Asia EU; komission tiedonanto; Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Puolustusministeriö PERUSMUISTIO PLM RO Nordberg Tommi(PLM) Asia EU; komission tiedonanto; Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan komissio on julkaissut tiedonannon Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma (COM(2016) 950 final). Toimintasuunnitelmaa on käsitelty joulukuun Eurooppa-neuvostossa, joka ilmaisi tyytyväisyytensä toimintasuunnitelmaan ja pyysi päätelmissään neuvostoa tarkastelemaan nopeasti komission ehdotuksia. Euroopan investointipankkia kehotettiin tarkastelemaan toimia puolustusalan tutkimusja kehitystoimintaan tehtävien investointien tukemiseksi. Komissiota on pyydetty tekemään ehdotuksia EU:n puolustusrahastosta vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Lisäksi Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa raportoimaan laajemmasta turvallisuutta ja puolustusta koskevasta työstä maaliskuussa, jotta Eurooppa-neuvosto voi arvioida edistymistä. Se antaa strategista lisäohjausta kesäkuussa. Komissio perustaa toimien täytäntöönpanoa varten ohjausryhmän, jonka toiminta käynnistyy helmikuussa Lisäksi komissio perustaa kuulemisfoorumin Euroopan puolustusteollisuuden kanssa. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta keskustellaan myös jo olemassa olevien työryhmien puitteissa. Suomen kanta Valtioneuvosto katsoo, että puolustusyhteistyön syventämiselle on selkeä tarve. EU voi työkaluillaan vahvistaa Suomen ja Euroopan turvallisuutta sekä tuoda lisäarvoa puolustusyhteistyöhön ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen. Toimiva ja kilpailukykyinen Euroopan puolustuksen teollinen ja teknologinen perusta on edellytys eurooppalaisten suorituskykyjen tehokkaalle kehittämiselle. Komission tulee keskittyä niihin alueisiin, joissa sen toimet voivat tuoda selkeätä lisäarvoa. Suomi tukee riittävän rahoitustason varmistamista puolustustutkimukselle. EU:n puolustustutkimuksen valmistelutoimen tulisi johtaa laajamittaiseen jatko-ohjelmaan seuraavalla EU-rahoituskaudella. Valmistelutoimi tukee suorituskykyjen kehittämisen

2 2(9) lisäksi kansallisesti osaamisen luomista tutkimus- ja tiedeyhteisöön sekä teollisuuteen. Kotimaisille pk-yrityksille tarjoutuva mahdollisuus tutkimusrahoitukseen Suomen kansallista puolustuskyvyn kehittämistä tukevilla alueilla tulee pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Suorituskykyjen kehittämisen tulisi perustua jäsenmaiden puolustussuunnittelussa tekemään yhteistyöhön. Suomi katsoo, että päätökset rahoitettaviin hankkeisiin osallistumisesta on voitava tehdä tarveharkinnan perusteella kansalliselle puolustukselle saatavan lisäarvon maksimoimiseksi. Suomen kannalta on oleellista, että yhteistyön kautta tuetaan kansallisten suorituskykyjen kehittämistä mm. Puolustusvoimien kehittämisohjelmassa ja selonteoissa määritellyillä Suomen prioriteettialueilla. Suorituskykyikkunaa koskevista yksityiskohdista tarvitaan vielä lisätietoa. Suomi kannattaa EU-rahoituksen - mukaan lukien Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) - laajempaa hyödyntämistä puolustussektorilla sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hyödyntämistä myös puolustusalan toimijoiden hankkeissa (mm. tuotantoketjujen nykyaikaistamisessa). Sisämarkkinakokonaisuudessa Suomi yhtyy komission näkemykseen siitä, että puolustusalan direktiivejä ei tule avata muutoksille. Tehokas täytäntöönpano ja valvonta ovat oikeansuuntaisia keinoja. Olennaista on, että direktiivien soveltamisessa noudatetaan tasapuolisen kohtelun periaatetta ja valvontaa kohdennetaan erityisesti markkinoiden avaamisen kannalta keskeisiin eurooppalaisiin tuottajamaihin (ns. LoImaat). Huoltovarmuuden osalta toimintasuunnitelma ei riitä vastaamaan Suomen tavoitteisiin. Taustalla on pitkälti tiettyjen jäsenvaltioiden alhainen tavoitetaso. Euroopan puolustusviraston puitteissa tehtävä poliittinen sitoumus on kannatettava toimenpide ja tämä tulisi saada mahdollisimman pian viimeisteltyä. Työtä huoltovarmuuden puitteissa tulee myös jatkaa. Suomi tukee pk-yritysten markkinoillepääsyä edistäviä toimia. Eurooppalaisten puolustusalan tuotantoketjujen avaaminen on yksi avainkysymyksiä pyrkimyksessä luoda avoimet ja tasapuoliseen kohteluun perustuvat puolustusmarkkinat Eurooppaan. Toimia tulee kohdistaa niin hankintaviranomaisiin kuin alan yrityksiin. Toimien tulee olla luonteeltaan ei-juridisia, kuten suosituksia, käytännesääntöjä tmv. Niiden vaikuttavuutta tulisi myös pyrkiä seuraamaan. Toimintasuunnitelmassa esitetty siviili- ja sotilasalan synergioiden hyödyntäminen eri EU:n politiikka-alueilla on kannatettavaa. Toimintasuunnitelmassa esiin nostetut alueet ovat Suomen osalta relevantteja ja perusteet EU-tason yhteistyömekanismien syventämiselle ovat hyvät. Pääasiallinen sisältö Komissio esittää toimintasuunnitelmassa EU:n työkalujen - myös rahoitusinstrumenttien - käyttöä ja perussopimusten tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä unionin puolustusulottuvuuden vahvistamiseksi. Päätökset puolustukseen tehtävistä investoinneista ja suorituskykyjen kehittämisohjelmien käynnistämisestä on komission mukaan sekä jäsenvaltioiden oikeus että niiden vastuulla. Komissio on kuitenkin sitoutunut täydentämään, kannustamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden yhteisiä

3 3(9) toimia suorituskykyjen kehittämiseksi, jotta voidaan vastata turvallisuuteen liittyviin haasteisiin ja tukea Euroopan puolustusteollisuutta. Puolustusteollisuuden kilpailukykyä ehdotetaan parannettavaksi laajalla keinovalikoimalla. Pyrkimyksenä on tukea suorituskykyjen kehittämistä koko elinjakson lähtien tutkimuksesta ja kehittämisestä ja päätyen valmiin tuotteen tai palvelun markkinoillepääsyyn. Toimintasuunnitelma tukee myös Euroopan itsenäisen toimintakyvyn vahvistamista puolustuksen alalla. Komissio painottaa toimintasuunnitelmassa lisäarvoa ja yhteistyötä: EU:n ei voi korvata jäsenmaiden roolia puolustusinvestointien rahoituksessa, mutta se voi täydentää ja tukea niitä. Komissio voi 1) kehittää puolustusteollisuuden asemaa sisämarkkinoilla, 2) luoda kannustimia suorituskykyjen kehittämiseen yhdessä ja tukea hankkeita, joita yksittäinen jäsenvaltio ei kykene yksin rahoittamaan sekä 3) vähentää tarpeettomia päällekkäisyyksiä kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Toimintasuunnitelmassa on määritelty eri yhteistyöalueita sekä keinoja yhteistyön lisäämiseksi jäsenvaltioiden välillä. Komission toimintasuunnitelma jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: (1) Euroopan puolustusrahaston valmistelu; (2) investointien suuntaaminen puolustusalan toimitusketjuihin; (3) puolustusalan sisämarkkinoiden vahvistaminen. Tämän lisäksi toimintasuunnitelma nostaa esille keinoja siviili- ja sotilasalan synergioiden edistämiseksi kaikissa EU:n politiikoissa. 1. Euroopan puolustusrahaston valmistelu Komissio esittää puolustusrahastoa, josta rahoitettaisiin sekä innovatiiviseen puolustusteknologiaan liittyvää tutkimusyhteistyötä ( tutkimusikkuna ) että yhteisiä suorituskykyhankkeita ( suorituskykyikkuna, Huom! toimintasuunnitelmassa käytetään termiä valmiusikkuna, joka ei kuitenkaan ole alalla vakiintunut termi). Rahaston ikkunat olisivat toisiaan täydentäviä, mutta poikkeavat toisistaan oikeudellisen rakenteensa ja rahoituslähteidensä suhteen. Tutkimusikkunan puitteissa rahoitettaisiin innovatiiviseen puolustusteknologiaan liittyvää tutkimusyhteistyötä. Komission ehdottama 25 miljoonan euron rahoitus YTPPalan tutkimukseen vuoden 2017 budjetissa on jo hyväksytty, ja oletuksena on, että nämä määrärahat voisivat nousta yhteensä 90 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Komissio aikoo ehdottaa seuraavassa, vuoden 2020 jälkeisessä EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosittaista 500 miljoonan euron suuruista puolustusalan tutkimusohjelmaa. Tutkimusikkunan jakama rahoitus perustuisi pääosin hakijoille myönnettävään avustusrahaan (grant). Myös synergiat siviilipuolen kanssa huomioidaan, erityisesti Horisontti ohjelmaan. Puolustustutkimusohjelman valmistelut komission johdolla yhdessä jäsenvaltioiden ja Euroopan puolustusviraston (EDA) kanssa ovat pitkällä, ja komission tiedonanto valmistelutoimesta on odotettavissa kevään aikana. Suorituskykyikkuna toimisi suorituskykyjen yhteisen kehittämisen rahoitusvälineenä. Tässä ikkunassa keskityttäisiin tutkimus- ja teknologiatoimien jälkeisiin vaiheisiin kuten prototyyppeihin sekä tuotteiden ja teknologioiden hankintaan ja kehittämiseen.

4 4(9) Suorituskykyikkuna rahoitettaisiin yhdistämällä kansallisia määrärahoja, joita mahdollisuuksien mukaan täydennettäisiin EU-budjettivaroin. Suuruusluokaltaan tämän ikkunan pitäisi olla sellainen, että se generoisi noin 5 miljardia euroa vuodessa. Komissio aikoo käynnistää kartoitustutkimuksen tämän arvion tarkentamiseksi. Rahasto olisi rakenteeltaan kattorahasto, jonka alle voisi perustaa erillisiä eri hankkeiden rahoitusvälineitä. Rahasto toimisi joko omalla pääomalla tai takauksella. Rahasto tarjoaisi räätälöityjä rahoitustuotteita hankkeiden ja osallistuvien maiden tarpeiden mukaisesti. Kunkin hankkeen yhteisten suorituskykyjen kehittäminen rahoitettaisiin yhdistämällä niiden jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, jotka päättävät osallistua siihen. Rahasto voisi myös tarvittaessa laskea liikkeeseen hankevelkakirjoja (project bonds), joilla voitaisiin tasata ajallisesti projektisykliin tarvittavia rahavirtoja. Jotta rahasto voisi laskea liikkeeseen velkakirjoja, rahaston pitää olla pääomitettu tai jollain muulla tavoin, joko yleisesti tai projektikohtaisesti, jäsenmaidensa takaamia. Rahaston tarjoamat rahoitustuotteet eivät olisi toisiaan poissulkevia. Rahaston kautta saatavaa rahoitusta voisi täydentää EU:n muulla rahoituksella, jota komissio on sitoutunut selvittämään. Tiedonannon mukaan kansalliset pääomakontribuutiot rahaston suorituskykyikkunaan käsiteltäisiin poikkeuksina vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja alijäämälaskennassa. Sama koskisi mahdollisesti annettavia takauksia siltä osin kun ne vaikuttaisivat alijäämään tai velkaan. Suoristuskykyikkuna voisi jakaantua kahteen osaan. Kaikille avoimessa sateenkaarirakenteessa vastattaisiin yhteisestä kehyksestä mm. yhteisten sääntöjen sekä taloudellisten ja oikeudellisten reunaehtojen sopimisesta. Erityishankkeissa olisi kyse niistä jäsenmaiden konkreettisista suorituskykyhankkeista, joihin tietyt jäsenvaltiot päättäisivät osallistua. Liittyminen näihin olisi vapaaehtoista ja yksittäisiin hankkeisiin voisi osallistua eri jäsenmaiden kokoonpanoja. Komissio tukisi rahaston toimintaa asiantuntijavoimin. Se voisi esim. varmistaa, että rahaston toiminta täydentää EU-rahoitteista puolustustutkimusta. Lisäksi koordinaatioelin seuraisi ikkunoiden välistä koordinaatiota suorituskykyjen kehittämiseksi koko suorituskykysyklin ajan. Yksittäistä hanketta koskevaan päätöksentekoon osallistuisivat kyseisessä hankkeessa mukana olevat maat. 2. Investointien suuntaaminen puolustusalan toimitusketjuihin Euroopan investointipankki (EIP) antaa jo nykyisin rahoitustukea monien kaksoiskäyttötoimien kehittämiseen. Tiedonannon mukaan Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) voisi taata EIP:n tai Euroopan investointirahaston (EIR) rahoitustoimia puolustukseen liittyvissä hankkeissa. Myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kautta voidaan tietyin edellytyksin tukea puolustussektorin toimitusketjuja. Komissio tukee EIP:n pyrkimyksiä parantaa rahoituksen saatavuutta puolustusalan toimitusketjuissa, mikä käytännössä merkitsee EIP:n lainoituksen kelpoisuusehtojen mukauttamista. Pankit ovat usein haluttomia rahoittamaan puolustussektorin yrityksiä hankkeisiin liittyvien riskien takia. Poistamalla EIP:n lainoituksen rajoitteita puolustussektorin saralla saavutettaisiin myönteisiä kerrannaisvaikutuksia, koska muut rahoittajat seuraisivat todennäköisesti EIP:n lainoituspolitiikkaa. Komission mukaan edellä mainitut toimet hyödyttäisivät erityisesti niitä jäsenvaltioita, joiden puolustusteollisuus on pääasiassa pk-yritysten varassa.

5 5(9) Toimintasuunnitelmassa nostetaan esille mahdollisuus EU-rahoitusmekanismien hyödyntämiseen puolustusalan toimitusketjujen nykyaikaistamisessa. Esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) voi rahoittaa puolustus- ja kaksikäyttötuotteiden alalla tutkimus- ja innovaatiotoimia. Myös huippuosaamisen keskittymät (clusters of excellence) mainitaan tiedonannossa mahdollisena tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyömekanismina, jonka toimintaa on mahdollista rahoittaa EU:n tuella. Puolustusalalla tarvittavien taitojen / osaamisen kehittämistä voidaan tukea erityisesti COSME- ja Erasmus + -ohjelmien avulla, joiden puitteissa puolustusalan yritysten osaamispohjaa voidaan laajentaa ja nykyaikaistaa. 3. Puolustusalan sisämarkkinoiden vahvistaminen Toimintasuunnitelman sisämarkkinaosuudessa keskeistä on aktiivinen pyrkimys kohti avoimia ja kilpailuun perustuvia Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoita. Komission mukaan nämä ovat edellytyksenä puolustusalan tehokkaalle toiminnalle. Kilpailua tulee olla niin järjestelmätoimittajien ( prime contractors ) kuin alihankkijoiden tasolla. EU:n puolustusalan direktiivit ja niiden arvioinnista tehdyt johtopäätökset, toimitusvarmuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustusalan pk-yritysten rajat ylittävien mahdollisuuksien parantaminen ovat tämän kokonaisuuden keskeiset osat. Puolustushankintoja sekä puolustustarvikkeiden EU:n sisäisiä siirtoja koskevien direktiivien arvioinnin keskeinen havainto on komission mukaan se, että pääsääntöisesti lainsäädäntö on tarkoituksenmukaista eikä varsinaisia muutostarpeita ole. Nyt olennaista on varmistaa em. direktiivien tehokas täytäntöönpano ja valvonta. Käytännön toimina on puolustushankintadirektiivin tiettyjen säännösten tulkinnan selkeyttäminen uusimalla komission ohjeistusta. Sisäisten siirtojen direktiivissä komissio aikoo antaa suosituksia mm. yleisten siirtolupien yhdenmukaistetusta käytöstä. Komission mukaan huoltovarmuus (toimintasuunnitelmassa toimitusvarmuus ) on yksi puolustusalan sisämarkkinoiden kulmakivistä ja sillä on keskeinen asema erityisesti tulevissa (rajat ylittävissä) yhteisohjelmissa. Sen parantaminen edellyttää jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen lisäämistä. Komissio tukee Euroopan puolustusviraston (EDA) työtä jäsenvaltioiden keskinäisen poliittisen sitoumuksen muodostamiseksi huoltovarmuudessa kattaen puolustukseen liittyvien tuotteiden siirrot sekä molemminpuolisen tuen antaminen kriisitilanteissa. Komissio myös noteeraa jäsenvaltioiden haluttomuuden ryhtyä edellä mainitun poliittisen sitoumuksen lisäksi muihin toimiin, kuten sopia EU:n laajuisesta järjestelmästä huoltovarmuuden takaamiseksi. Puolustusalan pk-yritysten rajat ylittävän markkinoillepääsyn parantaminen on olennainen osa sisämarkkinakokonaisuutta. Komissio tulee esittämään v loppuun mennessä suosituksia, joilla kannustetaan hankintaviranomaisia helpottamaan pkyritysten rajat ylittävää osallistumista hankintamenettelyihin. Lisäksi komissio esittää suosituksia, joilla järjestelmätoimittajat antaisivat muista jäsenvaltioista tuleville pkyrityksille aidon mahdollisuuden päästä osaksi näiden toimitusketjuja, koska on tarpeen varmistaa, että pk-yrityksillä on mahdollisuus päästä osaksi puolustusalan toimitusketjuja riippumatta niiden sijainnista sisämarkkinoilla.

6 6(9) Sertifiointi ja standardointi tukevat yhteistoimintakykyä ja kustannustehokkuutta ja ovat siksi puolustusyhteistyön kriittisiä mahdollistajia. Komissio on edistänyt asiaa mm. kaksikäyttötuotteille luotujen hybridistandardien puitteissa. Siviili- ja sotilasalan synergioiden maksimointi kaikissa EU:n politiikoissa Komissio painottaa toimintasuunnitelmassa synergioiden kasvattamista puolustuksen ja muiden politiikkasektoreiden välillä, jotta EU:n tuoma lisäarvo voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Painopistealueina komissio nostaa esille avaruuden, kyberturvallisuuden, yhteisen eurooppalaisen ilmatilan sekä merellisen turvallisuuden kokonaisuudet. Konkreettisina toimina komissio mainitsee mm. luotettavien ja kustannustehokkaiden satelliittiviestintäpalvelujen varmistamisen EU:lle, kyberkoulutusfoorumin perustamisen sekä koordinoidun siviili- ja sotilasalan merellisen turvallisuuden tutkimusohjelman. Avaruuden osalta keskeisiä tavoitteita ovat avaruusinfrastruktuurin suojaaminen uhkilta sekä toimet satelliittiviestinnän ja satelliittikuvauksen alalla. Komissio valmistelee aloitetta luotettavien ja kustannustehokkaiden satelliittiviestintäpalvelujen varmistamiseksi EU:lle ja selvittää Kopernikus-ohjelman suorituskykyjen kehittämistä myös puolustuksen tarpeisiin vastaamiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 173 ja 179 artikla. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Käsittely Euroopan parlamentissa ei vielä selvillä. Erityisesti puolustusrahaston toteuttamiseen liittyvät toimet edellyttänevät lisäkeskusteluja parlamentin kanssa. Selvitys on valmisteltu yhteistyössä valtioneuvoston kanslian sekä ulkoministeriön kanssa. Selvitys on käsitelty seuraavissa EU-jaostoissa: Ulkosuhdejaosto (EU3), kirjallinen menettely Sisämarkkinajaosto (EU8), Elinkeinopolitiikkajaosto (EU13), Tutkimusjaosto (EU20), kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

7 Taloudelliset vaikutukset 7(9) Mahdolliset vaikutukset valtiontalouteen riippuvat pitkälti siitä, miten rahasto toteutetaan ja missä määrin Suomi osallistuu sen puitteissa tehtävään yhteistyöhön. Osallistuminen rahastoon ja erityisesti sen suorituskykyosuuteen tarkoittaisi mahdollisesti kansallisten määrärahojen yhdistämistä rahastoon ja toisaalta mahdollisia pääomituksia. Rahaston toteutuksesta odotetaan komissiolta tarkempaa esitystä, jonka jälkeen voidaan myös arvioida tarkemmin taloudellisia vaikutuksia Suomalaiselle puolustusteollisuudelle osallistuminen yhteiseurooppalaisiin tutkimushankkeisiin voi synnyttää pitkällä aikavälillä uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. uusien kumppanuuksien myötä samoin kuin mahdollinen osallistuminen myöhemmän vaiheen suorituskykyhankkeisiin. Synergioiden hyödyntämiseen tähtäävät aloitteet voivat tuoda välillisiä kustannussäästöjä esimerkiksi vähentyneen byrokratian tai alentuneiden hankintakustannusten muodossa. EU:n talousarvio ja rahoituskehys Vuoden 2017 EU:n talousarviossa on hyväksytty 25 milj. euron sitoumusmääräraha puolustusalan tutkimuksen valmistelutoimeen. Komission tiedonannon mukaan valmistelutoimen kolmen vuoden kokonaistalousarvio olisi arviolta 90 milj. euroa. Muistiossa on edellä jaksossa pääasiallinen sisältö tuotu esille myös muita EU:n talousarvioon liittyviä rahoitustoimia puolustusalalla. Tiedonannon mukaan komissio ehdottaa vuoden 2020 jälkeisen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä erityistä puolustusalan tutkimusohjelmaa, jonka määrärahat olisivat 500 milj. euroa vuodessa. EU:n talousarviota ja EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään omissa prosesseissaan. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat COM(2016) 950 final. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot PLM, erityisasiantuntija Tommi Nordberg, puh PLM, erityisasiantuntija Rasmus Hindrén, puh VNK, EU-erityisasiantuntija Lauratuulia Lehtinen, puh UM, lähetystöneuvos Leena Pylvänäinen, puh EUTORI-tunnus EU/2016/1752 Liitteet

8 Viite 8(9)

9 9(9) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi aseteollisuus, julkiset hankinnat, puolustuspolitiikka, puolustusvirasto, puolustusvoimat, puolustusvälineet, pk-yritykset PLM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, SM, STM, TEM, TPK, UM, VM, VNK, YM