Käypä hoito -suositus

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisessä versiossa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sanoma Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat melko tavallisia, kaikenikäisillä esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, jotka tulee tunnistaa kaikkialla terveydenhuollossa. Trauman jälkeen jatkuvasti oireilevat tulee tutkia perusterveydenhuollossa asianmukaisesti ja ohjata tarvittaessa hoitoon. Hoidon tarpeen, hoitomuodon ja häiriöstä aiheutuvan haitan asianmukaiseksi arvioimiseksi on tärkeää, että akuutin stressireaktion ja -häiriön (ASR:n ja ASD:n) sekä traumaperäisen stressihäiriön (PTSD:n) diagnosoinnissa noudatetaan niille määritettyjä diagnostisia kriteerejä. PTSD:n osalta ei ole käytännössä merkittävää eroa siinä, käytetäänkö WHO:n (ICD-10) vai APA:n (DSM-5) kriteerejä. Traumaperäisten häiriöiden kanssa samanaikaisesti esiintyy usein muitakin psyykkisiä häiriöitä. Monihäiriöisyys voi vaikuttaa hoidon onnistumiseen, mikä tulee ottaa huomioon hoidon tarpeen arvioinnissa ja järjestyksen suunnittelussa. ASD:n ja lyhytkestoisen PTSD:n (alle 3 kuukautta) ensisijaisena hoitona ovat rauhoittava ja turvallinen hoitokontakti ja seuranta sekä avun järjestäminen arkielämän ongelmiin. Toissijaisena ja vaikeista oireista kärsivien ensisijaisena hoitona ovat kognitiivinen, altistusta sisältävä käyttäytymisterapia ja tarvittaessa oireenmukainen lääkitys. PTSD saattaa kroonistua ja johtaa huomattavaan kärsimykseen sekä toiminnalliseen haittaan, mutta sitä voidaan hoitaa tehokkaasti. PTSD:tä ei ole mahdollista ehkäistä trauman jälkeisellä kertaluonteisella jälkipuinnilla. Pitkäkestoisen PTSD:n ensisijaisena hoitona on psykoterapia (traumakeskeinen käyttäytymispsykoterapia, KBT, tai silmänliikkeillä pois herkistäminen ja uudelleen prosessointi, EMDR-psykoterapiamenetelmä). Toissijaisena hoitona on lääkitys SSRI-tyyppisillä masennuslääkkeillä tai psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä. 2

3 Kohderyhmät Suosituksen kohderyhmät ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon henkilöstö psykososiaalista tukea ja palveluja antavat muut ammattiryhmät traumaattisissa tilanteissa auttajina toimivat, kuten pelastajat, poliisit, ensiapuhenkilöstö ja vapaaehtoiset soveltuvin osin traumaperäisistä stressioireista kärsivät ja heidän omaisensa. Määritelmät, rajaukset ja psyykkisen trauman vaikutukset Diagnostiset nimikkeet Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat oireyhtymiä, joiden diagnostisessa luokittelussa noudatetaan ICD-10:n (WHO, vuodesta 2017 alkaen ICD-11) ja DSM-5:n (APA) järjestelmiä. Näissä järjestelmissä on joitakin eroja oireyhtymien sisällön osalta. Käytettävät nimikkeet ja ilmaantumisjärjestyksessä kuvattujen oireyhtymien diagnostiset kriteerit esitetään lyhennettyinä ohessa. Täydelliset kriteerit ICD-luokituksen osalta ovat osoitteessa DSM-5:n osalta ks. sähköinen tausta-aineisto. Keskeisiä käsitteitä kuvataan sähköisessä tausta-aineistossa. Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10 F43.0 Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10-koodi F43.0 [1, 2]: Henkilö on altistunut merkittävälle fyysiselle tai henkiselle rasitukselle. Oireet alkavat tunnin kuluessa altistumisesta. Häiriö täyttää vähintään 4 yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) oirekriteereistä muttei tämän häiriön kohdalla mainittujen ensisijaisten tai pois suljettavien häiriöiden kriteerejä. Lievää vaikeammassa stressireaktiossa esiintyy lisäksi vähintään 2 seuraavista: * vetäytyminen tavanomaisista sosiaalisista tilanteista * huomiokyvyn kaventuminen * ilmeinen desorientaatio * suuttumus tai sanalliset vihamieliset ilmaukset * epätoivo tai toivottomuus * sopimaton tai tarkoitukseton yliaktiivisuus * liiallinen tai hallitsematon suru. Jos rasitustekijä on ohimenevä, oireet vaimenevat viimeistään 8 tunnin kuluessa. Jos taas rasitustekijä esiintyy jatkuvana, oireet vaimenevat enintään 48 tunnin kuluessa. ASR luultavasti poistetaan tulevaisuudessa ICD-11:sta [3]. Kliinisessä käytännössä diagnoosi on melko tarpeeton, ja se sekoittuu helposti stressitilanteen tavanomaiseen kriisireaktioon, joka ei ole lääketieteellinen diagnoosi. Akuutti stressihäiriö (ASD), DSM-5 Akuutti stressihäiriö (ASD), DSM-5 [4]: Henkilö on kokenut tai nähnyt traumaattisen tapahtuman, johon liittyi kuolema, vakava loukkaantuminen tai sellaisen uhka, tai hän on useita kertoja nähnyt läheltä onnettomuuden tai väkivallan vastenmielisiä seuraamuksia. Myös yllättävä tiedon saaminen lähiomaisen tai ystävän kuolemasta väkivallan tai onnettomuuden uhrina voi johtaa ASD:hen. Traumaattisen tapahtuman jälkeen esiintyi vähintään 9 nimetyistä 14 oireesta, jotka kuuluvat seuraaviin 5 oireryhmään: * tapahtuman pakottava uudelleen kokeminen * dissosiatiiviset oireet * mielialan lasku * välttämiskäyttäytyminen * ylivireys. Häiriö (diagnostiset oireet) kestää 3 vuorokaudesta 1 kuukauteen tapahtumasta. Jos oireilu kestää pitempään, kyseessä on yleensä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella. 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 4 (PTSD), ICD-10, F43.1 (PTSD), ICD-10:ssä F43.1 [1, 2]: Suomessa käytössä olevassa tautiluokituksessa häiriön nimi on suomennettu traumaperäiseksi stressireaktioksi, mutta kansainvälisessä kirjallisuudessa puhutaan yksinomaan stressihäiriöstä (Posttraumatic Stress Disorder). Tässä suosituksessa noudatetaan kansainvälistä käytäntöä ja käytetään tarvittaessa englanninkielistä lyhennettä PTSD. Potilas on kokenut poikkeuksellisen uhkaavan tai katastrofaalisen tapahtuman, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta kenelle tahansa. Tapahtumaan liittyvästi ilmenee jokin seuraavista: * jatkuvat muistikuvat * hetkelliset voimakkaat takaumat * painajaisunet tai ahdistuneisuus oloissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta. Potilas pyrkii välttämään joutumasta oloihin, jotka muistuttavat tapahtumasta. Potilaalla esiintyy vähintään toinen seuraavista: * kykenemättömyys muistaa joitakin keskeisiä asioita tapahtumasta * jatkuvat psyykkisen herkistymisen ja ylivireyden oireet. Oireet ilmaantuvat 6 kuukauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta. Nykytietojen mukaan (ns. beta draft [3]) ICD-11:een tulevaisuudessa lisätään monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö (Complex PTSD), jonka pitää täyttää PTSD:n ydinkriteerit mutta jossa vakava stressialtistus voi olla pitkäkestoinen ja aiheuttaa lisäksi laaja-alaisia emotionaalisia, kognitiivisia ja sosiaalisia ongelmia. Yhdistelmä vastaa pitkälti ICD-10:n diagnoosia Tuhoisaa kokemusta seuraava persoonallisuuden muutos (F62.0). Riittävän tutkimustiedon puuttuessa tässä suosituksessa ei oteta kantaa viimemainitun häiriön hoitoon [5]. (PTSD) DSM-5:ssä (PTSD) DSM-5:ssä [6]: Potilas on kokenut tai nähnyt traumaattisen tapahtuman, johon sisältyi kuolema, vakava loukkaantuminen tai sellaisen uhka, tai nähnyt useita kertoja läheltä onnettomuuden tai väkivallan vastenmielisiä seuraamuksia. Myös yllättävä tiedon saaminen lähiomaisen tai ystävän kuolemasta voi johtaa PTSD:hen. Potilas kokee traumaattisen tapahtuman uudelleen vähintään yhdellä nimetyllä tavalla viidestä. Traumasta muistuttavien asioiden välttelyä esiintyy vähintään yhdellä nimetyllä tavalla kahdesta. Negatiivisia kognitiivisia ja mielialan muutoksia ja sosiaalisen käyttäytymisen muutoksia ilmenee vähintään kahdella nimetyllä tavalla seitsemästä. Kohonneen vireystilan ja reaktiivisuuden merkkejä ilmenee vähintään kahdella nimetyllä tavalla kuudesta. Oireet kestävät yli kuukauden, ja häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella. Häiriö on viivästyneesti alkanut, jos kriteerit täyttävä oireisto on havaittavissa vasta kuuden kuukauden kuluttua stressitapahtumasta. 6-vuotiaille ja sitä nuoremmille lapsille on oma diagnostinen kriteeristönsä. Lisäksi on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat: Vuoteen 2013 saakka käytettyyn DSM- IV:ään verrattuna on hyvä panna merkille, että ensimmäisestä kriteeristä on poistettu aiempi jälkiosa, jossa edellytettiin, että reaktiona traumaattiseen tilanteeseen oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu. Oireryhmiin on DSM- 5:ssä lisätty negatiiviset kognitiiviset ja mielialan muutokset. Lisäksi sosiaalisen käyttäytymisen muutokset on siirretty samaan oireryhmään (D). Muutokset ovat kokonaisuutena kuitenkin niin pie-

5 net, ettei DSM:n molempien versioiden rinnakkaiselle käytölle ole estettä. * Tautiluokitus ICD-10:n diagnoosit ovat Suomessa virallisesti käytössä [1, 2], joten niitä sovelletaan ensisijaisesti hoitoyhteenvetoja (epikriisi) ja lausuntoja laadittaessa sekä vastaavissa yhteyksissä. Näyttöön perustuvaa hoitoa koskevissa tutkimuksissa on lähes kaikissa käytetty toistaiseksi DSM-IV:n mukaisia kriteerejä, mutta erot ICD-koodistoon nähden ovat PTSD:n diagnostiikassa toistaiseksi niin pienet, ettei siitä ole haittaa käypää hoitoa arvioitaessa. PTSD:n seulontaa tai ennustettavuutta koskevissa tutkimuksissa on yleensä esiintynyt alkuvaiheen häiriönä ASD eikä ASR. Joissain tutkimuksissa on sovellettu myös niin sanotun osittaisen (partial tai subsyndromal) PTSD:n käsitettä, jolloin diagnoosiin ei ole vaadittu kaikista oireryhmistä diagnostisten kriteerien mukaista oireiden lukumäärää [7]. Asianmukainen hoito on tällaisissa tilanteissa useimmiten aivan samanlainen kuin diagnostiset kriteerit täyttävässä PTSD:ssä, mutta monihäiriöisyyden merkitystä saattaa olla aiheellista painottaa enemmän. ICD-10-luokitukseen sisältyy myös muu määritetty tai määrittämätön reaktio vaikeaan stressiin. Näille reaktioille ei ole annettu diagnostisia kriteerejä, eikä niiden käypää hoitoa käsittelevää tutkimusta ole saatavissa. Jos stressitekijä on ollut luonteeltaan traumaattinen, on todennäköistä, että näiksi reaktioiksi diagnosoitujen tilojen hoidossa voidaan pitkälti noudattaa samoja periaatteita kuin traumaperäisessä stressihäiriössä. PTSD:n myöhäisvaiheessa pitkäaikaisseuraamuksena mahdollisesti esiintyvän persoonallisuuden muutoksen (ICD- 10:n F62.0) hoitoa koskeva tutkimustieto on niin niukkaa, ettei sitä käsitellä tässä suosituksessa. Rajaukset Tässä suosituksessa on päätetapahtumana käytetty diagnostiset kriteerit täyttävän akuutin tai traumaperäisen stressihäiriön (ASD ja PTSD) esiintymistä tai esiintymättömyyttä asianmukaisesti kliinisesti diagnosoituna tai pätevien kyselymenetelmien perusteella arvioituna. Traumaperäisen stressihäiriön kanssa esiintyy samanaikaisesti yleensä muitakin psyykkisiä häiriöitä, joiden esiintyminen tai esiintymättömyys ei vaikuta PTSD:n diagnosointiin eikä tue tai estä kyseisen diagnoosin tekemistä. Monihäiriöisyyden vaikutusta PTSD:n hoitoon käsitellään suosituksessa siltä osin kuin tutkimustietoa on ollut saatavissa ja sinänsä puuttumatta mainittujen muiden häiriöiden ensisijaiseen hoitoon. Suosituksessa ei käsitellä pitkäaikaisen kroonisen traumatisoitumisen psykososiaalisia eikä psykiatrisia seuraamuksia, ellei asianomaisella ole todettu myös diagnostiset kriteerit täyttävää traumaperäistä stressihäiriötä. Suosituksessa käsitellään vain sellaista traumaperäisten stressireaktioiden ja -häiriöiden hoitoa ja ehkäisyä, jonka vaikuttavuutta voidaan arvioida lääketieteellisin tutkimusmenetelmin. Suosituksessa ei käsitellä traumaattisen kriisin hoitoa sellaisen stressitilanteen jälkeen, joka ei ole aiheuttanut asianomaiselle diagnosoitavaa tai epäiltävää stressireaktiota tai -häiriötä. Traumaattisten tilanteiden jälkeen järjestetyn psykososiaalisen tuen ja palvelujen osalta suosituksessa tarkastellaan tutkimuksia, joissa on arvioitu tukitoimien vaikuttavuutta osana lääkinnällisen hoidon kokonaisuutta ja joissa päätetapahtumana on käytetty PTSD:n esiintymistä. Psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämiseen voidaan viitata tilanteissa, joissa niistä saattaa olla kokemuksen mukaan lääketieteellistä hyötyä ASD:n ja PTSD:n ehkäisyssä ja hoidossa. 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 Psyykkisen trauman vaikutuksesta Traumaperäisten stressireaktioiden ja -häiriöiden etiologisena kriteerinä mainittu rasittava, järkyttävä ja poikkeuksellinen traumatisoiva tapahtuma voi käynnistää psyykkisen prosessin, olipa samassa yhteydessä tapahtunut fyysistä vahingoittumista tai ei. Jotta tapahtumalla ja sen psyykkisenä seuraamuksena olevalla stressihäiriöllä olisi todennäköinen syy-yhteys, stressitapahtuman tulee kuitenkin olla kriteerien mukaisella tavalla selvästi tavanomaisesta elämäntapahtumasta poikkeava, yksilön voimavarat ylittävä ja useimmiten kertaluonteinen tai lyhyessä ajassa toistunut. Pitemmän ajan kuluttua toistunut stressitapahtuma voi aiheuttaa stressihäiriön vaikeutumisen tai uusiutumisen. Psyykkisen trauman stressaavuuteen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät [6, 8 10]: järkyttävyyden aste, esimerkiksi * lähiomaisen tai muun läheisen väkivaltainen kuolema, itsemurha tai vahingoittuminen * lapsen väkivaltainen kuolema tai vahingoittuminen * suuri uhrien määrä onnettomuuden tai väkivallan seurauksena * vammojen luonne ja vakavuus (silpoutuminen, palaminen yms.) * uhkatilanteissa kuoleman vaaran todennäköisyys stressitilanteen luonne, esimerkiksi * vaikutusvaiheen pitkä kesto * suuronnettomuuden laajuus * stressitapahtuman yllätyksellisyys * jatkoseuraamusten heikko ennustettavuus stressitapahtuman tyyppi, esimerkiksi * ihmisen toiminnasta aiheutunut tahallinen teko, kuten terrorismi, tai tuottamuksellinen onnettomuus * sota erityisesti siviileihin kohdistuvilta vaikutuksiltaan * erityisesti henkilökohtaista koskemattomuutta ja ihmisarvoa loukkaava teko, kuten raiskaus, pahoinpitely tai kidutus * varoitusjärjestelmän pettäminen ennen tapahtumaa uhriksi joutuneeseen liittyvät tekijät, esimerkiksi * aiemmat mielenterveysongelmat * aiemmat traumaattiset kokemukset * persoonallisuuden ominaisuudet, ikä, kehitystaso ja sukupuoli * sosiaalis-taloudellinen asema ja sosiaalisen verkoston laatu ja laajuus. Epidemiologia Järkyttävien tapahtumien esiintyvyys Suomessa Ulkomaisten arvioiden mukaan kehittyneessä länsimaisessa yhteiskunnassa % väestöstä joutuu elämänsä aikana tilanteeseen, jossa traumaattinen tapahtuma on niin järkyttävä, että se täyttää traumaperäisen stressihäiriön etiologisen kriteerin [9 14]. Suomessa tapahtuu vuosittain lähes fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvaa rikosta, liikenneonnettomuuksissa kuolee tai loukkaantuu noin henkeä ja työtapaturman johdosta vähintään 4 päivän sairausloman saa noin henkeä. Jokin yksittäinen tapahtuma voi olla voimakkaasti stressaava myös muille kuin välittömille uhreille, mutta toisaalta kaikki tapahtumat eivät välttämättä täytä stressihäiriön kehittymisen edellytyksiä. Varovasti voidaan arvioida, että PTSD:n etiologisen kriteerin täyttäviä stressitilanteita sattuu Suomessa vuosittain ainakin ihmiselle. Laajan maahanmuuttajien terveyteen kohdistuvan tutkimuksen mukaan traumatapahtumia esiintyi %:lla pakolaistaustaisista maahanmuuttajista [15]. On arvioitu, että vaikean stressitapahtuman kokeneista enintään %:lle kehittyy traumaperäinen stressihäiriö. Tältä pohjalta arvioituna PTSD:n ilmaantuvuus Suomessa yhden vuoden aikana olisi noin 0,5 %. Yleiset epidemiologiset näkökohdat Joitakin akuutin stressireaktion oireita

7 esiintyy laajamittaisen äkillisen onnettomuuden jälkeen %:lla osallisista [16]. Valtaosalla ne poistuvat itsestään parissa päivässä. Yhdysvalloissa 1990-luvulla tehdyn laajan väestötutkimuksen mukaan [7, 11, 17] traumaperäinen stressihäiriö esiintyy jossain elämänvaiheessa 10,4 %:lla naisista ja 5,0 %:lla miehistä eli keskimäärin 7,8 %:lla ihmisistä. Kymmenen vuotta myöhemmin uusitussa tutkimuksessa keskiarvo oli 6,8 %. Suomessa osuudet ovat arvioitavissa keskimäärin selvästi pienemmiksi. PTSD:n ilmaantuvuus viimeisten 12 kuukauden aikana on eurooppalaisen [14] ja australialaisen [12] laajan kyselytutkimuksen mukaan ollut 1,1 1,3 %. On arvioitu, että traumaperäisen stressihäiriön pisteprevalenssi on ihmisen aiheuttaman laajan stressitapahtuman jälkeen (6 12 kuukautta) % ja luonnononnettomuuden jälkeen %. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua [18, 19] C. Erityisen vaikeiden stressitapahtumien jälkeen ilmaantuvuus voi olla vielä paljon suurempi. PTSD:n yhteydessä monihäiriöisyys on erittäin yleistä [17, 18, 20 22]. Yksilöihin ja pienryhmiin kohdistuvat poikkeuksellisen järkyttävät tapahtumat Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa [14] määritettiin PTSD:n kehittymisen riskisuhde 12 kuukauden aikana mahdollisesti traumaattisten tapahtumien (potentially traumatic events) jälkeen. Riskisuhde sai eri tapahtumissa arvoja 10 5 laskevassa järjestyksessä: kidnappaus raiskaus joutuminen puolison tai avopuolison pahoinpitelemäksi tarkemmin ilmoittamaton yksittäinen tapahtuma tapaturmainen vaikea loukkaantuminen tai kuolema lapsen vakava sairaus. Kaikki mainitut tapahtumat olivat kuitenkin suhteellisen harvinaisia. Tavallisin mahdollisesti traumaattinen tapahtuma oli rakkaan ihmisen odottamaton kuolema (24,6 % tapahtumista, PTSD:n riskisuhde 2,9) ja toiseksi tavallisin kuolleen tai vaikeasti loukkaantuneen ihmisen näkeminen (20,6 % tapahtumista, riskisuhde 1,1). Luonnononnettomuuksissa PTSD:n kehittymisen riskisuhde oli tämän tutkimuksen mukaan 1,0. Yhdysvaltalaisen laajan väestötutkimuksen [17] mukaan huomattavin PTSD:n kehittymisen vaara liittyi raiskaukseen ja muuhun seksuaaliseen väärinkäyttöön ja häirintään sekä erityisesti naisilla fyysisen väkivallan kohteeksi joutumiseen ja aseelliseen uhkaukseen. Väkivallan toistuminen näyttää olleen melko tavallista ja johtaneen myös muihin mielenterveyden häiriöihin. Häiriöille altistavat tekijät Määritelmän mukaan [2] PTSD:n syntyminen ei edellytä mitään erityistä alttiutta, mutta käytännössä on voitu havaita, että jotkin tekijät lisäävät häiriön ilmaantumisen todennäköisyyttä. Niitä voivat olla [9, 14, 17, 23] aiempi mielenterveyden häiriö, joka heikentää kykyä sopeutua stressin vaikutuksiin aiempi stressihäiriö tai stressihäiriön etiologisen kriteerin täyttävän tapahtuman kokeminen aiemmat muut erityisen rasittavat elämänkokemukset elämäntilanne ja oman sosiaalisen verkoston puutteellisuus naissukupuoli häiriön aiheuttaneen stressitapahtuman poikkeavan voimakas vaikutus. Laajat, katastrofaaliset tilanteet Psyykkisten häiriöiden ensisijaisesti traumaperäisen stressihäiriön suurin esiintyvyys on havaittu sellaisissa poikkeustilanteissa, joissa ihminen on joutunut kohtaamaan voimakkaan, useita vuorokausia 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS TAULUKKO 1. Traumaattisten tilanteiden jälkeisten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys [8, 18, 19, 24, 25, 28 30]. Traumaattinen tilanne Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys (%) Tavallinen onnettomuus, ei fyysistä vammaa alle 1 Vakava järkytystilanne (ei fyysistä vammaa) vuoden kuluessa 2 10 Luonnon aiheuttama suuronnettomuus Ihmisen toiminnasta aiheutunut suuronnettomuus Psyykkisen sairastavuuden lisäys noin yhden vuoden aikana luonnon aiheuttaman suuronnettomuuden jälkeen [25] 17 Sotakokemukset (Yhdysvallat, Vietnam) Erittäin vaikeat sotakokemukset, sotavankeus Erityisen vaikea onnettomuus, jossa myös pitkäkestoinen fyysinen stressi (esimerkiksi kaivossortuma, haaksirikko) Pitkäaikainen keskitysleirivankeus 100 voi olla tavallisin mielenterveydellinen seuraamus kertaluonteisen yllättävän stressitapahtuman jälkeen, jossa ei ole syntynyt fyysisiä vammoja. Pysyvään fyysiseen vammautumiseen johtaneen tapahtuman jälkeen masennushäiriöt ovat tavallisimpia. Äärimmäisen, pitkäaikaisen rasituksen seurauksena voi lopulta ilmaantua persoonallisuuden muutos, jossa PTSD saattaa esiintyä välivaiheena. 8 kestäneen, vakavan hengenvaaran aiheuttaneen fyysisen ja psyykkisen stressin. Tällainen tilanne voi esiintyä esimerkiksi kaivosonnettomuudessa ja haaksirikossa, jossa pelastuneiden löytäminen on pahasti viivästynyt [24]. Yhteisötason häiriöitä on katastrofin jälkeen kuvattu esiintyvän eniten sellaisten luonnonkatastrofien yhteydessä, joissa jälkivaiheen sosiaaliset tukitoimet ja jälleenrakennus on laiminlyöty joko köyhyyden tai poliittisten ja hallinnollisten syiden takia [24, 25]. Syyskuun 11. päivän terrorihyökkäys vuonna 2001 ja joulukuun 26. päivän tsunami vuonna 2004 eivät koko väestön tasolla näytä aiheuttaneen erityisen suurta PTSD:n ilmaantuvuutta [19, 26, 27]. Sotakokemukset ja erityisesti sotavankeuskokemukset saattavat lisätä traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyyttä yli 50 %:iin saakka pienillä ryhmillä, joiden stressikokemukset ovat olleet hyvin vaikeat. Suomalaisilla sotavankeina olleilla veteraaneilla traumaperäisen stressihäiriön elinikäinen esiintyvyys lienee ollut noin 10 20/100 [19]. Suomessa ei ole tutkimustietoa sotaan liittyneiden järkytysten vaikutuksesta koko väestön mahdollisiin stressioireyhtymiin. Muut psykiatriset seuraamukset järkytyksistä Vaikka traumaperäinen stressihäiriö on keskimäärin tavallisin suurehkoa joukkoa koskeneen äkillisen järkytyksen psyykkinen seuraamus, yksilötasolla esimerkiksi läheisen yllättävä menettäminen johtaa todennäköisemmin masennustilaan. TAULUKOSSA 1 tarkastellaan kirjallisuudessa olevia arvioita traumaattisen tilanteen jälkeen esiintyvistä mielenterveyden häiriöistä yleensä. Osassa tutkimuksista on käsitelty pelkästään traumaperäistä stressihäiriötä [8, 18, 19, 24, 25, 28, 29]. Etenkin masennushäiriön esiintyminen jossain vaiheessa jo ennen traumaperäisen stressihäiriön ilmaantumista on varsin tavallista [13, 21]. Monihäiriötilanteissa priorisointi on käytännön hoidon kannalta tärkeää. Jotta esimerkiksi masennushäiriöitä ja muita ahdistuneisuushäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti, on usein keskityttävä ensin jo

9 aiemmin ilmaantuneen häiriön hoitoon. On aina syytä muistaa, että järkytysten jälkeen stressioireista kärsivillä on huomattava alttius itsehoitoon alkoholilla. Diagnostiikka Potilaan tutkiminen Akuutti stressireaktio (yleensä 0 3 vuorokautta tapahtumasta): Haastatellaan henkilö lyhyesti häntä rauhoittaen Tehdään erotusdiagnostinen arviointi, jos se on välttämätöntä kiireellistä hoitoa vaativan fyysisen häiriön pois sulkemiseksi. Järjestetään potilaan kuuntelu ja tarvittaessa tiivis seuranta tilanteen edellyttämällä tavalla. Diagnoosi perustuu lääkärin haastatteluun ja anamnestiseen tietoon psyykkisestä traumasta. Diagnostisia apuvälineitä ei tarvita. Akuutti stressihäiriö (alle viikosta 4 viikkoon tapahtumasta): Haastatellaan henkilö lyhyehkösti, ja keskitytään oireyhtymän tyypillisten oireiden selvittämiseen ja pyritään saamaan käsitys myös tälle oireyhtymälle ominaisten dissosiatiivisten oireiden esiintymisestä ja kestosta. Haastattelussa pyritään selvittämään koetun järkytyksen voimakkuutta ja luonnetta sekä mahdollisia traumaperäisen stressihäiriön kehittymiselle altistavia tekijöitä. Tehdään yksinkertainen erotusdiagnostinen harkinta ja arvioidaan mahdollisen monihäiriöisyyden kehittymisen vaara. Varsinaisia diagnostisia apuvälineitä ei yleensä tarvita. Mutta oirekartoituslomakkeita (ks. sähköiset tausta-aineistot) voidaan käyttää diagnoosin tukena ja tarvittaessa laajojen järkyttävien tapahtumien jälkeen seulontamielessä. 2 4 viikon kuluttua stressitapahtumasta tutkimusmenettely lähenee traumaperäisessä stressihäiriössä sovellettavaa tutkimusmenettelyä. (yli 4 viikkoa tapahtumasta): Haastattelun laajuus ja syvällisyys riippuvat potilaan oireista, mutta useimmiten noudatetaan tavallista psykiatrista ensihaastattelukäytäntöä. Käydään läpi oireyhtymän keskeiset oireet ja niiden kehittymisen aikataulu. Itse stressitapahtumaan liittyvien tunteiden kyselyssä on alkuvaiheessa syytä olla varovainen. Tarkempia diagnostisia ja pidempiaikaisia hoitoratkaisuja on syytä tehdä vasta selvästi yli kuukauden kuluttua stressitapahtumasta. Standardoituja oirekartoituslomakkeita (ks. sähköiset tausta-aineistot) voidaan käyttää kliinisen haastattelun tukena. Psykologia konsultoidaan tarvittaessa. Mitään spesifisiä diagnostisia laboratoriotutkimuksia ei voida suositella [16, 28]. Diagnostisten kriteerien täyttyminen Kaikki stressireaktioiden ja -häiriöiden diagnoosit perustuvat sopimuksiin, ja niiden käyttö edellyttää oireyhtymille sovittujen kriteerien täyttymistä. Tämä on potilaalle erityisen tärkeää hoidon asianmukaisuuden ja muun muassa vakuutuslääketieteellisten ratkaisujen kannalta. Muu psykiatrinen diagnoosi ei yleensä estä stressireaktion tai -häiriön diagnoosin käyttöä, koska yleissuosituksen mukaan kaikki kriteerit täyttävät diagnoosit, tautiluokituksessa erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta, voidaan kirjata. Muu psykiatrinen diagnoosi, esimerkiksi masennustila, alkoholin väärinkäyttö tai käytöshäiriö, ei ole näyttö traumaperäisen stressihäiriön olemassaolosta tai lisäperuste sille. Osittaisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä ei ole suositeltavaa käyttää PTSD:n koodia, vaan mieluummin tulee käyttää muun vakavan stressireaktion koodia (F43.8). Tavallinen kriisireaktio ja muu vastaava psyykkinen reaktio, esimerkiksi surureaktio, voidaan kirjata akuutiksi stressireakti- 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 oksi ainoastaan, jos akuutin stressireaktion kaikki kriteerit täyttyvät. Monihäiriöisyys Muiden psyykkisten häiriöiden esiintyminen akuutin stressireaktion ja -häiriön yhteydessä kirjataan, mutta niitä ei ole tarpeen erityisesti etsiä, koska akuutin tilanteen hoitaminen on keskeistä. Jos kyseessä on jo ennen stressitapahtumaa esiintynyt ja hoidossa oleva häiriö, sen hoitoa jatketaan mahdollisesti tehostaen. Useimmiten potilas myös ohjataan mahdollisimman nopeasti takaisin aiempaan hoitosuhteeseensa. Traumaperäisessä stressihäiriössä mahdolliseen monihäiriöisyyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Muuhun psyykkiseen häiriöön sovelletaan yleensä sen hoidosta annettua Käypä hoito -suositusta sellaisenaan ja tutkimus- ja hoitotoimet pyritään keskittämään yhteen yksikköön. Tavallisimpia traumaperäisen stressihäiriön ohella esiintyviä häiriöitä ovat todennäköisessä yleisyysjärjestyksessä [13, 22, 28] erilaiset masennustilat (F32, F33, F34), joita esiintyy jopa %:lla potilaista alkoholin väärinkäyttö tai alkoholiriippuvuus yleistynyt tai muu ahdistuneisuushäiriö taikka elimellisoireinen häiriö lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttö tai riippuvuus niistä jokin persoonallisuushäiriö. Kahdenkin oheishäiriön esiintyminen on tavallista. PTSD-potilaalla on usein ollut jokin muu psyykkinen häiriö jo ennen traumaa [13, 21]. Monihäiriöisyyden arvioinnissa tulee tarvittaessa ottaa huomioon potilaan kulttuuritausta. On jonkin verran tutkimusnäyttöä somatisaatio-oireiden ja depression ilmaisun kulttuurisidonnaisuudesta [31 33]. Erotusdiagnostiikka Psyykkiset häiriöt: yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ilman stressitapahtuman vaikutusta paniikkihäiriö dissosiaatiohäiriö määräkohteiset pelot pitkittynyt masennusreaktio trauman jälkeen sopeutumishäiriöt ja muut reaktiot vaikeaan stressiin stressialtistuksen aiheuttama muun psyykkisen häiriön uusiutuminen katastrofikokemuksen aiheuttama persoonallisuuden muutos (vain erityisen pitkittyneessä stressihäiriössä) Fyysiset syyt, lähinnä autonomista ylivireyttä aiheuttavat eräiden psykoaktiivisten aineiden aiheuttamat myrkytykset kilpirauhasen liikatoiminta adrenaliinin tai kortisolin liikatuotanto stimulanttien käyttö joidenkin psyykenlääkkeiden vieroitusvaihe aivovamma. Erotusdiagnostiikka perustuu pois sulkemiseen, koska varmaa stressihäiriönosoitustestiä ei ole. Tarvittaessa voidaan käyttää soveltuvia oirekartoituslomakkeita (ks. sähköinen tausta-aineisto) ja kliinisen psykologin konsultaatiota [16]. Traumaperäisen stressihäiriön seulonta Traumaperäisen stressihäiriön tunnistamiseksi on kehitetty useita itsearviointiin perustuvia oirekartoituslomakkeita. Kyselylomakkeiden tulee olla lyhyitä ja helposti pisteytettäviä, jotta ne olisivat käyttökelpoisia myös perusterveydenhuollossa. Itse ilmoitettavien traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät saattavat olla käyttökelpoisia traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisessa [34 44] C. Käyttökelpoisia seulontamenetelmiä ovat esimerkiksi Trauma Screening Questionnaire (TSQ) The Impact of Event Scale (IES-22) PTSD -checklist PCL-C. Suositeltava seulonta-ajankohta on aikaisin-

11 taan noin kuukausi trauman jälkeen, koska liian varhainen seulonta antaa liikaa vääriä positiivisia tuloksia [39]. Ks. lisätietoa seuloista myös sähköisestä tausta-aineistosta. Epäiltävän häiriön kriteerien täyttyessä seulontaan tulee liittää lääkärin tekemä kliininen arviointi ja ohjata potilas tarvittaessa tehokkaaseen hoitoon. Rutiinimainen traumaseulonta on suositeltavaa erityisesti suuren häiriöriskin tilanteissa. Yksittäisten pretraumaattisten riskitekijöiden pohjalta ei ilmeisesti voida luotettavasti ennustaa traumaperäisen stressihäiriön kehittymistä [23, 45 47] B. Myöskään akuutin stressihäiriön pohjalta ei ilmeisesti voida luotettavasti ennustaa traumaperäisen stressihäiriön kehittymistä [23, 45 47] B. Oireiden vakavuuden ja luonteen arvioinnissa tulee tarvittaessa ottaa huomioon potilaan kulttuuritausta. Useimmat traumaperäisten stressioireiden kyselyt ovat saatavilla useilla kielillä. Niiden luotettavuudesta eri kulttuureissa on näyttöä [48, 49]. Akuutin stressireaktion ja -häiriön hoito Ensihoito Heti traumatapahtuman jälkeen tai sitä seuraavien vuorokausien aikana toteutettujen interventioiden hyödystä traumaperäistä stressihäiriötä ehkäisevänä toimena ei ole laadukkaita kontrolloituja tutkimuksia [50]. Aktiivisia rutiininomaisia hoitointerventioita tulisi välttää ensimmäisten viikkojen aikana traumasta. Tarpeen mukaisten toimenpiteiden tulisi perustua huolelliseen yksilölliseen arviointiin. Bentsodiatsepiinien käyttöä tulisi välttää. Voimakkaita stressivasteita tulee pyrkiä rauhoittamaan psykososiaalista tukea tarjoamalla [51 55] D. Stressivasteiden rauhoittamiseen tähtäävässä ensivaiheen ja varhaisen jälkivaiheen psykososiaalisessa tuessa ja palveluissa periaatteena on tarjota inhimillinen ja tunkeilematon kontakti tarjota välitön ja jatkuva turva huolehtimalla fyysisistä ja psyykkisistä perustarpeista rauhoittaa emotionaalisesti ylikuormittuneet uhrit vastata uhrien välittömiin tarpeisiin ja huolenaiheisiin käytännöllisillä neuvoilla varmistaa yhteys perheeseen, luonnolliseen sosiaaliseen tukiverkostoon ja paikallisiin auttamisjärjestelmiin tarjota tietoa stressireaktioista tukea adaptiivisia selviytymiskeinoja yhdistää uhrit käytettävissä oleviin tukipalveluihin myös mahdollisen jatkohoidon tarpeita ajatellen helpottaa pelastustoimintoja ja somaattista ensihoitoa. Soveltamiskelpoisia lisäohjeita on lisäksi seuraavissa linkeissä: Psykologisen ensiavun periaatteista katastrofin yhteydessä [56], ks. sähköinen tausta-aineisto. Alkuvaiheen toimintaohjeista ks. Lääkärin käsikirjan artikkeli Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö, kohta Psykologisen ensiavun yleisiä periaatteita [16]. Jatkohoito (lääketieteellinen interventio) Järkyttävän tapahtuman jälkeen tarvittava psyykkinen huolto jakautuu terveydenhuoltohenkilöstön vastuulla olevaan psyykkiseen jälkihoitoon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoamaan psykososiaaliseen tukeen ja palveluihin [28, 57, 58]. Yksilöt, joiden on jo varhaisessa jälkivaiheessa todettu kärsivän vakavista stressioireista, ohjataan terveyskeskuksen tai työterveyshuollon hoitoon ja kriisiryhmän tuen piiriin. Heille tehdään yleislääkärin tutkimus edellisessä luvussa kuvatulla tavalla ja aloitetaan tarvittaessa kriisiterapeuttinen keskusteluhoito [16]. Niukemmin oireileville järjestetään mahdollisuus päästä halutessaan nopeasti tutkimukseen ensisijaisesti omaan terveys- 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 keskukseensa ( watchful waiting ), mutta lääketieteellistä hoitoa ei tarjota aktiivisesti, jotta vältettäisiin luonnollisen toipumisen epätarkoituksenmukainen lääketieteellistäminen [39]. Lääkehoitoon suhtaudutaan tässä vaiheessa pidättyvästi. Unihäiriöissä voidaan käyttää lyhytaikaisesti nukahtamislääkkeitä tai lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiineja. Muutoin bentsodiatsepiineja on syytä välttää, koska riippuvuuden kehittyminen voi stressihäiriöpotilailla olla tavanomaista herkempää. Ei myöskään ole näyttöä siitä, että bentsodiatsepiinit suojaisivat traumaperäisten oireiden kehittymiseltä [7, 59]. Masennuslääkityksen aloittaminen saattaa olla jo tässä vaiheessa tarpeellista. Akuutissa vaiheessa aloitetulla propranololihoidolla ei ilmeisesti ole vaikutusta myöhemmän psyykkisen traumaperäisten oireilun ehkäisyssä [60 63] B. Akuutissa vaiheessa annettu hydrokortisonihoito saattaa estää PTSD:n ilmaantumista tai lievittää sen oireita, mutta asia edellyttää lisätutkimuksia [64]. Psykososiaalinen tuki (psykososiaalinen interventio) Psykososiaalinen tuki ja palvelut sisältävät kaiken sen toiminnan, joka järjestetään, jotta yhdyskuntaonnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun erityistilanteen ihmisiin kohdistuvia seuraamuksia voidaan rajoittaa ja tapahtuman aiheuttaman psyykkisen stressin seurauksia torjua ja lievittää [27, 51, 58]. Suojan ja käytännön avun tarjoaminen ovat ensisijaisia toimia. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstön vastuulla on pääosa tähän kokonaisuuteen kuuluvasta psyykkisestä ensiavusta ja hoidosta. Myös muiden ammattialojen henkilöstön toiminnalla voi olla keskeinen merkitys traumaattisten häiriöiden ja liitännäisongelmien ehkäisemisessä. Hyviä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia psykososiaalisen tuen terveydellisestä merkityksestä ei kuitenkaan ole käytettävissä [65]. Psykososiaalisen tuen vastaanottamiseen ohjaamista on käsitelty edellä ensihoidon kohdalla. Myös suuronnettomuuksia pienemmissä onnettomuuksissa eri auttajaorganisaatioiden järjestämä kriisituki voinee korvata osan mielenterveyden ammattihenkilöiden antamasta kriisiterapeuttisesta keskusteluhoidosta. Hyvä toimintamuoto voi olla myös ohjattu vertaistuki. Inhimillisen tuen tarjoaminen, traumaattisen tapahtuman kokeneen kuunteleminen ja hänen yksilöllisten tarpeittensa selvittäminen ovat paikallaan jo heti tapahtuman jälkeen. Asianmukainen ja selkeä tiedottaminen tapahtuneesta, odotettavissa olevista ongelmista ja käytettävissä olevista tukipalveluista edistää psykososiaalista toipumista. Niille, jotka haluavat puhua kokemuksistaan, tulee järjestää siihen mahdollisuus. Traumaperäisen stressihäiriön ehkäisy Traumaattisten tilanteiden uhrien enemmistön psyykkistä ennustetta parantanevat eniten jo alusta alkaen tehokkaasti järjestetty laaja-alainen psykososiaalinen tuki ja siihen liittyvät palvelut [27, 57, 66]. Altistusta sisältävä kognitiivinen käyttäytymislyhytpsykoterapia saattaa vähentää traumaperäisen stressihäiriön ilmaantumista [67, 68] C. Kertaistuntona toteutettava psykologinen jälkipuinti ei ehkäise traumaperäistä stressihäiriötä [68 73] A. Hoidon kannalta se on myös riittämätön ja saattaa johtaa stressioireiden lisääntymiseen [69 71]. Traumaperäisen stressihäiriön hoito Yleiset periaatteet ja hoidon porrastus Huolellinen diagnostiikka ja mahdollisten samanaikaisten fyysisten vammojen tutkimus ja hoito sekä tiedon antaminen tutkittavalle löydöksistä ovat jo itsessään myös psykososiaalista tukea antava hoidollinen interventio.

13 Alkuselvittelyihin tulee varata riittävästi aikaa, jotta traumaattinen kokemus voidaan käydä tutkittavan kanssa rauhassa läpi. Jos potilaan on vaikea tai mahdoton puhua trauman yksityiskohdista ensikäynnillä, se tulee hyväksyä. Lieviä ja 1 2 kuukautta kestäneitä häiriöitä voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa tai somaattisten vammojen hoidosta vastaavassa yksikössä psykiatristen konsultaatioiden tuella [74]. Psyykkisen trauman alkuhoitoa on myös asianmukaisesti annettava somaattinen hoito ja kuntoutus sekä sen varmistaminen, että trauman uhri on mahdollisuuksien mukaan tutussa ja turvallisessa ympäristössä, että hänen fyysisistä tarpeistaan huolehditaan ja että hänellä on mahdollisuus pitää yhteyttä läheisiinsä. Tarpeellinen seuranta ja keskustelumahdollisuus kriisiapuun perehtyneen henkilöstön (esim. terveyskeskuksen tai työterveyshuollon henkilökunnan tai seurakunnan kriisiryhmän) kanssa tulee järjestää. Tämä on merkityksellistä paitsi lieväoireisten potilaiden hoitointerventiona myös sellaisten tapausten havaitsemiseksi, joissa stressireaktiot ovat kehittymässä traumaperäiseksi stressihäiriöksi. Erityisryhmien, kuten lasten ja jo ennen traumaa vakavasti fyysisesti tai psyykkisesti sairaiden, mahdolliset erityistarpeet tulee ottaa huomioon. Toimintakyvyn vaikean heikkenemisen aiheuttavat, pitkittyvät ja huonosti hoitoon reagoivat stressihäiriöt tulee ohjata psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Hoito toteutetaan yleensä avohoitona. Monihäiriöisyys, toimintakyvyn hyvin huomattava heikkeneminen tai erityisen vaikeat, kuten dissosiatiiviset tai psykoottistasoiset oireet, saattavat joskus edellyttää tutkimusta ja hoidon aloitusta sairaalassa. Jos potilaalla esiintyy samanaikaisesti muita mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta tai päihderiippuvuutta, ne tulee ottaa huomioon. Potilaalla jo ennen traumaattista tapahtumaa ollut muu psyykkinen häiriö tulee yleensä hoitaa ensisijaisena ennen traumaperäiseen stressihäiriöön kohdennettua erityistä psykoterapiaa. Hoidossa ensisijaista on hoitosuhde, johon kuuluu psykoterapeuttinen elementti [12, 66, 64, 74]. Psykoterapiat ja lääkehoito täydentävät toisiaan. Hoitomuoto psykoterapia tai lääkehoito tai niiden yhdistelmä tulisi valita yksilöllisesti ja siten, että otetaan huomioon oireiden vaikeusaste ja kesto sekä potilaan toiveet. Psykoterapeuttinen hoito Traumaperäistä stressihäiriötä voidaan hoitaa useiden psykoterapiamuotojen avulla [75, 76]. Satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa on tutkittu traumakeskeistä ja ei-traumakeskeistä kognitiivista käyttäytymispsykoterapiaa (KBT), EMDRterapiaa (ks. sähköinen tausta-aineisto), stressinhallintaan tähtääviä psykoterapioita, psykodynaamista psykoterapiaa, hypnoosihoitoa sekä tukea antavaa neuvontaa [75, 77]. Traumakeskeiset psykoterapiamuodot ovat ilmeisesti vaikuttavampia kuin traumaan fokusoitumattomat [75]. Traumakeskeinen KBT voidaan toteuttaa myös ryhmämuotoisena [78] C. Traumakeskeiset psykoterapiat, kuten traumakeskeinen KBT ja EMDR, ovat ilmeisesti tehokkaita traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttisia hoitomuotoja, kun oireet ovat jatkuneet 3 kuukautta tai pidempään [75, 79 84] B. Tutkimusnäyttöä psykodynaamisen psykoterapian, tukea antavan neuvonnan ja hypnoosihoidon vaikuttavuudesta traumaperäisessä stressihäiriössä on niukasti satunnaistetussa kontrolloidussa asetelmassa [77]. Vaikuttavia psykoterapiamuotoja tulee tarjota traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsiville, joille alkuvaiheen tavanomainen hoito ei ole riittänyt. 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 Lääkehoito Lääkehoidon tavoitteena on lievittää oireita ja parantaa toimintakykyä niin, että potilas voi palata tavanomaisiin toimiinsa. Lääkehoitoa tulee harkita, jos potilas ei ole motivoitunut psykoterapiaan tai vaste siihen jää puutteelliseksi. Lääkehoitoa valitessa tulee ottaa huomioon muut samanaikaiset somaattiset ja psyykkiset sairaudet ja niiden vaatima hoito. Masennuslääkkeet Masennuslääkkeillä voidaan lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita [85, 86] A, ja masennuslääkitys on suositeltava ensilinjan lääkehoito traumaperäisessä stressihäiriössä. Masennuslääkehoito aloitetaan pienellä annoksella ja sitä suurennetaan asteittain [39]. Masennuslääkehoidon seurannassa ja mahdollisten haittavaikutusten huomioinnissa voidaan noudattaa masennuksen hoidon yhteydessä käytettyjä periaatteita. Ks. lisätietoja Käypä hoito -suosituksesta Depressio. SSRI-lääkkeistä paroksetiinin ja sertraliinin vaikuttavuus traumaperäisen stressihäiriön hoidossa on osoitettu satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimusasetelmassa [85]. Fluoksetiinin osalta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia [86]. SNRI-lääke mirtatsapiinista saattaa olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa [87, 88, 89] C, ja se soveltuu väsyttävän vaikutuksensa vuoksi hyvin myös unihäiriöistä kärsiville. SNRI-lääke venlafaksiini saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita yhtä tehokkaasti kuin sertraliini [90 95] C. Trisyklisistä masennuslääkkeistä amitriptyliiniä on tutkittu satunnaistetussa lumekontrolloidussa asetelmassa [96, 97] ja verrattu fluoksetiiniin [98]. Sitä voitaneen käyttää vaihtoehtona potilaille, joille SSRI-lääkkeet eivät sovi, mutta tällöin edellytetään erittäin varovaista annoksen suurentamista ja haittavaikutusten seuraamista. Masennuslääkitystä tulisi jatkaa vasteen saavuttamisen jälkeen vähintään 12 kuukautta [12, 39], ja se pitää lopettaa annosta asteittain pienentäen kuten masennuksen hoidossa. Ks. Käypä hoito -suositus Depressio. Bupropionista [99] ei ole ollut hyötyä traumaperäisen stressihäiriön lisähoitona. Bentsodiatsepiinit ja muut anksiolyytit Bentsodiatsepiineista ei niukan tutkimusnäytön perusteella ole hyötyä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa [59]. Joissakin tilanteissa niillä voidaan kuitenkin lyhytaikaisesti lievittää tuskaisuutta ja ahdistuneisuutta. Pitkäaikaiskäytössä lääkeriippuvuuden riski on huomattava. Pregabaliinia ei ole tutkittu satunnaistetuin kontrolloiduin tutkimuksin traumaperäisen stressihäiriön hoidossa [100]. Traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivien unettomuutta tulee ensisijaisesti hoitaa unettomuuden yleisten hoitoperiaatteiden mukaisesti. Ks. lisätietoja Käypä hoito -suosituksesta Unettomuuden hoito. Pratsosiinia on tutkittu vaikeaan traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvien painajaisunien hoidossa, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia [101]. Psykoosilääkkeet Osa psykoosilääkkeistä saattaa yhdistettynä muuhun psyykenlääkitykseen [102, 103] C tai monoterapiana [86, 102, 104] C lievittää vaikean traumaperäisen stressihäiriön oireita. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia on tehty olantsapiinista ja risperidonista [102]. Aripipratsolia [105], ketiapiinia [106, 107] ja tsiprasidonia [108] on tutkittu traumaperäisen stressihäiriön hoidossa, mutta tutkimusten potilasmäärät ovat olleet pieniä. Psykoosilääkkeitä harkittaessa erikoislääkärin konsultaatio on aiheellinen. Lääkehoidon kesto arvioidaan yksilöllisesti.

15 KUVA 1. Psykososiaalisen tuen ja palvelujen periaate. Lähde: Castrén M, Ekman S, Martikainen M, Sahi T, Söder J (toim.) Suuronnettomuusopas. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2006, s Julkaistaan Kustannus Oy Duodecimin luvalla. Psykoosilääkkeitä ei niukan näytön vuoksi suositella ensilinjan valmisteiksi. Mielialaa tasaavat lääkkeet Osasta mielialan tasaajia saattaa olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa [86, 109, 110] C. Niukan näytön vuoksi niitä ei kuitenkaan suositella ensilinjan valmisteiksi. Mielialan tasaajia harkittaessa erikoislääkärin konsultaatio on aiheellinen. Muut hoitomuodot Sähköhoitoa on tutkittu avoimessa asetelmassa vaikean traumaperäisen stressihäiriön hoidossa [111]. Transkraniaalisesta magneettihoidosta on yksi 30 potilaan tutkimus [112]. Ryhmämuotoisesta musiikkiterapiasta vaikeisiin oireisiin on tehty yksi pieni tutkimus [113]. Näistä hoitomuodoista tarvitaan lisää tutkimusta, ennen kuin niistä voidaan antaa suositusta. Psykososiaalinen tuki Psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen perustuu pyramidin tavoin porrastuvaan rakenteeseen (KUVA 1). Lähes kaikki äkilliselle traumaattiselle tapahtumalle altistuneet kuuluvat oman ja luontaisten sosiaalisten verkostojen avun piiriin. Ammat- 15

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 ti- ja muiden auttajien antaman tuen tarve määräytyy trauman ja oireiden vakavuuden perusteella. Pieni osa altistuneista tarvitsee kriisipsykiatrisia ja -psykologisia palveluja [57, 58]. Heti traumaattisen tapahtuman jälkeen aloitettua psykososiaalisen tuen ja palvelujen tarjoamista jatketaan tarpeen mukaan. Tukea annetaan myös niille, joille on jo aloitettu diagnosoidun traumaperäisen stressihäiriön lääketieteellinen hoito. Stressinhallinnan kokonaisuuteen kuuluvilla toimilla ehkäistään traumaperäisen stressihäiriön oireiden ilmaantumista tai vaikeutumista. Psykososiaaliseen tukeen kuuluvia toimenpiteitä suuronnettomuuden jälkivaiheessa ovat muun muassa [27, 57] laaja-alainen tiedottaminen tapahtuneesta, hoitomahdollisuuksista, sosiaalisista palveluista, asumisympäristön järjestelyistä yms. tilanteesta selviytymisessä välttämättömien palvelujen järjestäminen ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisen verkoston tukeminen, yhteisön toimintojen palauttaminen ja perheiden yhdistäminen vertaistukitilaisuuksien järjestäminen ja niihin osallistumisen tukeminen vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan tukeminen ympäristötuhotapauksissa korjaus- ja jälleenrakennustoiminnan nopea aloittaminen poikkeustilanteen edellyttämän erityisen sosiaalisen ja oikeudellisen neuvonnan järjestäminen. Psykososiaalisen tuen lääketieteellistä vaikuttavuutta ei ole mahdollista tutkia kontrolloiduin lääketieteellisin menetelmin. Havainnoivien tutkimusten perusteella tiedetään, että mielenterveyden ongelmat ovat yhteydessä muun muassa sosiaalisten tukitoimien vähäisyyteen, pelastustoimien vaikeuteen ja ihmisten laajaan evakuoimiseen [24, 25, 114, 115]. Traumaperäisen stressihäiriön hoito eri elämänvaiheissa ja erityistilanteissa Lapset ja nuoret (PTSD) voidaan diagnosoida kaikenikäisillä lapsilla, mutta tutkimustieto aiheesta on alle 7-vuotiaiden osalta niukkaa [116]. Traumaperäiseen stressireaktioon ja -häiriöön liittyy myös lapsilla ja nuorilla trauman uudelleen kokemisen, välttämisen, herkistymisen ja ylivireyden oireita. Diagnostisten oireiden lisäksi leikki- ja esikouluikäisten traumaattinen leikki sisältää toistuvia ja rituaalimaisia piirteitä. Nuorilla ylivireysoireet saattavat sisältää impulsiivista riskikäyttäytymistä [117]. Lapsille ja nuorille ei ole suositeltavaa järjestää yhden istunnon jälkipuintia heti traumaattisen kokemuksen jälkeen (3 vuorokauden kuluessa), koska se ei ilmeisesti ehkäise PTSD-oireilua [ ] B. Sen sijaan sekä vanhemmille että lapsille tulee tarjota empaattista ja käytännöllistä tukea sekä tietoa traumasta ja sen seurauksista. Lapsille annettavassa tuessa tulee myös huomioida heidän kehitysvaiheensa. Edelleen suositellaan lapsen oireilun ja sopeutumisen seurantaa sekä huolellista yksilöllistä arviointia yhdessä vanhempien kanssa [ ]. Tutkimustieto joukkomittaisen trauman jälkeisten oireiden seulomisen tehokkuudesta PTSD:n kehittymisen ennustajana lasten osalta on ristiriitaista. Ks. lisätietoa sähköisestä tausta-aineistosta. Yksittäisissä tapauksissa seulonnan avulla voidaan löytää lapsia ja nuoria, jotka kärsivät akuutista stressihäiriöstä tai ovat vaarassa sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön. PTSD:n oireet ja niiden muutokset tulee arvioida osana huolellista yksilöllistä seurantaa [117, 122]. Suomennettu lasten CRIES-oirekartoituskysely on sähköisessä tausta-aineistossa. Traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymispsykoterapia on ilmeisesti tehokas

17 traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto 7 18-vuotiailla trauman kokeneilla lapsilla ja nuorilla [ ] B. Rutiinimainen tuki on riittämätön eikä vähennä traumaperäisen stressihäiriön oireita. Aktiivisen kuuntelun, stressinhallinnan tai rentoutuksen tehokkuudesta ei ole näyttöä. Leikkiterapian tai psykodynaamisen terapian vaikuttavuudesta PTSD:n hoidossa lapsilla ei ole tehty satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia [124, 125]. Yli 7-vuotiaille lapsille, joilla on vakavia traumaperäisiä stressioireita ja traumaa seuranneen kuukauden aikana alkanut PTSD, suositellaan 8 9 istunnon kognitiivista käyttäytymispsykoterapiaa [ ] B, [39]. Myös kroonisesta PTSD:stä kärsivien lasten hoidossa suositellaan kognitiivista käyttäytymispsykoterapiaa. Sen pituus ja sisältö räätälöidään lapsen kehitystason ja traumaolojen mukaan [123, 126]. Ikäkauteen sovellettua EMDR-terapiaa suositellaan lapsille ja nuorille, joilla on diagnosoitu traumaperäinen stressihäiriö [ ] B. Terapiaa voidaan käyttää sekä yksittäisen trauman että kroonisen traumatisoitumisen aiheuttaman oireyhtymän hoidossa. EMDR:n käyttöä ei suositella trauman akuuttivaiheessa [117, 120, 127, 128]. Tutkimuksia lasten ja nuorten PTSD:n hoidon vaikuttavuudesta tarkastellaan sähköisessä tausta-aineistossa. Lasten ja nuorten PTSD:n hoitoon ei suositella lääkitystä [117]. Jos oireyhtymä on vaikea eikä psykoterapeuttinen interventio ole tuottanut tulosta, lääkehoitoa voidaan harkita. Jos lääkehoitoon päädytään, SSRI-lääkitys on ensisijainen vaihtoehto [ ]. Tällöin tulee ottaa huomioon seurantaohjeet, joita on esitetty muun muassa alaikäisten masennuksen hoidon osalta. Ks. Käypä hoito -suositus Depressio. Ikääntyneet Traumaperäisen stressihäiriön yleistä esiintyvyyttä ikääntyneillä on tutkittu niukasti, koska heitä koskevat tutkimukset kohdistuvat enimmäkseen sotaveteraaneihin [11]. Ikääntymistä ja traumaoireita tarkastellaan sähköisessä tausta-aineistossa. Riittävän tutkimusnäytön puuttuessa ikääntyneiden hoidossa suositellaan sovellettavaksi aikuisväestön hoidon periaatteita [133]. Arvioinnissa on syytä selvittää erityisen huolellisesti myös somaattinen terveydentila ja huomiota on kiinnitettävä psykososiaaliseen ympäristöön ja yleiseen kykyyn selviytyä päivittäisistä perustoimista. PTSD:n oireista kärsivien ikääntyneiden oireet mahdollisesti lievittyvät, kun kognitiiviseen terapiaan yhdistetään virtuaalinen altistaminen alkuperäisiä olosuhteita vastaaville tilanteille. Terapia tulee yhdistää ikäspesifiseen, narratiiviseen koko elämänkaaren käsittävään lähestymistapaan [134, 135] C. Moniammatillisen tiimin antama hoito perusterveydenhuollossa näyttää vähentävän depression oireita yhtä paljon kuin tavanomainen hoito niillä ikääntyneillä, joilla on samanaikaisesti depressio ja traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) [136] B. Myös lääkehoidon osalta suositukset ovat ikääntyneiden osalta samat kuin muun aikuisväestön. Ikääntyneiden mahdollisesti huonontunut lääkkeiden sietokyky tulee ottaa huomioon lääkkeitä määrättäessä. Työterveyshuolto Työterveyshuollolla on usein keskeinen rooli työssä tapahtuneiden trauma-altistusten jälkeisten tukitoimien järjestämisessä ja lääketieteellisen hoidon käynnistämisessä [137]. Tämä tulee ottaa huomioon erityisesti työssään runsaasti trauma-altistusta saavalla henkilöstöllä, kuten poliiseilla, pelastajilla, fyysisesti vaarallisissa työtehtävissä olevilla yms. Työterveyshuoltoon on hyvä sisällyttää konkreettista vertaistukea ja hoidon elementtejä yhdistävien tukitoimien kehittämistä. Ehkäisevien interventioiden merkityksestä 17

18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 18 muun muassa poliisityössä on niukasti tutkimustietoa [138]. Suuronnettomuuden uhrit Laajan, vuosina tehtyjä tutkimuksia käsittelevän katsauksen [18] mukaan PTSD:n esiintyvyys on vuoden kuluessa tapahtuman jälkeen ollut aikuisikäisillä välittömillä uhreilla ihmisen aiheuttamissa onnettomuuksissa keskimäärin % ja luonnononnettomuuksissa %. Toissijaisilla uhreilla PTSD:n esiintyvyys on vastaavasti ollut vuoden aikana 5 10 % [18, 19] C. saattaa vuoden kuluttua tapahtumasta esiintyä %:lla onnettomuudessa mukana olleista. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua [18, 19] C. Suomalaisista suuronnettomuuksista Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen jälkeen vuonna 1976 uhriperheiden lapsista 24 % ja aikuisista 26 % ohjattiin psykiatrisiin tutkimuksiin, mutta mahdollisesti tehdyt diagnoosit eivät ole tiedossa [139]. Tsunamikatastrofin jälkeen kotimaahan evakuoitujen uhrien mielenterveyspalvelujen tarve lisääntyi kaltaistettuun vertailuaineistoon verrattuna seuraavan vuoden aikana noin 10 prosenttiyksikköä, mutta PTSD:n osuus heidänkään häiriöistään ei ole tiedossa [27]. Katastrofaalisten onnettomuuksien jälkeen psykososiaalisen tuen ja palvelujen sekä erityisesti vapaaehtoisten auttajien osuutta joudutaan korostamaan, koska ammatillisesti koulutettuja auttajia ei ole riittävästi. Eniten mielenterveyshaittoja syntyy, jos sosiaalinen tuki lyödään täysin laimin [25]. Psykososiaalisten tukitoimien vaikuttavuutta on tutkittu niukasti. Käytännön kokemuksen mukaan niistä saattaa kuitenkin olla apua uhreille [58, 140]. Psykososiaalisten tukitoimien järjestäminen Kauhajoen kouluampumisonnettomuuden jälkeen kuvataan sähköisessä tausta-aineistossa. Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja kidutetut Pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on runsaasti traumaattisia sota- ja vainokokemuksia. Suomalaisen tutkimuksen mukaan % pakolaistaustaisista maahanmuuttajista oli nähnyt väkivaltaisen kuoleman [15]. Kansainvälisten tutkimusten mukaan PTSD:n esiintyvyys on aikuisilla pakolaisilla keskimäärin 9 31 % [32, 141, 142] ja turvapaikanhakijoilla % [143, 144]. Kognitiiviset psykoterapiat, kuten traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymispsykoterapia (KBT) ja narratiivinen altistusterapia (NET), ilmeisesti vähentävät traumaperäisen stressihäiriön vakavuutta aikuisilla pakolaisilla [ ] B. Psykoterapiaa voidaan antaa myös tulkin välityksellä. Kidutus on kielletty kansainvälisin sopimuksin, mutta sitä esiintyy noin 100 maassa. Sitä käytetään sodankäynnin osana, ja sen tavoitteena ovat vastustajan pelottelu, tiedon hankkiminen ja psyykkisen ja fyysisen kivun tuottaminen [143, 144]. Systemaattinen kidutus on yhteydessä PTSD:n suureen esiintyvyyteen [144, 150], mutta raportoidut luvut kidutettujen poliittisten vankien osalta vaihtelevat kulttuurin ja mittaustavan mukaan [151, 152]. YK:n Istanbul-protokolla kokoaa suosituksia uhrien tutkimisesta. Kognitiivinen käyttäytymispsykoterapia, erityisesti kulttuurisensitiivinen psykoterapia ja narratiivinen altistusterapia (NET), saattaa vähentää traumaperäistä stressihäiriötä tai sen oireita kidutuksen uhreilla. Moniammatillisten yhdistelmähoito-ohjelmien vaikuttavuudesta traumaperäisten stressioireiden lieventämisessä kidutuksen uhreilla ei ole saatavissa satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia [151, ] C. Terapian ja kuntoutuksen vaikuttavuutta koskevia tutkimuksia esitellään sähköisessä tausta-aineistossa. Auttajat Auttajilla PTSD:n esiintyvyys saattaa olla suurempi kuin väestöllä keskimäärin [157, 158].

19 Erilaisten auttajaryhmien todennäköisyys saada traumaperäinen stressihäiriö on jonkin verran suurempi kuin keskiväestön, mutta se vaihtelee hyvin paljon tehtävän luonteen ja psyykkisen rasituksen asteen mukaan [ ] C. Auttajien ja muiden erityisryhmien käyttöön on kehitetty laajojakin stressinhallintaohjelmia (Critical Incident Stress Management, CISM), muta niiden tehokkuutta nykymuodossaan ei ole vielä riittävästi tutkittu. Tähänastinen tutkimusnäyttö CISM:n kyvystä ehkäistä traumaperäisen stressihäiriön kehittymistä auttajilla on ristiriitaista. Eräissä tutkimuksissa ohjelman joihinkin osiin on havaittu liittyneen jopa stressioireiden lisääntymistä [52, ]. Ryhmätasolla satunnaistettuja vaikuttavuustutkimuksia CISM:ään kuuluvista purkukeskustelusta (defusing) ja jälkipuinnista (debriefing) on auttajilla tehty hyvin niukasti. Ks. jäljempää Kriisinhallintatyössä olevat [164, 165] C. Niissä suomalaisissa organisaatioissa, joissa mainittuja ohjelman osia on sovellettu, osallistujien enemmistö on ollut tyytyväinen saamaansa henkiseen apuun, mutta vaikutusta PTSD:n oireiden ilmaantumiseen ei ole tutkittu kontrolloidusti [ ]. CISM:n rutiinimaista käyttöä auttajien stressiperäisten oireiden ehkäisyssä ei suositella, vaan tarvittavat toimet on syytä ennakoida ja järjestää tilanteen mukaan. Auttajiin voidaan soveltaa yksilöllisesti yleisiä traumaperäisen stressihäiriön varhaisvaiheen tuen ja hoidon periaatteita [52]. Työn kuormittavuuteen ja hallintaan tulee kiinnittää huomiota niin, että henkilöstön määrä ja koulutus ovat riittävät. Erityisissä työtehtävissä olevat Sotilaat Irakissa ja Afganistanissa vuosina palvelleista yhdysvaltalaissotilaista, jotka evakuoitiin terveyssyiden takia, noin 7 % evakuoitiin psykiatrisista syistä, ensisijaisesti masennushäiriön, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tai traumaperäisen stressihäiriön takia [13]. Terveyssyistä evakuoitujen määrän voidaan arvioida olleen noin 5 6 % vuosittaisesta kokonaisvahvuudesta. PTSD:n pisteprevalenssi on yhdysvaltalaissotilailla viimeaikaisten konfliktien jälkeen ollut 4 17 % [169]. Vuosina Veterans Affairs Health Care Systemin palvelujen puoleen kääntyneistä yhdysvaltalaisveteraaneista 25 % sai psykiatrisen diagnoosin ja 52 %:lla heistä se oli PTSD [170]. Englantilaisista Irakissa ja Afganistanissa palvelleista sotilaista 4 % oireili traumaperäisen stressihäiriön oirein. Alkoholin haittakäyttöä esiintyi 13 %:lla ja muita tavanomaisia mielenterveyden häiriöitä 20 %:lla. Vuosien 2003 ja 2009 välillä mielenterveyden häiriöiden esiintyvyydessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia [171]. Jatkosodan aikana Suomessa noin 2,2 % sotaan osallistuneista taistelijoista joutui psykiatriseen sairaalahoitoon ja noin viidenneksellä heistä oli diagnoosina reactio psychogenea [172]. Myöhemmistä sotakokemuksiin syy-yhteydessä olevista mielenterveyden häiriöistä kärsineiden lukumäärästä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa. Sotilaiden ASD:n ja PTSD:n hoidossa olennaisia ovat nopea diagnosointi ja intervention käynnistäminen, tavoitteellisuus sekä hoidon toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan läheisyysperiaatteella ja evakuointia välttäen [13, 172]. PTSD:n ilmaantumiseen sodan jälkeen vaikuttavat voimakkaasti kansalaisten yleinen asenne käytyyn sotaan ja sen veteraaneihin ja jossain määrin myös henkilövahinkojen korvauspolitiikka. Kriisinhallintatehtävissä olevat (aiemmin rauhanturvaajat) PTSD:n esiintyvyys on kriisinhallintatehtävissä olevilla yleensä pienempi kuin väestöllä keskimäärin, mikä liittynee hyviin valinta- ja koulutusmenetelmiin. Erityistilanteissa ja muun muassa yllättäviin 19

20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 20 taistelutoimiin joutumisen yhteydessä voi kuitenkin ilmaantua runsaasti reaktiivisesti alkaneita häiriöitä [159]. Nimenomaan rauhanturvaajille poikkeavanlaatuista stressiä koituu rajoituksista, jotka aiheutuvat tehtävän määrityksestä, koska heillä ei useinkaan ole lupaa puuttua havaitsemaansa taistelutoimintaan tai siviileihinkään kohdistuvaan väkivaltaan. Suomalaisille vuosina palvelleille rauhanturvaajille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan PTSS-10-testin perusteella 1,3 %:lla normaalin sitoumusajan palvelleista ja 2,7 %:lla palveluksen keskeyttäneistä oli varma PTSD, kun oireiden esiintymistä kysyttiin viimeisen kuukauden ajalta. Selvä enemmistö yhdisti oireilunsa alkamisen vasta rauhanturvaamispalveluksen jälkeiseen stressitapahtumaan [160]. Mielenterveyspalveluja, yleislääkäritasoiset palvelut mukaan luettuina, oli keskimäärin 13,5 vuoden seuranta-aikana käyttänyt ensin mainitussa ryhmässä 4,4 % ja jälkimmäisessä 8,0 %. Käytettävissä olevien, lähinnä Skandinaviaa koskevien, tietojen perusteella PTSD:n esiintyvyys on suomalaisilla ollut erittäin pieni [160]. Rauhanturvaamistehtävän päättyessä järjestetyllä debriefingillä ei ole ollut erityistä vaikutusta PTSD:n sekundaaripreventiossa. Kriisinhallintatyön päättymisen jälkeen järjestettävällä lyhyellä interventiolla on kuitenkin mahdollista jonkin verran vähentää myöhempiä psyykkisiä oireita samoissa ammattitehtävissä jatkavassa joukossa, eikä se lisää stressioireita [164, 165] C. Kriisinhallintatyössä on keskeistä nopea tilanteeseen puuttuminen (purkukeskustelut) ja tarvittaessa jatkuvammankin keskusteluavun järjestäminen. Palveluksen päätyttyä tulisi olla mahdollisuus käyttää terapeuttina tai tukijana palvelusolosuhteet hyvin tuntevaa henkilöä, ja tukea tulisi antaa tarvittaessa myös läheisille. Palveluksen aikana voi tulla eteen tilanteita, joissa omankielistä ammattiapua ei ole saatavissa. Tunteista ja koetuista oireista tulisi olla mahdollista puhua omalla äidinkielellä. Kuntoutustarpeen ja työkyvyn arviointi Yleisiä näkökohtia Lääketieteellisen tai psykososiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta ei ole tutkimusnäyttöä [12, 173, 174]. Hoidon ja kuntoutuksen ajallinen raja on traumaperäisessä stressihäiriössä kuin veteen piirretty viiva, mutta terapioille suositeltujen melko lyhyiden kestoaikojen takia saattaa olla aiheellista laatia ensimmäinen kuntoutussuunnitelma jo 3 kuukauden kuluttua siitä, kun traumaperäisen stressihäiriön oireet todettiin [173]. Psykososiaaliseen kuntoutukseen voivat edellä psykososiaalisen tuen yhteydessä lueteltujen toimien lisäksi kuulua esimerkiksi sopeutumisvalmennus, erityiset perhetukijärjestelyt ja joissakin tapauksissa ammatillinen kuntoutus, jos traumaperäiseen stressihäiriöön kuuluva välttämiskäyttäytyminen ammatillisissa tehtävissä ei korjaannu hoidolla lainkaan. Kuntoutuksen käytännön toteutuksessa noudatetaan kuntoutuksen yleisiä periaatteita, koska traumaperäiseen stressihäiriöön kohdistuvaa spesifistä kuntoutusta ei yleensä ole saatavissa. Vakuutuslääketieteellisiä kysymyksiä Komplisoitumaton akuutti stressireaktio aiheuttaa yleensä enintään muutaman vuorokauden sairausloman tarpeen. Akuutti stressihäiriö saattaa heikentää työkykyä oireiden keston ajan, mutta se tuskin aiheuttaa sairausloman tarvetta koko kuukaudeksi. Normaaliin toimintaan ja työhön paluuseen tukeminen on häiriön hoitoa. Vaikeaoireinen traumaperäinen stressihäiriö saattaa heikentää työkykyä huomattavasti, joten sairausloma voi olla joskus erityisterapian aikana välttämätöntä. Kohtuullisen nopean työhön paluun tukemisella on kuitenkin myös hoidollista merkitystä [174]. Olisi pyrittävä siihen, että potilas saisi stressitapahtumaan liittyvän mahdollisen rahallisen korvauksen aktiivisen hoidon ja kuntoutuksen korvauksena eikä pysyvänä haitta-asteen korvauksena [74].

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman tavallisimmat psyykkiset seuraamukset jaetaan stressireaktioihin ja stressihäiriöihin. Stressireaktiot

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kriisin psykososiaaliset

Kriisin psykososiaaliset Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään

Lisätiedot

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Traumaperäinen stressihäiriö

Traumaperäinen stressihäiriö Traumaperäinen stressihäiriö - synty, käypä hoito ja työkyvyn arvio Professori Sami Pirkola Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Traumapsykiatrian historiaa Sotilaan sydän Da Costan syndrooma:

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Defusing-osaamisesta on hyötyä

Defusing-osaamisesta on hyötyä Defusing-osaamisesta on hyötyä Inka Poikela 21.10.2017 Psykososiaalisen tuen tarve näkyväksi Erilaiset kriisitilanteet Suomessa ja ulkomailla Sodat Suuronnettomuudet ja muut kriisitilanteet Suomessa 1990-luvun

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Sosiaaliturvan selvittäminen

Sosiaaliturvan selvittäminen Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä

Lisätiedot

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry

Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry 26.3.2018 K.O 1 Kotimaa 12.08.2017 12:41 Ensihoitajien kohtaama seksuaalinen häirintä yleistä UUTINEN 13.02.2018 Ensihoitajat:

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Defusing Näin IUPL:lla

Defusing Näin IUPL:lla Defusing 16.11.2012 Näin IUPL:lla MIKSI Debriefing-prosessi on erityisesti kehitetty estämään tai lieventämään rankoissa olosuhteissa työskentelevien ihmisten riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 25.1.2013 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot