2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimi Tilinpäätös SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyspalveluja lisättiin väestölisäystä vastaavasti. Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin ylitti edellisen vuoden tason. Asuinkuntaindeksin lukuarvo oli 3,64 asteikolla 0-5. Tulostavoitteen mukaisesti laitoshoitoa korvattiin avohoidolla. Avohoidon osuus ikäihmisten (+75v) palveluissa kasvoi. Ympärivuorokautisessa laitoshoidossa olevien osuus väheni vuoden takaisesta noin 2,3 prosentista 1,9 prosenttiin. Ikäluokasta avopalveluja saaneiden osuus kasvoi 88 prosentista 90 prosenttiin. Kotihoidon ja omaishoidon tuen piiriin pääsivät kaikki asiakkuuskriteerit täyttävät asiakkaat. Perhehoidon osuus lastensuojelun sijoituksissa kasvoi. Perhehoidon osuus oli vuoden lopulla 28 prosenttia. Kasvua edellisestä vuodesta oli kolme prosenttiyksikköä. Tutkimuksiin ja hoitoon pääsi perusterveydenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa hoitotakuun mukaisessa ajassa lähes poikkeuksetta. Kiireettömään hoitoon pääsy terveyspalveluissa nopeutui edellisestä vuodesta. Keskimääräinen odotusaika lääkärille (T3) lyheni edellisvuoden 6 viikosta vuoden lopussa 3 viikkoon. Terveyskeskusvastaanottojonoja purettiin järjestelmällisesti. Yhdestoista terveysasemaa avattiin toukokuussa, kun Oma Lääkärisi Espoontori aloitti toimintansa. Terveysasemantoiminnan järjestämisestä vastaa Espoon kaupunki, mutta palvelut tuottaa Mediverkko Terveyspalvelut Oy. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi linjauksen, jonka mukaan kaupungin omien terveysasemapalvelujen täydennykseksi käytetään vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Terveysasemien takaisinsoitto toteutui minuutissa. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 8,9 % 229 milj. euroon. Asiakasmäärän kasvoi viidellä prosentilla. Keskimääräisesti hoidot kallistuivat. Toimeentulotukea saavien koti-talouksien määrä nousi 6,1 prosenttia eli 687 kotitaloudella. Toimeentulotukimenot kasvoivat 7,3 prosenttia. Matalan kynnyksen palvelut (Omatila) lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille otettiin käyttöön. Espoon uuden sairaalan maanrakennustyöt aloitettiin syyskuussa. Sairaala valmistuu hankesuunnitelman mukaisesti maaliskuussa Rakennuttajana toimii KOY Espoon sairaala. Sairaalan yksityiskohtainen tekninen suunnittelu, johon osallistuvat sosiaali- ja terveystoimi, tekninen ja ympäristötoimi sekä Lujatalo Oy, käynnistyi. Espoon sairaalan ja HUSin henkilöstö kehittävät yhteistyössä uusia toimintaprosesseja ja palveluja, jotta toiminta pääsee täysimittaisesti käyntiin heti uuden sairaalan valmistuttua. Espoon diabeteskeskus avattiin toukokuussa Jorvin sairaalan yhteyteen. Diabetespotilaita hoitaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstö yhdessä ja yhteisissä tiloissa. Myös reumavastaanotto aloitettiin perusterveydenhuollon ja HUSin yhteistyönä. Omatoimisuuteen ja itsehoitoon kannustettiin. Sähköisen terveystarkastuksen käyttöä tarjottiin laajasti osana valmentautumista kohti entistä ehompaa elämää. Hakemuksia, esitietolomakkeita, ajanvarausjärjestelmiä sähköistettiin ja kehitettiin hyvinvointipalvelujen omaehtoisia tukipalveluja, joissa kuntalainen voi hoitaa valtaosan asioistaan itsepalveluperiaatteella

2 Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat laadittiin tulostavoitteen mukaisesti. Matinkylän palvelutorin suunnitelmia on täsmennetty. Toimiala on osallistunut asemanseutujen suunnitteluun. Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma otettiin käyttöön. Se koostuu neljästä osasta: potilasturvallisuutta ohjaavista periaatteista, laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmästä, potilasturvallisuutta edistävistä menettelytavoista sekä ohjeista ja toimeenpanosuunnitelmasta vuosille Elinvoimaa ikääntyville on yksi Espoon viidestä uudesta poikkihallinnollisesta kehitysohjelmasta. Espootarinaan sisältyvät ohjelmat etsivät uusia ratkaisuja tärkeimpiin haasteisiin. Vuosi oli ohjelmien suunnitteluvaihe. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Tulot Menot Toimintakate Vuonna sosiaali- ja terveystoimen tuloja kertyi 80,1 milj. euroa, eli 9,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna Tulot ylittivät talousarvion noin 1,6 milj. eurolla. Käyttötalousmenot vuonna olivat 723,6 milj. euroa. Kasvu vastaaviin vuoden 2012 menoihin oli 43,0 milj. euroa, eli 6,3 prosenttia. Menot alittivat talousarvion noin 0,5 milj. eurolla. 24 VANHUSTEN PALVELUT Tulot Menot Toimintakate Vanhusten palvelujen tulot ylittivät talousarvion 0,7 milj. eurolla. Menot alittuivat noin 2,0 milj. eurolla. Menojen alittuminen johtui pääosin siitä, että palvelusetelitoiminta ei laajentunut suunnitellusti. Kotihoidossa kaikki asiakkaat jotka yksilöllisen palvelutarpeenarvioinnin perusteella olivat oikeutettuja kotihoidon palveluihin, omaishoidontukeen tai sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun pääsivät palvelujen piiriin. Pitkäaikaishoidossa palvelurakennemuutos laitoshoidosta avohoitoon jatkui. Laitosmaisen pitkäaikaishoidon hoidon peittävyys laski joulukuussa 1,9 prosenttiin 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Laitoshoidon peittävyys oli Espoossa merkittävästi alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo ja alhaisempi kuin valtakunnallisessa laatusuosituksessa 2,0-3,0 prosenttia vuonna Asumispalvelujen kilpailutuksen valmistelu naapurikuntien kanssa käynnistyi.

3 Valtuusto lisäsi 9.9. tulojen määrärahaa 0,3 milj. euroa. Valtuusto lisäsi menojen määrärahaa 1,2 milj. euroa. Valtuusto vähensi menojen määrärahaa 1,4 milj. euroa. Kaupunginjohtaja siirsi ja määrärahaa henkilöstömenoihin monikulttuurista toimintaa varten euroa sekä mamu -toimintaa varten euroa. Kaupunginjohtaja siirsi kesätyöllistämiseen euroa. Kaupunginjohtaja lisäsi Omnia työpajanuorten toimintaan määrärahaa 200 euroa. Perusturvajohtaja siirsi sisäisten palvelujen ostoon vanhusten palveluihin 2,1 milj. euroa. 25 TERVEYSPALVELUT Tulot Menot Toimintakate Terveyspalvelujen tulot ylittivät talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Menot ylittivät talousarvion noin 4,2 milj. eurolla. Hus -palvelusopimuksen menojen kasvu oli 18,8 milj. euroa eli 8,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Menojen kasvoivat samansuuntaisesti Kauniaisissa ja Kirkkonummella Erikoissairaanhoidon tarve kasvoi väestön kasvun ja väestön ikääntymisen takia. Hoidossa on vuonna ollut 3652 eri asiakasta eli 5,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Terveysasemien jononpurku toi esiin piilevää tarvetta. Kysynnän kasvusta huolimatta Hus on pystynyt hoitotakuun toteuttamaan kohtuullisen hyvin. Valtuusto alensi 9.9. tuloarviota euroa ja lisäsi määrärahaa euroa seurantaraportti I:n perusteella. Valtuusto alensi tuloarviota euroa ja lisäsi määrärahaa euroa. Kaupunginjohtaja siirsi tulosyksikköön euroa ja euroa monikulttuurisuuden edistämiseen ja yksilöllisiin tehtäväjärjestelyihin. Perusturvajohtaja siirsi tulosyksiköstä esikuntaan toimialan esikunnan organisaatiomuutokseen liittyen projektisuunnittelijan palkkausmäärärahan euroa, 6.3. Hyvä Vastaanotto- ja IVA -hankkeiden ja hallinnon määräraha euroa ja tuloarvion euroa perusturvajohtaja siirsi tulosyksikköön esikunnasta euroa kaupungin sisäisten tietotekniikka-, vaihde-, talous-, työterveyspalvelujen ostomäärärahaa ja lasten terapiapalveluista fysioterapeutin palkkausmäärärahan euroa. Perusturvajohtaja siirsi ja tulosyksiköstä esikuntaan palkkausmäärärahaa yhteensä euroa. 27 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Tulot Menot Toimintakate

4 Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulot ylittivät talousarvion noin 0,6 milj. eurolla. Menot alittuivat noin 1,4 milj. eurolla. Toimeentulotukea saavien koti-talouksien määrä nousi 6,1 prosenttia eli 687 kotitaloutta, joissa oli henkilöä. Toimeentulotuen kustannukset nousivat edellisvuodesta 7,3 prosenttia. Kustannusten nousuun vaikuttivat tukea saaneiden määrän lisääntyminen, perusosien ja tuen myöntämisessä hyväksyttävien asumismenojen korotukset sekä erilaiset tilapäiset ja tuetut asumisratkaisut. Toimeentulotuen päätösten käsittely toteutui lakisääteisessä ajassa 86-prosenttisesti. Vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli henkeä eli 25,9 prosenttia työttömien kokonaismäärästä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edellisvuodesta henkeä eli 71,1 prosenttia. Työmarkkinatuki kasvoi 30 prosentilla valtuusto lisäsi perhe- ja sosiaalipalvelujen määrärahoja seurantaraportti I:n perusteella euroa ja tuloarviota euroa. Määräraha kohdistettiin lastensuojelun asiakaspalvelujen ostoihin, toimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen se vähensi määrärahoja lokakuun seurantaraportin perusteella euroa ja lisäsi tuloarviota euroa. Kaupunginjohtaja siirsi tulosyksikköön euroa 14.8., 3 659,10 euroa sekä ,80 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen ja yksilöllisiin tehtäväjärjestelyihin. Kaupunginjohtaja siirsi työllistämispalveluihin euroa yleishallintoon varattua tukityöllistämisen määrärahaa. Perusturvajohtaja siirsi tulosyksiköstä esikuntaan toimialan esikunnan organisaatiomuutokseen liittyen projektisuunnittelijan palkkausmäärärahan euroa, 6.3. Ester-hankkeen hallinnon määrärahan euroa ja samansuuruisen tuloarvion sekä suunnittelijan palkkausmäärärahan euroa esikunnasta tulosyksikköön perusturvajohtaja siirsi tulosyksikköön esikunnasta euroa kaupungin sisäisten tietotekniikka-, vaihde-, talous-, työterveyspalvelujen

5 ostomäärärahaa ja lasten terapiapalveluista terveyspalvelujen tulosyksikköön fysioterapeutin palkkausmäärärahan euroa perusturvajohtaja siirsi tulosyksikköön uranvaihtajan palkkausmenoja varten toimialan esikunnasta euroa. 29 ESIKUNTA Tulot Menot Toimintakate Esikunnan tulot ylittyivät 0,1 milj. eurolla. Menot alittivat talousarvion noin 1,3 milj. eurolla. Henkilöstömenot alittuivat 0,2 milj. eurolla sekä palvelujen ostot 1,3 milj. eurolla lähinnä tietohallinnossa ja sisäiset toimintamenot ylittyivät 0,3 milj. eurolla. Valtuusto alensi tuloarviota euroa ja määrärahaa euroa lokakuun kuukausiseurannan mukaan. Perusturvajohtaja siirsi ja 6.3. esikunnan organisaatiomuutoksesta johtuen terveyspalveluista määrärahaa yhteensä euroa ja tuloarviota euroa sekä perhe- ja sosiaalipalveluista määrärahaa euroa ja tuloarviota euroa. Perusturvajohtaja siirsi tulosyksiköille talousarvion sitovuussääntöjen mukaisia toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahoja yhteensä euroa. Perusturvajohtaja siirsi ja terveyspalveluista määrärahaa yhteensä euroa sekä perhe- ja sosiaalipalveluihin euroa. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 912 Aineettomat hyödykkeet Menot Tulot Määrärahalla aloitettiin palvelusetelien ja ostopalvelujen edellyttämän tietojärjestelmäratkaisun kehittäminen.

6 952 Koneet ja kalusto Menot Tulot Määrärahaylistys johtuu käyttöönotettujen tilojen ensikertaisesta kalustamisesta. Espoossa Juha Metso perusturvajohtaja