PÄÄNSÄRKY. 20. vuosikerta 1/2015. Migreenin ja fatiikin tiivis yhteys. Takaisin. perusasioihin. Farmakogenetiikka lääkehoidon valinnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄNSÄRKY. 20. vuosikerta 1/2015. Migreenin ja fatiikin tiivis yhteys. Takaisin. perusasioihin. Farmakogenetiikka lääkehoidon valinnassa"

Transkriptio

1 PÄÄNSÄRKY 20. vuosikerta 1/2015 Migreenin ja fatiikin tiivis yhteys Takaisin perusasioihin Farmakogenetiikka lääkehoidon valinnassa Mindfulness läsnäoloa kivun kanssa Alakulo osana suomalaisen mielenmaisemaa? Universaali koodi laiskuudelle Tarina vieroituksesta Ota nyt vaan joku asperiini ja vähän kahvia ja kyllä se siitä Vesipaastoa pikalähdöllä Suomen Migreeniyhdistys

2 Onko Teillä migreeni? Haemme vapaaehtoisia henkilöitä kliiniseen tutkimukseen, jossa testataan markkinoilla olevan valmisteen vaikutusta päänsärkykohtausten ehkäisyssä migreenipotilailla. Tutkimus toteutetaan satunnaistettuna kaksoissokkotutkimuksena, jossa verrataan tutkimusvalmisteen ja lumevalmisteen tehoa päänsärkykohtausten ehkäisyssä neljä kuukautta kestävän tutkimusjakson aikana. Tutkimuksen toteuttaa Biohit Oyj ja tutkimuksesta vastaavana tutkijalääkärinä toimii neurologian erikoislääkäri, Dos. Mikko Kallela. Saatatte soveltua tutkimukseen, jos: olette iältänne vuotias mies tai nainen Teillä on migreenikohtauksia 2 8 kertaa kuukaudessa Teillä on ollut diagnosoitu aurallinen tai auraton migreeni yli vuoden migreeninne on alkanut ennen 50 vuoden ikää Teillä ei ole muita vakavia sairauksia ette ole raskaana tai imetä ette ole mukana toisessa lääketutkimuksessa Lääkärikeskus Aava Helsinki Yhteydenotot: tutkimushoitaja Carita Jussila, puh (ma-pe klo 9-15), tutkimushoitaja Anne Nyrhinen, puh (ma-pe klo 9-15), Terveystalo Helsinki Kamppi Yhteydenotot: Petra Keski-Säntti, puh (ma-pe klo 16-18), Terveystalo Turku Yhteydenotot: Terveystalo Jyväskylä Yhteydenotot: Anna Kinnunen, puh , Terveystalo Oulu Yhteydenotot: tutkimushoitaja Anu Nuojua, puh (ma-pe klo 12-16), tutkimushoitaja Jaana Vainionpää, puh (ma-pe klo 12-16), Onko Teillä sarjoittainen päänsärky? Haemme vapaaehtoisia kliiniseen tutkimukseen, jossa testataan markkinoilla olevan valmisteen vaikutusta päänsärkykohtausten ehkäisyssä sarjoittaista päänsärkyä sairastavilla potilailla. Tutkimus toteutetaan satunnaistettuna kaksoissokkotutkimuksena, jossa verrataan tutkimusvalmisteen ja lumevalmisteen tehoa päänsärkykohtausten ehkäisyssä yhden kuukauden kestävän tutkimusjakson aikana. Tutkimuksen toteuttaa Biohit Oyj ja tutkimuksesta vastaavana tutkijalääkärinä toimii neurologian erikoislääkäri, Dos. Mikko Kallela. Saatatte soveltua tutkimukseen, jos: olette iältänne vuotias mies tai nainen Teillä on diagnosoitu episodinen tai krooninen sarjoittainen päänsärky Teillä on päänsärkykohtauksia enintään viisi kertaa päivässä Teillä ei ole muita vakavia sairauksia ette ole raskaana tai imetä ette ole mukana toisessa lääketutkimuksessa Lääkärikeskus Aava Helsinki Yhteydenotot: tutkimushoitaja Carita Jussila, puh (ma-pe klo 9-15), tutkimushoitaja Anne Nyrhinen, puh (ma-pe klo 9-15), Terveystalo Helsinki Kamppi Yhteydenotot: Petra Keski-Säntti, puh (ma-pe klo 16-18), Terveystalo Tampere Yhteydenotot: Outi Salminen, puh (ma-pe klo 10-12), Terveystalo Turku Yhteydenotot: Terveystalo Jyväskylä Yhteydenotot: Anna Kinnunen, puh , Terveystalo Oulu Yhteydenotot: tutkimushoitaja Anu Nuojua, puh (ma-pe klo 12-16), tutkimushoitaja Jaana Vainionpää, puh (ma-pe klo 12-16), 2 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

3 Suomen Migreeniyhdistys Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Puhelin: Sähköposti: Kursseille ja luennoille ilmoittautuminen: tai mieluiten tekstiviestillä Sisältö Päänsärky-lehti 1/ Yhteystiedot 4... Puheenjohtajan palsta Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki , 5... Uutisia meiltä ja muualta 5... Hiljainen migreeni Projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi , 6... Migreenin ja fatiikin tiivis yhteys 8... Takaisin perusasioihin Puhelinneuvonta Sairaanhoitajan neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Kysyä voi myös sähköpostilla: Psykologin neuvontapuhelin joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo Hallitus Sirpa Asko-Seljavaara, Helsinki, puheenjohtaja Rea Lagerstedt, Porvoo Sanna Mäntylä, Lahti Riitta Nikulainen, Imatra Markku Nissilä, Turku Rita Pöllänen, Vantaa Sirpa Tahko, Tuusula Sari Tuomola, Tampere Riitta Leppäketo, Vantaa, varaj. Virpi Vallasvuo, Helsinki, varaj Farmakogenetiikka lääkehoidon valinnassa Mindfulness läsnäoloa kivun kanssa Alakulo osana suomalaisen mielenmaisemaa? Välillä itketään ja välillä nauretaan Universaali koodi laiskuudelle Tarina vieroituksesta Ota nyt vaan joku asperiini ja vähän kahvia ja kyllä se siitä Vesipaastoa pikalähdöllä Tietoa ja neuvoja Päänsärky vaikuttaa uraan ja etenemiseen Jäsenmaksu Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2014 oli 19 euroa jäsenmaksun päättää yhdistyksen vuosikokous Migreeniyhdistys palvelee jäseniään Rajattomat aivot -konsertti Tapahtumakalenteri Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Ky, Paino: Paino-Kaarina Oy, ISSN: Kansikuva: Ditte Godt ja Emmi Halinen Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

4 Hyvästi Suomen Migreeniyhdistys Olen ollut Migreeniyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana kuusi vuotta ja oppinut paljon potilasyhdistyksen toiminnasta ja tästä varsin yleisestä sairaudesta. Suomi on yhdistysten ja vapaaehtoistyön maa. Meillä on noin rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä ja 200 alan järjestöä. Suomen Migreeniyhdistyksen hallitustyöskentely on ollut asiantuntevaa ja sitoutunutta, mutta palkatonta vapaaehtoistyötä. Tällöin yhdistyksen onnistuminen työssään, potilaiden hyväksi on paljolti riippuvainen toiminnanjohtajan taidoista ja tarmosta. Migreeniyhdistyksellä on ollut suuri onni saada hyvä toiminnanjohtaja Matleena Helojoki, joka on väsymättä kiertänyt kenttää, järjestänyt kursseja ja vertaisryhmiä, vetänyt projekteja, toimittanut lehteä, houkutellut neurologeja esiintymään yleisötilaisuuksissa ja huolehtinut yhdistyksen taloudesta. Kiitos hallitus ja Matleena! Raha-automaattiyhdistys ry myönsi vuonna 2012 Suomen Migreeniyhdistykselle merkittävän monivuotisen apurahan projektia varten nimeltään Migreeni ja työelämän triggerit. Työ toteutettiin 2013 yhdistyksemme jäsenkyselyllä, johon osallistui yli 1000 migreeniä sairastavaa henkilöä. Sen toteutti projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi ja arvovaltainen ohjausryhmä, jossa oli monipuolinen työterveyshuollon ja neurologian asiantuntemus. Projektin päätuotteena on neuvontasivusto, joka antaa ohjeita siihen, kuinka migreeniä sairastava voi parhaiten selviytyä työympäristössään, jossa hän tapaa kohtauksen laukaisevia tekijöitä. On uskottu, että hajut, sisäilmaongelmat, valaistus, huonot työasennot olisivat tärkeimpiä tekijöitä, jotka laukaisevat migreenikohtauksen työpaikalla. Meidän työssämme todistettiin, että stressi oli eniten kohtauksia laukaiseva tekijä! Miksi työntekijä kokee stressiä, joka altistaa migreenikohtaukselle? Siksi koska työn tavoitteet ovat epäselviä, työtehtäviä on liikaa, työ on liian kiireistä, työssä on liikaa muutoksia ja työpaikan menetys pelottaa. Eikö tässä ole tarpeeksi huolenaiheita? Itse olen poliittisena päättäjänä usein tuntenut, että säädämme liikaa ylätason muutoksia, joita sadat ja tuhannet työntekijät joutuvat toteuttamaan. Muutoksen läpivieminen kestää usein kuukausia tai vuosia ja sitoo liikaa voimavaroja, joita pitäisi käyttää arkirutiinien pyörittämiseen. Tällainen valtava uudistus on mm. sote-rakennelaki, jota eduskunta parhaillaan käsittelee. Sen toteuttaminen, siinä muodossa kuin hallitus esittää, vie vuosia ja tuhansia työtunteja, niiltä joiden pitäisi hoitaa potilaita/asiakkaita. Sirpa Asko-Seljavaara prof. Suomen Migreeniyhdistyksen pj. Pääkirjoitus Kuva: Eduskunta 4 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

5 Uutisia meiltä ja muualta Migreeniyhdistys messuilla Migreeniyhdistyksen ja Suomen Kipu ry:n yhteisosastolla Järvenpään Nasta fiilis -messuilla syyskuussa vieraili kuusikymmentä erilaisista kivuista kiinnostunutta kävijää. Yhteinen messuesiintyminen toimi lähtölaukauksena uudelle Järvenpään vertaisryhmälle. Tammikuussa Migreeniyhdistyksellä oli Lääkäripäivien näyttelyssä yhteisosasto Suomen Migreenilääkärit ry:n kanssa. Osastolla esiteltiin Migreeni ja työelämän triggerit -projektin palvelevaa nettisivustoa (katso lisää sivulla 28) ja jaettiin esitteitä ja Päänsärky-lehtiä. Kaikkiaan 111 lääkäriä kävi keskustelemassa migreenin hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä molempien yhdistysten palveluista. Nasta fiilis -messuilla Outi Elo kolmoishermosärkyryhmästä. Käy YouTubessa Syksyn Päätä särkee joka päivä -luentokiertue tavoitti viidellä paikkakunnalla yhteensä 265 kuulijaa. Yksi luennoista videoitiin. Näet sen Luento YouTubessa (kesto 1 tunti 12 min.). Luento ei löydy hakusanoilla, käytä oheista QR-koodia tai kirjoita alla oleva linkki: https://www.youtube.com/watch?v=p7zuehckjye Kivun kasvot YouTubesta löydät myös Kivun kasvot, joka esittelee kolmen kipupotilaan kokemuksia (kesto 22 min.) sekä Kivun kasvot: asiantuntijan ääni, kipulääkäri Jukka-Pekka Kourin ajatuksia kroonisen kivun hoidosta (6 min.). Kivun kasvot: asiantuntijan ääni Hiljainen migreeni Silent migraine eli särytön migreeni on yleistä, mutta vielä huonommin tunnistettua, kuin migreeni. Migraine.com sivustolla olleen kyselyyn vastasi yli 3300 migreenikkoa, joista 63 % koki satunnaisesti päänsäryttömiä migreenikohtauksia ja vain 3 % ei ollut koskaan saanut (tai tunnistanut) päänsärytöntä migreenikohtausta. Kyselyssä 34 % ilmoitti aina saavansa migreenikohtauksen, jossa ei ole särkyä, mutta monia muita haitallisia oireita. Silent migraine ei ole diagnoosi vaan oirekuvaus tilanteesta, jossa migreeniä sairastava saa säryttömän kohtauksen. Päänsärytön migreenikohtaus ilmenee muina migreeniin kuuluvina oireina, kuten PUHEVAIKEUTENA MIGREENIAURANA; näköhäiriöt, kuten salamointia ja välkkyviä valoja sahalaitoina tai aaltoina näön hämärtymistä näkökentän puuttumista kaiken kahtena näkemistä pistelyt, tunnottomuus puhevaikeus raajojen heikkoutta outoja tuntemuksia kehossa huimaus MUITA OIREITA, KUTEN muistinmenetys sekavuutta mielialojen vaihtelua kuulemisen vaikeutta pahoinvointia ja oksentelua vatsakipua Koska edellä mainitut oireet ovat tyypillisiä myös akuutissa aivohalvauksessa ja TIA kohtauksessa, tulee niiden mahdollisuus sulkea pois tutkimuksilla. AT-N Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

6 Teksti Leena Pikkumäki Migreenin ja fatiikin tiivis yhteys Krooninen fatiikkisyndrooma on oireyhtymä, jonka taustalla on joskus tunnistettu sairaus, kuten ms-tauti tai aivovamman jälkitila. Vähemmän tunnettua on, että krooniseen migreeniin liittyy myös väsymystä, voimattomuutta ja uupumusta joka on fatiikin määritelmä. Neurologi Matti Ilmavirta hoitaa fatiikkia migreenin Käypä hoidon keinoin. Tavalliseen migreenikohtauksen liittyy monilla vähintään muutaman tunnin väsymystila, uuvahdus, jossa yhtäkkiä väsähtää täysin. Monet kertovat, että heillä on niin kova särky, että siihen liittyy väsymys, Ilmavirta kertoo. Väsymys on kuitenkin itsenäinen oire, jonka syy on aivojen hypotalamuksen vireystasoa säätelevän alueen toimintahäiriö. Se voi tulla ennen tai jälkeen päänsäryn ja sitä voi olla ilman päänsärkyä. Astiat jäävät usein pesemättä, yritän pestä aina muutaman kerrallaan, kun en enempään pysty. (Mies 31v, krooninen migreeni ja fatiikki) Migreeni jaetaan episodiseen, eli jaksottaiseen ja lyhytkestoiseen migreeniin sekä krooniseen migreeniin, jonka määritelmä on yli 15 oirepäivää kuukaudessa kolmen kuukauden ajan. Kroonisen migreenin tyypillisiä oireita päänsäryn ohella ovat muut kehon kivut, jotka on diagnosoitu fibromyalgiaksi, unihäiriöt, muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet, väsymys, uupumus, masennus, ahdistus ja autonomisen hermoston toiminnan häiriöt, joita ovat esimerkiksi lämmönsäätelyn häiriöt, suolistovaivat sekä sydän- ja keuhkotuntemukset. Krooniseen fatiikkioireeseen puolestaan kuuluvat muisti- ja keskittymishäiriöt, lihas- ja nivelkivut (fibromyalgia), päänsäryt, unihäiriöt, rasituksen siedon heikkous ja uupumus-väsymys. Kuten oireyhtymien määritelmistä huomataan, oireet ovat identtiset. Onko kyse kahdesta eri sairaudesta vai voisiko taustalla olla sama syntymekanismi? Ilmavirta kysyy. Migreenioireen tuottaa hermosolujen toiminnan häiriö, jota kutsutaan sensitoitumiseksi. Se voi tapahtua aivoissa monilla eri alueilla, minkä seurauksena oireet voivat olla hyvin monenkirjavia. Fatiikin väsymys ei ole tavallista väsymystä, joka menisi lepäämällä ohi. Fatiikki on aivojen uupumista, mutta myös lihasten voimattomuutta. Tuntuu kuin jalat menisivät maitohapoille ja lihasvoimat häviäisivät. Suorituskykyä ei ole, Ilmavirta kuvailee. Itselläni migreenin kroonistuminen on tarkoittanut migreenikohtaukseen liittyvien oireiden jäämistä päälle ensin viikoiksi, sitten kuukausiksi ja lopulta lopullisesti. Kipuun olen tottunut jo pienestä pitäen enkä koe sitä kovin suureksi ongelmaksi, ellei se ole päivittäistä ja todella kovaa. Tasapainoon liittyvät ongelmat ovat arkipäivää, tosin ne ovat lähinnä tunne, sillä en kuitenkaan kaatuile. Tilanhahmotuskyky on sekaisin, koska tunnen olevani törmäyskurssilla kaikkien kanssa, mukaan lukien hyllyjen. Välillä kadotan täysin ajan, paikan ja todellisuudentajun muutamiksi sekunneiksi, ikään kuin nukahdan valveilla. Kädet vapisevat ja on koordinaatio-ongelmia. Näköongelmia on monenlaisia. Jatkuvasti on ollut kohinaa näkökentässä: välillä migreenin aurantapaisia oireita, salamia, juovia ja pisteitä. Uupuneena tunnen eräänlaisen zoom-ilmiön: näkökenttä kapenee ja etäisyys esineistä tuntuu muuttuvan. Vähän kuin nukahtaisin silmät auki. Silmät ovat myös valoherkät. Muistiin liittyviä ongelmia on paljon. Unohdan tärkeitä numeroita, mikä vuodenaika on menossa, keittolevyn päälle vahingossa. Ajantaju menneistä tapahtumista sumentuu. Nimimuisti on olematon. Keskittymiskyky on heikko. En pysty lukemaan mitään lehtiartikkelia pidempää. Mitä uupuneempi olen, sitä pahemmaksi oireeni käyvät. Jos sensitoituminen tapahtuu aivojen hypotalamuksen nelikukkula-alueella, seurauksena on vireystason häiriöitä. Useimmiten tunnetaan juuri fatiikille tyypillisiä voimattomuuden, väsymyksen ja liikaunisuuden oireita, mutta joskus häiriö päinvastoin nostaa vireys tasoa, jolloin unentarve voi väliaikaisesti vähentyä. Kysymys on siitä, että migreeni voi joko aktivoida tai vaimentaa jonkin aivoalueen toimintaa (plus/ miinus oire). Päivällä ei tahdo pahimmillaan pysyä edes hereilllä. Mitään ei jaksa tehdä tai edes ajatella kun ajatus katkeaa kesken. Suihkussakaan ei jaksa käydä. Parempina jaksoina voimat riittävät siihen, että voin käydä kaupassa ja samana päivänä pystyä siivoamaan ja tiskaamaan astioita ja illalla keskittyminen riittää vielä siihen, että voin katsoa elokuvan. En tarvitse kuin ehkä kaksi lepopäivää, että jaksan käydä kaupassa. Eräässä laajassa tutkimuksessa oli mukana yli 200 potilasta, jotka täyttivät Cfs-diagnoosin eli kroonisen väsymysoireyhtymän kriteerit. Heistä yli 80 pro- 6 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

7 sentilla oli tutkimuksen kyselyhetkellä myös migreenidiagnoosi. Tässä tutkimuksessa ilmeni, että Cfs- ja migreenipotilailla oli samat oireet: huono muisti, huimaus, tasapainohäiriöt, puutumisoireet, sydämen rytmihäiriöt ja rintakivun tunne, joka ei johdu sydämestä. Cfs:n taustamekanismia on pyritty paljon selvittämään, mutta se on jäänyt vielä arvoitukseksi. Kun sitä ja kroonista migreeniä tarkastellaan yhdessä, näyttää kuitenkin siltä, että puhutaan samasta sairaudesta. Kun potilasta tutkitaan väsymysoireyhtymän vuoksi, yleensä ei huomata, että se lihasjännityspäänsärkynä pidetty vaiva onkin migreeni. Tuolla päänsärkyä tuottavalla mekanismilla on kuitenkin keskeinen rooli fatiikin taustalla. Sairauttani on tutkittu laajasti viimeisten kuuden vuoden aikana ja samalla on suljettu pois kaikki muut vakavat sairaudet. Olen käynyt ainakin sisätautien erikoislääkärillä, useammalla neurologilla, psykiatrin arvioinnissa, neuropsykologilla, yleislääkärillä... Kaikki tutkimukset ovat päätyneet siihen, että kyseessä on neurologinen sairaus, krooninen migreeni, joka on laukaissut myös kroonisen väsymysoireyhtymän. Yleinen käsitys on, että fatiikkipotilaille ei ole lääkehoitoa. Ilmavirralla on potilaille hyvä uutinen: Jos fatiikkipotilaalla löydetään krooninen migreeni, sitä tulisi hoitaa Käypä hoito -suosituksen mukaisesti ja tämä saattaa avata mahdollisuuden hoitaa myös sen mukana tullutta väsymystä. Lääkityksen löytäminen on ollut vaikeaa, sillä ongelmana on usein olleet voimakkaat sivuvaikutukset. Kroonista migreeniä ja väsymysoireyhtymää hoidetaan käytännössä samoilla lääkkeillä, lähinnä migreenin estolääkityksellä. Itse migreenin kipuun syön tulehduskipulääkkeitä, koska triptaanitäsmälääkkeet on käyty läpi jo useita vuosia sitten eikä niistä mikään toiminut kohdallani. Erilaista estolääkkeistä on myös käyty läpi suurin osa eri vaihtoehdoista. Muutamia vaihtoehtoja on vielä. Muutaman kerran ja myös tällä hetkellä on käytössä botox-hoito. Niillä on saatu kuriin pahat migreeniputket ja myös takaisin tavallinen haju- ja makuaisti, sillä migreenin myötä en haistanut suolaista ollenkaan ja olin herkistynyt joillekin hajuille voimakkaasti. Valitettavasti hoito on todella kallis, minkä vuoksi olen joutunut kerran jättämään sen kesken, vaikka siitä oli selkeästi apua. Jos fatiikki liittyy migreeniin, ensin yritetään rauhoittaa migreeni. Kroonisen migreenin tehokkaita lääkehoitoja saattavat olla mm. amitriptyliini, topiramaatti, gabapentiini ja botuliini. Jos näillä hoidoilla vireystasoa ei saada normaalistumaan, voidaan kokeilla vireystasoa nostavia lääkkeitä, Ilmavirta kertoo. Lisätietoja: Daniel J. Wallace and Daniel J. Clauw: Fibromyalgia & other central pain syndromes. Lippincott Williams & Wilkins, Murugab K. Ravindran, Yin Zheng, Christian Timbol, Samantha J. Merck and James N. Baraniuk: Migraine headaches in chronic fatigue syndrome (cfs): comparison of two prospective cross-sectional studies. BMC Neurology, Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

8 Uuden Migreeni-esitteen teksti. Esite ilmestyy myöhemmin keväällä. Takaisin perusasioihin Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Kohtausten välissä ihminen, jolla on peritty migreeniominaisuus, on terve ja toimintakykyinen. Migreenikohtaus Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuositasolla Euroopassa ja Amerikassa 6 8 %:lla miehistä ja %:lla naisista sairastaa diagnosoitua migreeniä. Migreenin suurempi esiintyminen naisilla johtuu siitä, että naisten hormonikierto on yksi tavallisimpia migreeniä laukaisevia tekijöitä. WHO:n tietojen mukaan migreeni on yleisempi kuin tavalliset sairaudet, kuten diabetes ja astma. Migreeniin liittyy kymmeniä geenejä eli perintötekijöitä. Ne voivat periytyä erilaisin yhdistelmin, joten perityn migreenin ilmenemismuoto voi vaihdella. Kaikkia migreenikohtausta aiheuttavia aivotapahtumia ei vielä tunneta. Migreenikohtaus alkaa kuitenkin sähkökemiallisella muutoksella aivorungossa, kun jokin kohtauksen laukaisija, esimerkiksi kirkas valo tai stressi tai ajastingeeni itsessään käynnistää migreenin. Migreeni: Oirejatkumo Kolmoishermon vaikutus aivokalvojen valtimoiden seinämien pinnalla oleviin hermopäätteisiin laukaisee migreenin. Hermopäätteet aktivoituvat ja kipuviestin välittyminen kipua aistiville aivoalueille alkaa. Samalla valtimot saattavat laajentua, joskin tämä on koko tapahtumaa ajatellen sivujuonne. Sykkivä särky on seurausta siitä, että herkistyneet kipupäätteet reagoivat valtimossa kulkevaan pulssiaaltoon. Aivorungon alueelta lähtevä kolmoishermo toimii sekä pään että kasvojen alueen tuntohermona ja verenkierron säätelijänä. Jos migreeniin liittyy aura, hermo aktivoituu ja lähettää tyypillisesti takaraivon alueella sijaitsevalta näköaivokuorelta eteenpäin leviävän sähköisen toiminnan aallon. Sen jäljiltä hermosolujen toiminta vaimenee ja verenkierto vähenee joksikin aikaa. Tämä häiriöaallon aktiivinen reuna-alue aiheuttaa ilmiön, jota sanotaan auraksi. Jos aalto Migreenin oirejatkumo Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu Mieliteot Ennakko-oireet Neurologiset oireet: Visuaaliset Somatosensoriset Aura Tylppä särky Nenäntukkoisuus Lihaskipu Säryn alku Toispuoleisuus Pulsoivuus Paheneminen ponnistuksessa Aistiherkistymät Pahoinvointi Täysi särky Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu Jälkitila Aika Särkyä edeltävä vaihe Cady R et al. Headache. 2002;42: Linde M. Acta Neurol Scand. 2006;114: Linde M. Cephalgia. 2006; 26; Lievä Kohtalainen Päänsärky Ankara Päänsäryn jälkeinen vaihe 8 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

9 ylittää näköaivokuoren, syntyy auran oireeksi näköaistimuksia, esimerkiksi sahalaita. Tuntoaivokuorelta tulee puolestaan pistelyä ja puutumista. Auran oireet muistuttavat niitä toimintoja joita aallon ylittämä aivokuoren osa hallitsee. Samallakin ihmisellä eri kohtauksen muoto voi vaihdella. Esimerkiksi stressi laukaisee toimintaan toisenlaisen kohtauksen kuin kuukautiskiertoon liittyvä estrogeenihormonitason vaihtelu. Migreenikohtauksen jälkeen aivorungon migreenialue palaa normaalitilaan ilman, että sinne tai muualle aivoihin olisin jäänyt mitään pysyviä merkkejä migreenistä. Migreenikohtauksen alku Auraa on vain %:lla migreeniä sairastavista. Tavallisimpia ovat näköön liittyvät aurat esimerkiksi sahalaidat, kirkkaat valot, näkökenttäpuutokset tai näköhavaintojen koon vääristymät. Auroja voivat olla myös muun muassa puutumiset, voimattomuuden tunne raajoissa, puhehäiriöt tai väsyminen tai jopa toispuolinen ohimenevä halvaus. Aura ennakoi migreenikipua ja normaalisti kestää se enintään tunnin. Kipu voi alkaa myös auran aikana. Kipu ja sen liitännäiset Pään migreenikipu on tavallisesti jyskyttävää, kohtalaista tai kovaa. Migreenikipu voi alkaa myös lihassärkynä niskasta tai suoraan toiselta puolelta päätä. Niskan lihassärky ei ole migreenin aiheuttaja, vaan osa migreenikohtausta. Särkyvaihe voi kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Hoitamattomassa tai tehottomasti hoidetussa kohtauksessa migreenikipu jakautuu kahteen vaiheeseen: alussa kipu on kova ja sitä esiintyy ponnistuksessa, esimerkiksi portaita noustessa. Tämä johtuu kolmoishermon eli kasvojen ja pään alueen kipuhermon herkistymisestä, josta käytetään termiä perifeerinen sensitaatio. Myöhemmin herkistyvät keskushermoston kipuradat (sentraalinen sensitaatio). Tämän voi tunnistaa ns. allodyniasta, jossa jollakin alueella, esim. päänahassa normaali kosketus muuttuu kipuaistimukseksi. Kipuun liittyy usein autonomisen hermoston eli tahdosta riippumattoman hermoston oireita kuten pahoinvointia tai oksentamista, suoliston toiminnan lamaantumista, hikoilua, palelua ja verenpaineen ja pulssin muutoksia sekä harvinaisena ilmiönä silmien tai kasvojen punoitusta ja hikoilua Kohtauksen voivat laukaista monenlaiset tekijät. Tavallisimpia ovat stressi, kuukautiskierron eri vaiheet, valot, hajut, sään vaihtelut, nälkä, alkoholi ja erilaiset ruoka-aineet. Kohtaus voidaan jakaa neljään osaan: ennakko-oireisiin, auraan, särkyvaiheeseen ja siihen liittyviin ilmiöihin sekä jälkioireisiin. Ennakko-oireet Ennakko-oireita voivat olla mielialan vaihtelut, kognitiiviset oireet kuten ajattelun, tarkkaavuuden, sanojen löytämisen ja muistiin palauttamisen vaikeudet sekä makean himo, väsyminen tai haukottelu. Nämä oireet ilmestyvät jopa vuorokautta ennen kivun alkamista. Omat ennakko-oireet on hyvä oppia tunnistamaan, näin ennakoimaan kohtauksen tuloa ja valmistautumaan oikea-aikaiseen hoitoon. Aura Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

10 Migreeniprofiilit Migreenin voimakkuus ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti. Migreeni voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin eli profiiliin. tai kivun puoleisen sieraimen tukkoon menemistä. Kohtaus lamaa normaalin toiminnan, kuten työnteon tai liikunnan. Migreeniin liittyy yleensä valo-, hajutai kuuloherkkyys, jolloin tavallinen ärsyke koetaan tavallista voimakkaampana. Valo- ja ääniherkkyys kuuluvatkin migreenin diagnostisiin kriteereihin. Näiden lisäksi voi esiintyä pahoinvointia tai oksentelua, jotka jo yksinään riittävät täyttämään migreenin liitännäisoireiden kriteerit. Jälkioireet Kipua seuraa jälkioireiden vaihe. Tavallisia jälkioireita ovat jälleen mielialan vaihtelut, alakuloisuus, ylienergisyys tai väsymys ja kognitiiviset oireet. Pää voi tuntua aralta ja niska jäykältä. Kokonaisuudessaan migreenikohtaus ennakko-oireiden alusta jälkioireiden loppuun voi kestää 5 6 vuorokautta. Migreenidiagnoosi voidaan asettaa, jos aurattomia kohtauksia on ollut viisi tai aurallisia kaksi. Omaa diagnoosia voi tarkentaa 1. Nopeasti alkava ja myös nopeasti loppuva, tavallisesti tunteja kestävä kipu. 2. Hitaasti nouseva, hoitamattomana jopa vuorokausia kestävä kipu. 3. Kipu joka tulee ja menee nopeaan tahtiin niin, että eri kipujaksot sulautuvat yhteen pitkäksi kohtausten sarjaksi. Samalla ihmisellä voi olla erityyppisiä kohtauksia, esimerkiksi kuukautisiin liittyvä migreeni voi olla erilainen kuin kuukautisten välillä esiintyvä. On todettu, että erityisesti naisilla kohtaukset iän myötä hoitamattomina pitkittyvät. Migreenikohtauksen hoito Sumelahti M-L, Huhtala H, Maunu P. Suom Lääkäril 2008;63(39):3191-5; 6. Lievä migreenikohtaus voi mennä ohi levolla, mielellään pimeässä ja viileässä. Se voi helpottaa myös lämpimässä suihkussa, rentoutumisharjoituksella tai muilla ei-lääkkeellisillä keinoilla. Migreenikohtausta lääkitään kahdentyyppisillä kohtauslääkkeillä: tulehduskipulääkkeillä tai migreenin täsmälääkkeillä, triptaaneilla. Jos kohtauksen tunnistaa migreeniksi jo ennen kivun alkua, sen voi saada poikki tulehduskipulääkkeellä, jonka annoksen täytyy olla riittävän suuri. Sellaisena annoksena pidetään kaksin - kolminkertaista annosta verrattuna siihen, mitä tavallisesti otetaan esimerkiksi flunssakuumeessa. Jo alkanutta kipua voi myös lääkitä tulehduskipulääkkeellä tai ellei sellainen yksin auta, migreenin täsmälääkkeellä. Näitä kahta voidaan myös yhdistää. Tavoitteena kuitenkin on, että jo alkanut kohtaus lääkitään mahdollisimman nopeasti. Täsmälääkkeet vaikuttavat parhaiten migreenikohtauksen alkuvaiheessa eli perifeerisen sensitaation aikana. Jos kipu etenee alkuvaihetta pitemmälle eli saavuttaa sentraalisen sensitaatiovaiheen, lääkkeiden teho heikkenee, koska kivun hermostolliset mekanismit ovat migreenikohtauksen alussa ja etenemisvaiheessa erilaiset. Sekä tulehduskipulääke että täsmälääke valitaan kohtaustyypin mukaan: nopeasti alkavaan migreenikohtaukseen nopeasti imeytyvä lyhytvaikutteinen lääke ja pitkään migreenikohtaukseen hitaampi mutta pitkään vaikuttava valmiste. Pitkän kohtauksen yhdistelmälääkityksessä valitaan nopea kipulääke ja pitempikestoinen täsmälääke. Lääkäri auttaa sopivan valmisteen ja annoskoon valinnassa. Kohtauslääkityksestä löytyy lisää tietoa migreenin Käypä hoito -suosituksesta, Lääkkeiden toimivuus on hyvin yksilöllistä. Jokaiselle uudelle lääkkeelle kannattaa antaa kolme mahdollisuutta. Ellei lääke auta kolmeen peräkkäiseen kohtaukseen, sen voi vaihtaa. Tosin lääkettä voidaan pitää toimivana myös silloin, kun se auttaa useimmissa kohtauksista ja poistaa kivun ja palauttaa toimintakyvyn kahdessa tunnissa. Lääkityksen tehoa seurataan päänsärkypäiväkirjalla 10 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

11 Migreenin estohoito Jos kohtauksia on viikoittain tai ne rajoittavat toimintaa tai ovat hyvin pelottavia, kannattaa lääkitykseen lisätä estolääke. Sellainen otetaan päivittäin riippumatta siitä, onko kohtausta sinä päivänä tai ei. Tavoitteena on, että ajan mittaan kohtausten määrä tai kipu puolittuu. Päänsärkypäiväkirja on hyvä työväline lääkityksen tehon seuraamiseen. Migreenin estolääkkeinä käytetään Krooninen migreeni Migreeni voi kroonistua eli muuttua jatkuvaksi kahdella tavalla. Tavallisin syy on migreenin kohtauslääkkeiden aiheuttama särkylääkepäänsärky ja toinen migreenin oma muuntuminen. Kroonisesta migreenistä/kroonisesta päivittäisestä päänsärystä puhutaan, kun päänsärkyä on enemmän kuin 15 päivänä kuukaudessa, näistä vähintään kahdeksana migreeni. Riskitekijöinä migreenin kroonistumiselle pidetään usein toistuvia migreenikohtauksia, pitkään jatkuvia migreenikohtauksia, kofeiinin liikakäyttöä, stressiä, masennusta, unihäiriöitä, ylipainoa, sekä lääkkeiden liikakäyttöä. Myös purennan häiriöt voivat olla päänsäryn kroonistumisen taustalla. Kun migreeni muuttuu krooniseksi, kivussa tapahtuu muutoksia. Selvästi kohtauksellinen migreenikipu muuttuu jatkuvammaksi, samalla kuitenkin hiukan lievemmäksi. Aivojen kipuradat eräiden muiden sairauksien lääkkeitä, joiden on huomattu vähentävän myös migreenikohtauksia. Näitä ovat esimerkiksi verenpaine-, masennus- ja epilepsialääkkeet. Migreenin estohoitoon on virallisesti rekisteröity verenpainelääkkeitä beetsalpaajien ryhmästä ja epilepsialääkkeistä topiramaatti. Näistäkin lääkkeistä on kattava luettelo Käypä hoito -suosituksessa. herkistyvät ja se tuo mukanaan lieveilmiöinä fibromyalgiaa, niska-hartiaseudun vaivoja tai masennusta. Jatkuva tai usein toistuva kipu haittaa myös työssä ja koulussa selviytymistä ja rajoittaa sosiaalisia suhteita. Kroonista migreeniä hoidetaan kartoittamalla ja mahdollisuuksien mukaan eliminoimalla sen syitä sekä suunnittelemalla toimivampi lääkitys. Kroonisen migreenin hoitoon on virallisesti rekisteröity yksi valmiste, botuliinitoksiini. Migreenin kroonistuessa on apua syytä hakea neurologian erikoislääkäriltä. Kivun hoitoon erikoistuneen psykologin kanssa voi keskustella kivun kanssa elämisestä ja sen vaikutuksista työ-, perhe- tai ystävyyssuhteisiin sekä kivun ja sen liitännäisoireiden kuten ahdistuneisuuden, alavireisyyden, väsymyksen tai turhautuneisuuden kanssa jaksamisesta. headache/ tai Migreeniyhdistyksestä saatavalla päiväkirjalla. Usein toistuvien migreenikohtausten lääkitseminen kohtauslääkkeillä pitää sisällään riskin särkylääkepäänsärystä. Riskirajana pidetään lääkkeestä riippuen joko kymmentä käyttöpäivää kuukaudessa (triptaanit ja opiaatit sekä yhdistelmävalmisteet) tai 15 käyttöpäivää kuukaudessa (särkylääkkeet, Aspiriini ja parasetamoli) kun käyttö jatkuu yli kolmen kuukauden ajan. Sen sijaan suuretkaan annokset harvakseltaan eivät aiheuta särkylääkepäänsärkyä. Migreeniä voidaan ennalta ehkäistä myös terveillä elämäntavoilla: hyvän lihaskunnon ja ryhdin ylläpidolla, rentoutumisen opettelulla, säännöllisellä ja terveellisellä ruokailulla sekä riittävällä unella. Muihin laukaiseviin tekijöihin voi tutustua ja niiden osuutta oman migreenin kehittymisessä voi miettiä täyttämällä aikuisten migreenin esitietolomakkeen Särkylääkepäänsärky Särkylääkepäänsärky hoidetaan lopettamalla kipua ylläpitävien särkylääkkeiden käyttö. Tämä voi olla erittäin vaikea ja kivulias vaihe, joka kannattaa suunnitella niin, että sen aikana joko voi jäädä sairauslomalle tai on helpompi työjakso tai loma. Vieroituksen avuksi lääkäri voi kirjoittaa muita kuin kohtauslääkkeitä, esimerkiksi pahoinvointia vähentävää lääkettä. Vieroituksen jälkeen, kun migreenikohtaukset ovat vähentyneet, räätälöidään uusi estolääkkeisiin painottunut lääkeohjelma. Vieroitus särkylääkkeistä onnistuu usein joksikin aikaa, mutta jos jatkohoito epäonnistuu, lääkkeen käyttö saattaa riistäytyä uudelleen käsistä. Kaikki lääketiedot kännykkääsi. Helposti. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

12 Teksti Jari Forsström, LT, Dos. Sisätautien erikoislääkäri toimitusjohtaja Abomics Oy Farmakogenetiikka lääkehoidon valinnassa Potilaiden yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat lääkehoidon tehoon ja turvallisuuteen. Monien lääkkeiden kohdalla asia on tunnettu pitkään, mutta potilashoitoon soveltuvia laboratoriotutkimuksia on käytössä vielä vähän. Ihmisen genomin parempi tunteminen on tehnyt mahdolliseksi farmakogeneettisen testauksen, jonka avulla voidaan aiempaa paremmin valita lääke ja sen annos potilaan yksilöllisten ominaisuuksin mukaan. Taustaa Lääkkeet testataan ennen niiden lopullista hyväksymistä laajoilla potilasaineistoilla. Jos tilastollinen ero tutkitun lääkkeen ja plasebon välillä on tilastollisesti riittävän merkittävä ja sivuvaikutukset lääkkeen hyötyyn nähden vähäiset, lääke voi saada myyntiluvan. Suurten aineistojen keskiarvoihin perustuvat tulokset eivät ota huomioon mahdollisia yksilöllisiä eroja potilaiden välillä. Farmakogeneettinen tutkimus on löytänyt suuren joukon geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat lääkkeen tehoon tai sivuvaikutuksen ilmaantuvuusriskiin. Esimerkkinä voidaan mainita kolesterolia alentavan simvastatiinin lihaskipuja aiheuttavat sivuvaikutukset. Varsin suurella osalla potilaista ilmaantuu eriasteisia lihassivuvaikutuksia, joiden vuoksi lääkitys joudutaan lopettamaan tai vaihtamaan. Potilailta, joille sivuvaikutus ilmaantuu, on löytynyt geenimuutos, joka hidastaa lääkkeen aineenvaihduntaa elimistössä ja lisää riskiä tälle sivuvaikutukselle. Yksittäisen lääkkeen sivuvaikutusriskin taustalla olevia geenimuutoksia on löytynyt lukuisia. Karbamatsepiinin, fenytoiinin ja allopurinolin harvinaiset mutta vakavat ihoreaktiot ovat yleisempiä tietyn geenimuutoksen kantajilla. Ehkäisypillereihin liittyvän verisuonitukosriskin taustalla saattavat olla perinnölliset veren hyytymistaipumusta lisäävät ominaisuudet. Näitä voidaan selvittää geenitesteillä. Testien hinnanlaskun myötä tällaisten sivuvaikutuksia ennakoivien geenitestien tekeminen yleistyy nopeasti. Maksan entsyymit hajottavat suuren joukon eri lääkeaineita. Näiden entsyymien toiminnassa on merkittäviä yksilöllisiä eroja, jotka johtuvat potilaan geeneistä. Maksan entsyymeistä erityisesti sytokromi P450 -järjestelmän entsyymit 2C19 (CYP2C19) ja 2D6 (CYP2D6) vaikuttavat monen lääkkeen hajoamiseen ja poistumiseen elimistöstä. Geenitestien perusteella potilaat voidaan jakaa metabolianopeudeltaan neljään ryhmään: Suurentunut metabolianopeus; ultrarapid metabolizer Normaali metabolianopeus, extensive metabolizer Osittain pienentynyt metabolianopeus; intermediate metabolizer Pienentynyt metabolianopeus; poor metabolizer Esimerkiksi CYP2D6 entsyymin metabolianopeus on suurentunut muutamalla prosentilla suomalaisista. Metabolianopeus on pienentynyt vajaalla 10 prosentilla suomalaisista. Potilaita, joilla metabolianopeus voisi vaikuttaa lääkkeen annosteluun, on merkittävä määrä. Potilaat, joilla on suurentunut metabolianopeus, saattavat hajottaa lääkeaineen moninkertaisella nopeudella hitaisiin metaboloijiin verrattuna. Toisin sanoen, lääke, joka normaalipotilaalla vaikuttaa 8 tuntia, voi hitaalla metaboloijalla vaikuttaa yli 12 tuntia ja nopealla vaikutus häviää parissa tunnissa. Farmakogenetiikka käytännön työssä Lääkkeiden valmisteyhteenvedossa on usein mainittu lääkkeen aineenvaihduntareitti, mutta vain muutaman lääkkeen kohdalla on erikseen suositukset eri metaboliatyypeille. Tunnettu esimerkkilääke on kodeiini. Kipulääkkeenä sitä käytetään mm. yhdistelmävalmisteena parasetamolin kanssa kauppanimellä Panacod. Kodeiini on itsessään varsin heikko kipulääke, mutta se muuttuu elimistössä CYP2D6-reitin kautta morfiiniksi, joka on voimakas kivun lievittäjä. Potilaat, joilla on suurentunut CYP2D6-metabolianopeus, tuottavat kodeiinista morfiinia poikkeuksellisen tehokkaasti ja saavat normaalilla Panacod-annoksella morfiinimyrkytyksen oireita. Kirjallisuudessa on kuvattu jopa pikkulasten kuolematapauksia tällä mekanismilla. Tämän vuoksi nykyohjeen mukaan Panacodia ei tule määrätä alle 12-vuotiaille lapsille lainkaan, eikä kenellekään, jolla tiedetään olevan suurentunut CYP2D6-metabolianopeus. 12 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

13 Farmakogenetiikan merkitys neurologisen potilaan hoidossa Migreenin hoidossa monella yleisesti käytetyllä lääkeaineella vaihtelut CYP2D6-metabolianopeudessa vaikuttavat lääkkeen tehoon ja annosteluun. Näitä ovat mm. doksepiini sekä betasalpaajista propranololi ja metoprololi. Migreenipotilaiden verenpainelääkkeeksi suositaan usein betasalpaajia, koska betasalpaajilla on myös migreenikohtauksia estävä vaikutus. Tieto CYP2D6-metabolianopeudesta olisikin hyvä avuksi ongelmallisen migreenin lääkehoitoa mietittäessä. Klopidogreelia (Plavix, Clopidogrel) käytetään TIA-kohtauksen tai aivoinfarktin jälkeen estämään uusia aivoinfarkteja. Klopidogreeli on ns. aihiolääke, joka vasta elimistössä metaboloituu vaikuttavaksi aineeksi CYP2C19-entsyymin kautta. Potilaat, joilla on pienentynyt CYP2C19:n metabolianopeus, eivät saa lääkkeestä riittävää tehoa, ja näillä potilailla tulisikin käyttää vaihtoehtoista lääkettä uusintainfarktien estoon. Klopidogreeli on esimerkki lääkkeestä, jossa varmistamalla halvalla geenitestillä lääkkeen teho, voitaisiin välttää merkittävä määrä kalliita ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavia aivoinfarkteja. Mistä farmakogeneettisiä testejä saa? Farmakogeneettisiä testejä tehdään laboratoriolähetteellä verinäytteestä. Testejä voi kysellä omasta terveyskeskuksesta tai yksityisen terveydenhuollon palveluntarjoajilta. Koska testi kertoo yksilön peritystä ominaisuudesta, se on käyttökelpoinen ja hyödyllinen tieto koko elinkaaren ajan. Farmakogeneettisiä testejä voidaankin pitää yksilön kohdalla loppuiäksi tehtynä investointina parantuneeseen lääketurvallisuuteen ja tehokkuuteen. Farmakogeneettisen testituloksen voi potilaan suostumuksella tallentaa Geenitaltioon, jota kautta se on potilaan käytettävissä milloin tahansa jopa mobiiliyhteydellä kännykkäsovellukseen. Näin vältetään saman tutkimuksen tarpeeton toistaminen. Moni suomalainen on ostanut genomitestauksen ulkomaisilta palveluntarjoajilta, jotka tekevät sylkinäytteestä varsin kattavan genomipaneelin. Tunnetuimpia näistä on 23 and Me (23andme.com). Palvelu ei anna lausuntoa esimerkiksi farmakogenomiikkaan liittyen, mutta palvelun kautta on saatavissa raakadataa, josta voidaan hakea monia farmakogeneettisiä markkereita. Useimmilla geenitestejä ostaneilla kuluttajilla saattaakin olla pöytälaatikoissaan arvokasta tietoa, jolla juuri heidän lääkehoitonsa tehoa ja turvallisuutta voitaisiin parantaa. Vaikka sylkinäytteen tulosta sellaisenaan ei saakaan käyttää potilashoitoon, voisi tätä tietoa käyttää seulontamielessä löytämään mahdolliset yksilölliset erityispiirteet. Ne voitaisiin tarvittaessa varmentaa kliinisesti validoiduilla laboratoriotesteillä. Suomalainen asiantuntijayritys Abomics Oy tarjoaa palveluna farmakogenomisten tietojen louhintaa saatavilla olevista genomitiedoista. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

14 Teksti Sanna Tammi, KTM, Mindfulness-ohjaaja (CFM, MBSR) Mindfulness läsnäoloa kivun kanssa Koko päivän olen tuntenut, että migreenikohtaus on tulossa. Töistä kotiin päästyäni päänsärky räjähtää ja tuntuu kuin pääni halkeaisi. Raahaudun välttämättömimpien kotitöiden läpi. Osin konttaamalla, koska kuvotus on niin paha, etten pysy pystyssä. Otan särkylääkkeen ja menen lepäämään. Mielessäni risteilevät monet ajatukset alkaen siitä, miten selviän seuraavana päivänä töissä, siihen, miten ylipäätänsä selviän elämästä tämän jatkuvan kivun kanssa. Särky nousee huippuunsa, ja minut valtaa pelko, että kuolen kipuun. Hetken päästä pelko muuttaa muotoaan: entä jos en kuolekaan, vaan kidun vain päivästä ja viikosta toiseen käsittämättömän kivun kourissa. Sitten lääke alkaa vaikuttaa ja nukahdan. Aamulla herään turtana ja lähden töihin miettien, toistuuko sama tänään. Saattaa kuulostaa dramaattiselta, mutta edellä oleva on todenmukainen kuvaus omista pahimmista migreenikohtauksistani. Pahimmillaan kohtauksia on ollut 2 4 viikossa useiden kuukausien ajan. Lisäksi sairastan fibromyalgiaa, joka aiheuttaa kipua ympäri kehoa, erityisesti niskassa, hartioissa ja selässä. Takanani on 15 vuotta elämää jatkuvan kivun kanssa ja pahimmillaan kova kipu on täyttänyt elämäni aamusta iltaan joka päivä. Se on tuonut mukanaan ahdistusta ja masennusta sekä todella syvää epätoivon tunnetta. Kipu on vaikuttanut myös työkykyyni ja pitkät sairauslomat ovat tuttuja. Muutama vuosi sitten, useiden lääke- ja hoitokokeilujen jälkeen, jouduin sen tosiasian eteen, että lääketiede voi auttaa minua vain tiettyyn pisteeseen asti, ja halusin etsiä myös muita keinoja oloni helpottamiseen. Silloin tutustuin mindfulnessiin ja kävin ensimmäisen viikonloppukurssini. Tiesin heti, että tämä on minun juttuni, mutten voinut arvatakaan, kuinka kokonaisvaltaisesti se tulisi muuttamaan kokemukseni kivusta ja elämästä sen kanssa. Läsnäoloa tässä ja nyt Mindfulness tarkoittaa hyväksyvää tietoista läsnäoloa ja sen juuret ovat tuhansien vuosien takaisessa buddhalaisessa mielen harjoittamisen perinteessä. Mindfulness voidaan määritellä olemisen tavaksi, jossa olemme tietoisia tästä hetkestä hyväksyen sen sellaisena kuin se on. Keskeinen ajatus on, että elämämme tapahtuu aina tässä hetkessä. Eilinen ja huominen ovat olemassa vain ajatuksissamme. Myös kaikki toimintamme tapahtuu tässä ja nyt, ja tämä hetki onkin ainoa, jossa voimme tehdä jotakin elämämme hyväksi. Siksi tämä hetki ansaitsee huomiomme ja läsnäolomme. Ihmismieli on kuitenkin usein kuin puusta toiseen hyppivä apina, joka vie meitä jatkuvasti eri suuntiin: välillä muistelemaan menneitä ja välillä tulevaisuuden suunnitteluun ja turhan usein sen murehtimiseen. Mielestä voisikin sanoa, että se on hyvä renki mutta huono isäntä. Jos käytämme sitä tietoisesti, se on erinomainen väline elämän suunnitteluun, mutta jos emme ole tarkkoja, se alkaa helposti kuljettaa meitä menneiden ja tulevan murehtimiseen ja pyörittää samoja vanhoja ajatuskuvioita, jotka eivät välttämättä tue hyvinvointiamme. Kipupotilailla esiintyy usein esimerkiksi katastrofiajattelua, jossa mieli maalailee pelottavia kuvia siitä, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua. Emme kuitenkaan voi tässä hetkessä tehdä mitään kuvitteelliselle tulevaisuudelle, joten kauhukuvat yleensä lisäävät vain ylimääräistä stressiä jo valmiiksi haastavaan elämäntilanteeseen. Mieli on myös kärkäs arvostelemaan tätä hetkeä. Se kertoo jatkuvasti, mikä kokemuksessamme on hyvää, mikä huonoa, miten asioiden pitäisi tai ei pitäisi olla. Mieli saattaa esimerkiksi sanoa, että meillä ei pitäisi olla kipua. Jos kuitenkin olemme jo tehneet kaikkemme kivun lievittämiseksi ja sitä silti koemme, tällainen ajatus saattaa lisätä katkeruuden, vihan tai pelon tunteita ja tehdä olomme entistä pahemmaksi. Hyväksyvää tietoista läsnäoloa harjoittaessamme tuomme huomiomme tämän hetken kokemukseen juuri sellaisena kuin se on. Harjoittamalla kipu ja muut elämän haasteet voidaan alkaa nähdä rauhallisemmasta ja rennommasta näkökulmasta. Mindfulnessin hyötyjä ovat muun muassa stressin väheneminen, itsetuntemuksen ja keskittymiskyvyn paraneminen, ilon tunteiden lisääntyminen ja oman elämäntilanteen parempi hyväksyminen. Läsnäoloa voi harjoitella Voimme kehittää kykyämme olla läsnä monella tavalla. Yksi tällä hetkellä suosittu menetelmä on MBSR (Mindfulness-based stress reduction), joka on kehitetty 1970-luvun lopulla Massachusettsin yliopistollisen sairaalan stressiklinikalla kroonisesti sairaiden ihmisten hoidon tueksi. Menetelmän isä Jon Kabat-Zinn halusi luoda hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon perustuvan menetelmän, jonka avulla potilaat voisivat tulla sairauteen liittyvien oireiden ja 14 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

15 Erityisesti kipupotilaiden elämänlaadun parantamisessa mindfulnessista voi olla paljon apua. Se voi lisätä esimerkiksi tunnetta kivun hallinnasta, yleistä elinvoimaisuutta ja toimintakykyä sekä vähentää kipuun liittyviä pelkoja, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

16 stressin kanssa paremmin toimeen. MBSR-menetelmän ydin on kahdeksan viikon kurssi sekä säännöllinen omatoiminen harjoittaminen. Menetelmä koostuu meditaatioharjoituksista, joiden avulla tullaan tietoiseksi tästä hetkestä, omasta kehosta, hengityksestä, ajatuksista ja tunteista. Harjoitukset ovat yksinkertaisia, joten lähes kuka tahansa voi tehdä niitä fyysisistä rajoituksista ja kivuista riippumatta. Säännöllisten harjoitusten myötä kyky olla tiedostaen läsnä kehittyy ja siirtyy myös arkipäivän erilaisiin tilanteisiin. Tutkittua vaikutusta kipukokemukseen Mindfulnessin vaikutuksia erilaisiin sairauksiin ja oireisiin on tutkittu paljon ja uutta tutkimusta tehdään jatkuvasti. Tutkimusta tarvitaan vielä lisää, jotta vaikuttavuudesta tiettyihin sairauksiin voidaan tehdä selkeitä johtopäätöksiä. Tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että harjoittamisesta voi olla apua hyvin monenlaisissa kiputiloissa, kuten erilaisissa päänsäryissä, fibromyalgiassa ja kroonisissa selkäkivuissa. Mindfulnessiin pohjautuvien menetelmien tutkimuksessa on selvitetty niiden vaikutusta kivun voimakkuuteen ja esiintymistiheyteen sekä elämänlaatuun liittyviin tekijöihin. Tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että harjoittaminen voi sekä vähentää kipua että auttaa potilaita tulemaan sen kanssa paremmin toimeen. Mindfulnessin tehosta kivun voimakkuuteen on osin ristiriitaisia tuloksia. Joissakin tutkimuksissa osallistujien kipu on vähentynyt sen myötä, toisissa tällaista vaikutusta ei ole havaittu. On myös mahdollista, että vaikutus vaihtelee erilaisissa kiputiloissa. Tietoiseen läsnäoloon perustuva meditaatio voi joka tapauksessa vaikuttaa huomattavasti siihen, miten kipuaistimus koetaan. On esimerkiksi havaittu, että pitkään meditoineet tuntevat kipuaistimuksen yhtä voimakkaana kuin meditaatiota harrastamattomat, mutta kokevat sen vähemmän epämiellyttäväksi. Tämä on tärkeä huomio, koska epämiellyttävyys on yleensä keskeinen osa kipukokemusta. Erityisesti kipupotilaiden elämänlaadun parantamisessa mindfulnessista voi olla paljon apua. Se voi lisätä esimerkiksi tunnetta kivun hallinnasta, yleistä elinvoimaisuutta ja toimintakykyä sekä vähentää kipuun liittyviä pelkoja, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Nämä asiat vaikuttavat kivun subjektiiviseen kokemukseen ja siihen, miten ihminen kokee oman elämäntilanteensa kipujen kanssa. Se, miten mindfulness vaikuttaa fysiologisella tasolla, on vielä suurelta osin kysymysmerkki. On kuitenkin havaittu, että verrattuna ihmisiin, jotka eivät meditoi, meditaatiota runsaasti harjoittaneilla on erilaista toimintaa tietyillä kipuaistimusten ja tunnereaktioiden käsittelyyn liittyvillä aivoalueilla. Tutkimus on myös osoittanut, että hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittamisella voidaan vaikuttaa keskeisen stressihormoni kortisolin tasoihin elimistössä. Yksi teoria onkin, että vähentämällä stressiä, meditaatio voi helpottaa kipuja. Hyvää elämää hetkestä toiseen Olen harjoittanut hyväksyvää tietoista läsnäoloa noin seitsemän vuotta ja kouluttautunut myös sen ohjaajaksi. Minulle mindfulness on tarkoittanut syvää muutosta siinä, miten koen kipuni ja sen mukanaan tuomat haasteet. Kipuni määrä on vähentynyt selvästi ja koen, että kipu on paremmin hallinnassani. Toimintakykyni on parantunut, vaikka kipu onkin edelleen jokapäiväinen kaveri. Kipu ei enää pelota minua samalla tavoin kuin aikaisemmin. Harjoittamisen myötä olen oppinut kuuntelemaan kehoni viestejä paremmin. Kehon kuunteleminen auttaa toimimaan tarkoituksenmukaisemmin erilaisissa tilanteissa. Usein esimerkiksi huomaan, että kivun pahentuessa hengitykseni muuttuu pinnalliseksi. Hengityksen rentouttaminen laskee yleensä kivun voimakkuutta ja helpottaa oloa joka tapauksessa. Olen myös tietoisempi siitä, kuinka paljon lepoa tarvitsen, mitä laitan suuhuni ja minkälaista liikuntaa kehoni pyytää. Olen herkempi huomaamaan, minkälaiset tilanteet koen stressaavina, ja miten voin käsitellä niitä paremmin. Aiemmin välttelin usein liiallisesti asioita, joiden pelkäsin lisäävän kipua, esimerkiksi liikuntaa. Nykyään uskallan kokeilla enemmän pelottaviakin asioita tietäen, että voin lopettaa tarvittaessa. Kipupotilaan näkökulmasta mindfulnessissa on tärkeää se, että se on jotakin, jota voin tehdä päivittäin oman fyysisen ja psyykkisen hyvinvointini eteen. Sen avulla voin helpottaa oloani jo olemassa olevan kivun kanssa ja parhaassa tapauksessa ennaltaehkäistä sitä. Isoin asia, jonka hyväksyvä tietoinen läsnäolo on minulle opettanut on kuitenkin se, että kivunkin kanssa voin elää hyvää elämää. Tunnen silmien takana tutun tykytyksen. Hengitän muutaman kerran syvään ja rentoudun mahdollisimman hyvin. Rauhallinen hengittäminen pitää kivun siedettävänä ja pystyn tekemään ne asiat, jotka olen tänään suunnitellut tekeväni. Päivän mittaan kipu yltyy kovemmaksi. Otan särkylääkkeen ja menen lepäämään. Olen kiitollinen pehmeästä tyynystä, johon voin laskea särkevän pääni sekä pimeästä huoneesta, jossa saan levätä. Mieleeni nousee huoli, miten selviän seuraavan päivän töistä. Samassa muistan, ettei se ole tämän hetken asia. Kaikki mitä minun pitää nyt tietää ja käsitellä on tässä. Tämä kipu, tämä hengitys, tämä tyyny. Huomisen asiat käsittelen sitten, kun ne tulevat eteen. En edelleenkään pidä kivusta ja toivon, että se menisi pian ohi. Tiedän kuitenkin, että parasta mitä voin tehdä on antaa itseni levätä mahdollisimman hyvin. Aamulla herään levänneenä, pieni puristus silmien takana muistuttaa vielä kohtauksesta. Aloitan päivän työt, iloisena siitä, että pystyn. Olen kiitollinen, että voin paremmin ja olen toimintakykyinen. Juuri nyt. 16 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

17 Kuva Pekka Hatunen Teksti Sirpa Tahko Alakulo osana suomalaisen mielenmaisemaa? Elämme parhaillaan pimeintä aikaa Suomessa. Talvella synkkyys hiipii monelle vieraaksi kuin varkain luvun lopulla American Psychiatric Association (APA) tunnisti talvisen alakuloisuuden ja nimesi sen kaamosmasennukseksi. Sen englanninkielinen nimi on SAD, joka tarkoittaa surullista. Merkittävin syy kaamosmasennukselle on valon voimakas väheneminen, mistä aiheutuu mielihyvästä vastaavan välittäjäaineen, serotoniinin lasku. Serotoniinista muodostuu myös muita tärkeitä aineita, kuten melatoniinia, unihormonia. Kaamosmasennus poikkeaa muusta masennuksesta siinä, että masennus alkaa syksyisin ja hellittää kevättä kohti mentäessä. Kaamosmasennusdiagnoosiin vaaditaan kaksi peräkkäistä vuotta, jolloin masennusta esiintyy vain kaamosaikaan. Kaamosmasennukseen on syytä suhtautua vakavasti, sillä tiedetään, että hoitamattomana oireet pahenevat ja masennusjaksot pitenevät, kun ihminen vanhenee. On arvioitu, että 2 10 % väestöstä kärsii kaamosmasennuksesta ja paljon useammat sen lievemmästä muodosta, talviväsymyksestä. Talviväsymykseen on itsehoitomenetelmiä, joiden toimivuudesta löytyy myös tieteellistä näyttöä. Liikkuminen ulkona valoisaan aikaan, fyysinen harjoittelu vähintään kaksi kertaa viikossa, riittävän pitkät yöunet tai kirkasvalolampun edessä istuminen päivittäin ovat tehokkaita kaamosoireiden lievittäjiä. Myös monipuolinen ravinto auttaa pitämään masennusta loitolla. Talviväsymystä voisi verrata talviuneen. Ihmiset vetäytyvät mielellään sosiaalisesta elämästä, nukkuvat enemmän ja haluavat syödä makeampaa ja raskaampaa ruokaa kuin kesäaikaan. Mielialojen vaihtelut kuuluvat normaaliin elämään. Suru ja alakulo ovat tunteita, jotka eivät tarvitse lääketieteellistä hoitoa. Suru on kokonaisvaltainen reaktio, joka oireidensa takia joskus sekoitetaan masennukseen. Suru muistuttaa psykologista kipua. Poikkeustilassa olevat aivot siirtävät surun aiheuttamia vaikutuksia esimerkiksi hermoston ja hormonien kautta muualle kehoon ja stressinsäätelyjärjestelmä on tuolloin epätasapainossa. Suru tuntuu siis kehossa fyysisinä oireina, kuten rintakipuina, huimauksena, vatsavaivoina tai päänsärkynä. Joillekin ruoka ei maistu, ja toiset taas kokevat suurta tarvetta syömiseen. Surun käsittely voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen, jotka etenevät yksilölliseen tahtiin. Sokkivaiheessa olo tuntuu epätodelliselta, esimerkiksi tieto kovan kivun kroonistumisesta aiheuttaa totaalisen järkytyksen, mikä viivästyttää suruprosessin etenemistä. Reaktiovaiheessa ihminen ymmärtää, mitä on tapahtunut. Tilannetta kerrataan yhä uudelleen ja uudelleen. Tällöin suru ei välttämättä edes näy ulospäin. Käsittelyvaiheessa sureva pohtii menetystään ja tunnetiloihin voi tulla mukaan vihaa, pelkoa ja katkeruuttakin. Tunnetilat voivat myös aal- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

18 toilla käyden välillä myös jo positiivisissa asioissa. Sopeutumisvaiheessa hyväksytään tosiasiat ja ymmärretään se, mistä luovutaan. Ihminen löytää uusien asioiden välille jonkinlaisen tasapainon ja pyrkii jatkamaan elämäänsä muuttuneessa tilanteessa. Toipuminen on pitkälti kiinni elämänkokemuksista ja aikaisemmasta elämäntilanteesta. Myös vertaistuki samassa tilanteessa olevien kanssa auttaa sopeutumaan. Mikäli suremisprosessi on äärimmäisen voimakas tai se pitkittyy kohtuuttomasti, on syytä hakeutua pohtimaan asiaa ammattilaisen kanssa. Masennus on monimuotoinen sairaus, josta voidaan puhua vasta kun matala mieliala on jatkunut pitkään. Masennukselle tyypillisiä liitännäisoireita ovat unihäiriöt, kuten nukahtamisvaikeus tai aamuyön valvominen, tunne siitä, ettei mikään suju, elämänilo on kadoksissa ja itsetunto on nollilla. Masentunut on usein myös äreä, lyhytpinnainen, ja tyypillistä on, ettei masentunut tunnista omia oireita ollenkaan. Läheisillä onkin merkittävä rooli masentuneen hoitoon saamisessa. Masennusta tulisi hoitaa sekä lääkityksen että terapian avulla. Lääkityksellä korjataan epätasapainotila välittäjäaineissa ja terapialla puututaan muun muassa niihin asioihin, jotka ovat johtaneet masennukseen. Riittävän pitkällä lääkehoidolla ja terapialla voidaan ehkäistä sairauden uudelleen puhkeaminen. Lääkehoitoa pelätään turhaan, nykyajan lääkkeet ovat tehokkaita, turvallisia eivätkä aiheuta riippuvuutta. Kroonista kipua sairastavilla on usein unettomuutta ja masennusta. Krooninen kipu aiheuttaa menetyksiä ja pettymyksiä. Menetykset työkyvyssä, liikkumisessa, perhe-elämään ja sosiaalisiin tilanteisiin osallistumisessa sekä useat pettymykset lääke- ja hoitokokeiluissa altistavat kipuihmisen masennukselle. Unettomuus voi puolestaan johtua suoraan kivusta tai kivun aiheuttamasta stressistä, huolesta ja masennuksesta. Kivun ja masennuksen sekä unettomuuden ja stressin keskinäisistä suhteista on monenlaisia käsityksiä. Ilmiselvää kuitenkin on, että kaikki vaikuttavat toisiinsa. Huonosti nukuttu yö madaltaa kipukynnystä, jolloin kivut tuntuvat voimakkaammilta. Tämä puolestaan lisää huolta ja ahdistusta, mikä aiheuttaa stressiä. Pitkäaikainen stressireaktio elimistössä taas altistaa masennukselle ja vähentää kykyä kestää sekä kipua, että sen aiheuttamia menetyksiä. Oravanpyörä on valmis! Hoidollisesti on tärkeää pitää kipu ja masennus toisistaan erillään olevina hoidettavina kokonaisuuksina. Ne liittyvät helposti toisiinsa, mutta molemmat ovat omia sairauksiaan, joita on hoidettava tehokkaasti. Koska kivulla ja mielialan säätelyllä on samoja kemiallisia mekanismeja elimistössä, niiden molempien hoitoon käytetään osittain samoja lääkkeitä. Mielialaa kohottavat lääkkeet nostavat myös kipukynnystä, vähentävät kivusta aiheutuvaa stressiä ja ahdistusta. Kivun tehokas ja oikea-aikainen hoito ehkäisee masennusta ja lisää ihmisen mahdollisuuksia elää tasapainoista ja hyvää elämää kivusta huolimatta. Artikkeli on julkaistu Kipupuomi-lehdessä 3/ Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

19 Välillä itketään ja välillä nauretaan niin kovaa että meinaa mennä pissat housuun Migreeniyhdistyksen vanhin vertaisryhmä Lappeenrannassa Hyvä vertaisryhmä ei tarvitse suuria ihmismääriä toimiakseen, vaan pienempi ryhmä voi antaa jäsenilleen enemmän. Meille on ollut toimiva konsepti pitää tapaamiskerrat hyvin vapaamuotoisina. Emme ole halunneet määrätä mitään aihetta josta keskustellaan, vaan jokaiselle annetaan aikaa ja mahdollisuus vuorollaan kertoa, mitä omalle päälle kuuluu ja miten elämä migreenin kanssa sujuu, kertovat Eija Hirvonen ja Riitta Nikulainen, jotka ovat vetäneet Migreeniyhdistyksen vertaisryhmää Lappeenrannassa vuodesta 2002 asti. Eija ja Riitta nimettiin Vuoden Vapaaehtoisiksi vuoden 2014 lopulla. Migreeniyhdistyksen, aikaisemmin paikallisten päänsärky-yhdistysten toiminta alkoi Helsingissä, Turussa ja Seinäjoella. Ensimmäinen yleisöluento migreenistä muualla järjestettiin Lappeenrannassa vuonna 2002 yhdessä Lappeenrannan Kylpylän kanssa. Tässä tilaisuudessa Eija ja Riitta tutustuivat, ja siitä alkoi Lappeenrannan migreeniklubi. Omakustanteista joogaa järjestettiin kerran viikossa parin vuoden ajan sekä luentoja mm. hermoratahieronnasta ja akupunktiosta. Vuonna 2004 Migreeniyhdistys järjesti vertaisryhmien ohjaajille koulutuksen, johon molemmat osallistuivat, samoin kuin myöhemmin koulutukseen ja migreenivertaisohjaajien yhteisiin tapaamisiin. Me aloitimme hyvin pienellä porukalla, mutta siitä se ryhmä vähitellen laajeni hyvin sopivan kokoiseksi; usein on paikalla 4 7 kävijää vetäjien lisäksi, kertovat Riitta ja Eija. Ryhmä kokoontui aluksi monta vuotta Lappeenrannan Kylpylällä ja sen jälkeen eräässä päiväkodissa eli omia työpaikkoja käytetään hyväksi, tietenkin pomojen luvalla. Joskus kokoonnumme ryhmäläisten kotona, jos joku kutsuu meidät kylään. Kesäkuun perinteeksi on muodostunut vierailu Eijan kesämökillä. Tapaamme kahdesti syksyllä ja kahdesti keväällä. Lisäksi tulevat hemmottelukylpyläreissut, joulukahvit ja kesämökkisaunaillat. Tapaamiset sovitaan vakiryhmäläisten kanssa etukäteen ja muistutussähköpostit lähetetään heille henkilökohtaisesti. Uudet ryhmään tulijat saavat tiedot Migreeniyhdistyksen ajankohtaissivuilta, kaikille alueen jäsenille osoitetuilla sähköposteilla sekä Facebookissa. Ryhmässä on perusjengi, joka on pysynyt melko samana. Yksi henkilö on käynyt alusta saakka ja on lähes aina mukana vetäjien lisäksi. Joku on jäänyt pois, kun on päässyt migreeninsä kanssa sinuiksi. Kertakäypäläisiäkin on matkan varrelle sattunut. He ovat halunneet saada tietoa migreenin hoidosta ja ovat tietojemme mukaan myös saaneet sitä, kertovat Eija ja Riitta. Osaan pidetään yhteyttä ryhmän ulkopuolella sähköisesti. Eija Riitta Pitkään käyneet ovat kokeneet saavansa vertaistukea, eli aitoa ymmärrystä ja kuuntelijaa ja ilmeisesti viihtyvät ryhmässä. Meillä on hyvin leppoisa tunnelma ja nauretaankin paljon. Ryhmässä puhutaan kaikkea mahdollista migreenistä ja migreenin vierestä. Täydellistä vertaistukea! Ryhmässä on keskusteltu myös hyvinkin raskaista henkilökohtaisista murheista, mutta kyllä se nauru myös usein raikaa, välillä huumori on tosin melko mustaa Ryhmäläisille on kertynyt omien hoitojensa mukana niin monipuolinen ja ajantasainen tietomäärä migreenistä, että myös vetäjät saavat kuulla uusia tuulahduksia. Ryhmä antaa vaikeisiinkin kysymyksiin vastaukset ja jos jotain ei saada kerralla selvitettyä, niin otamme selvää asioista seuraavaa tapaamiskertaa varten, toteavat ryhmän vetäjät. Vertaisryhmä antaa voimaa. Vaikka itseä väsyttäisi lähteä ryhmään, niin ryhmä antaa niin paljon energiaa, että ei huomaakaan omaa väsymystä. Saamme myös ryhmäläisiltä usein niin hyvää ja kannustavaa palautetta, että se kyllä kantaa, kiittävät Riitta ja Eija puolestaan ryhmäläisiään. Ryhmän vetäjä huolehtii, että jokainen saa vuorollaan kertoa kuulumisensa. Koulutuksissa joskus mietittiin, että mitä, jos tulee sellaisia pitkiä vaivaantuneen hiljaisia hetkiä Etelä-Karjalassa tällainen tilanne ei ole vielä tullut eteen. Kiinnostaako sinua, hyvä lukija, vertaisryhmässä toimiminen? Ellei sellaista ole omalla paikkakunnallasi, ole rohkeasti yhteydessä Migreeniyhdistykseen Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

20 Teksti Outi Elo Universaali koodi laiskuudelle Päätä särkee. Tuo rakas, yksinkertaisuudessaan nerokas, universaali koodi laiskuudelle ja lintsaamiselle. Ei nappaa mennä töihin, osallistua taloyhtiön talkoisiin, rynnätä lenkkipolulle. Sen sijaan löysäilypäivä huutaa nimeäsi. Kuumat treffit pieruverkkareiden ja telkkarin kanssa, nam! Pop cornit tulille, soitto työpaikalle, tekstari kaverille, karsea hedari, en kykene heilahtamaan kotoa mihinkään. Jokaisella lie ollut elämänsä jossain vaiheessa pää kipeä, ainakin hetkellisesti. Päänsärky on ehkä itse aiheutettua, krapulaisen jyskyttävä pääkoppa ei tule kenellekään yllätyksenä. Toisinaan stressi, kiire ja tönkkööntyneet lihakset saavat päänsäryn pillastumaan. Useimmiten lepo, särkylääke tai hierojan taikasormet tepsivät tuollaiseen loistavasti. Meitä diagnosoituja pipipäitä päänsäryn arvon ikiaikainen devalvaatio ottaa kupoliin. Meitä, joilla pääkopan kipuilu johtuu jostain muusta kuin liiasta kahvista, liiasta menosta, liiasta kaikesta. Meitä, joilla sairaus tai vamma aiheuttaa jatkuvia pään kipuja. Varsinkin meitä, joilla on neuropaattista kipua eli hermosärkyä päässä usein tai koko ajan. Suomessa työikäisten yleisin neurologinen sairaus on migreeni. Sitä sairastaa yli puoli miljoonaa ihmistä. Erityyppisiä migreenejä, joiden nimiä kukaan ei osaa sanoa oikein, on vaikka muille jakaa, sekä aurallisia että aurattomia. Migreeniin voi sairastua kuka tahansa, niin lapsi kuin aikuinenkin. Migreeni on ihan oikea, rankka ja normaaliin elämään suuresti vaikuttava sairaus. Ei todellakaan mikään kätsy tekosyy. Sen voi laukaista mikä vain mausteista valoon, ohikulkeva sauhuttelija tai lasillinen punaviiniä. Hortonin neuralgia eli sarjoittainen päänsärky sekä trigeminusneuralgia eli kolmoishermosärky luokitellaan yleisesti pääkipujen, jopa neuralgioiden kuninkuusluokkaan. Kummankaan sairauden syytä ei tiedetä. Sekä herra Hortonin että söör Trigeminusneuralgian suomenkielisten nimien perässä keikkuva särky -sana, on näitä sairastavien henkilöiden vinkkelistä katsottuna itkettävän ja naurettava rajamailta. Hortsikan ja trigen aiheuttama kipu kun on valovuosien päässä särystä. Kidutus kuvaisi tunnetta parhaiten, mutta jännä juttu, kun niin kuvaavaa sanaa ei laiteta sairauden nimeen... Hmmmph. Pelkkä kipu päässä rampauttaa koko ihmisen. Jääräpäisimmänkin sissin. Perusterveen keskittymiskyky katoaa pääkivun myötä savuna ilmaan. Kipu saa tavarat kirpoilemaan käsistä, kävelyn muuttumaan varovaiseksi luisteluksi lattioita pitkin, asioiden ja sanojen unohtelemisesta tulee arkipäivää. Oikeastaan mikä tahansa voi provosoida kipua, askelten tärähdys, valo, äänet, hengittäminenkin. Toisaalta, hyviä hetkiä oppii arvostamaan ja nauttimaan pienistä asioista ihan täpöllä! Vitsit miten hienoa on kipukohtauksen jälkeen varovaisen nieleskelyn jälkeen huomata, että voikin pureskella varovaisesti ruokaa ilman sähköiskuja! Tai kun huomaamatta avaa ulko-oven eikä muistakaan peittää kasvoja, kun kipu ei lyökään kasvoja vasten kuin leka. Kun voi kääntää kasvojen kipeän puolen tyynyä vasten. Taivas! Toimiva lääkitys on tärkeä osa pääkivun hoitoa. Mikä auttaa yhteen pääkipuun ei tee toiselle kivulle mitään tai saattaa jopa pahentaa kipuja. Hyvänä esimerkkinä tästä on happi. Hortsikkaa sairastavat hyötyvät kipukohtausten aikana hapesta, joka toimii heillä lääkkeenä. Trigeä sairastavalle tuuli, hentoinen puhalluskin kasvoilla aiheuttaa herkästi kipukohtauksen. Koskaan ei voi etukäteen tietää, mikä lääke sopii kenellekin, mikä auttaa juuri sinua. Saatat olla allerginen jollekin lääkkeen ainesosalle, sivuvaikutukset ovat sietämättömät tai hyöty on marginaalinen. Laadukasta elämää ajatellen hyötyjen ja haittojen tulee olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden. Lääkitys täytyy aina erikseen räätälöidä henkilökohtaisesti jokaiselle, valmista patenttiratkaisua ei ole. Toimivan lääkityksen löytäminen saattaa hyvinkin olla pitkä ja kivinen tie, joka kyllä kannattaa talloa. Kun se oikea, toimiva lääke, jonka kanssa kivut ovat kurissa ja sivuvaikutukset siedettävät, elämä hymyilee. Vaikka päässä on kipua, kovaakin, sen kanssa voi oppia elämään laadukasta ja onnellista elämää. Kolmoishermosärystä katso 20 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

21 Tarina vieroituksesta Olen 44-vuotias nainen, joka on 16-vuotiaasta saakka elänyt migreenin kanssa. Raskausaikaa ja imetysaikaa lukuunottamatta migreeni on ollut enemmän ja vähemmän toistuvaa. Minulta on leikattu reilu kymmenen vuotta sitten kaulasta välilevyn pullistuma. Minulla on ollut hormonikierukka yli 15 vuotta. Tyypillinen särkypäivien lukumäärä on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana päivää kuukaudessa. Olen koulutukseltani tekniikan lisensiaatti, ja teen pääsääntöisesti toimistotyötä tietokoneella. Työhön on kuulunut myös jonkin verran matkustelua, nykyisesti pääsääntöisesti Australiaan ja Amerikkaan. Tällä hetkellä toimin projektipäällikkönä. Täsmälääkkeiden avulla olen pystynyt koko ajan käymään töissä, vaikka varsinkin 30 ikävuoden jälkeen migreeni on ollut hyvin hankala. Minulla on diagnosoitu Hortonin neuralgia, ja minulla on ollut sen lisäksi muita erityyppisiä päänsärkyjä. Lääkkeinä on käytetty triptaaneja sekä normaaleja tulehduskipulääkkeitä. Pitkään käytössä oli yhdistelma Imigran-piikki ja Migard-tabletti, jolloin Imigran-piikki toi nopean avun ja Migard pitkäkestoisen avun. Suunnillen kerran vuodessa olen syönyt kortisonikuurin, jonka avulla särkylääkepäänsärkykierre on saatu katkaistua. Kortisonikuurin aikana olen ollut sairaslomalla, ja osittain tehnyt töitä kotoa käsin. Ajoittain on kokeiltu erilaisia estolääkkeitä. Olen myös kokeillut Botoxia, mutta se ei tuonut minulle apua. Loma-ajalla tai viikonlopuilla ei ole ollut merkitystä migreeniin. Urheilen kohtuullisen säännöllisesti ja huolehdin pienellä jumpalla siitä, ettei niska jumitu. Viime talvena migreeni otti vallan, enkä enää pystynyt ohjaamaan omaa elämääni. Migreenipäiviä oli yli 20 kuukaudessa, eikä kortisonikuuri tuonut apua. Kokeilin myös täysin kofeiinitonta elämää suunnilleen kahden kuukauden ajan. Kofeiinittomuus ei vaikuttanut mitenkään migreeniikohtausten määrään. Maaliskuun alussa neurologini ehdotti, että kokeilisin täsmälääkketöntä kohtaushoitoa. Samalla aloitettiin myös Verpamil-Lamictal -estolääkitys. Migreeni oli kestänyt noin viikon verran putkeen, kun aloitin täsmälääkkeiden alasajon ja Verpamil-Lamictal -lääkityksen ylösajon. Samalla jätin myös lihasrelaksantin käytön, jota olin ottanut välillä iltaisin. Melatoniinin käyttöä olen jatkanut. Ensimmäinen viikko lähes ilman täsmälääkettä oli hankala. Kohtauslääkityksenä Aspirin Zipp ja Burana Caps. Nopea lääke on hidasta parempi. Ensimmäisen viikon aikana migreenipäiviä oli viisi, ja kahtena näistä kipu kävi niin sietämättömäksi, että otin yhden Imigran-piikin. Burana-annos oli 1,2 1,6 g ja Aspirin-annos 1 g. otin molemmat lääkket yhtäaikaisesti Buranaa ensin 0,8 g ja samanaikaisesti Aspirinia 1 g. Buranaa otin myöhemmin vielä 400 mg, jos oli tarvetta. Ensimmäisen viikon jälkeen en ole käyttänyt mitään täsmälääkettä kertaakaan. Toisella viikolla migreenipäiviä oli enää kaksi, lääkityksenä Burana mg ja Aspirin 1 g. Seuraavan kuukauden aikana migreenipäiviä oli 2 4 viikossa. Huhtikuun lopulle asti tilanne oli sellainen, että särkylääkkeet eivät vieneet särkyä kokonaan pois, vaan päähän jäi ikävä taustasärky, joka oli ajoittain voimakaskin. Kipu ei ollut tavallinen migreenikipu, joka minulla on ollut tyypillisesti pistävä tai poraava silmien/silmän takana oleva kipu. Se oli paremminkin ohimolla tai taaempana tuntuva jumputus. Lisäksi kipu ei herättänyt enää öisin, vaan kohtaukset sijoittuivat päiväsaikaan. Toukokuulla minulla on ollut tähän mennessä (13.5.) kolme migreenipäivää, ja pisin migreenitön jakso on ollut 12 vuorokautta. Lääkitys on yhä sama Burana 0,8 g ja Aspirin Zipp 1 g. Verpamil-Lamictal -lääkitys on käytössä. Pidän ajoittain kofeiinittomia päiviä. Pystyn toisinaan oivaltamaan kivun aiheuttajan kuten esimerkiksi se, että kävin siskon kanssa hotjoogassa, jolloin puolitoista tuntia venyttelyä kuumassa toimi triggerinä. Vieroitusaikana minun ei tarvinnut olla kivun takia yhtään päivää pois töistä, ja kotonakin hommat sujuivat kokolailla suunnitellusti. Tässä kohtaa voidaan mainita myös muutama elämään liityvä stressitekijä: muutto uuteen taloon pääsiäisen jälkeen (talon koko n. 300 neliötä, muutto pienempään). Muuttoon liittyi siis aika paljon hommaa etukäteen ja jälkikäteen. Uudessa talossa on rappaus meneillään pihatyöt vielä tekemättä, tyttären ylioppilasjuhlat ovat n. kahden viikon kuluttua, töissä tapahtuu työtehtävien vaihto... Siitä huolimatta pää on pysynyt melko kivuttomana. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

22 Ditte Godt ja Emmi Halinen (kuva kannessa), DIAK-ammattikorkeakoulu Ota nyt vaan joku asperiini ja vähän kahvia ja kyllä se siitä Miten työyhteisöt suhtautuvat migreeniä sairastavaan työntekijään? Pyrkivätkö esimiehet edistämään migreeniä sairastavan lähihoitajan tai sairaanhoitajan työhyvinvointia? Johdanto Artikkelissa kuvataan migreeniä sairastavien hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jonka teimme Suomen Migreeniyhdistykselle osana yhdistyksen Migreeni ja työelämän triggerit -projektia. Opinnäytetyömme valmistui keväällä Työyhteisöiden suhtautuminen Työyhteisöiden ja työkavereiden suhtautuminen migreeniin oli hoitajien näkemysten mukaan vaihtelevaa. Hoitajien mielestä tietämys migreenistä oli riittämätöntä työyhteisössä. Tämä ilmeni hoitajien kokemusten perusteella esimerkiksi migreenikohtausten oireiden ja vammauttavuuden vähättelynä. No varmaan se, että ihmiset ylipäätänsä tietäisi, mikä migreeni on. Kun se on tosi, se on oikeasti aika yleistä... ja sit se, että sitä ei vähäteltäisi... Että pitäisi niinku ymmärtää, että se on ihan vammauttava tilanne, sillon kun se on tosi pahasti päällä. Ihmiset työpaikoilla ja ihan jopa terveydenhuoltoalan ihmiset niin jotenkin tykkää, että se on semmosta niinku vähän, että ota nyt vaan joku Asperiini ja vähän kahvia ja kyllä se siitä. Ja että sitä ei niinku ymmärretä, että miten invalidisoiva se niinku saattaa olla. Erityisjärjestelyt työvuorojen suhteen saattoivat aiheuttaa negatiivista ilmapiiriä. Työyhteisöissä oltiin kuitenkin samanaikaisesti melko valmiita auttamaan hoitajia migreenikohtauksien ehkäisemisessä ja hoitamisessa, esimerkiksi mahdollistamalla ylimääräiset tauot tai siirtämällä työtehtäviä toisille. Kohtauksien hoitoon työpaikalla suhtauduttiin hoitajien kokemusten perusteella työyhteisöissä suotuisammin kuin sairauspoissaoloon. Tämän perusteella myös hoitajat pyrkivät ensisijaisesti hoitamaan migreenikohtaukset työaikana. Kotiin lähdettiin vain, jos kohtausta ei saatu työpaikalla hallintaan lääkkeillä ja levolla. Mä luulen, että se ymmärrys johtuu siitä, että mulla ei ole poissaoloja sen takia. Kyllä ihmiset ymmärtää, että nyt se on siinä pisteessä, että se ei vaan kykene tekemään niitä töitään... Kyllä ne huolehtii siitä, että mä kotia sieltä selviän ja varmistaa sit vielä... Se on ihan oikeasti positiivista, että kyllä he ymmärtää, mistä puhutaan... Esimiesten tuki työpaikoilla Haastattelemiemme hoitajien kokemukset olivat pääsääntöisesti melko yhteneväisiä. Hoitajat pitivät esimiehiään joustavina ja hoitajien työkykyä sekä jaksamista tukevina. Hoitajat kertoivat esimiestensä olevan motivoituneita ja valmiita edistämään hoitajien työhyvinvointia esimerkiksi mukauttamalla yksilöllisten tarpeiden mukaan työolosuhteita tai -aikoja. Tosi myönteisesti, hän on kyllä hyvin ymmärtäväinen ja joustava, että ottaa kyllä kaikki muutkin yksilölliset tarpeet mun mielestä tosi hyvin huomioon, ja sit aina kysyy kehityskeskusteluissa, että miten sen kanssa pärjää ja jaksaa ja näin. Esimiesten ymmärrys migreenistä sairautena koettiin entistä paremmaksi, mikäli esimiehen omassa lähipiirissä tai esimiehellä itsellään oli myös migreeni. Työhyvinvointia kuitenkin heikensi esimiehen mahdollinen välinpitämätön asenne ja ymmärryksen puute työntekijän sairautta kohtaan. Eriarvoisuuden asemaa työyhteisössä lisäsi myös se, jos hoitajan oma ilmoitus sairauspoissaolosta migreenin takia ei ollut riittävä, vaikka työyhteisössä oli käytössä kolmen päivän sairauspoissaolomahdollisuus omalla ilmoituksella. Hoitajien näkemykset migreenistä ja työhyvinvoinnista Opinnäytetyömme tutkimuksen tulokset käsittelevät monipuolisesti migreenin vaikutusta työhyvinvointiin. Migreeni on sairaus, johon vaikuttaa kokonaisvaltaisesti niin elintavat kuin työpaikan ulkopuolinen elämä. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyy myös työyhteisön suhtautuminen ja esimiehen osoittama tuki. Tällä on merkitystä erityisesti, jos jokapäiväisen elämään kuuluu migreenin kaltainen päänsärkykohtauksien aikana vakavastikin työkykyä heikentävä sairaus. Oman työhyvinvointinsa edistämisessä hoitajat pitivät tärkeänä terveellisiä ja säännöllisiä elintapoja. Työvuorojen aikana hoitajat pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan vaikuttamaan esimerkiksi hyvään työergonomiaan ja valaistukseen. Taukojen pitäminen säännöllisesti työpäivän aikana koettiin tärkeäksi, erityisesti riittävistä syömisistä ja juomisista huolehtiminen 22 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

23 olisi myös tietouden lisääminen yhteisössä, koska migreeni ei ole tavallinen päänsärky kuten yleisesti luullaan. Ne sotkee sen semmoseen päänsärkyyn ehkäisi kiireistenkin työpäivien aikana migreenikohtauksia. Psyykkisesti raskaammat työpäivät (mm. kiire, stressi, työn kuormittavuus ja pakkotahtisuus) koettiin altistavimmiksi migreenikohtauksien kehittymiselle kuin kevyemmät työpäivät. Migreeni ja kokemukset muissa tutkimuksissa Rutberg ja Öhrling (1) ovat tutkineet naisten kokemuksia arjesta migreenin kanssa. Tutkimukseen osallistuneet kokivat työyhteisön epäilevän heidän sairauttaan ja pitävän sitä tavalliseen päänsärkyyn verrattavana. He välttelivät sairauspoissaoloja migreenin takia ja yrittivät peitellä migreenin oireita. Osallistujat toivoivat parempaa tietämystä migreenistä sairautena sekä työyhteisössä että terveydenhoidossa, koska migreeni on näkymätön sairaus, joka pahimmillaan aiheuttaa täyden työkyvyttömyyden. Opinnäytetyömme tuloksissa tuli myös selkeästi esiin migreenin näkymättömyydestä aiheutuvat ongelmat, joilla oli kokonaisvaltainen vaikutus hoitajien hyvinvointiin. Varkeyn, Linden ja Henochin (2) tekemässä tutkimuksessa migreenikohtauksen triggereiden eli kohtauksen laukaisevien tekijöiden välttämisen vaikutuksista arkeen korostui ympäristön suhtautuminen ja tietotaso. Nämä koettiin yhtä tärkeiksi tekijöiksi migreenikohtausten ehkäisemisessä kuin itse triggerien vältteleminen. Osallistujat kokivat voivansa paremmin, kun migreeniä tai sen oireita ei tarvinnut peitellä. Tutkimuksessa ilmeni, että migreeniä sairastavien arki oli usein tasapainoilua riittävän ja liiallisen triggerien välttelyn kanssa. Moni oli joutunut luopumaan jostain pitämästään asiasta. Samat asiat tulivat esiin myös omissa opinnäytetyömme tuloksissa, sillä osa osallistujistamme oli kokeillut triggereiden välttelyä aina oman elämän rajoittamiseen asti ilman selkeää hyötyä. Molemmissa tutkimuksissa sekä opinnäytetyössämme hyvinvointia edistävinä tekijöinä pidettiin ympäristön tukea ja ymmärrystä. Silloin stressi ja pelko seuraavan kohtauksen puhkeamisesta vähentyisivät, mikä auttaisi kohtausten hallinnassa. Ensisijaista Tuloksemme ovat tiivistettävissä kahteen melko yksinkertaiseen asiaan. Työhyvinvointia heikentää merkittävästi yhteisön ja esimiehen vähättelevä asenne migreenikohtausta sekä sen vammauttavaa vaikutusta kohtaan. Oleellisin työhyvinvointia edistävä tekijä puolestaan on muiden ymmärrys migreenikohtauksen aiheuttamasta työkyvyttömyydestä sekä se, että kohtauksia tai sen oireita ei tarvitse peitellä. Tietoisuus migreenistä sairautena on edelleen varsin puutteellista, vaikka joka kymmenes suomalainen sairastaa migreeniä. Jos ympäristön yleinen näkemys on, että migreeni on sama asia kuin päänsärky, ovat väärinymmärrykset taattuja. Erittäin tärkeää olisi, että migreeni osataan tunnistaa sekä erottaa päänsärystä. Tätä taitoa tarvittaisiin erityisesti terveydenhoidon piirissä, mutta myös työyhteisöissä ammattikuntaan riippumatta. Migreenistä ei juuri puhuta eikä se edes puhututa ennen kuin se tuottaa ongelmia. Silloinkaan asian käsittely ei välttämättä ole asianmukaista. Opinnäytetyö luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa https://www. theseus.fi/handle/10024/73170 Lähteet 1. Rutberg, Stina & Öhrling, Kerstin Migraine More Than a Headache: Women s Experiences of Living with Migraine. Disability and Rehabilitation 2012; 34 (4): Varkey, Emma; Linde, Mattias & Henoch, Ingela It s a balance letting it influence life completely and not letting it influence at all a Qualitative Study of Migraine Prevention from Patient s Perspective. Disability and Rehabilitation 2013; 35 (10): Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

24 Teksti Leena Pikkumäki Vesipaastoa pikalähdöllä Olin migreenin kanssa huonoissa väleissä. Se oli kroonistunut jo vuosia sitten ja minua otti pahasti päähän koko tilanne, sillä oli käynyt niin kuin monelle muullekin, että triptaaneihin oli syntynyt päivittäinen riippuvuus. Hoitovaihtoehdot olivat vähissä. Kortisonikuurin avulla vieroitus ei minulle enää sovi, koska se aktivoi toisen sairauden, joka taas lietsoo migreeniä heti kuurin loputtua. Paha kohtaus oli vienyt terveyskeskukseen ja sieltä lääkärin lähete eteenpäin, koska omalääkäri toivoi, että löytyisi jotain ratkaisua tilanteeseen. Neurologian polin päivystyksen nuori, erikoistuva neurologi ehdotti, että vieroittaisin itseni luomuna, jos vain pystyisin. Älä käytä triptaania viikkoon. Mutta jos et pysty, otat sitä vain joka toinen päivä. Puhutin neurologia ja yritin kertoa, että idea on huono. Muuta ei kuitenkaan ollut tarjolla. Sisäsyntyisiä muutoksia Siinä minä viruin Färkkilän tipassa ja mietin. Keksin mielestäni paremman ratkaisun: vesipaaston. Olin jo eilispäivänä potenut pienen vatsataudin, joten vatsa oli tyhjä. Siitä voisi hyvin jatkaa. Olin nähnyt vesipaastodokumentin televisiosta, mistä innostuneena mieheni vesipaastosi parisen viikkoa. Jyväskylän kroonisen migreenin luennolla neurologi oli pohtinut lyhyesti vesipaaston soveltuvuutta migreeniin. Olisi mahdollista, että paasto aiheuttaisi elimistölle myönteisen stressireaktion, voimakkaan sisäsyntyisen paranemisimpulssin, jossa jopa neurokemia muuttuisi. Ehkä elimistö muuttuisi kohti normaalitilaa. Elimistöön on koodattu hankalista tilanteista selviytyminen. Olen itsekin nuorena tehnyt pari mehupaastoa, joten tuumasta toimeen. Heti päivystyksen jälkeen kävin apteekissa ostamassa Glauber-suolan ja huuhtelupussin. Seuraavana päivänä aloitin paaston tyhjennyksellä ja join vain pelkkää vettä. Toimivat estolääkkeet otin niin kuin ennenkin. Ensin vaikean läpi Ensimmäiset päivät olivat vaikeita. Kaksi päivää lähinnä nukuin. Päätä särki kuin migreenissä, mutta unen ansiosta kipu ei ollut sietämätön. Olin pyytänyt lääkäriltä avuksi vahvaa parasetamolia, jota otinkin näinä alkupäivinä. Kolmantena päivänä jaksoin jo nousta osaksi päivää ylös. Päänsärky alkoi hellittää. Koska olin siihen mennessä maannut yhteensä neljä päivää (vatsatauti, färkkiläpäivä ja kaksi paastopäivää), olo oli aika hutera. Paaston aikana olisi hyvä pystyä liikkumaan, koska se suojelisi lihaksia. Tiesin sen hyvin, mutta tärkein tavoite oli lääkkeestä vieroitus. Lihakset palautuisivat aikanaan. Paaston viidennestä päivästä alkaen palasin kurssille. Osallistuin kaikkeen muuhun aktiivisesti, paitsi ruokatunteihin ja osaan taukojumpan venytyksistä. Sen verran voimia kurssipäivät kuitenkin verottivat, että aina kotiin päästyäni nukuin päiväunet. Vettä ja liikaakin vettä Paaston seitsemäntenä päivänä riesaksi tuli öinen päänsärky. Siihen liittyi outo piirre: heti kun nousin ylös, päänsärky alkoi vähentyä ja se hävisi täysin seuraavan tunnin aikana. Selitin itselleni, että olin päässyt kuivahtamaan yöllä. Veden tarve oli suuri. Jos nousin vaikkapa portaat ylös niin, että hengästyin, suu kuivui heti ja täytyi saada vettä. Nielu oli myös kipeä. Hoidin sitä juomalla usein kuumaa vettä. Kun seuraavanakin aamuna heräsin kovaan päänsärkyyn, vaikka en taatusti ollut voinut kuivahtaa yön aikana, päättelin, ettää nyt täytyy olla jotain muuta pielessä. Googlaus paljasti, mistä oli kysymys: lievän vesimyrkytyksen oireista. Olin juonut tuntemusten mukaan laskematta veden määrää. Tässäpä piili vaara: jos juo liikaa vettä, alkaa tuntea janontunnetta, joka vain pahentaa veden yliannosta. Koska olin kotona käyttänyt isoja mukeja ja muuallakin täyttänyt mukiani usein, olin todennäköisesti juonut päivän mittaan yli neljä litraa. Viisi litraa on vaarallista. Hyvä määrä ja yläraja vedelle olisi ollut kolme litraa vuorokaudessa. Vähensin vesimäärää heti ja otin säännöllisesti pieniä määriä merisuolarakeita. Saman päivän päiväunet olivat päänsäryttömät. Seuraavana yönä kuitenkin heräsin taas päänsärkyyn, joka oli tällä kertaa jyskyttävän voimakasta. Facebookin paastoryhmässä olin saanut vinkin, että paastoa edeltänyt vatsatauti oli varmaankin vähentänyt natriumin lisäksi myös kaliumia. Aamuyöllä mieheni muisti, että kaapista löytyisi mineraalijauhetta, jossa olisi myös kaliumia. Jo yhden annoksen jälkeen päänsärky alkoi hiipua ja sain nukuttua vielä hiukan. Ongelma oli vihdoinkin ratkaistu. Kun aamulla nousin ylös, päänsärkyä ei enää ollut, eikä se enää seuraavina öinä palannut kiusaamaan. Yllättävän raskasta syödä Oli yhdeksännen päivän aamu, perjantaipäivä. Kävin puntarilla ja totesin, että vaikka kantapään kautta koetut vaikeudet oli nyt voitettu, puhdasta matematiikkaa olisi vaikea vastustaa. Lähtöpaino oli ollut noin 55 ja nyt se oli 49, 24 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

25 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

26 pituuteen verraten selvää alipainoa. Jos jatkaisin vielä pitkään, häiriintyisikö kuukautiskierto. Heti lauantain puolella keskiyön jälkeen join hiukan mansikkamehua ja söin yhden mansikan. Aamulla jatkoin minimaalisen pienillä aterioilla: kolme minitomaattia ja mehua, hiukan avokadoa, vähän salaattia, pätkä banaania. Nämä kaikki eri kerroilla. Ruoansulatuksen käynnistyminen väsytti valtavasti. Elin kuin koomassa ensimmäiset totuttelupäivät. Normaalikokoisia aterioita söin vasta noin viikon kuluttua. Hitaalla tahdilla vältin vatsakivut, joista monet ahneemmat kärsivät paaston jälkeen. Pureksin hitaasti ja nautin ruokien mausta ja tuoksuista. Paino alkoi nousta hitaasti heti paaston loputtua ja asettui 52 kiloon, kun ateriakoot palasivat normaaleiksi. Vesipaaston ja kortisonikuurin vertailu Paaston aikana parasta oli iloinen olo ja alkupäivien jälkeen päänsärytön pää. Jo ennen sitä olin hyvällä tuulella. Vesipaastolla on suotuisa vaikutus mielialaan, joten kun hyvä tulee vielä paremmaksi, olo oli uskomaton. Paaston jälkeen vaikutus on jatkunut ja lisäksi on avautunut muutamia oivalluksia eletystä elämästä, ihan arjen keskellä, mutta niin tärkeitä, että jo niiden vuoksi paasto kannatti. Verrattuna tavalliseen triptaanivieroitukseen, kortisonikuuriin, vesipaasto on tietysti työläämpi, mutta paljon mukavampi. Ainakin minulla kortisonikuurin alussa on pidempään pää kipeä kuin nyt vesipaastolla, ja lisäksi migreeni alkaa nousta taas kortisonikuurin lopulla. Kortisoniin liittyy minulla levottomuutta ja ahdistusta. Paaston mielialavaikutus oli vain myönteinen. Kortisonin univaikeudet ovat kauheat. Paasto vaikeutti unia välillisesti: jalat olivat tosi kylmät. Kun keksin mennä nukkumaan kuuma kauratyyny jalkaterien välissä, nukuin makeasti. Paastoon liittyvät suolihuuhtelut ovat sen ainoa hankala puoli, mutta kaikella on hintansa. Näläntunnetta koin vain hiukan, hetkellisesti ja satunnaisesti. Triptaaneihin en ole paaston jälkeen koskenut. Tätä kirjoittaessani tauko on puolitoista kuukautta, pidempi kuin kymmeneen vuoteen. Kuukautisten aikaan migreeni yritti kiusata, mutta pistin sille kampoihin kaikin konstein: tavallisilla särkylääkkeillä ja lääkkeettömillä keinoilla. Olen myös aloittanut akupunktion pääni tueksi. On siis vaikea enää erottaa, paljonko paasto ja paljonko akupunktio auttaa vähentämään migreeniä, mutta tarvitsen myös akupunktion tuekseni. Vesipaasto antoi otollisen kauden aloittaa akupunktio. Vesipaastoa kantapään kautta Täysin ongelmaton vesipaasto ei jälkeenpäin ole ollut. Päälle se teki hyvää, mutta allergiat ovat kiusanneet uudella tavalla ruoansulatusta kaikesta maltista ja huolellisuudesta huolimatta. Ennen seuraavaa paastoa aion suunnitella paaston jälkeistä ruokavaliota ammattilaisen kanssa. Vesipaasto kannattaa aloittaa migreenin kanssa yhtäkkiä, ilman syömisen loivennusta, niin että se tulee elimistölle mahdollisimman suurena muutoksena. Näin ainakin oletetaan. Sen sijaan sitä kannattaisi suunnitella hiukan enemmän kuin minä nyt suunnittelin Färkkilän tipassa maatessani. Täytyy olla varma siitä, että pystyy pysymään pelkällä vedellä. Täytyy myös ottaa ajoissa selvää suolihuuhteluista niin paljon, että on sinut päivittäisen rutiinin kanssa ja myös tekee niitä. Moni kompastuu paastossa siihen, ettei suostu tekemään huuhteluita ja kokee sitten kaikenlaisia kipuiluja, päänsärkyä ja niveloireiluja, kun vähäinen suolistomassa ei pääse ulos ja kuonat imeytyvät takaisin verenkiertoon. Nykykäsitys on, että huuhtelut eivät ole välttämättömiä. Silti paastonaikaiseen huonoon oloon suositellaan yhä helpotukseksi huuhteluja. Sen sijaan paastoa ei todellakaan kannata aloittaa vatsataudin jälkeen, se oli minulta tarpeeton riskinotto. Tavallisesti paastossa ei tarvita muita lisäravinteita kuin merisuolaa, jos sitäkään. Vihdoinkin vaihtopää Ajatusmallit kivusta ovat juurtuneet syvälle vuosien mittaan: koska nyt tapahtui näin, pian tulee migreeni. Meni monta viikkoa, ennen kuin vähitellen aloin luottaa siihen, että pääni on nyt erilainen. Sen triggerit ovat muuttuneet, niitä on vähemmän ja kohtauskynnys on korkeampi ja joustava. Aluksi otin parasetamolia turhaankin. Parasetamolia luit oikein! Tuo lääkkeistä miedoin on nykyään tälle päälle ihan hyvä kohtauslääke. Päätäni saattaa juilia tai jomottaa hetki. Tyypillinen tilanne on, että puhun tai ajattelen jotain migreeniin liittyvää. Sitten tilanne muuttuu ja kipu meneekin itsekseen ohi. Kipu voi oikeasti syntyä pitkään nukkumisesta tai tietyistä vatsan temppuilusta, tai sitten ei. Päivittäisen triptaaniriippuvuuden aikana migreeni oli täysin hallinnassani, mutta samalla mietin joka päivä, mistä löytäisin avun. Oli noloa olla riippuvainen ja mietin, mitä jatkuva lääkkeen käyttö tekee esimerkiksi munuaisille. Kokeilin vuosien mittaan kymmeniä lisäravinteita ja erilaisia vekottimia, joitakin terapiamenetelmiäkin. Ensireaktioni vesipaastoon oli dokumentin katsottuani oli, että tuohon en kyllä ikinä pystyisi. Oma kokemusten hioma mottoni vahvistui jälleen: kun mitä tahansa voi tapahtua, myös kaikki hyvä voi tapahtua. Lisätietoa Vesipaastodokumentti: Youtube.com, kirjoita hakuun vesipaasto, käyttäjän JvcTubeVideot video Paastoaminen, kesto n. 56 min. Suolihuuhtelusta mm. facebookin ryhmä Pirteyttä paastosta, ja googlella suomeksi muualtakin. Vesipaastosta löytyy paljon tietoa englanniksi hakusanoilla water fasting, arvioi kuitenkin lähteiden luotettavuutta. YouTube-linkki QR-koodina 26 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

27 KIRJAESITTELY KIRJAESITTELY KIRJAESITTELY KIRJAESITTELY KIRJAESITTELY KIRJAESITTELY KIRJAESITTELY Tautinen media Ulla Järvi (toim.), Duodecim 2014 Mediassa sairaudet myyvät paremmin kuin terveys. Lihavaa ihmistä, joka kokee itsensä terveeksi, varoitellaan alati vaanivista sairausriskeistä, joista hänen pitäisi olla peloissaan. Laiha nuori saa puolestaan huolestuneita katseita osakseen, onhan anoreksia vakavasti otettava uhka. Terveysvalistuksen ja median suhde on ristiriitainen. Terveyttä käsittelevässä uutisoinnissakin sekoittuvat faktatieto, tunteet ja yksittäiset kokemukset. FT Vienna Setälä kuvaa kirjassa pudokkaaksi ihmistä, joihin harva meistä haluaa samastua. Pudokasta määrittää sosiaalinen osattomuus, huono terveys ja toiminnallinen passiivisuus. Pudokas voi olla vaikkapa lähiössä asuva lihava, joka ei käy töissä ja syö perunalastuja. Pudokas on hukannut pallon maassa, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet, napauttaa satiirisesti FT Vienna Setälä, joka väitteli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Tiedejournalismi inhimillisen epävarmuuden palveluksessa Tutkimus suomalaisen joukkoviestinnän tiedepuheesta, terveyskäsityksestä ja ihmiskuvasta. Terveysviestintä on muutakin kuin kansanvalistusta. Terveydenhuollon hallintoa ja terveyspolitiikkaa käsittelevät uutiset tuovat keskusteluun myös talouden. Taudit, koskettavat tarinat ja uudet tutkimustulokset myyvät paremmin kuin terveystieto. Sosiaalinen media ja internet toimivat vapaana kanavana eri tahojen tuottamalle tiedolle terveydestä. Terveysviestinnän medioituminen muuttaa käsityksiä terveydestä. Terveysviestinnän tutkijoiden ja toimittajien kirjoittama teos Tautinen media on ensimmäinen suomalainen kokonaisesitys terveysjournalismista. Kirja syventää tietoa mediavälitteisestä terveysviestinnästä ja tarjoaa uusia näkökulmia median seuraamiseen ja journalismin tulkintaan. Kirjassa käsitellään terveysjournalismin muutoksia ja sen roolia terveysviestinnän osana, asiantuntijan asemaa mediassa, sosiaalisessa mediassa käytävän terveyskeskustelun hyötyjä ja haittoja sekä joukkoviestimien terveyskuvan vaikutuksia. FT Ulla Järvi on Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja terveysviestinnän tutkija. Hänen väitöskirjansa Media terveyden lähteillä Miten sairaus ja terveys rakentuvat 2000-luvun viestinnässä valmistui Jyväskylän yliopistossa vuonna Hän on myös kirjoittanut tietokirjoja ja kirja-artikkeleita terveydestä ja tiedeviestinnästä. Kirjan muut kirjoittajat ovat: LL Ulla Ahlmén-Laiho, FT Merja Drake, YTM Eija Hukka, OKT, MTi Päivi Lehtinen, YTM Anna-Maria Mäki-Kuutti, toimittaja Ulla Ojala, TtM Mervi Korhonen, terveystoimittaja, tietokirjailija Ilpo Salonen, FT Vienna Setälä, YTT, sairaanhoitaja Sinikka Torkkola ja FM Tuula Vainikainen. Kirjaesittely: Sirpa Tahko, PsM Krooninen kipu ja seksuaalisuus Miten voisin helpottaa omaa ja partnerin tilannetta? Toisesta tuntuu avuttomalta, kun itsellä valuu kyyneleet kivusta, vaikka itse rakastelusta nauttii. Miten partnerille voisi antaa tietoa, jota itsekin kaipaisi? krooninen kipupotilas Krooninen kipu ja seksuaalisuus on käytännönläheinen opas kroonisista kivuista kärsiville sekä heidän kumppaneilleen. Seksuaalisuus on elämän suola. Krooninen kipu haavoittaa usein syvästi ja tuo kärsimystä elämään. Läheisyys ja hyvä seksuaalielämä voi parhaimmillaan olla hoitavaa ja jopa hyvä kipulääke. Opasta varten on teetetty kysely, johon vastasi 89 kroonista kipupotilasta. Kyselyssä ilmeni, että yli 50 % vastanneista ei ollut saanut lainkaan ohjausta ja neuvontaa seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Toivomme että oppaasta saa vinkkejä omaan seksuaalielämään. Opasta suosittelemme lukemaan yhdessä kumppanin kanssa ja rohkeasti kokeilemaan mm. uusia asentoja ja miettimään kirjassa olevia kysymyksiä ja tekemään harjoituksia. Opaskirjan kirjoittajat: Jani Karlsson on psykologi ja toimii Suomen Kipu ry:n aluevastaavana. Hän on kipukroonikko. Anumari Väistö on lääkäri ja Väestöliiton koulutuksessa seksuaalineuvojaksi. Hän on kipukroonikon kumppani. Kustantaja Kanttarelli Publishing ja se ilmestyi syksyllä Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

28 Teksti Anitta Tähti-Niemi Tietoa ja neuvoja Tietoa ja neuvoja sinulle, joka kärsit työssäsi toistuvista päänsäryistä. Voit ohjata tiedon ja ymmärryksen äärelle myös sinun esimiehesi sekä työterveyshuollon edustajat. Suomen Migreeniyhdistyksen Työelämän triggerit -projektissa on selvitetty, millaiset työelämän olosuhteet vaikuttavat päänsärkyjen esiintymiseen ja työstä poissaoloihin. Kahdessa kyselyssä 2012 ja 2013 yli 1000 vastaajaa totesi, että eniten päänsärkyihin vaikuttavat stressi, työn kiireisyys, näyttöpäätetyö, huonot työasennot, sisäilmaongelmat, hajut, vääränlainen valaistus ja epäsäännölliset työajat. Projektissa on tuotettu palveleva sivusto, jossa on koottuna tiivistetysti tietoa työssä ja työolosuhteissa migreenikohtauksille altistavista tekijöistä ja niiden haittavaikutusten vähentämiseen tähtäävistä keinoista. Sivusto löytyy ja sen tavoitteena on palvella päänsäryistä kärsiviä mutta myös esimiehiä ja työterveyshuollon työntekijöitä. Sivustolla keskitytään perustiedon lisäksi antamaan vinkkinurkassa muutamia selkeitä toimintaohjeita ja linkitysten kautta pääsee lukemaan yksityiskohtaisempia tietoja. Tärkein yksittäinen tekijä, jonka vastaajat nimesivät, oli stressi. Työelämässä esiintyy aina jonkin verran stressiä eli työssä kuormittumista. Stressi on elimistön, mielen ja tunne-elämän reaktio normaalia elämäntasapainoa järkyttävään tilanteeseen. Se alkaa usein psyykkisenä ja johtaa myös elimistön reagoimiseen. Se on ristiriitaa omien edellytysten ja voimavarojen, tarpeiden ja arvojen sekä työpaikan tarpeiden ja arvojen välillä. Stressiä ei ole mahdollista eikä tarvettakaan poistaa, koska tietystä määrästä stressiä on myös hyötyä. Sopiva määrä stressiä vie eteenpäin ja vaikuttaa aikaansaannoksiin. Henkistä kuormitusta, stressiä, aiheuttavat työn ominaisuudet voivat liittyä työmäärään, työyhteisöön, töiden organisointiin, työympäristöön tai työn sisältöön sekä organisaation toimintatapoihin ja johtamiseen. Usein haitallisesta stressistä puhuttaessa tarkoitetaan työn hektisyyttä, kiirettä ja aikapaineisiin ja liian suuriin haasteisiin liittyviä asioista. Myös alikuormittava työ, työ jossa on liian vähän haasteita suhteessa työntekijän kompetenssiin, voi olla haitallisesti kuormittavaa. Tehdyissä kyselyissä vastaajat totesivat työstressin lisäävän niska-hartiaseudun kireyksiä, univaikeuksia, mielialan vaihtelua ja aiheuttavan ahdistusta ja masentuneisuutta. Stressaantuneena heillä esiintyi muistiin liittyviä ongelmia, vatsavaivoja ja ruokahaluttomuutta. Sosiaalisten suhteiden ylläpito on migreenikohtausten aikana mahdotonta ja krooninen migreeni aiheuttaa vakavia ongelmia perhe-elämään ja parisuhteeseen. Työntekijän työstressin vinkkinurkassa lukee mm: Jos työstressi yllättää, yritä pysähtyä miettimään omaa tilannettasi. Onko kyse jostain sellaisesta työhön liittyvästä asiasta, jota voitaisiin muuttaa ja kehittää niin, ettei se kuormittaisi sinua liikaa? Vai onko kyse puutteellisesta palautumisesta? Työpäivän tai -vuoron jälkeen on hyvä levätä hetki, mutta lepohetki ei saa venyä liian pitkäksi, vaan on syytä käyttää aikaa myös sekä henkiseen virkistymiseen että liikuntaan. Jos työ kuormittaa, niin mieti oletko keskittynyt olennaisuuksiin ja ovatko työtapasi tehokkaita. Osaatko käyttää hyödyksesi työn säätely- ja hallintakeinoja. Jos homma ei ole hanskassa, etkä selviydy tilanteestasi yksin, niin käänny esimiehesi puoleen. Tarvittaessa voit pyytää tueksesi työsuojeluvaltuutetun. Voitte yhdessä pohtia ratkaisuja työkuormituksen helpottamiseksi. Kiireen hallinnan keinoiksi sivustolla kävijälle on laadittu lista, jossa neuvoina on: Keskity siihen mitä teet Poista häiritsevät tekijät * Laita puhelin äänettömälle * Laita sähköpostiin viesti, milloin sinut tavoittaa, vaikka vain muutaman tunnin kuluttua * Laita Ei saa häiritä -kyltti ovelle tai varattu-valo päälle * Hiljennä hälyäänet tai laita keskittymistä edistävää musiikkia soimaan Laita asiat kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen Opi sanomaan Ei 28 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

29 Esimiesten, työyhteisön ja työterveyshuollon osioissa on tavoitteena lisätä ymmärrystä migreenistä kohtauksellisena sairautena. Työssä ja työolosuhteissa on monia erittäin helposti ja vähin kustannuksin muunneltavia tekijöitä, jotka helpottavat migreeniä sairastavien työtä, vähentäen kohtausalttiutta. Esimerkiksi näyttöpäätteen ja työpöydän säätäminen sekä valistuksen muuttaminen vähemmän häikäisyä aiheuttavaksi on kustannuksiltaan vähäinen mutta vaikutuksiltaan merkittävä parannus. Sivustolle on vapaa pääsy kaikilla kiinnostuneilla. Sieltä löytyy myös yleistä tietoa päänsäryistä ja siitä, kuinka työtä haittaavista migreenikohtauksista kannattaisi kertoa työyhteisölle. Käy tutustumassa ja laita palautetta sähköpostilla: migreeni.org mennessä, jotta voidaan tehdä tarvittavia korjauksia ja päivityksiä. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

MINDFULNESS. Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä?

MINDFULNESS. Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä? MINDFULNESS Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä? Terapeutti ja mindfulness-ohjaaja Kimmo Takanen Materiaali: www.mentores.fi/fida MINDFULNESS tietoisuustaidot

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Urheilijan ylirasitustila

Urheilijan ylirasitustila Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Urheilijan nesteytys

Urheilijan nesteytys Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness - tietoisuustaidot 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness- tietoisuustaito Mindfulness on mielen taito, jonka voi oppia harjoittelemalla ja aktiivisesti havainnoimalla. Kyse on tietoisesta hyväksyvästä

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot