Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/99

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/99"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/99

2 Y hdistyksemme työ migreenin tunnetuksi tekemiseksi jatkuu. Olemme tyytyväisyydellä voineet panna merkille, että migreeni on jo jossain määrin alettu hyväksymään neurologiseksi sairaudeksi, mitä se todellisuudessa on. Kysymyshän ei ole aamulla väärällä jalalla vuoteesta nousemisesta tai jostain muusta yhtä joutavasta, niinkuin monet luulevat, vaan aivorungossa tapahtuvista häiriö tiloista. Tekemämme tutkimuksen mukaan hyvin suuri osa jäsenkunnastamme kärsii särystä melkein jatkuvasti. Tässä lehtemme numerossa keskitymmekin migreenipotilaan elämään, sillä kuten Leif Lindberg artikkelissaan varsin osuvasti toteaa, migreeni on elämäntapa. Monilla migreenistä kärsivillä on suuri tarve puhua sairaudestaan, kysyä neuvoa, tavata kohtalotovereitaan ja vaihtaa mielipiteitä sekä kokemuksia. Tässä on Migreeniyhdistyksen rooli ratkaisevan tärkeä. J äsenmäärämme jatkuvasti kasvaessa edellyttää täysipainoinen toiminta kuitenkin myös melkoista taloudellista panostusta. Vapaaehtoisvoimin kaikkea on vaikea pyörittää pidemmällä tähtäimellä. Tämän johdosta on toimenkuvamme muuttumassa. Tavoitteena on hakea Migreeniyhdistykselle taloudellista tukea ja palkata täysipäiväinen toiminnanjohtaja. Muutosta symboloi myös uusi logomme, jonka näet lehtemme kannessa. Kaunista ja rauhallista kesää, Monica Gylfe puheenjohtaja

3 Sisältö Migreenipotilas työssä... 5 Migreeni täsmähallintaan... 9 Asiantuntija vastaa Lisäkorvaus suurille lääkekustannuksille Miten migreeniin pitäisi suhtautua? Vapaaehtoisia tarvitaan Vetoomuksen luovutus Uusi triptaani migreenikohtauksen hillitsemiseen Nettisurffailuun WHA Islannissa Päänsärkypotilas lääkärin päänsärky? Messut Uutisia meiltä ja muualta Vuosisadan migreenitarina Reiki Vanhan kansan lääkintäviisautta Lukijat kirjoittavat Minun tarinani Jäsenillat (09) Toimistonhoitaja Satu Paasovaara päivystää arkisin klo Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys Migränföreningen i Finland ry Kannessa yhdistyksen uusi logo. Lehden taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme? YHTEYSTIETOMME: Suomen Migreeniyhdistys Mannerheimintie 44 A Helsinki Faksi (09)

4 Uusi hallitus valittiin vuosikokouksessa Vasemmalta: Päivi Hölttä, Virpi Vallasvuo, Arja Paananen, Leena Reijonen, Monica Gylfe, Leena Kanerva ja Tuire Hakulinen. Kuvasta puuttuu Hannele Virkkunen. Toimistonhoitaja Satu Paasovaara palveluksessanne! Satu tuli toimistonhoitajaksemme tammikuun alussa. Hänet tavoittaa normaalisti arkisin klo

5 Migreenipotilas työssä Samalla kun lääketieteellinen tietämys migreenin syntymekanismeista on lisääntynyt merkittävästi ja triptaani-ryhmän lääkkeet ovat 1990-luvulla tehostaneet migreenikohtausten hoitoa, on työelämä tämän saman vuosikymmenen aikana kokenut monia muutoksia. Koska iso osa migreenipotilaista on työikäisiä, on paikallaan tarkastella nykyajan työelämää migreenipotilaan hyvinvoinnin näkökulmasta. Löytyykö työelämästä tekijöitä, jotka voivat laukaista migreenikohtauksen ja voidaanko näihin tekijöihin vaikuttaa? Kiti Müller, LKT, neurologian erikoislääkäri Osastonylilääkäri, Aivotyölaboratorio Työlääketieteen osasto, Työterveyslaitos Työhön liittyvien erityispiirteiden huomioiminen osana migreenipotilaan kokonaisvaltaista hoitoa on monella tavalla tärkeätä: noin 15 % naisista ja 6 % miehistä kärsii migreenistä ja migreenikohtauksen aikana toimintakyky heikkenee heillä vaihtelevasti, noin kolmasosalla potilaista vakavasti. Migreeni aiheuttaa yksittäisellä potilaalla keskimäärin 2-6 päivän poissaolon työstä vuositasolla. Sitä, miten paljon työteho heikkenee sellaisena työpäivänä, jolloin henkilö kärsii migreenistä mutta siitä huolimatta sinnittelee työssä, onkin vaikeampi tutkia, puhumattakaan oireilun vaikutuksesta työniloon. Potilaan työssä tai työympäristössä voi olla migreeniä pahentavia tekijöitä, joiden huomiotta jättäminen voi lisätä migreenikohtausten määrää, niiden vaikeusastetta ja heikentää migreenilääkityksen tehoa. Työelämän muutokset 1990-luvulla Tietoteknologian käyttö työssä lisääntyy jatkuvasti ja sen vaikutus työtehtävien sisältöön, työskentelytapoihin ja työajan käyttöön on ollut voimakas. Myönteisinä muutoksina voidaan nähdä mm. seuraavat: fyysisesti voimakkaasti kuormittavat työtehtävät ovat vähentyneet teollisuudessa, kun automaatioteknologian avulla raskas ja huonoja työasentoja vaatinut toistotyö on usein voitu siirtää erilaisten teollisuusrobottien hoidettavaksi. Ihminen ohjaa ja valvoo teollisuuden tuotantoprosesseja lisääntyvästi tietokonepäätteiltä. Teollisuusympäristön haju- ja käryhaitat on nykyään saatu varsin hyvin hallintaan tehokkailla ilmastointiratkaisuilla ja esimerkiksi liuotinpohjaisia maaleja on voitu korvata vesiohenteisilla vaihtoehdoilla. Tietoteknologia on toisaalta yksipuolistanut työn luonnetta. Toimistotyyppinen istumatyö on lisääntynyt kaikilla aloilla: Olivatpa kysymyksessä vaikkapa ter veydenhoito-, koulutus-, viestintä-, markkinointi- tai matkailualan työtehtävät, teollisuustuotantoon tai liikenteenohjaukseen liittyvät työt, työntekijöiden on työskenneltävä näyttöpäätteellä ja käytettävä erilaisia tietokoneohjelmia. Osa ihmisistä tekee nykyään lähes kaiken työnsä näyttöruudun ääressä. ATK-alan asiantuntijoista on pulaa lähes kaikilla työpaikoilla, joten uusien ATK-järjestelmien opettelu on usein tehtävä muun työn ohessa, mikä lisää työpäivän kiireitä. Viestintä työpaikoilla tapahtuu lisääntyvästi sähköposteja näyttöruudun ääressä naputellen ja lukien. Yhä useamman henkilön työ on ns. asiantuntijatyötä, jossa kerätään tietoa, analysoidaan sitä ja tuotetaan erilaisia muistioita ja yhteenvetoja oman tai esimiesten päätöksenteon pohjaksi. Projektityyppinen työ, joka on tiiviisti aikataulutettu, on lisääntynyt. Yhä useampi suomalainen on läpikäynyt 1990-luvulla parikin organisaatiouudistusta tai eri yritysten yhteensulautumista. Suomalainen yritys on yrityskauppojen myötä voinut muuttua monikansalliseksi yritykseksi, jossa oman projektin keskeisiä avainhenkilöitä voi olla eri puolilla maailmaa ja työkulttuuri hakee uusia muotoja. 5

6 Tietoteknologian sovellukset muuttavat myös työajan käyttöä. Etätyöasemat ja tietoverkot mahdollistavat työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Suomalaisen työelämän kansainvälistyminen lisää työmatkoja ja työtehtäviä, joissa aikavyöhykkeen ylitys parikin kertaa saman viikon aikana on varsin tavallista. Lama ja siihen liittyneet talousvaikeudet vähensivät työntekijöitä kaikilla työelämän aloilla. Työelämässä vaikuttaa kiristynyt taloudellinen kilpailu ja tehokkuuden vaatimus. Lähes kaikki työntekijät kokevat työmääränsä kasvaneen viime vuosina. Erityyppisen vuorotyön ja ns. pätkätöiden osuus työelämässä on jatkuvasti kasvanut. Perheiden, joissa molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä ja vapaavuorojen aikana jakavat lastenhoitovastuun, määrä on kasvanut. Työkulttuurissa korostetaan toisaalta tehokkuutta, toisaalta työn itsenäisyyttä, jolloin ihminen itse on pitkälle vastuussa mm. oman työnsä aikatauluista. Yksilötason riskit siihen, että niin työmäärän kuin työajankäytön hallinta heikentyy, ovat lisääntyneet. Ns. tunnolliset työntekijät muodostavat erityisen riskiryhmän. Työstä johtuvien, migreenikohtauksille altistavien tekijöiden, tunnistaminen ja hoito Kuten tiedämme migreenikohtauksen voivat laukaista monet erilaiset fyysiset ja psyykkiset stressitekijät, jotka vielä vaihtelevat eri potilaiden välillä. Seuraavassa aihetta käsitellään työympäristön näkökulmasta: Toimistotyyppinen, näyttöpäätteen ääressä tapahtuva istumatyö lisää jännitysniskaoireilua, joka voi pahentaa migreenioireilua. Toimistokalustuksessa tulisi pyrkiä tilanteeseen, jossa työntekijä voi ajoittain tehdä työtä vaikkapa seisoen. Työympäristössä tulisi olla mm. erikorkuisia työtasoja. Työpisteen ergonomia tulisi tarkistaa yhdessä työfysioterapeutin kanssa. Nykyaikainen toimistokalustuksen valikoima mahdollistaa entistä yksilöllisempiä työpisteitä ja työasentoja. Tämä on sekä mahdollisuus yksilölliseen, räätälöityyn, ergonomiaan että myös haaste työntekijän kouluttamiseen ergonomiakysymyksissä. Mitä enemmän työpisteen kalusteet sallivat erilaisia säätömahdollisuuksia, sitä suurempi on mahdollisuus myös niiden epäergonomiseen käyttöön. Väärästä, vaikkapa niskajännitysoireita aiheuttavasta, työtavasta poisoppiminen on vaikeata, joten työfysioterapeuttien ja työterveyshoitajien antama ergonomiakoulutus on tärkeätä. Näyttöruudun välkkymiseen, väreihin ja kontrasteihin liittyvät häiriötekijät voivat laukaista joillakin potilailla migreenikohtauksen. Näytön ominaisuuksiin olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota ja työntekijälle on tässä annettava säätöjen osalta myös koulutusta. Silmien taittoviat ja ikänäköön liittyvät lähinäön häiriöt voivat johtaa silmien liikuttajalihasten rasitustiloihin ja aiheuttaa myös ohimo-/otsaseudun lihasten kireyttä. Näyttöpäätetyötä tekevän migreenipotilaan silmät tulisikin aina huolellisesti tutkia työnäkemiseen perehtyneen optikon tai silmälääkärin toimesta, jotta näistä syistä johtuvat ärsytystekijät migreenikohtausten taustalla tunnistettaisiin ja hoidettaisiin. Epäsopiva silmälasiratkaisu voi pahentaa migreenioireilua ja toisaalta huolellisesti suunnitellulla työlasiratkaisulla voidaan poistaa tai lievittää monia näyttöpäätetyön kuormitustekijöitä (niin näyttöteknologiasta kuin silmien rasittumisesta johtuvia). Muu työympäristö: Valaistustekijät on myös huomioitava. Epäsuoraan yleisvalaistukseen tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan ja kohdevalaistus tulisi yksilöllisesti suunnitella työpis- 6

7 Osaston ylilääkäri Kiti Müller työssään Aivotyölaboratoriossa Työterveyslaitoksella. tekohtaisesti. Työympäristössä tulisi välttää sellaisia pintoja, jotka aiheuttavat häiritseviä valon heijastuksia. Myös työympäristön äänimaailmaan ja siitä johtuvaan työhälyn määrään voidaan nykyään vaikuttaa mm. erilaisilla huonejako- ja seinämateriaaliratkaisuilla. Työn yleisessä suunnittelussa työtehtäviin tulisi tietoisesti liittää osioita, jotka pakottavat hyötyliikuntaan työpäivän aikana. Puolen tunnin happihyppy ulkona tiiviin näyttöpäätetyörupeaman jälkeen, voi merkittävästi lisätä iltapäivän toimintakykyä. Näyttöpäätetyössä tulisi pitää lyhyt tauko jo noin 45 minuutin työskentelyn jälkeen. Sen voi käyttää vaikkapa lihasten venyttelyyn työfysioterapeutilta saatujen ohjeiden mukaan. Erityisesti migreenipotilaan on myös huolehdittava sekä ruokatauoista että iltapäivän välipalatauosta. Joillakin migreenipotilailla unirytmin häiriintyminen ja univaje voivat pahentaa migreenioireilua Ns. tunnolliset työntekijät muodostavat erityisen riskiryhmän. ja tämä tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida mm. työvuorosuunnittelussa. Työkulttuuriin liittyvät tekijät ovat myös tärkeitä. Lisääntynyt työn pakkotahtisuus, aikapaineessa työskentely, työilmapiiriin liittyvät tekijät, epätietoisuus oman työn sisällöstä ja tavoitteista, sopeutuminen uusiin toimintatapoihin organisaatiomuutosten yhteydessä ja vaikkapa epävarmuus oman työpaikan jatkuvuudesta voivat lisätä psyykkistä stressiä ja pahentaa migreeniä joillakin potilailla. Esimiesten ja työterveyshuollon tulisikin ottaa huomioon myös se mahdollisuus, että migreenipotilaiden oireiden paheneminen tai heidän määränsä lisääntyminen työterveyshuollon vastaanotoilla saattaa olla signaali yleisemmästäkin työyhteisön stressistä. Työterveyshuolto avainasemassa Migreenidiagnoosin asettaminen vaatii usein alussa neurologin tut- 7

8 kimusta. Sellaistenkin potilaiden kohdalla, jotka tunnistavat kohtauksellisen päänsärkynsä migreeniksi sukurasituksen kautta, voi käynti neurologilla olla tarpeen tehokkaan lääkityksen suunnittelemiseksi. Migreenidiagnoosin ja sopivan lääkityksen valinnan jälkeen tulisi työterveyshuollon osuutta migreenipotilaan työkyvyn ylläpidossa ja työterveyden seurannassa lisätä. Työterveyshoitaja ja -lääkäri voivat yhteistyössä työfysioterapeutin ja työnäkemiseen perehtyneen optikon/ silmälääkärin kanssa parhaiten huolehtia siitä, että työympäristön migreenikohtauksille altistavat tekijät pyritään minimoimaan. Migreenipotilas voi myös tarvita ohjausta sopivan taukoliikunnan ja liikuntaharrastusten löytämiseksi. Tärkeintä on monipuolinen liikkuminen, joka ei yksipuolisesti kuormita esim. niska-hartialihaksia ja yläkehoa. Työterveyshuolto on myös luonteva yhteys yksittäisen migreeniä potevan työntekijän ja työyhteisön välillä silloin, kun pahentuneen oireilun taustalla epäillään työilmapiiriin, työmäärään tai vaikkapa johtamiseen liittyviä tekijöitä. Näiden asioiden käsittelyssä tulisi lähteä kartoitustyöhön työyhteisötasolta. Työterveyshuolto voi myös omalta osaltaan lisätä työpaikkojen tietämystä migreenistä. Yhteistyössä migreenipotilaita hoitavien neurologien kanssa voidaan erikseen harkita, onko perusteita siihen, että yrityksen työterveyshuollon akuuttihoito-apteekissa on myös migreenilääkkeitä. Erityisesti triptaanivalmisteiden kohdalla tulee kuitenkin huolehtia siitä, että työterveyshuollolla on riittävät tiedot asiakkaittensa migreenistä ja sen hoidosta. Useat migreenipotilaat ovat kokeneet triptaanilääkkeiden lisänneen turvallisuuden tunnetta tiukkatahtisessa työssä; mahdollisuus ottaa tehokasta kohtauslääkettä työpäivän aikana voi vaikkapa varmistaa sen, että tärkeätä työkokousta ei tarvitse kiusallisesti peruuttaa viime hetkellä vaikean migreenikohtauksen takia. Migreenin lääkehoidon kehittyminen ja tehostuminen ei poista tarvetta pyrkiä mahdollisuuksien mukaan poistamaan migreenipotilaan elämästä kohtaukselle altistavia ärsyketekijöitä. Tässä katsauksessa olen ottanut esille niitä työhön liittyviä tekijöitä, joihin Työterveyslaitoksen neurologin näkökulmasta voidaan usein parhaiten vaikuttaa, kunhan niin potilas kuin hoitavat lääkärit ja muu työterveyshuoltokin oppivat arvioimaan potilaan työtä ja työympäristöä migreeniärsytystekijöiden näkökulmasta. Kiire on kihlannut ajan, ei se mitään kunhan ei vihille veisi. 8

9 Migreeni täsmähallintaan Tuloksia jäsentutkimuksesta. Vuoden 1998 maaliskuussa koko maahan ulotettua päänsärytöntä viikkoa otsikolla Migreeni. Kohtaus. Aivoissa. jatkettiin tänä vuonna uudella kampanjalla, jonka teemaksi oli valittu Migreeni. Täsmähallintaan. Kampanjaa täydennettiin kyselyllä, joka lähetettiin etukäteen kaikille Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenille. Kyselyyn vastasi yli 60% jäsenistä, mikä on erittäin hyvä otos. Suurin osa vastaajista (31%) on vuotiaita palvelualan työntekijöitä (22%), joiden asuinpaikka on pääkaupunkiseutu (38%). 90 % kyselyyn vastanneista oli naisia. Lähes puolet vastaajista (45%) kärsii vaikeista kohtauksista ainakin kerran kuussa, yli puolet (57%) lievistä kohtauksista joka kuukausi. Suurin osa kärsii migreenistä eri muodoissa miltei jatkuvasti. Lähes kaikki (96%) joutuvat turvautumaan lääkkeisiin kokeiltuaan kohtauksen alussa muita keinoja. Reseptisärkylääkkeitä käyttävät enemmän nuoret kuin vanhat potilaat. Ns. täsmälääkkeet sekä estolääkkeiden käyttö on yleisempää vaikeaksi määritellystä migreenistä kärsivillä. Kohtauksen keskimääräinen kesto lääkityksellä on 1-2 tuntia, ilman lääkitystä lähes vuorokausi. Melko tyytyväinen hoitokeinoihin on lähes 40 % vastaajista. Vastaajista 71 prosentilla on vakituinen työpaikka. Useimmat (63%) joutuvat lähtemään töistä kesken päivän ja pitämään sairaslomapäiviä. Sairaus on jo Jokainen menetetty työpäivä maksaa työnantajalle yli 1000 mk. itsessään hankala, mutta vaikeammaksi sen tekee useimmilla työpaikoilla nuiva ja epäasiallinen suhtautuminen, jonka voi tulkita tietämättömyydeksi siitä, että migreeni todella on oikea sairaus. Jokainen menetetty työpäivä maksaa työnantajalle yli 1000 mk. Tämä oli yksi syy miksi tämän kevään kampanja kohdistettiin pääasiallisesti työpaikoille ja työterveyshuollolle. Myös terveyskeskuslääkäreiden toivotaan tunnistavan paremmin migreenin ja määräävän siihen asianmukaiset lääkkeet. Kyselyssä tiedusteltiin myös kiinnostusta migreeniyhdistyksen paikallisyhdistysten (alaosastojen) toimintaan. Kolmannes vastasi myöntävästi ja n. 90%:iin saa ottaa yhteyttä paikallisosaston asioissa (erittäin positiivistä palautetta). Kysymykset oli rakennettu avoimiksi, ja jäsenet vastasivat niihin hyvin aktiivisesti ja rohkeasti. Tutkimuksen analysoinneen Risto Varmolan mukaan tämä osoittaa jäsenistön kokevan tarpeelliseksi saada KERTOA migreenistään. Samoin vastaajat pitävät migreeniyhdistystä tärkeänä tiedonvälittäjänä tästä hankalasta sairaudesta. Kiitämme kyselyyn osallistuneita vielä kerran lämpimästi. Tutkimus antaa pitkälle eteenpäin eväitä, joista on hyötyä meille kaikille taudin kurimuksesta kärsiville. Kiitos erityisesti Teille kaikille siitä, että pidätte yhdistyksemme työtä tärkeänä ja hyödyllisenä. Melkoisen harppauksen olemme jo tiedonlevityksessä tehneetkin, mutta aina on parantamisen varaa! Tuire Hakulinen 9

10 Asiantuntija vastaa 1. Onko vaarallista ottaa migreenikohtauksen aikana unilääkkeitä (esim. Imovane, Stilnokt), kun kipu on sietämätöntä? Tulehduskipulääkkeiden ja triptaanien kanssa voi ottaa mainittuja unilääkeitä. 2. Hortonin Neuralgia onko se migreenin sukulainen vai joku muu tauti? Hortonin neuralgia on migreenin sukulaistauti, mutta kuitenkin eri sairaus ja sen hoito eroaa migreenin hoidosta. 3. Kun olen makuulla särky on kovaa. Pystyasennossa ja ylhäällä särky helpottuu huomattavasti. Miksi? Säryn kovuus riippuu päänsärkysairauden tyypistä. Migreeni on helpompaa maatessa hiljaa, kun taas Hortonin neuralgia särky helpottaa pystyasennossa. Samoin lihasjännityssärky voi helpottaa liikeellä ollessa. Kyse voi olla veren tungoksen vähenemisestä pään alueella pystyasennossa tai sitten liike raajoissa jotenkin toimii estävänä tekijänä kivun välittymisessä tietoisuuteen. 4. Miksi estrogeenin tuotanto herkistää migreenioireita? Missä kuukautiskierron vaiheessa on erityinen herkistymisvaihe ja vaikuttavatko synteettiset tai synteettisen kaltaiset 10 estrogeenit migreeniin eri tavalla kuin naisen oma estrogeeni? Estrogeenien on katsottu herkistävän migreenille lähinnä niiden verisuonten reagointiherkkyyttä lisäävän vaikutuksen vuoksi. Herkin vaihe on yleensä ennen kuukautisia, jolloin estrogeeni on korkeimmillaan. Migreeni kuitenkin puhkeaa vasta, kun estrogeeni alkaa vähetä kuukautisten alla. Toinen herkistymisvaihe on munasolun irtoamisvaiheessa ovulaation aikana. Synteettiset estrogeenit vaikuttavat migreeniin yleensä samalla tavalla kuin oma estrogeeni. 5. Mikä on uusimman täsmälääkkeen MAXALTin ero verrattuna aikaisempiin markkinoille tulleisiin täsmälääkkeisiin? Suuria eroja ei eri täsmälääkkeiden välillä ole. Yksi sopii yhdelle, toinen toiselle. Maxaltin vaikutus alkaa jonkin verran nopeammin kuin esimerkiksi sumatriptaanin, samoin Maxaltin tehon on joissain tutkimuksissa osoitettu olevan sama tai parempi kuin sumatriptaanin 2 tunnin kuluttua tablettien nauttimisesta. Erot ovat vähäisiä ja yksilöllisiä. 6. Voiko näitä uusia migreenilääkeitä esim. (Imigran, Zomig, Maxalt) käyttää masennuslääkkeen serotoniinin takaisinottajan Seroxatin kanssa. Uusien masennuslääkkeiden, Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS ns. serotoniinin takaisinoton estäjien kanssa, kuten Seroxat, voi käyttää uusia migreenin täsmälääkkeitä, kunhan migreenilääkkeiden käyttö on satunnaista, vain pari kertaa viikossa. Jos joutuu ottamaan triptaaneja enemmän, useina päivinä viikossa, lisääntyy serotoniinisyndrooman vaara, eli elimistössä serotoniinipitoisuus nousee aiheuttaen pahoinvointia, sydänoireita, heikotusta jne. Tämä koskee myös Cipramil, Seronil, Fontex jne. lääkkeitä. 7. Pitääkö paikkansa, että migreenikohtauksen aikana verisolut saattavat sakkaantua ja aiheuttaa veritulppia, minkä vuoksi olisi hyvä ottaa asperiinia kohtauksen aikana. Ei pidä. Migreenikohtaukseen ei liity veritulppavaaraa (paitsi hyvin vähäinen aivoveritulpan

11 lisääntymisen riski nuorilla naisilla). Paljon suurempia veritulppariskeja aiheuttavat tupakointi ja e-pillerit. Toisaalta migreenin hoito asperiinia sisältävillä lääkkeillä on mahdollista ja sopii hyvin niille, joilla on esim. suvussa veritulppariskiä. 8. Millaisia pitkäaikaisia haittavaikutuksia migreenin täsmälääkkeillä (Imigran, Maxalt, Zomig) voi olla? Näitä lääkkeitä on käytetty kohta kymmenen vuoden ajan eikä mitään pitkäaikaishaittavaikutuksia ole huomattu. Todennäköisesti niillä ei satunnaisesti (alle kerran/ viikko) käytettynä ole mitään pitkäaikaishaittavaikutuksia; eri asia on, jos niitä käyttää runsaasti, lähes päivittäin, jolloin pitkäikaisriskejä on mahdoton arvata. Triptaaneja ei ole tarkoitettu päivittäiskäyttöön. 9. Onko koskaan tutkittu, kuorsaavatko migreenipotilaat (naiset) muita naisia enemmän. Jos näin olisi, miten se voisi vaikutta migreeniin? En tiedä tutkimusta, jossa migreeninaisten kuorsausta olisi tutkittu. En usko että kuorsauksella ja migreenillä olisi keskinäistä syy-yhteyttä. 10. Miksi joidenkin kovien migreenkohtauksien aikana kasvoni ovat tumman sini-punaiset (etenkin jos kasvosärky on kovaa) ja joidenkin aikana harmaan valkoiset? Kasvojen värin vaihtelu migreenissä johtuu kohtauksen aikaisesta autonomisen hermoston toiminnan häiriöstä, jolloin ihon verenkierto voi olla joko auki ja ihon väri punainen tai kiinni ja ihon väri kalpea. 11. Onko olemassa serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavaa lääkitystä ja onko sitä kokeiltu migreenin hoitoon? Serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavina migreenin estolääkkeinä on käytettykin Sandomigrin-valmistetta, mutta sitä saa enää erityisluvalla. Samoin maailmalla on käytössä Deserilvalmiste, joka on myös vedetty Suomessa markkinoilta jo 70-luvulla sen aiheuttamien sivuvaikutusvaarojen vuoksi. Uudet serotoniinin takaisinoton estäjät, joiden tarkoituksena on kohottaa aivojen serotoniinipitoisuutta esim. masennuksen hoidossa, eivät ole juuri vaikuttaneet migreenin estossa suotuisasti. Jotkin niistä estävät aura-oireita, mutta eivät päänsärkyä. Parhaiten serotoniinin kautta vaikuttavista lääkkeistä migreenin estossa toimii tutkimusten mukaan amitriptyliini. Lisäkorvaus suurille lääkekustannuksille Muistutus Teille joilla lääkekustannukset nousevat huomattavan suuriksi. Jos itsemaksetut lääkekustannukset yhden kalenterivuoden aikana ylittävät 3282,82 mk on KELAn korvaus tämän jälkeen 100 %. Alle 100 markan ylityksiä ei kuitenkaan korvata. Kela lähettää automaattisesti ilmoituksen, kun raja on ylitetty. Tärkeätä on että säilytät apteekkien kassakuitit jos epäilet lääkekustannuksien nousevan suuriksi. Kelalta saat lisätietoa korvauksia koskevista rajoituksista. 11

12 Miten migreeniin pitäisi suhtautua? Kirjoittanut Leif Lindberg Miten migreeniin pitäisi suhtautua? Yhtä hyvin voisi kysyä, miten elämään pitäisi suhtautua, sillä migreeni on elämäntapa, pahimmillaan jopa yli 40 vuotta. Migreeniin on siis suhtauduttava tavalla, joka pyrkii hallitsemaan sitä. Stressi migreeniä aiheuttavana tekijänä Hyvin monelle migreeni on selvästi stressistä, elämän mukanaan tuomista koettelemuksista riippuvainen. Tutkimusten mukaan lähes puolet kohtauksista syntyy erilaisten ulkoisten ja sisäisten paineiden aiheuttamana. Stressi on hallitsemattomana ilmiönä myös muuten terveyttämme uhkaava ilmiö. Stressireaktio on fysiologinen ilmiö, joka laukeaa aivojemme kuorikerroksessa, etenee hypotalamus- ja aivolisäkekeskusten kautta lisämunuaiseen sekä hermojohtumisen että verenkierron kautta. Seurauksena on adrenaliini- ja kortisoliryhmän hormonien tuotannon lisääntyminen. Kun stressi on hallittua, myönteistä, johtaa se suorituskykymme fyysiseen ja henkiseen parantumiseen ja tätä kautta tyydytystä tuottavana rentoutumiseen ja kokonaisvaltaiseen kehittymiseen ihmisenä. Stressi on siis tarkoitettu apukeinoksi selvitä lajikehityksessä sillä tavalla kuin ystäväni Darwin sen kauan sitten ylittämättömällä 12 Kampin palvelukeskuksen jäsenillassa luennoitsijalääkärimme Leif Lindberg ja yhdistyksemme puheenjohtaja Monica Gylfe. tavalla ymmärsi. Joskus kuitenkin stressi saa mittasuhteet, jotka johtavat hallitsemattomaan tilanteeseen. Liiallisena mainittujen hormonien tuotanto johtaa pahimmillaan sokeri- ja kolesteroliongelmiin, verenpaineen nousuun, infektiokierteisiin, veritulppavaaran kohoamiseen ja, niin kuin tänä päivänä tiede uskoo, syöpäriskin kohoamiseen. Meitä migreenipotilaita tämä ilmiö koskettaa migreenikohtausten pahenemisena ja tihentymisenä. Voimmeko hallita elämäämme edes hiukan? Elämänhallinnan keinot tähtäävät samaan kuin lavatansseissa neitoa tanssiin hakeva mieskin. Hän hakee tyttöä, joka osaa antaa viedä. Askeleensa taitava, erilaisiin parkettien partaveitsiin tottunut taitava nainen pystyy antamaan miehelle lähes täy-

13 dellisen tunteen tilanteen hallinnasta. Myös elämää hallitsee sama lainalaisuus. Täytyy olla tunne siitä, että itse vie, ei elämä. Täytyy pyrkiä koko ajan olemaan ikään kuin askeleen edellä. Vaikeaa migreeniä potevan ihmisen elämän kulmakivi on ihanteellisen lääkityksen ja asiaan paneutuvan lääkärin löytäminen. Lääkityksen on oltava niin tehokas, että potilas tuntee selustansa turvatuksi: aina löytyisi keino, kun kohtaus iskee. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vain kunnollinen lääkitys voi kohottaa migreenipotilaan elämänlaatua. Jo tällainen oleellinen osa perusturvallisuuttamme vaatii hoitavalta lääkäriltä tavallista enemmän. Hänen on oltava ajan hermolla migreenin hoidon edistyessä kiihtyvin askelin. Toisaalta hänen on tunnettava potilaansa taustatekijät riittävän hyvin voidakseen käyttää tämän sairauden hoidon koko arsenaalia. Hoitosuhde perustuu siis jatkuvuuteen ja kärsivällisyyteen molemmin puolin pöytää. Lääkärin on osattava harkita mahdollista estolääkitystä eri vaihtoehtoineen ja uskallettava olla miettimättä hoitovaihtoehtojen kustannuskysymyksiä. Vain paras on kyllin hyvää potilaalle. Hoitokustannukset ovat asioita, joista päättää potilas, ei lääkäri hänen puolestaan. Ehkäpä suomalainen lääkäri arvioi migreenipotilaansa jopa liian kokonaisvaltaisesti: hän erehtyy jopa suunnittelemaan potilaansa henkilökohtaista taloutta tämän puolesta. Kuitenkin kalliimmat lääkkeet useimmiten ovat niitä parhaita. Siksi osa migreenipotilaan elämänhallintaa on uskaltaa vaatia lääkäriltään enemmän. Hänet on pehmeästi painostettava hankkimaan lisää tietoa ja ennakkoluulottomasti kokeilemaan parhaita vaihtoehtoja, triptaaniryhmän kohtauslääkkeitä, joita tulee markkinoille jatkuvasti. Liian monelle lääkärille migreenin hoidon uusimmat edistysaskeleet ovat vain utuisia mielikuvia mainosmateriaalin joukossa, ja niiden käytäntöön soveltaminen jää toteutumatta urautuneiden hoitotottumusten takia. Tätä voisi kutsua myös henkiseksi laiskuudeksi. Valitettavasti, sanoisi istuva presidenttimme. Stressin hallinta on myös kokonaisvaltaista terveysriskien huomioimista Elämän hallinta on kokonaisuuksien hallintaa. Sen voisi jakaa sellaisiin alaryhmiin kuin riskitekijöiden hallinta, ihmissuhteet, toimintatavat ja tästä kaikesta oppiminen, kaiken kehittäminen. Riskitekijöiksi näkisin tietyt elimellisille sairauksille altistavat tekijät ja toisaalta taloudellisen turvallisuuden ennakoinnin. Moni saattaa kavahtaa tuota jälkimmäistä, nähdä sen pinnallisuutena ja henkisten arvojen vähättelynä. Kuitenkin siteeraisin mielelläni kyynistä englantilaista näytelmäkirjailija Oscar Wildea seuraavasti. Kun olin nuori, luulin rahan merkitsevän kaikkea. Nyt vanhempana olen varma siitä. Elämää on siis elettävä myös taloudellisesti ennakoiden, pahimpaan varautuen. Lähes jokainen meistä tietää, miten taloudellinen ahdinko, niin pieni kuin suurempikin, sielua syö. Myös kohonnut verenpaine, korkeat kolesteroliarvot, ylipaino, suoliston sairaudet, eturauhassyöpä, gynekologiset kasvaimet ja rintasyöpä ovat valitettavan yleisiä terveyttämme uhkaavia seikkoja. Näiden sairauksien ennakointi ja samalla riskin minimoiminen edellyttävät tiettyjen rutiiniluontoisten laboratorio-, röntgen- ja lääkärintarkastusten vuosittaista suorittamista. Tietysti se edellyttää joidenkin kohdalla kurinalaisuutta ja määrätietoisuutta. Samoin monien ns. pikkuvaivojen ajoissa hoitaminen saattaa suojata meitä kärpäsestä härkänen -ilmiöltä. Ihmiset ovat tärkeitä toinen toisilleen Kun ajattelen elämääni ja sen laineita tähän päivään asti, en voi olla huomioimatta sangen tärkeää seikkaa. En nimittäin muista kehittäneeni yhtään täysin omaa ideaa, jonka siementä en olisi saanut joltain toiselta. Parhaimmat ideat ovat synty- 13

14 neet minulle tärkeiden ihmisten kanssa keskustellessa ja paras tuki pulmissani ja huolissani on tullut samoilta henkilöiltä. Kunhan vain olen ymmärtänyt heidän puoleensa kääntyä. Harrastan toki lukemista ja tietoa yleensäkin, mutta näin hankittu tieto tuntuu aina jäävän pinnalliselle ja epäkonkreettiselle tasolle. Se ei tunnu kantavan hedelmää. Se tuntuu jalostuvan vasta, kun sitä puidaan enemmän tai vähemmän virallisissa puitteissa itseäni fiksummassa seurassa. Siksi ihmiset ovat tärkeitä toisilleen. Ja siksi tärkeä osa elämän hallintaa on yhteydenpito läheisiin ja itselle tärkeisiin ihmisiin. Aika ajoin meidän on muistutettava itseämme, kuka heistä on mahdollisesti jäänyt huomiottamme. Tällainen suhde ei kuitenkaan saa jäädä yksipuoliseksi. Ihmissuhteet ovat kaksisuuntainen katu, jolla menee ja tulee autoja. Toisellekin on jäätävä sama tunne: hänkin on saanut jotain. Elämä on tiedon, tunteiden ja huomioimisen vaihtokauppaa. Jokainen taaplaa tyylillään ja kaikki pääsevät perille On opittava tunnistamaan oma sisäinen rytminsä. On tiedettävä, milloin voi ajaa kaasu pohjassa ja milloin taas ryömintävaihde antaa parhaan tuloksen. Vaikeaa migreeniä potevan ihmisen elämän kulmakivi on ihanteellisen lääkityksen ja asiaan paneutuvan lääkärin löytäminen. Olen juoksulenkeilläni oppinut hitaan kiiruhtamisen mallin. Kun malttaa odottaa lihaksiston hapentarpeen sopeutumista hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyyn tuottaa sitä, voi sopivan ajan kuluttua avata hanaa ja edetä rivakammin. Jos sen sijaan taas aloittaa liian kovilla kierroksilla, menevät lihakset hapoille liian nopeasti. Kannattaa siis kuunnella itseään ja toimia kulloisenkin viretilansa mukaisesti. Samoin on turhaa vertailla työskentelytapoja. Toisen tottumukset saattavat näyttää epäkäytännöllisiltä, mutta ne auttavat häntä hallitsemaan tilanteensa. Tärkeintä on se, miltä omat toimintatavat tuntuvat. Ne ovat oikeita, jos ne myös tuottavat tulosta. Ajankäytön hallinta on täydellistä harhaa. Elämässä on liian monta liikkuvaa osaa, että pystyisi ennakoimaan ja hallitsemaan ilmiötä, jonka suhteellisuudesta Einsteinkaan ei päässyt lopulliseen selvyyteen. On opittava hyväksymään sen puute ja opittava, että maailma ei tule koskaan kuitenkaan valmiiksi. Kahta seikkaa voisi kuitenkin yrittää soveltaa käytäntöön. Toinen on valkoisen valheen jalo taito eli oppia sanomaan ei silloinkin, kun ehdotus juuri ja juuri saattaisi sopia aikatauluusi. Toinen on yrittää varata päivittäiseen Leif Lindbergin luento 3.2. Kampin Palvelukeskuksessa oli menestys. 14

15 aikatauluusi 25 %:n liikkumavara niitä tilanteita varten, jolloin omatuntosi ei enää salli tuota valkoista valhetta. Mikään ei kehity, ellei siitä halua oppia Aika ajoin, ehkäpä puolivuosittain, on aika suunnata katse lähimenneisyyteen. Tällöin voisi kerrankin olla puolueettoman arvioiva ja todeta, mistä on luovuttava, mitä muutettava ja mitä mahdollisesti lisättävä edellisten joukkoon. Siksi olisi ainakin mielessään olla jokaisella jonkinlainen sapluuna niistä asioista, jotka katsoo oman tilanteensa hallinnassa oleellisiksi. Tällöin voisi muistuttaa laiminlyönneistään niillä sektoreilla, jotka kuitenkin ovat välttämättömiä. Aivan samalla tavalla, kuin taloa ostaessa tulee selvittää kiinnitykset, maapohja, kaavaasiat, kivijalka ja niin edelleen. Tiettyjen asioiden on oltava aina kunnossa. Ne vain vaihtelevat eri ihmisillä. Täytyy olla tunne siitä, että itse vie, ei elämä. Tai voisi vaikkapa kysyä itseltään, että mistä henkilökohtaisista asioista minun on huolehdittava kehittyäkseni ja pysyäkseni terveenä, pystyäkseni huolehtimaan läheisistäni ja, joskus tämäkin on tärkeää, olemaan kunniaksi työnantajalleni. Lopuksi Kiinalaiset ovat viisasta kansaa. Eräs sananlasku opettaa, että kuultu unohdetaan, nähty muistetaan, mutta tehty ymmärretään. Olen viime viikkoina laiminlyönyt muutamia yllä kuvaamiani asioita ja kuin pisteenä i:n päälle päätin rentoutua stressin runtelemana eilen viinin avulla ja tietysti heräsin aamulla migreeniin. Onneksi lääkkeeni oli mukana mökillä. Niin kuin sanoin, tekevä ymmärtää. Valitettavan usein kuitenkin kertauksen ja kantapään kautta. Vapaaehtoisia tarvitaan migreenin molekyyligeneettistä tutkimusta varten Monta migreenisukua on jo tutkimuksen alla, mutta työ jatkuu edelleen ja tarvitsemme lisää vapaaehtoisia mukaan. Jos sinulla ja usealla sukulaisellasi on migreeni tai jos migreeniisi liittyy halvausoireita tai kiertohuimauskohtauksia, ja haluat auttaa migreenin periytymisen ja sen mekanismien selvittämisessä, soittaisitko ystävällisesti: neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela tai pp.fimnet.fi. Samalla sinulla on mahdollisuus tarkistaa migreenihoitosi ajanmukaisuus. 15

16 Vetoomuksen luovutus Puheenjohtaja Monica Gylfe, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre ja neurologian dosentti Markus Färkkilä vakavassa keskustelussa migreenilääkkeiden korvattavuudesta. Ohessa otteita vetoomuksen tekstistä: MIGREENISTÄ KÄRSII JOKA KYMMENES SUOMALAINEN Todellisen avun monelle migreenipotilaalle antavat migreeniin kehitetyt täsmälääkkeet, triptaanit, jotka mahdollistavat myös täysipainoisen työnteon. Triptaanit ovat migreenipotilaille tehokkaita, mutta kalliita lääkkeitä. Tämän takia kaikilla ei ole varaa käyttää niitä, mikä johtaa työstä poissaolopäivien lukumäärän kasvuun. Yksi poissaolopäivä maksaa työnantajalle keskimäärin tuhat markkaa puhumattakaan työn tuottavuuden menetyksestä. Me Migreeniyhdistyksen ja Migreeniseuran jäsenet vetoamme Teihin, arvoisa sosiaali- ja terveysministeri, Te voitte vaikuttaa siihen, että: Migreeni tunnustetaan kohtaukselliseksi aivosairaudeksi, joka on pitkälle hoidettavissa täsmälääkkein, mikäli yhteiskunta antaa siihen mahdollisuuden. Migreenin täsmälääkkeiden 100-prosenttinen korvaaminen maksaa ajan kanssa itsensä takaisin, sillä työstä ja koulusta poissaolot vähenevät. Kela korvaa nyt triptaaneista 50 prosentin peruskorvauksen. Laajempi triptaanien korvaaminen toisi rahat yhteiskunnalle takaisin. Tutkijoiden mukaan migreeni on epilepsian kaltainen neurologinen sairaus. Tavallisimmat epilepsialääkkeet yhteiskunta korvaa täysin lukuun ottamatta 25 markan ostokertaista omavastuuosuutta. Uusimpien epilepsialääkkeiden korvaus vaihtelee lääkekohtaisesti sekä potilaan sairastaman epilepsiatyypin mukaisesti. Eikö migreeniä sairastavilla tulisi olla yhtä suuri oikeus lääkkeiden korvattavuuteen? Noin puolen miljoonan migreeniä sairastavan suomalaisen puolesta Monica Gylfe Suomen Migreeniyhdistys Migränföreningen i Finland ry Markus Färkkilä Suomen Migreeniseura 16

17 Uusi triptaani migreenikohtauksen hillitsemiseen Triptaanit ovat mullistaneet migreenikohtauksen hoidon. Kysymyksessä ovat serotoniinitasoon vaikuttavat uudet lääkkeet, jotka taltuttavat migreenikohtausta täsmällisesti. Yleensä migreeniä poteva voi jatkaa töitään eikä hänen tarvitsekaan kiiruhtaa kotiin peittojen alle ja pimeään huoneeseen. Nyt markkinoille on tullut neljäs triptaani, ritsatriptaani. Ensimmäisenä muutama vuosi sitten tuli sumatriptaani, sen jälkeen tulivat tsolmitriptaani ja naratriptaani. Uusimman triptaanin kauppanimi on Maxalt. Sitä on saanut apteekista lääkärin reseptillä vuodenvaihteesta lähtien. Vaikuttavaa ainetta, ritsatriptaania on joko 5 mg tai 10 mg. Varsinaisena uutuutena on kylmäkuivattu tablettimuoto, jonka valmistenimi on Rapitab. Tabletin ottamiseen ei tarvita vettä, vaan se sulaa kielen päällä muutamassa sekunnissa. Kun kohtaus iskee ei vettä aina välttämättä ole saatavilla, joten lääke on helppo ottaa. Toisaalta voidaan välttää tabletin ja veden nielemisen aiheuttamaa pahoinvointia. Molempien tablettimuotojen hinta on sama: 3 kpl 179,54 mk ja 6 kpl 333,05 mk. 10 milligramman vahvuudella on peruskorvattavuus. Yhdysvaltalainen neurologi Alan Rapoport on hoitanut migreenipotilaita pitkään. Rapoport työskentele Connecticutissa New Englandin päänsärkykeskuksessa. Hän on kirjoittanut yhdessä kollegansa Fred Sheftellin kanssa kuusi kirjaa päänsärystä. Uusin kirja on nimeltään Headache Relief for Woman. Alan Rapoport luennoi täällä Suomessa ritsatriptaanista uuden migreenilääkkeen esittelytilaisuudessa neurologeille. Rapoportin mukaan vanhat uskomukset migreenin psykologisesta luonteesta ovat saaneet huutia triptaanien myötä. Toki käsitykseen on vaikuttanut myös tieto siitä, että migreeni on elimellinen aivorungon sairaus. Ritsatriptaanin vaikutustavasta Alan Rapoport kertoo, että ritsatriptaani vaikuttaa elimistössä kolmessa eri paikassa. Migreenissähän ongelmana on tulehdus ja verisuonten laajentuminen. Ritsatriptaani vaikuttaa verisuonten seinämässä oleviin serotoniinin tiettyihin kohdemolekyyleihin, reseptoreihin. Serotoniini eli 5-hydroksitryptamiini (5-HT) on keskushermoston välittäjäaine. Sitä on aivoissa ja verihiutaleissa ja se on varastoituneena pääasiassa suolistossa. Serotoniini supistaa verisuonia ja ritsatriptaani välittää vaikutuksensa juuri solun pinnan serotoniinin kohdemolekyylin 5-HT 1B/1D välityksellä ja tämän ansiosta verisuonet supistuvat eikä tulehdus pääse etenemään. Ritsatriptaani toimii myös verisuonten lähellä hermoissa ja estää tiettyjen peptidien vapautumista, jotka aiheuttavat tulehdusta aivokalvolla. Neurologi Rapoportin mukaan kolmas paikka, jossa lääke vaikuttaa, on keskushermostossa, tarkasti ottaen aivorungossa. Migreeninhän ajatellaan syntyvän juuri aivorungossa. Kivun siirtyminen estyy lääkkeen kohdistuessa aivorungon hermosolujen reseptoreihin. Potilastutkimuksista Uusimman triptaanin tehokkuutta on tutkittu yhdysvaltalaisessa 17

18 monikeskustutkimuksessa, jossa oli mukana vajaa 1500 migreenipotilasta. Migreenikohtauksesta kärsivät arvioivat päänsärkynsä ankaruutta ennen lääkityksen ottoa sekä puolen tunnin välein kahteen tuntiin saakka tabletin otosta. Nopein kivun lievitys havaittiin puolen tunnin kuluessa. Ritsatriptaani vähensi kipua 5 milligramman annoksella seuraavan kahden tunnin kuluessa 62 % potilaista. 10 mg:n annoksella päänsärkyyn sai helpotusta 71 % lääkettä saaneista. Pelkällä lumelääkkeellä kipu hellitti 35 %:lla. Toisessa tutkimuksessa oli mukana n. 470 ihmistä, joiden kohtuullista tai vaikeaa toistuvaa migreenikohtausta pyrittiin lääkitsemään ritsatriptaanilla. Potilaat saivat neljässä eri ryhmässä lääkettä 10 milligrammaa kolmeen tai neljään kohtaukseen. Vaikutusta seurattiin puolen tunnin välein aina neljään tuntiin saakka. Ensimmäinen kohtaus talttui 77 %:lla potilaista verrattuna lumelääkkeen 37 %:iin kahden tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta. Seuraavien kohtausten hoidossa teho oli samaa luokkaa eli %. Potilaiden kokemuksia. Neurologi Alan Rapoport on tutkaillut potilaiden kokemuksia migreenilääkityksestä neljännesvuosisadan. Sumatriptaani otettiin aikanaan vastaan innostuneesti. Monet migreenipotilaat ovat kuitenkin epäröineet itsensä pistämistä, vaikka injektio vaikuttaa nopeasti. Lääkkeestä saatiin käyttöön myöhemmin myös tabletti, nenäsumute ja peräpuikko. Ritsatriptaani tuli Yhdysvalloissa saataville viime syksynä. Nyt markkinoilla on useita täsmälääkkeitä migreenikohtauksen taltuttamiseen. Näin lääkäreiden, jotka eivät ole päänsärkyspesialisteja, onkin hivenen vaikeaa löytää valikoimasta potilaille juuri sopiva, pohdiskelee neurologi Rapoport. Hänen mielestään kaikilla lääkkeillä on sijansa, jotkut toimivat nopeammin, jollakin on vähemmän TRapitab-tabletin ottamiseen ei tarvita vettä, vaan se sulaa kielen päällä muutamassa sekunnissa. sivuvaikutuksia, jotkut maistuvat paremmalta, jotkut voi ottaa vaikka on pahoinvointinen kuten ritsatriptaanin kylmäkuivatun tablettimuodon Rapitabin. Tilanne vaatiikin lääkäriltä selvitystä, mikä onkaan potilaalle juuri oikea lääke. Maxaltin vasta-aiheet ovat samat kuin muillakin triptaaneilla. Sydäntautipotilaiden ei pidä hoitaa migreenikohtaustaan näillä lääkkeillä. Lääkkeet eivät myöskään sovellu aivoinfarktipotilaille. Rapoportin mukaan triptaanit ovat hyvin turvallisia lääkkeitä nimenomaan oikeille potilaille annettuna. Sivuvaikutuksista mainittakoon pistely ja kuumotus käsissä. Lämmin, jopa kuuma tunne saattaa olla joka puolella kehoa. Kurkussa voi tuntua kuristava tunne. Joku voi tuntea itsensä uniseksi lääkkeen vaikutuksen alaisena. Neurologi Rapoport haluaa kertoa potilaasta, jonka tapasi muutama viikko sitten. Potilas oli hoitanut migreeniään triptaani-injektiolla. Tämä nainen ei pistänyt itseään kuitenkaan mielellään, vaikka lääke tehosi. Nyt hän kokeili ritsatriptaania. Nainen työskenteli hammaslääkärin vastaanotolla, jossa oli tarpeen pysyä työkykyisenä kohtauksen tullessa. Nainen otti lääkäri Rapoportin määräyksestä 10 mg:n Maxalt Rapitab -tabletin. Lääkkeen vaikutus oli erinomainen. Nainen palasi Rapoportin vastaanotolle kuukauden kuluttua. Hän kutsui lääkettä jopa ihmelääkkeeksi. Päänsärky katosi nopeimmillaan minuutissa, yleensä puolessa tunnissa. Hänelle lääke ei aiheuttanut sivuvaikutuksia. Yleisesti Alan Rapoport on todennut potilaiden kommentoivan ritsatriptaanin nopeutta viedä kipu pois. Hän onkin sitä mieltä, että Maxalt on hyvä lisä markkinoilla oleviin triptaaneihin. Tällä hetkellä ongelma onkin löytää potilaalle oikea lääke oikeassa tilanteessa, mutta Rapoport uskoo ritsatriptaanin olevan yksi suosikkilääkkeistä. Suomalaisten kokemuksista kertoo Ursula. Hän on sairastanut migreeniä 15 vuotta. Ursula kärsii rajusta migreenistä. Hän ei voi kuvitellakaan selviävänsä tulehduskipulääkkeellä vaan aina tarvitaan triptaaneja. Kun Ursula heräsi aamulla migreeniin, hän kokeili muutaman kerran ritsatriptaania ja totesi voivansa ajatella ylösnousua ja työhön lähtöä puolen tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta. 18

19 Taina puolestaan on kärsinyt migreenistä pienestä pitäen. Kohtauksia tulee keskimäärin kerran kuussa. Ainoastaan raskauden aikana hän saattoi elellä ilman päänsärkyä. Kuitenkin jo pari viikkoa synnytyksen jälkeen hän sai ensimmäisen kohtauksen. Tainalle on tyypillistä myös jännityspäänsärky. Tämän kivistyksen hän hoitaa tulehduskipulääkkeillä, mutta migreenikohtaukseen tarvitaan triptaania. Taina on ottanut lääkkeen nenäsumutteena. Nyt hän kokeili Maxalt Rabitab -tablettia aamulla kehittyneeseen kohtaukseen. Hän piti siitä, että tämä lääkemuoto suli suussa sukkelaan. Myös särky talttui vajaassa tunnissa ja elämä alkoi taas maittaa. Rapitab-tabletin maku on miellyttävä tosin eihän sitä ihan makuaineilla voi kätkeä, että lääkkeestä on kysymys, sanoo Taina. Lääkäri Alan Rapoport kertaa triptaanien etuja. Maxaltin voi ottaa vaikka vielä tunnin päästä päänsäryn alkamisesta toisin kuin tulehduskipulääkkeen. Triptaani puree silti, mutta tulehduskipulääke ei. Triptaanien välillä ei juurikaan ole eroa, vaan migreenistä kärsivä on se, joka päättää, mikä lääke hänelle soveltuu. Neurologi Alan Rapoport ei siis usko triptaanien väliseen mittelöön, hän sanookin päänsärkyspesialistien olevan sotajalalla migreeniä vastaan, ei kisaamassa lääkeaineiden paremmuudesta. Teija Peltoniemi Nettisurffailuun Internetistä löytyy paljon kirjoituksia migreenistä. Suomeksi joitakin, mutta englanniksi vaikka kuinka paljon. Parhaiten sivuja löytää, kun käyttää jotain hakuohjelmaa ja antaa hakusanaksi migraine ja kieleksi englannin. Vastaavasti suomenkieliset sivut löytää hakusanalla migreeni ja migrän ruotsiksi. Ohessa on muutamia poimintoja. Suomeksi Englanniksi World Headache Alliance Sivut avataan kesäkuun aikana ja sinne tullaan kokoamaan mm. kaikkien jäseninä olevien migreeniyhdistysten yhteystiedot ja kotisivuosoitteet. Tässä muutama niistä: (USA) (Englanti) (Italia) (Saksa) (Argentiina) (Islanti) Osa sivuista on vielä työn alla. Ruotsin migreeniyhdistys Svenska Migränförbundet Banérgatan 55, Stockholm Tfn , fax

20 WHA Islannissa Migreeni ei ole pelkästään meidän suomalaisten ongelma. Sen sai huomata, kun Islannissa kokoontui World Headache Alliance, jossa on jo 39 jäsenyhdistystä 27:stä maasta, viidestä eri maanosasta. Islannin migreeniyhdistyksen puheenjohtaja Anna Sjöfn Sigurdardóttir toivotti vieraat tervetulleiksi. World Headache Alliance:n perustaja, neurologian erikoislääkäri Fred Sheftel. Toukokuun päivinä kokoontui 30 migreenija päänsärkypotilasyhdistyksen edustajaa viidestä eri maanosasta Reykjavikissa pidetyssä WHA:n kokouksessa. Potilasyhdistysten edustajat olivat vakaasti yksimielisiä siitä, että potilaan etu on oltava etusijalla kaikissa tilanteissa ja tahoilla. Virpi Vallasvuo edusti Suomen Migreeniyhdistystä. 20 Onnistunutta kokousta edelsi kysely, joka lähetettiin 39:lle jäsenyhdistykselle. Siinä selvitettiin mitkä ovat päänsärkypotilaiden ajankohtaisimmat ongelmat ja näin tämä suuri kansainvälinen ryhmä, joka edusti monia eri kansallisuuksia ja kulttuureita, pystyi heti keskittymään koko maailman päänsärkypotilaita koskeviin kysymyksiin. Kahden kokouspäivän aikana käytiin läpi toimintatavat, joilla potilasyhdistykset voivat omalla paikkakunnallaan ja jopa kansainvälisestikin parantaa tämän alidiagnostisoidun sairauden asemaa. Yksi saavutus kansainvälisestä yhteistyöstä on tuleva ensimmäistä kertaa koskaan pidettävä International Awareness Week, joka järjestetään Headache World konferenssin yhte-

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/96 Puheenjohtajan palsta Tässä se nyt on, yhdistyksemme ensimmäinen jäsenlehti. Kuten varmaan huomasitkin, alkuperäinen nimemme Helsinginseudun päänsärkypotilasyhdistys

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000 Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/2000 2 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000 Sisältö Puheenjohtajan palsta... 4 Täsmälääkkeen paikka... 5 Kuulumisia tutkimuksesta... 8 Oletko geenitutkimuksessa

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot