhteisiä tilaisuuksia. Tilojen kalustuksessa on huomioitu asukkaiden turvallinen liikkuminen ja myös huonokuntoisten asukkaiden osallistuminen. Yhteistiloissa on TV. Henkilö-kunta toimii asuinympäristön viihtyvyyden ja kodikkuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Asukkaalla on pääsääntöisesti yhden hengen huone. Kuitenkin perustelluista toiminnallisista syistä voi olla myös kahden hengen huoneita. Pariskunnille on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Asukkaiden yksityisyys turvataan päivittäisten hoitotoimenpiteiden aikana. Asumispalveluyksikön henkilökunta auttaa tarvittaessa asunnon tyhjentämisessä, jotta uuden asukkaan muutto ei viivästy. Asumispalveluyksikössä on sovitut järjestelyt asukkaiden kalusteiden ja tavaroiden lyhytaikaiseen varastointiin asuinhuoneen tyhjentämisen yhteydessä. Asukashuoneissa on yleisvalaistus sekä tarvittavat säilytystilat. Asukas kalustaa ja sisustaa huoneensa omilla huonekaluillaan ja henkilökohtaisilla tavaroillaan siten, että hoidon toteuttaminen on mahdollista. Huoneen peruskalustuksen tulee sisältää hoitosänky, pöytä ja vaatekaappi. Asumispalveluyksiköllä on oltava valmius auttaa huoneen tilapäisessä kalustamisessa, mikäli asukkaan muutto muutoin viivästyisi. Tällöin peruskalustukseen kuuluu sängyn lisäksi peitto, tyyny ja liinavaatteet, yöpöytä, tuoli ja ikkunaverhot. Asukas voi tuoda omalla vastuullaan huoneeseen sellaisia tavaroita, joiden huoltovastuu on asukkaalla/hänen asioidenhoitajallaan. Asumispalveluyksikössä on tilat esim. vaippojen säilyttämiselle. Asumispalveluyksikön ympäristö mahdollistaa turvallisen ulkoilun, ja kulkureiteillä on helppo liikkua kaikkina vuoden aikoina. Uusilta toimintayksiköiltä vaaditaan pihojen aitaamista, jotta asukkaiden on turvallista ulkoilla. Ympäristössä ei ole oleellisia asukkaiden viihtyisyyttä rajoittavia tekijöitä.

13 12 Asumispalveluyksikössä on tila turvallisen lääkehoidon järjestämiseksi. Asumispalveluyksikössä on tila asukkaan hoitoon liittyvien ja muuta arkaluontoista tietoa sisältävien asiakirjojen säilytystilat henkilötietolain (523/ 1999 huolellisuusvelvoitteen mukaisesti) Asumispalveluyksikössä on tiedonkulun ja asiakastietojen siirron kannalta asianmukaiset laitteet (muun muassa puhelin, tietokone tietoliikenneyhteyksineen, tulostin/kopiokone). Asumispalveluyksikössä on tarvittavat siivousvälineiden säilytystilat Asukkaille on osoitettavissa tupakointipaikka. Asumispalveluyksikköön on nimettynä kiinteistöhuoltovastaava. Asukkaalta ei voida periä takuuvuokraa eikä vaatia kotivakuutuksen ottamista. Asukkaalta perittävä vuokra ei saa ylittää kelan asumistukeen oikeuttavan enimmäisvuokran määrää. 5.3 Varusteet Asumispalveluyksikön henkilökunta auttaa asukasta hankkimaan apuvälinelainaamosta henkilökohtaiset apuvälineet yksilöllisen tarveharkinnan perusteella ja lääkinnällisen kuntoutuksen ohjeiden mukaisesti. Asumispalveluyksikkö hankkii yhteiskäytössä olevat hoitovälineet ja -laitteet. Yksikkö vastaa niiden kustannuksista ja huollosta. Asumispalveluyksikössä on asukkaan tarpeen mukaiset perussuihkutusvälineet (esim. kallistettava pyörällinen suihkutuoli) ja ulkoilupyörätuoli. Asumispalveluyksikössä on kuvaus käytössä olevista hoitovälineistä ja laitteista sekä apuvälineistä. Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on kunnossapito- ja hygieniasuunnitelmat, joiden vastuuhenkilöt on nimetty. 5.4 Turvallisuus Palveluntuottajalla on pelastusviranomaisen hyväksymä kirjallinen asumispalveluyksikön pelastussuunnitelma, jonka liitteenä on poistumisturvallisuusselvitys. Pelastuslain (379/2011) 18 ja 19 edellyttävät poistumisturvallisuusselvityksen laatimista sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muussa laitoshuollossa, suljetuissa rangaistuslaitoksissa ja muissa näihin verrattavissa kohteissa (hoitolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon järjestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja muissa näihin verrattavissa asuinrakennuksissa ja tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palveluja tukiasuminen). Poistumisturvallisuusselvityksestä tulee olla pelastusviranomaisen arvio Asumispalveluyksikössä on huolehdittava asukkaiden, henkilökunnan sekä muiden asumispalveluyksikössä olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä. Asumispalveluyksikössä on ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattuna työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

14 13 Asumispalveluyksikössä on kirjallinen suunnitelman väkivallan uhan varalle. Tapaturma- ja vaaratilanteet kirjataan (esim. Haipro, Tape) ja arvioidaan säännöllisesti. Yksityinen palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet valvonnasta vastaavalle sijaintikunnalle sekä asukkaiden kotikuntien valvontaviranomaisille. Asumispalveluyksikössä on välitön mahdollisuus ottaa käyttöön hoitajakutsujärjestelmä tai turvaranneke, kun asukas sitä tarvitsee. Asumispalveluyksikkö vastaa järjestelmän hankinnasta, kustannuksista ja ylläpidosta sekä hälytysten vastaanotosta ja auttajakäynneistä. Asumispalveluyksiköllä on kirjalliset ohjeet toimimisesta erityistilanteissa, kuten muistisairaan asukkaan turvallisuuden varmistamisessa, asukkaan katoamisen varalta sekä kaltoin kohteluun puuttumisessa. Tartuntatautien ehkäisemiseksi asumispalveluyksikössä toteutetaan kulloinkin voimassa olevia ohjeita. Henkilöstölle järjestetään asiasta säännöllisesti ajankohtaisiin tilanteisiin valmentavaa koulutusta. Tavan-omaiset varotoimet sisältävät käsihygienian, kertakäyttöisen suojavaatetuksen käytön, eritetahran poistamisen ja veritartuntavaaran vähentämisen. Asumispalveluyksikössä on nimetty hygieniavastaava. 5.5 Siivous-, jäte- ja tekstiilihuolto Asumispalveluyksikkö vastaa asukkaan kodin siisteydestä. Asukashuoneen siivous toteutetaan kerran viikossa ja siistiminen tarvittaessa useammin. Asumispalveluyksikön yhteisten tilojen sekä asukashuoneiden yleisilme on siisti. Päivittäin huolehditaan wc- ja kylpyhuoneen kalusteiden puhdistamisesta, vuoteen sijaamisesta, roskien keräämisestä ja viemisestä ja tarvittaessa lakanoiden vaihtamisesta sekä huoneen tuulettamisesta. Asukashuoneiden suursiivous tehdään vähintään kerran vuodessa, kuitenkin aina ennen kuin uusi asukas muuttaa huoneeseen. Siivoustyötä tekevällä henkilöstöllä on riittävä osaaminen. Asumispalveluyksikössä on ohjeistettu jätteiden lajittelu ja ongelmajätteiden asianmukainen käsittely sekä jätteiden käsittelyn toteuttaminen. Asumispalveluyksikkö vastaa asukkaan vaatteiden ja liinavaatteiden pesun järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Asukas vastaa itse vaatteiden mahdollisesta erikoispesusta. Asukas vastaa itse tuomiensa sisustustekstiilien, esimerkiksi mattojen, verhojen, pöytäliinojen ja muiden tekstiilien pesemisen kustannuksista. Kustannusten jakautuminen on avattu tarkemmin kustannusvastuutaulukossa, liite 1. Ensisijaisesti asukas ja omainen huolehtivat tekstiilien nimikoinnista. Tarvittaessa asumispalveluyksikön henkilökunta avustaa nimikoinnissa. 6. ASUKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Jokaiselle asukkaalle on nimetty vastuuhoitaja/omahoitaja asumispalveluyksikköön muuttopäivästä alkaen. Vastuuhoitajan tehtävänkuva on määritelty kirjallisesti. Vastuuhoitaja toimii asumispalveluyksikössä vanhus-

15 14 palvelulain 980/ tarkoittamana vastuutyöntekijänä, joka seuraa yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden muutoksia. Asukkaalle ja hänen läheiselleen järjestetään hoitoneuvottelu kuukauden kuluessa muutosta ja aina tarvittaessa. 6.1 Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arvioinnin perustana on asukkaan toimintakyvyn arviointi. Asukkaan toimintakykyä arvioitaessa kiinnitetään huomiota hänen olemassa oleviin voimavaroihinsa sekä siihen, mistä jokapäiväisen elämän toiminnoista asukas pystyy suoriutumaan itsenäisesti ja missä hän tarvitsee ulkopuolista apua. Arvioinnissa otetaan huomioon asukkaan fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös hänen kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen toimintakykynsä. Asukkaan toimintakyvyn arvioinnissa voidaan käyttää RAVA -arvioinnin lisäksi muita ikääntyneille soveltuvia mittauksia (myöhäisiän depressioseulaa (GDS-15), Mini Mental State Eamination (MMSE) -muistitestiä ja /tai Mini Nutritional Assesstment (MNA) -ravitsemustilan arviointitestiä). 6.2 Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma. Suunnitelma tehdään asukkaan RAVA - arvioinnissa esiin tulleiden tarpeiden, voimavarojen ja riskitekijöiden pohjalta, ja siinä huomioidaan asukkaan yksilölliset fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kognitiiviset voimavarat ja tarpeet. Asukkaan suunnitelmaan kirjataan palvelun ja kuntoutuksen tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma on asukkaan tarpeista lähtevä, yksilöllinen ja se sisältää mitattavissa olevat tavoitteet. Suunnitelmassa huomioidaan asukkaan hyvä perushoito, sairauksien hyvä hoito sekä asukkaan voimavarojen ja toimintakyvyn säilyminen ja kuntouttaminen. Suunnitelma sisältää vähintään tavoitteet ja toimenpiteet asukkaan liikuntakyvyn ja aktiivisuuden ylläpitoon, ulkoiluun sekä hyvään ravitsemukseen. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös asukkaan hyvän perushoidon toteutuminen sekä suun terveydenhoito. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan ja arvioidaan aina yhdessä asukkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa/läheisensä kanssa. Suunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti, vähintään kuuden (6) kuukauden välein ja aina hoidon tarpeen muuttuessa. Virtain kaupungin koti- ja vanhustyön edustajat osallistuvat palveluntuottajien yksikköön sijoitetun asukkaan ensimmäisen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman laadintatilaisuuteen tarvittaessa. Erikseen sovittaessa he ovat mukana myös hoito- ja palvelusuunnitelman tarkastamiseen liittyvissä neuvotteluissa. Asukkaan suunnitelman pohjaksi kerätään tarvittaessa tietoja hänen elämänhistoriastaan (elämänkaarilomake), ihmissuhteistaan, arvoistaan, vakaumuksistaan, mieltymyksistään, vastenmielisiksi kokemistaan asioista, hänen elämänsä merkkitapahtumista, työstään, harrastuksistaan, jne. Tiedot kirjataan ja säilytetään asukkaan asiakirjoissa.

16 15 Asukkaan yksityisyyden suojasta huolehditaan kaikissa tilanteissa Asukkaalle annetaan mahdollisuus ilmaista oma hoitotahto, joka käsittää asukkaan toivomukset omasta hoidostaan. Hoitotahto kirjataan asukkaan asiakirjoihin. Asukkaan kanssa sovitaan, millä tavalla henkilökunta/vieraat voivat tulla hänen huoneeseensa ja hänen henkilökohtaisista asioista puhumiseen on asukkaan lupa. Päivittäinen asukastietojen kirjaaminen asiakastietojärjestelmään on asukkaan käyttäytymistä ja toimintakykyä kuvailevaa sekä perustuu asukkaan hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja keinoihin. 6.3 Asukkaan edunvalvonta Asumispalveluyksikön henkilökunta huolehtii yhdessä asukkaan asioidenhoitajan kanssa siitä, että asukas saa hänelle kuuluvat julkiset etuudet kuten Kelan hoitotuki ja asumistuki. Tarvittaessa asukasta avustetaan myös taloudellisten asioiden hoidossa (sisältäen toimeentulotuen hakemisen) ja kerrotaan edunvalvonnasta sekä edunvalvontavaltuutusmahdollisuudesta. Henkilökunta huolehtii yhteistyössä omaisten kanssa siitä, että asukkaalle ryhdytään hankkimaan edunvalvojaa, jos asukkaan toimintakyky ja etu sitä vaatii. Palveluntuottajalla on kirjallinen ohje, miten asukkaiden käteisvarojen hoito järjestetään. Jos asukkaan käteisvarojen säilytys on palveluntuottajalla lukollisessa kaapissa, on varojen käytöstä pidettävä kirjallista seurantaa. Asumispalveluyksikön ilmoitustaululla tai vastaavalla on potilas-/sosiaaliasiamiehen yhteystiedot. Jos asukas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai palveluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus perustuen lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja osittaa se Virtain kaupungin palvelun järjestämisestä vastaavalle viranhaltijalle. 6.4 Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa Yhteydenpito asukkaan omaisiin on jatkuvaa ja säännöllistä. Omaisia rohkaistaan ja tuetaan ylläpitämään yhteyksiä asukkaaseen ja osallistumaan asumispalveluyksikön toimintaan ja arkeen. Omaisilla on mahdollisuus saada hoitohenkilöstöltä ohjausta, jotta he pystyvät halutessaan osallistumaan läheisensä hoitoon. Omaisille ja läheisille annetaan tietoja asukkaan terveydentilasta asukkaan suostumuksella. Omaisten kanssa sovitaan, miten ja milloin omaisille tiedotetaan asukkaan terveyden tilan muutoksista.

17 16 Asukkaan tarvitsemien vaatteiden ja henkilökohtaisten tarvikkeiden hankinnasta sovitaan yhteistyössä asukkaan ja omaisen kanssa sekä mahdollistetaan em. tuotteiden itsenäinen hankinta tai hankinta omaisen avustuksella. Saatto- ja asiointiavun järjestäminen ja kustantaminen kuuluu asumispalveluyksikön palveluun. Asukkaan omaisille ja läheisille järjestetään säännöllisesti, 1-2 kertaa vuodessa, omaisten ilta tai vastaava tapahtuma. Tilaajan edustajalla on mahdollisuus osallistua yksityisen palveluntuottajan järjestämiin tapahtumiin. 7. ASUKKAAN HYVINVOINNIN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN 7.1 Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävä työote Toimintakykyä tukevan/ylläpitävän ja kuntoutumista edistävän työotteen periaatteiden mukaisesti asukasta rohkaistaan toimimaan itsenäisesti kaikissa tilanteissa. Asukasta kannustetaan ja aktivoidaan käyttämään omia voimavarojaan. Yksikön lähiesimies keskustelee henkilöstönsä kanssa, mitä toimintakykyä tukevalla ja kuntoutumista edistävällä työotteella ymmärretään ja miten toimintakykyä tukevaa työotetta asumispalveluyksikössä toteutetaan ja arvioidaan. Asumispalveluyksikön esimies vastaa, että hoito- ja hoivatyön toimintakäytännöt edistävät ja ylläpitävät asukkaiden toimintakykyä ja estävät ajautumista vuodepotilaaksi. 7.2 Osallisuus ja yhteisöllisyys Asumispalveluyksikössä toteutettava hoivatyön toimintamalli korostaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä asukkaiden arjessa. Asukkaat nähdään oman elämänsä asiantuntijoina ja heillä on oikeus päättää omasta arjestaan. Lähiesimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä kanssa asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ja kunnioittamisesta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä kohtelusta sekä yksilöllisyyden ja turvallisuuden takaamisesta. Asumispalveluyksikössä hyödynnetään omia ja paikallisen vapaaehtoistoiminnan antamia mahdollisuuksia asukkaiden arjen rikastuttamisessa. 7.3 Virikkeellisyys Asumispalveluyksikössä järjestetään säännöllisesti asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioivaa ja niihin soveltuvaa liikunta-, virike- ja kulttuuritoimintaa, joiden tavoitteena on ylläpitää ja parantaa asukkaiden kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Asukkaiden vakaumusta kunnioitetaan ja huolehditaan hengellisestä hyvinvoinnista.

18 17 Asukkaille järjestetään ohjattua virike- ja ajanvietetoimintaa vähintään kolme kertaa viikossa ja tämän lisäksi ohjattua lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Palveluntuottajilla tulee olla esittää tilaajalle pyydettäessä em. toiminnan toteutumisesta tehty kooste. Kalenterivuoden mukaiset juhlapyhät ja merkkipäivät huomioidaan yksikön toiminnassa. 7.4 Ulkoilu Ulkoilu on osa iäkkään ihmisen arkea myös toimintakyvyn heikentyessä. Asumispalveluyksikössä asukkailla on mahdollisuus toiveiden ja aikaisempien tottumusten mukaiseen ulkoiluun päivittäin ja tarpeen mukaisesti avustettuna. Muistisairas ihminen unohtaa helposti ulkoilun merkityksen aikaisemmassa elämässään ja saattaa kieltäytyä siitä, ellei häntä aktiivisesti kannusteta ulkoiluun ja liikuntaan. Ulkoiluun liittyvät toivomukset tulee sisältyä asukkaan hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan. Ulkoilumahdollisuuksien tarjoaminen ja niiden toteutus dokumentoidaan asukaskohtaiseen ulkoilukalenteriin, johon merkitään myös omaisten ja vapaaehtoistyöntekijöiden osuus ulkoilun toteuttajina. Palveluntuottajilla tulee olla esittää tilaajalle pyydettäessä em. ulkoilusta koostettu yhteenveto. 7.5 Ravitsemus Asumispalveluyksikössä tarjotaan täysihoitoperiaatteella järjestettävä ikääntyvien ravitsemussuositusten ohjeiden ja suositusten mukainen ravinto, joka päivittäin sisältää aamiaisen, lounaan, iltapäiväkahvin/välipalan, päivällisen ja iltapalan (tarvittaessa yöpalan). Lounaan ja päivällisen väli on rytmitetty tasaisesti niin, että niiden väli on vähintään viisi tuntia. Asumispalveluyksikössä syödään kaksi lämmintä ateriaa päivässä (lounas ja päivällinen). Yöpaasto ei saa olla yli 11 tuntia. Ruokalistasuunnittelun tulee vastata ikäihmisten tarpeita ja toiveita. Asukkaat toiveet huomioidaan ruokalistan suunnitteluun. Aterioista on tehty ennakkoon vähintään viikon ruokalista, joka on asukkaiden ja omaisten nähtävillä. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat myös asukkaiden ja omaisten nähtävillä. Ruokailutilanteen tulee olla miellyttävä. Siinä tuetaan asukkaiden omatoimista selviytymistä ja sosiaalista kanssakäymistä. Päivittäinen ruokailu järjestetään yhteisissä tiloissa, ateriointiin varataan riittävästi aikaa ja asukasta avustetaan tarvittaessa. Tarvittaessa esimerkiksi muistisairaalla asukkaalla on oltava mahdollisuus ruokailla myös omassa huoneessaan. Elämän loppuvaiheessa ruokailuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asukkaiden ravitsemusta seurataan säännöllisesti punnitsemalla heidät vähintään neljä kertaa vuodessa. Lisäksi seurataan asukkaan painoindeksiä ja tarvittaessa tehdään ravitsemustilan MNA testi. Ravitsemustilassa tulleisiin poikkeamiin puututaan välittömästi.

19 18 Asukkaalle järjestetään hänen tarpeensa mukaiset erityisruokavaliot ja lääkärin määräämät lisäravinteet ilman erillistä kustannusta. Myös erityisruokavalioiden on oltava monipuoliset ja ravitsemuksellisesti riittävät. Asukas kustantaa vaikeiden sairauksien hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet (valmisteet, joista Kela korvaa osan). Hoitohenkilökunta huolehtii huonokuntoisten asukkaiden riittävästä nesteiden ja ravinnonsaannin turvaamisesta. Soseutetun ruoan monipuolisuuteen ja esteettisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Asukkaiden suunterveydestä huolehditaan puhdistamalla hampaat, proteesit ja suun limakalvot päivittäin. Asumispalveluyksikössä on kirjallinen terveydensuojelulakiin (763/94) ja elintarvikelakiin (361/95) perustuva omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmassa määritellään myös aterioiden mahdollinen kuljetus toisesta yksiköstä huomioiden elintarvikelain mukaiset ilmoitukset. Ruoan valmistuksessa mukana olevalla ja helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöstöllä on hyväksytty hygieniapassi. Asukkailta kerätään säännöllisesti palautetta ruoasta asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä ja hyödyntää sitä ateriapalvelun kehittämisessä. Palveluntuottajalla on kokonaisvastuu ateriapalvelun järjestämisestä joko omana työnä tai alihankintana. 8. TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON TOTEUTTAMINEN ASUMISPALVELUYKSIKÖSSÄ Asumispalveluyksikön asukkaat ovat julkisen perusterveydenhuollon asiakkaita samoin perustein kuin kotona asuvat henkilöt. Asukkaiden terveyden edistämisestä huolehtii asumispalveluyksikön henkilöstö yhteistyössä muun terveydenhuollon henkilöstön esim. jalkahoitajan, ravitsemusterapeutin, fysioterapeutin ja diabeteshoitajan kanssa. 8.1 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelu Asumispalveluyksikössä on hoitotyön asiantuntemus käytettävissä ympärivuorokautisesti jokaisena päivänä. Hoitohenkilökunta huolehtii, että asukas saa tarvitsemansa yksilölliset apuvälineet ja/tai omahoitotarvikkeet. Suun terveydenhuollon palvelut järjestetään kaikille asukkaille yhteistyössä julkisen tai yksityisen sektorin kanssa. Tarvittaessa asukkaille varataan aikaa jatkotoimenpiteisiin. Asukas maksaa suun terveydenhuollon kustannukset itse. Asumispalveluyksikön henkilöstö seuraa hoitotilanteissa asukkaan terveydentilaa, vointia ja siinä tapahtuvia muutoksia päivittäin ja kirjaa seurannan tulokset asukastietoihin. Asukasta kuullaan ja muutostarpeisiin reagoidaan mahdollisimman pian. Kirjaamisen sisältö on asukkaan tilaa kuvailevaa ja arvioivaa suhteessa asetettuihin hoitotyön tavoitteisiin ja auttamismenetelmiin.

20 19 Asumispalveluyksikössä noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä hoitosuosituksia, kuten Käypähoito-ohjeita sekä Sairaanhoitajan käsikirjan ja THL:n suosituksia. Asumispalveluyksiköiden asukkaille järjestetään tarvittavat yleislääkäripalvelut, johon sisältyy asukkaan terveydentilan ja lääkityksen tarkistaminen vuosittain. Asumispalveluyksikön hoitohenkilökunta vastaa asukkaiden tarvitsemien laboratoriokokeiden ottamisesta ja järjestää niiden kuljettamisen tutkittavaksi sekä varmistaa että vastaukset tulevat luetuiksi ja jatko-hoito-ohjeet huomioidaan. Asukkaille ei saa kertyä kustannuksia em. toimenpiteistä. Asumispalveluyksikön henkilökunta järjestää asukkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämiseen tarvittavat kuljetukset ja saattoavun. Kuljetuskustannukset asiakas maksaa itse. Kuljetuksen järjestämisestä ja saattoavusta asukkaalta ei saa veloittaa erillistä maksua. Asukkaiden painoa ja verenpainetta seurataan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. 8.2 Lääkehoito Asukkaiden lääkehoidon suunnittelusta ja organisoinnista vastaavat asumispalveluyksikön johto, lääketieteellisestä toiminnasta vastaava lääkäri ja asumispalveluyksikön lääkehuollosta vastaava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Yksiköllä on nimetty lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja. Lääkkeet säilytetään lukituissa tiloissa. Lääkehoitosuunnitelma on käytännön työväline asumispalveluyksikön lääkehoidon suunnitteluun, seurantaan ja hallintaan. Asumispalveluyksikön esimies vastaa, että lääkehoitoon osallistuvalla henkilöstöllä on tarvittava lääkehoidon osaaminen. Esimies vastaa siitä, että asumispalveluyksikössä lääkehoitoon osallistuvalle henkilöstölle on järjestetty riittävä lisäkoulutus ja että kirjalliset lääkehoitoluvat ovat voimassa. Lääkkeiden annostelu toteutetaan ostopalveluna tai lääkehoitoon koulutetun henkilöstön toimesta siten kuin se edellä mainitussa lääkehoitosuunnitelmassa on ohjeistettu. Mikäli lääkkeiden annostelu toteutetaan ostopalveluna, palveluntuottaja vastaa jakelusta aiheutuvista kustannuksista. Asumispalveluyksikössä lääkkeet säilytetään lukollisessa lääkekaapissa, jossa kunkin asukkaan lääkkeet eriteltynä. Sairaanhoitaja jakaa lääkkeet ja/tai palveluntuottaja käyttää annosjakelua. Lääkehuollon koulutuksen saanut lähihoitaja voi toteuttaa lääkehuoltoa, kun hänellä on tehtävän edellyttämän tiedot sekä kirjallinen lupa lääkehoidon toteuttamiseen. Lääkehuoltoon sisältyy myös varautuminen asukkaan mahdolliseen n- lääkehoitoon, eli huumaavien PVK-lääkkeiden antamiseen, jonka toteuttamisesta on kirjattu tarkka ohje lääkehoitosuunnitelmaan. 8.3 Elämän loppuvaiheen hoito

21 20 Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa silloin, kun parantavasta hoidosta on luovuttu, eikä taudin etenemistä pystytä hillitsemään ja kuolema on odotettavissa lähiviikkoina. Saattohoitoa on myös iäkkään ihmisen hyvä hoito silloin, kun terveys ja toimintakyky hiipuvat hiljalleen kohti elämän loppumista ilman äkkinäisiä käänteitä. Asumispalveluyksikössä on kirjallinen toimintaohje elämän loppuvaiheen hoidon toteuttamisesta asumispalveluyksikössä. Asukkaalle tulee antaa mahdollisuus ilmaista oma hoitotahto (hoitotestamentti), joka käsittää asukkaan toivomukset omasta hoidostaan kuoleman lähestyessä. Hoitotahto kirjataan asukkaan asiakirjoihin ja se ohjaa henkilöstön toimintaa saattohoitovaiheessa. Asukkaalle ja hänen omaisilleen annetaan riittävästi tietoa, jotta he voivat osallistua hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Asumispalveluyksikössä asukasta hoitava lääkäri ratkaisee yhdessä asukkaan ja/tai hänen omaisensa ja muun hoitoryhmän kanssa, milloin taudin tutkimisesta, aktiivihoidosta ja kuntouttavasta hoitotyöstä luovutaan ja keskitytään oireiden ja kipujen lievittämiseen. Päätös saattohoidosta kirjataan asukkaan asiakirjoihin. Saattohoitovaiheessa olevalle asukkaalle järjestetään tarvittaessa yhden hengen huone. Asukkaan yksityisyys turvataan saattohoitotilanteessa. Kivun ja muiden oireiden hoidosta huolehditaan hyvän saattohoitokäytännön mukaisesti riittävästi ja oikeaaikaisesti. Kuolevan vakaumusta kunnioitetaan ja hänen henkisestä hyvinvoinnistaan huolehditaan. Tarvittaessa hoitaja on kuolevan asukkaan saatavilla. Toteutunut saattohoito kirjataan asukkaan asiakirjoihin. Omaiselle annetaan henkistä tukea, heitä rohkaistaan olemaan läsnä ja halutessaan osallistumaan kuolevan hoitoon. Omaisella on mahdollisuus yöpyä asumispalveluyksikössä asukkaan kanssa samassa huoneessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Asumispalveluyksikössä on toimintaohjeet kuoleman toteamisesta. Ohje sisältää kuvauksen vainajan laittamisesta. Henkilöstö on perehdytetty ohjeisiin. Vainajan omaisia tuetaan heidän surussaan. Heille järjestetään mahdollisuus kahdenkeskiseen rauhalliseen keskusteluun hoitajan kanssa. Omaisia ohjeistetaan käytännön toimissa ja annetaan tarvittaessa kirjalliset ohjeet. 9. DOKUMENTOINTI, ASIAKIRJAHALLINTO JA TIETOSUOJA 9.1 Dokumentointi Asumispalveluyksiköt käyttävät sähköistä asiakastietojärjestelmää. Asiakirjamerkinnät tulee tehdä viivytyksettä. Tietojen muodostamisessa ja käsittelyssä tulee noudattaa huolellisuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa. Kirjattavien tietojen tulee olla käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia ja virheettömiä. Vain yleisesti hyväksyttyjä ja tunnettuja lyhenteitä saa käyttää. Asiakirjoihin kirjataan kaikki hoidon kannalta tarpeelliset tiedot.

22 21 Jokaisesta asukkaasta on pidettävä aikajärjestyksessä etenevää jatkuvaan muotoon laadittua asukaskertomusta. Kaikki palvelun kannalta tarpeelliset palvelutapahtumat on kirjattava. Asiakirjoja tai sen osia ei saa kirjoittaa uudelleen. Merkinnät korjataan tarvittaessa niin, että alkuperäinen merkintä on jälkikäteen todennettavissa. Asiakirjamerkinnöissä tulee näkyä kirjoittajan nimi ja asema. Harjoittelujaksolla olevien opiskelijoiden kirjaamisesta on asumispalveluyksikössä erilliset ohjeet. Ajantasaiset merkinnät takaavat asukkaan hoidon turvallisuuden. Tietojen kirjaaminen ajantasaisina vaikuttaa myös henkilöstön oikeudelliseen turvaan ja työturvallisuuteen. Asiakirjamerkinnät ovat työntekijän ja asukkaan oikeusturvan kannalta merkityksellisiä käsiteltäessä esim. muistutuksia, kanteluita tai potilasvahinkoasioita. 9.2 Tietosuoja Asumispalveluyksikön johtaja ja esimiehet ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että kaikki asumispalveluyksikössä asiakas- ja potilastietoja käsittelevät työntekijät palvelusuhteen laadusta riippumatta, myös opiskelijat, sitoutuvat laissa edellytettyyn vaitiolovelvollisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että yksityisestä henkilöstä saatua tietoa ei luovuteta ulkopuolisille ja että sitoumus on voimassa senkin jälkeen, kun työntekijä ei enää työskentele asumispalveluyksikössä. Asumispalveluyksikön esimies vastaa siitä, että asukkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä ja jotka ovat allekirjoittaneet tietoturva- ja tietosuojasitoumuksen. Asiakirjat on laadittava, säilytettävä ja dokumentoitava lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä henkilötieto-(523/1999), arkisto- (831/1994) ja potilaslakien (785/1992) tai niiden perusteella annettujen määräysten säätämällä tavalla. Myös asiakirjojen hävittämisessä on noudatettava arkistolakia niin, että asiakirjojen tietosuoja on varmistettu. Syntyneisiin asiakirjoihin, niiden säilytykseen ja luovutukseen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), henkilötietolakia ja muita henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä sekä tilaajan antamia ohjeita. Palveluntuottajalla on oltava seuranta- ja valvontatehtävää varten tietosuojavastaava ja laadittu henkilötietolain mukainen rekisteri/tietosuojaseloste. Palveluntuottaja ja tilaaja sitoutuvat antamaan toisilleen tarpeellisia tietoja asukkaista ja tehtäväalueeseen liittyvästä toiminnastaan, sen muutoksista ja kehittämissuunnitelmista. Henkilötietolain tarkoittaman asiakasrekisterin pitäjänä toimii tilaaja. 9.3 Arkistointi ja asukaspapereiden palautus tilaajalle Asumispalveluyksiköissä noudatetaan Virtain kaupungin kirjallista arkistointisuunnitelmaa. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5.2 perusteella toimeksiantosuhteessa syntyneet asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja. Asukkaiden hoitosuhteiden päättymisen jälkeen asiakirjat toimitetaan tilaajalle määräajoin järjestettyinä ja seulottuina tilaajan erikseen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Tilaajan ja yksityisen palveluntuottajan välisen sopimuksen päättyessä asiakirjat (atk- ja manuaalinen aineisto) toimitetaan tilaajalle.