Lokakuun kuntalaskutuksessa:

Transkriptio

1 Hallitus TALOUSKATSAUS Hallitus 168 Valmistelu: talousjohtaja TOIMINTATUOTOT Runsaan 110 M :n suuruiset toimintatuotot ovat toteutuneet lähes budje toi dun mu kaisesti (90,9 %). Tu loissa on + 5,3 %:n ja 5,6 M :n kas vu edel lis vuoteen. Myyntituotot ovat nousseet + 5,5 % ja mak sutuotot (mm. potilasmaksut) ovat vähentyneet - 1,8 % mikä heijastaa pienenty nyttä hoitopäivien määrään. Kuntalas kutuk sessa ul ko- ja sopimuskuntien osuus kasvaa edel leen Reisjär ven jä senkuntaroolista riippumatta suunnitelman mukaisesti nopeim min. Kuntayhtymän laskutettavien tuotteiden lukumäärä on hieman laskenut (vrt. toimintakatsaus). Osin tuottojen kasvu selittyy ensihoi don kustannusten läpilaskutuksella kunnilta. Samaan ai kaan kuitenkin myös yksittäisten käyntien yksikköhinta on nouse massa käyntien sisällön muuttuessa yhtä vaativimmiksi. Piirin ulkopuolisen hoidon oston vähentyessä yhä vaativampi hoito on voitu kotiuttaa omaan keskussairaalaan. Avo hoito käyntien osuus kunta laskutustuotoista on nousemassa vuode osas tohoidon rinnalle. Avohoidon käyntimäärät kasvavat ja hoito vuoro kaudet vähentyvät. Myytyjen suoritteiden määrän kasvun py sähtymi nen asettaa haasteen tulobudjetille ja edellyttää myös tuotannon meno kasvun hillintää. Marraskuun talouskatsauksessa on mukana lokakuun toteu tu maan pe rustuva kuntalaskutus, jossa ovat mukana myös piirin ul ko puolelta ostetut ja lokakuu loppuun mennessä toteutuneet hoi dot. Piirin ul kopuolisen hoidon laskutusviiveen vuoksi toteumaan pe rus tuva kuntalaskutus valmistuu aina noin kuukauden viiveellä. Lokakuun toteumaan perustuva kuntalaskutus toi merkittävän lisälaskutusperusteen kunnille. Osin lisälaskutus johtui kasvaneista piirin ulkopuolisen hoidon ostoista. Kasvanut kuntalaskutus näkyy nyt marraskuun tuloslaskelmassa kasvaneina palvelumaksutuloina ja on osasyynä odotettua paremmalle tulokselle. Lokakuun kuntalaskutuksessa: Erikoissairaanhoidon oman toiminnan (ei sis ensihoito ja kehitysvammahuolto) kun ta laskutus kasvoi + 5,9 % eli 4,1 M (kokonaismää rä 73,1 M )

2 - jäsenkunnat + 5,8 % eli 3,4 M ja pl Reisjärvi + 5,2 % eli + 3 M (kokonaissumma 62,7 M ) - Kalajokiseutu ja Kallio yms.+ 8,6 % eli + 0,6 M (kokonaissumma 7 M ) - Pietarsaaren seutu + 5,2 % eli (kokonaissumma 2,7 M ) Ostopalveluiden kuntalaskutus kasvoi + 11,6 % eli + 1,6 M (kokonaismäärä 15,6 M ). Täs sä summassa uusi Reisjärven osuus nosti kus tannuksia 1,6 M. Kehitysvammahuollossa kuntalaskutus kasvoi + 2,2 % eli (ko ko naismäärä 1,8 M ) Ensihoidon kuntalaskutuksesta (1,6 ) puuttuvat Perhon sai raankuljetuksen tiedot (arvio ) Jäsenkuntien keskimääräinen kustannuskasvu on + 9,2 % eli yhteen sä +6,9 M, jossa Reisjärven kasvuvaikutus + 2,9 M ja ensihoidon + 1,6 M v (kokonaissumma 81 M ) Mikäli kokouksessa on jo käytettävissä marraskuun toteumaan perustuva kuntalaskutustieto, esitellään se kokouksessa. TOIMINTAKULUT Runsaan 102 M :n suuruisten toimintakulujen kasvu edellisvuoteen on tu los las kelman mukaan + 4,3% eli + 4,3 M. Kasvuprosentti on nyt kevään ja kesän tasolla ja hieman edelliskuukautta pienempi. Lokakuussa kasvu nousi 5 %:n tasolle. Varovaisuuden pe ri aa tetta nou dattaen tuloslaskelman sisältää ns. menojää mä-arviota 2,5 M, joka kattaa pääosin ennakoitavat, jälkikäteen kirjattavat kus tan nukset. Ta lousarvion käyttötalousmenoista on näin laskettuna to teutunut 88,9 %, jonka laskentapohjassa ovat nyt myös lisätalousarvion määrärahat. Piirin ulkopuolisen hoidon ostot (15,3 M ) kasvoivat + 12,2 % eli 1,7 M eli enemmän kuin alkuvuoden kuukausina. Piirin ulkopuolisen hoidon käyttö lisääntyi selvästi lokakuussa, mikä johtunee satunnaisvaihtelusta. Summaa kas vattaa myös Reisjärven osuus + 1,6 M (lokakuun toteumatieto), joten ns vanhoissa jäsenkunnissa kustannuk set ovat nousseet nytkin vain hyvin vähän. Marras kuun tu los las kel man me noista puut tuu pii rin ulko puoli sen hoidon las ku tus en nusteen pe rus teella noin 1,6 M :n suu ruinen yh den kuu kau den las kutuksen me noerä, me no jää mätarve. Ky sees sä on läpi las ku tus erä, jo ka nä kyy tuloslas kel massa pal ve lu mak su tu lona.

3 Henkilöstönettokulut (52,58 M ) ovat laskeneet - 1,6 %, eli 0,8 M. Mer kittävin selittäjä tälle on laboratoriohenkilöstön siirtyminen pois kun tayhtymän henkilöstöbudjetista. Tosin myös sairaus poissaolot ovat vähentyneet radikaalisti. Tämä on osaltaan tuonut sääs töjä sijaismää rärahojen käyttöön. Henkilöstömenot sisältävät pää osin heinäkuussa maksetut lomarahat. Noin 16,6 M :n suuruiset muut palveluiden ostot (mm. asiantuntija pal velut sis. lääkäripalvelut, siivouspalvelut, työterveys) ovat nousseet eniten, + 29,7 %, eli 3,8 M. Parantuneen rekrytointiti lanteen vuok si on lääkäripalveluostopalvelusopimuksia voitu psykiatriaa ja yhteispäivystystä lukuunottamatta vä hen tää. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluissa saatu sääs tö on ol lut runsaat - 19 % eli noin 0,6 M al ku vuoden aikana. Menojen kokonaiskasvun se lit täjinä ovat en si hoi don siirtyneet os to palvelusopi mukset se kä Nor dlabin osto pal ve lut. Marraskuun tu los laskelmassa ensihoi don so pi musten kus tan nus vai kutus on ollut + 1,5 M ja pää osin Nor dla bille maksetut la bora to rion ostopalvelut 3,4 M. Tässä tulos laskel mas sa on muka na tam mi-lokakuun la boratorio -laskutus. Kuukausittaisen laboratorio-laskutuksen ar vioi daan ole van noin (=menojäämätarve). Aineet ja tarvikkeet -menoerän (13,8 M ) säästö on - 6,6 % eli 1 M. Suurin säästö muodos tuu laboratorion toiminnan päätty misen myötä. Muut toimintamenot (2,2 M ) ovat kasvaneet + 3 % eli 0,1 M. Huo mion ar voista on, et tä vuok rista ja tä tä kaut ta tu lok ses ta siir retään ti linpää tösvai heessa Kiinteis tö yhtiö H-Seitsi kon teke mää SVOP-vara usta vastaa van suu ruinen ns. pää omavasti ke (vuonna 2012 oli ) pää omasi joituksena ja investointina yhtiöön. Tämä kir jaus muu tos pie nentää mak settu jen vuokrien mää rää tilinpäätök sen tu loslas kelmas sa. Tulos Tuloslaskelman osoittama vuosikate on edellisvuotta parempi ja on nyt 7,1 M. Vuosikate on parantunut merkittävästi edelliskuukaudesta. Tulot ovat kasvaneet nopeammin, menojen kasvu on pienentynyt. Tilikauden tu los on poistojen jäl keen vahvasti po si tii vi nen, 3,2 M. Tu los on runsaat 1 M edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi, ja sisältää jo 0,6 M :n suuruisen palvelumaksutulou tuksen kunnille. Mikäli tä mä tu losennuste to teu tuu ti lin pää tök sessä, tu lee se kat ta maan budjetoidusti lai nanly hen nysohjel man (noin 1,3 M ) sekä H-Seit si kon edel lyttä män ra hoitusosuuden osuuksiin ja osakkei siin, mutta mahdollistaa myös harkittavaksi arviolta 1 M :n suuruisen palvelumaksujen palautuksen jo ennen vuoden vaihdetta. Joulukuun osalta tulosennuste tulee kuitenkin heikentymään, sillä joulukuun sulkujen

4 vuoksi tuotot heikentyvät ja riski piirin ulkopuolisen hoidon ostoille kasvaa. INVESTOINNIT Investointimenojen kokonaiskäyttöaste oli loka kuussa 57,6 %. Sanee raus on tällä hetkellä käyn nissä kirurgian ja fysiatrian poliklinikalla. Atk-inves toin tien käyt tö aste oli 65,3 %. Määrärahan säästyminen selittyy pitkälti sairaala-apteekin rakentamisen käynnistymisen siirtymisellä vuodelle Investoinnit sisältävät myös pääomamenoina osakkeen ja osuudet, joista on suoritettu NordLa bin pääoma-osuus sekä KokkoPesu Oy:n pääomaosuus Investoin tien tulorahoituksena on runsaan :n suuruinen valtion osuus kor jausinvestointeihin sekä taseessa olleen laboratorioon kohdistetun irtaimen omaisuuden myyntituotto NordLabille YHTEENVETO Toiminnallisten ja talousrakenteellisten isojen muu tosten vuonna talouslukuja on vaikea tilitasolla verrata edellisvuo teen. Myös kuukausittaiset vaihtelut ovat hämmentävän suuria; erityisesti piirin ulkopuolisen hoidon käytössä. Tu los en nus teessa on usei ta myönteisiä il miöitä, mutta myös osin epä var muustekijöitä, jot ka edel lyttävät tu loslaskel man rin nalla varau tu mista menoihin, joi ta tu loslas kelma ei vielä si sällä. Joulukuun tuotto jäänee edelliskuukausia pienemmäksi; piirin ulkopuolisen hoidon ostoissa on riski kasvuun. Marras kuun tuloksen pe rus teel la on kui tenkin ennus tettavissa, että tilin vuoden tu los tulisi katta maan suunni tellusti lai nanlyhennys ohjelman ja H-Seit si kon ra hoitus osuu den. Budjetti on toteutumassa ja meno kuri perus tuotanto kus tannuk sissa on pääosin säilynyt ja parantunut edelliskuukaudesta. Marraskuun jälkeen tulos ennakoi tilannetta, jossa on jopa perusteita harkita palvelumaksupalautusten maksamista kunnille jo ennen vuoden vaihdetta. Budjettiin uu tena tullut toi miala ensihoito ja uuden jäsen kunnan mukaantulo piirin ul ko puoli sen hoi don menoi hin nosta vat bruttomeno jen kasvun runsaan 4 %:n ta solle (4,3 M ), mut ta il man uu sia toimintako konaisuuksia kas vu jäisi + 1,1 %:n tasol le. Oleellista on, säilyykö piirin ulkopuolisen hoidon hillitty käyttö kuinka pitkään. Kohentunut rek rytointitilanne on tuonut valoa myös talouteen. Budjetti vaikuttaa edelleen realistiselle, erityisesti Reisjärven jäsenliittymisen perusteella tehdyn lisätalousarvion jälkeen. Jäsenkun tien kannalta myönteistä on sopimuskuntien ja ulkokuntien lisääntynyt käyttö, joka tukee pienen sairaan hoitopiirin

5 mahdollisuutta toimia alueen päivystävän sairaalan roolis sa. "Ulosmyynnin" kasvuprosentit ovat kuitenkin nyt hieman pienentyneet huippukausistaan, mikä edellyttää "markkinointitoimia" myös jatkossa talouden tasapainon saavuttamiseksi myös tulevana talousarviovuonna. Liite A168,Talousraportit, erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Jyta Tiedot ovat lokakuun tuloslaskelmatietoja: Toimintatuotot olivat 67,4 M, toteutumisaste 84 %. Ulkoisten tuotto jen kasvu on + 52,6 % ja sisäisissä tuotoissa on kasvu on edelleen merkittävä + 19,6 %:n kasvu, joka kertoo kuntien yksiköiden kes kinäi sen käy tön li sääntymisestä. Ulkoisten tulojen raju muutos johtuu pääosin siitä, että Jytan budjettiin sisällyttiin vuoden 2013 alusta lukien myös Jyta-kuntien erikoissairaanhoidon menot ja kun nat maksavat myös erikoissairaanhoidon kustannukset osana Jy ta-sopimustaan. Asiak kailta pe ri tyt asia kas- ja po ti las oli vat 3,3 M, to teutu mis aste oli 85,1 % (muutos edel lis vuo teen - 2,0 %). Toimintakulut olivat 64,3 M, toteutumisaste 82,5 % ilman meno jäämäarviota. Hen ki lös tö me not olivat 20,5 M, toteutumisaste 79,7 %, ja kasvua + 3,3 %. Ostopalvelut oli vat 37,6 M, nou sua + 111,9 %. Tähän menoryhmään sisältyy esh:n kunta laskutus. Materiaalimenot oli vat 1,6 M, to teutu mis aste 78 %, muutos -4,6 %. Avus tus ten osuus oli 2,6 M, to teutu mis aste 95,8 % jos sa kas vua 5,4 %. Koko nai suu tena ulkoisten menojen kas vu on + 47,3 % eli runsaat 20 M. Raportointikauden tulos on ylijäämäinen runsaat 0,3 M. Vas taavaan ai kaan edel lis vuon na tu los oli - 1,4 M. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus - merkitsee tiedoksi erikoissairaanhoidon taloustilanteen päättää palauttaa marraskuun tulosennusteen perusteella jäsen- ja sopimuskunnille kuntien palvelumaksuja 1 M. Päätös:

6 Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.