ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö Imatra IPV6 NYKYTILA. Mika Tiainen Tuukka Pitkänen
|
|
- Tapio Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 SISÄLTÖ 1. HISTORIA IP-VERKON TOIMINTA IPV4:N ONGELMAT IPV6-PAKETTI OSOITEARKKITEHTUURI SIIRTYMÄAJAN MENETELMÄT Tunnelointi to LAITTEISTOTUKI TILANNE MAAILMALLA DNS TILANNE SUOMESSA LÄHTEET...17
3 1. HISTORIA IP-protokolla on Internetin perusta. Nykyisin käytössä on IPv4, joka kehitettiin 1980-luvun alussa, aikaisemmat IP-protokollan versiot eivät ole koskaan olleet laajassa käytössä. IP toimii OSI-mallin kerroksella kolme (verkkokerros) ja tarjoaa osoitteen jolla laite voidaan yksilöidä ja liikennettä reitittää verkossa luvun alkupuolella huomattiin, että IPv4-osoitteet eivät riitä kasvavan Internetin tarpeisiin. Luokaton reititys kehitettiin vähentämään osoitteiden kulutusta ja samaan aikaan ruvettiin suunnittelemaan IPv4:n seuraajaa. Vuoden 1992 loppuun mennessä oli kehitetty lukuisia ehdotuksia uuden sukupolven IP-protokollaksi. IETF perusti IPngtyöryhmän (TARKISTA) kehittämään IPv6:tta näiden ehdotusten pohjalta. Vuonna 1996 julkaistiin joukko RFC-ehdotuksia jotka dokumentoivat IPv6-protokollan. Samaan aikaan virallisen IETF-prosessin ulkopuolella käynnistettiin 6Bone-testiympäristö, jonka tarkoitus oli tarjota mahdollisuus testata ja kehittää IPv6-protokollaa ja sovelluksia. Alussa 6Bone-verkko koostui pääasiassa IPv4-verkon päälle rakennetuista tunneleista. 6Bone-ympäristölle varattiin 3FFE::/16-verkko. Parhaimmillaan vuonna Bone koostui yli tuhannesta reititetystä verkosta (FIXME) yli viidessäkymmenessä maassa Bone-verkko lakkautettiin koska oikea IPv6-verkko oli kasvanut ja tarvetta erilliselle testiverkolle ei enää ollut. 3
4 2. IP-VERKON TOIMINTA Alun perin IPv4-osoitteet jaettiin luokkiin (A, B ja C) jotka kertoivat suoraan verkon koon ja käytettävän verkkomaskin, tästä luovuttiin vuonna 1993 Internetin kasvun myötä ja siirryttiin luokattomaan reititykseen. Reititys Internetissä palveluntarjoajien välillä perustuu BGP:hen (Border Gateway Protocol), jonka avulla vaihdetaan reititystietoja verkkojen välillä AS-numeroiden avulla. Internetin hallinnollinen elin on IANA, joka jakaa AS-numeroita ja IPosoitealueita paikallisille Internet-rekistereille (RIR) tarpeen mukaan, nämä jakavat niitä edelleen oman alueensa palveluntarjoajille. Euroopassa tätä rekisteriä hoitaa RIPE NCC (Réseaux IP Européens Network Coordination Centre). 3. IPV4:N ONGELMAT Luokaton reititys kehitettiin hillitsemään IPv4-osoitteiden kasvavaa tarvetta, tämä on toistaiseksi riittänyt vastaamaan kysyntään, mutta uusia verkkoja rekisteröidään edelleen jatkuvasti. Internet kasvaa ja leviää edelleen uusille alueille, suurinta kasvu on Afrikassa ja Aasiassa. Ennemmin tai myöhemmin osoiteavaruus tulee olemaan lähes kokonaan allokoitu tai ainakin niin pirstoutunut ettei isoja verkkoja pystytä enää myöntämään. IPv4-osoitteiden loppumista on ennustettu jo pitkään, mutta toistaiseksi verkkoja pystytään allokoimaan tarpeiden mukaan, eikä osoite pula rajoita Internetin kasvua. Varsinkin nopeasti kasvavilla alueilla operaattorin ovat kuitenkin ruvenneet jo panostamaan IPv6:een. 4
5 Viime vuosina eri tahot ovat tehneet useita tilastollisia malleja osoitteiden kulutuksesta ja näiden perusteella laskeneet erilaisia ennusteita hetkelle jolloin IPv4-osoitteet todella loppuvat. Näistä ehkä kattavin on APNIC:ssä (Asia-Pacific Network Information Center) työskentelevän Geoff Hustonin ylläpitämä raportti, joka päivittyy automaattisesti sitä mukaa kun uusia verkkoja allokoidaan. Kuva 1 Allokoitujen IPv4-verkkojen (/8) määrän kehitys (Huston 2008) 5
6 Kuva 2 Allokoitujen verkkojen määrän kehitys rekistereittäin (Huston 2008) Kuvissa 1 ja 2 näkyy allokoitujen verkkojen kokonaismäärä, sekä jakautuminen alueellisille rekistereille (RIR). ARIN (Pohjois-Amerikka) RIPE NCC (Eurooppa, Lähi-Itä ja osa keski-aasiaa) APNIC (Aasia ja Tyynenmeren alue) LACNIC (Etelä-Amerikka) AFRINIC (Afrikka) IANA (Erityistarkoituksiin varatut verkot) Kuvassa 2 näkyy hyvin Pohjois-Amerikkaan 1990-luvun alussa allokoidut suuret verkot, tämän jälkeen RIPE- ja APNIC-alueiden kasvu on vastannut Pohjois-Amerikan kasvua. LACNIC ja AFRINIC alueiden vähäinen osoitteiden määrä käy myös hyvin ilmi, sekä niiden pikkuhiljaa käynnistynyt kasvu. 6
7 Kuva 3 Alueelliset kasvuennusteet (Huston 2008) Kuvasta 3 näkyy hyvin muiden alueiden verkkojen kysynnän kasvu, verrattuna Pohjois-Amerikan tasaiseen kasvuun. Ennusteesta näkyy myös Afrikan ja erityisesti Etelä-Amerikan osoitetarpeen kasvun suuruus verrattuna aikaisempaan verkkojen määrään. Hustonin raportin tämänhetkinen ( ) tilastollinen ennuste osoitteiden loppumiselle on Tämä ennuste on kuitenkin erittäin konservatiivinen, koska voidaan olettaa että jäljellä olevien osoitteiden vähentyessä kysyntä niitä kohtaan tulee kasvamaan. 7
8 4. IPV6-PAKETTI Versiokenttä on IPv6-paketissa aina 6. Traffic class vastaa ipv4-paketin Type of Service (TOS) kenttää. Flow label-kenttää ei tätä kirjoitettaessa käytetä mihinkään. Payload length on hyötykuorman koko, korkeintaan 64 kt paitsi jos käytetään jumbo payloadia, jolloin kentän arvo on nolla ja hyötykuorman maksimikoko on 4 Gt. Hop limit vastaa ipv4 Time To Live (TTL) kenttää. Next header kertoo protokollan, vastaa ipv4 protokollakentän arvoja. Kentän arvolla voidaan myös kertoa, että paketissa on ylimääräinen otsikko. Tätä käytetään esimerkiksi IPsec-paketeissa. IPv4-paketin otsikon tarkistussummakenttä on jätetty pois koska oletetaan että OSI-mallin alemmat kerrokset huolehtivat pakettien eheydestä. Tämä säästää reitittimien resursseja koska niiden ei tarvitse laskea tarkistussummaa uudestaan. 8
9 Pakettien pirstoutumisesta (fragmentation) vastaa lähettäjä, paketteja ei ikinä pirstota matkalla. 5. OSOITEARKKITEHTUURI IPv6-osoitteiden koko on 128-bittiä (IPv4 32-bittiä), näin pitkien osoitteiden esittäminen IPv4:n tapaan numeerisesti olisi varsin hankalaa, joten osoitteet esitetään heksalukuina, jotka ryhmitellään kahdeksaan neljän heksaluvun ryhmään, jotka erotellaan kaksoispisteellä. Esimerkiksi: 2001:0db8:85a3:08d3:1319:8a2e:0370:7334 Jokaisesta ryhmästä voidaan jättää alussa olevat nollat pois, sekä korvata sarja nollia kahdella kaksoispisteellä. Esimerkiksi osoite 2001:0db8:0000:0000:0000:0000:1428:57ab voidaan esittää muodossa 2001:db8::1428:57ab. Kuten IPv4:ssä, myös IPv6:ssa osa osoiteavaruudesta on varattu erilaisiin erikoistarkoituksiin. ::1/128 loopback (vastaa IPv4:n osoitetta) fe80::/10 link-local verkko ::ffff:0:0/96 jokainen IPv4-osoite saa vastaavaan IPv6- osoitteet tästä verkosta 2002::/16 6to4 verkko, voidaan käyttää automaattiseen IPv6:n tunnelointiin IPv4-verkon yli ff00::/8 multicast, vastaa IPv4:n multicast osoitteita 2001:db8::/32 varattu käytettäväksi esimerkkeinä dokumentaatiosta, verkko ei tule koskaan oikeaan käyttöön 9
10 Jokainen IPv6 tuellinen verkkoliittymä saa automaattisesti MACosoitteeseen perustuvan IPv6-osoitteen link-local verkkosta (fe80::/10). Tämän verkon liikennettä ei reititetä ja osoitteet ovat uniikkeja vain saman verkon sisällä. IPv6:ssa ei verkoilla enää ole erillisiä varattuja broadcast- ja verkkoosoitteita, vaan nämä on korvattu multicast osoitteilla. IPv4:n broadcastosoitetta vastaa IPv6:ssa aina ff02::3 ja verkko-osoitetta fe00::0. Tyypillisesti IPv6-osoite koostuu kahdesta 64-bittisestä osasta, joista ensimmäinen määrittelee verkon ja jälkimmäinen laitteen. Paikallisilla internet-rekistereillä on yhteinen käytäntö IPv6-osoitteiden jakamiseen palveluntarjoajille, jossa määritellään annettavan verkon kooksi vähintään /32, eli osoitteen verkko-osa on 32-bittiä. Tästä palveluntarjoajien suositellaan jakavan asiakkailleen 48-bittisiä verkkoja (/48). 6. SIIRTYMÄAJAN MENETELMÄT IPv6:n siirtymistä helpottamaan on kehitetty useita siirtymäajan menetelmiä joilla IPv6-liikennettä voidaan siirtää olemassa olevan IPv4- verkon päällä Tunnelointi 10
11 Tunneloinnilla tarkoitetaan IPv6-paketin kapselointia IPv4-pakettiin ja sen siirtämistä IPv4-verkossa tunnelissa, käytännössä korvataan OSI-mallin siirtokerros (OSI 2) olemassa olevalla IPv4-verkolla. Tunnelointi on yleisin tapa loppukäyttäjälle saada käyttöönsä IPv6-verkko ilman palveluntarjoajan tukea. Yleensä tunneloinnissa käytetään IPv4-paketin protokollaa 41. Maailmalla on useita tunneleita tarjoavia tahoja (ns. tunnel broker), tunnetuimpana näistä SixXS ( SixXS:llä on useita tunnelointipisteitä eri maissa, joiden välityksellä käyttäjän IPv6-liikenne voidaan välittää IPv6-verkkoon to4 6to4 tarkoittaa IPv6-liikenteen automaattista tunnelointia 6to4- välityspalvelun avulla. Käytännössä kaikki 6to4-välityspalvelua tarjoavat tahot käyttävät samaa tunnettua IPv4-osoitetta ( ), jota mainostetaan BGP:n avulla. 6to4-palvelun käyttäjän kone lähettää tunneloidun liikenteen tähän osoitteeseen ja se ohjautuu automaattisesti lähimpään välityspalveluun, joka välittää liikenteen eteenpäin. Suomessa Funet ylläpitää 6to4-välityspalvelinta ( 7. LAITTEISTOTUKI Useimmista käyttöjärjestelmissä IPv6-tuki on löytynyt jo vuosia. Linuxissa kernel-versiot 2.2:sta eteenpäin ovat sisältäneet IPv6-tuen. Ensimmäinen Windows johon IPv6-tuen sai, oli Windows 2000, se oli kuitenkin vielä erikseen asennettava lisäosa. Windows XP:ssä tuki on 11
12 valmiina ja Vistassa IPv6 on oletuksena käytössä. OS X:ssä IPv6-tuki on ollut mukana ensimmäisistä versioista lähtien. Myös nykyaikaisissa matkapuhelimissa on IPv6-tuki, Symbiankäyttöjärjestelmässä tuki on ollut vuonna 2003 julkaistusta 7.0s versiosta eteenpäin. Nokian puhelinten tärkeimmissä sovelluksissa, kuten Webselaimessa, on myös IPv6-tuki. Lähes kaikista kotikäyttäjille suunnatuista verkkolaitteista, kuten ADSLmodeemeista, palomuureista ja WLAN-tukiasemista tuki kuitenkin vielä puuttuu. Kaapelimodeemeissa tilanne on parempi, koska vuonna 2006 julkaistu DOCSIS-standardin versio 3.0 vaatii laitteilta IPv6-tuen. Käytännössä IPv6-tuen puute esimerkiksi ADSL-laitteissa ilmenee vain jos käytetään niiden palomuuri- ja NAT-ominaisuuksia, pelkästään siltaavaksi konfiguroidulta laitteelta ei vaadita minkäänlaista erillistä tukea IPv6:lle. Tuki näissä laitteissa on kuitenkin yksi edellytys IPv6:n laajalle käytölle kotiyhteyksissä. Japanin markkinoilta IPv6-tuellisia laitteita löytyy jo jonkin verran, joten tässäkin kysyntä määrittelee tarjonnan. Suurien valmistajien runkoverkko käyttöön suunnitelluissa laitteissa IPv6- tuki löytyy jo käytännössä kaikista, mutta osa ominaisuuksista saattaa vielä puuttua IPv6-puolelta. Esimerkiksi osassa Ciscon laitteista IPv6- reititys on vielä toteutettu ohjelmistopohjaisesti, kun taas IPv4-reititys on toteutettu tehokkaammin laitteistopohjaisesti. Myös laitteistopalomuureista suurimmassa osassa on jo IPv6-tuki, esimerkiksi Juniper NetScreen, Cisco PIX/ASA, Checkpoint FW-1 ja Stonesoftin StoneGaten uusimmat versiot. 12
13 8. TILANNE MAAILMALLA Länsimaista löytyy 27 palveluntarjoajaa jotka tarjoavat IPv6:sta yksityisille asiakkaille. Näistä kolme toimivat Yhdysvalloissa. Saksasta taas löytyy seitsemän. Yleisesti ottaen Euroopassa ollaan jonkun verran pidemmällä kuin Amerikassa. (FAQ : Connectivity (Tunnels and Subnets) : Where can I get native IPv6 / Which ISP's provide IPv6?, 2008) Aasiassa tilanne on huomattavasti parempi, johtuen suhteellisesti ahtaammista osoiteavaruuksista. Pelkästään Japanista löytyy noin 30 palveluntarjoajaa jotka tarjoavat IPv6-palveluita loppukäyttäjille.( IPv6 Services in Japan, 2008) Kiinan hallituksella on viisivuotissuunnitelma siirtyä IPv6:seen (Chinese Next Generation Internet). Alkuperäinen tavoite oli täydellinen valmius vuoden 2008 Olympialaisiin mennessä. Kiinassa on jo nyt enemmän laajakaistakäyttäjiä kuin IPv4-osoitteita, ja käyttäjien määrä ei tule ainakaan vähenemään tulevaisuudessa. (Kaushik Das, 2008) Etelä-Korean hallituksella on tavoitteena täysi IPv6-valmius julkisella sektorilla sekä 10 miljoonaa käyttäjää vuoteen 2010 mennessä. Afrikka: IPv4-osoitteita on käytössä todella vähän. Esimerkiksi Nigerialla on 0,003 osoitetta henkeä kohti. Toisaalta suuressa osassa Afrikkaa kiinnostus on todella vähäistä. Etelä-Afrikalle on varattu 17 /32-verkkoa, mikä on 35 % koko Afrikalle tällä hetkellä varatuista osoitteista. 13
14 Kuva 4 IPv6-verkkojen alueelliset allokaatiot. (Total number of allocated IPv6 prefixes per RIR on 09/04/2008) RIR AFRINIC 42 Määrä APNIC 543 ARIN 432 LACNIC 96 RIPE NCC 1082 Yht: 2195 Taulukko 1 IPv6-verkkojen alueellinen jakautuminen (Total number of allocated IPv6 prefixes per RIR on 09/04/2008) RIPEn alueella on noin puolet varatuista verkoista. (LISÄÄ TEKSTIÄ) Todellisista liikennemääristä on vaikea saada eksaktia tietoa, koska kukaan julkisia tilastoja ei ole saatavilla. Maailman suurimman yhdysliikennepisteen AMS-IX:n kokonaisliikennemäärästä (noin 500 Gb/s) keskimäärin 0,03 % on IPv6-liikennettä (noin 164 Mbps). (AMS-IX sflow Statistics ja AMS-IX Traffic Statistics, 2008) 8.1. DNS 4. Helmikuuta 2008 kuusi nimipalvelinta kolmestatoista sai IPv6- osoitteen. Näistä kolme sijaitsee Yhdysvalloissa ja kolme on hajautettu. 14
15 Päivä IPv6-osoitteiden lisäyksen jälkeen K-palvelimilla IPv6:den yli suoritettujen kyselyiden määrä oli noin 4 % kokonaismäärästä. (IANA Introduces AAAA Record For K-root, 2008) 9. TILANNE SUOMESSA ISP AS-numero IPv6 24 Online Oy AS33935 Academica Oy AS29154 AinaCom Oy AS20569 X AT&T Global Network Services AS2686 BT Global Services AS5400 X dna AS16086 X Elisa Oyj AS719 X Euroopan Runkoverkot Oy Fujitsu Services Oy AS12659 AS1342 Funet / CSC-Tieteellinen laskenta Oy AS1741 X JNT / Multi.fi AS24751 Nebula Oy AS29422 X Netsonic AS16023 Nokia Oyj AS21856 (X) RETN Saunalahti Group Oyj SW Television Oy / Welho AS25462 AS6667 AS20542 TDC Oy AS3292 X Telekarelia Oy Telenor Oy AS34188 AS8434 TeliaSonera Finland Oyj AS1759 (X) TNNet Oy AS30798 X UUNET FINLAND Oy AS702 X WLANnet Finland Taulukko 1. Ficixin jäsenten IPv6 tilanne AS34384 Taulukossa 1. Näkyy Ficixin jäsenet jotka mainostavat IPv6-verkkoa kyseisellä AS-numerolla. Joillakin näistä voi olla IPv6-verkko, mutta sitä mainostetaan eri AS-numerolla (Nokia, TeliaSonera). 15
16 Useimmilla suurilla suomalaisilla runkoverkko-operaattoreilla on vähintään rekisteröity ja mainostettu IPv6-verkko, mutta sen varsinaisesta käyttöasteesta on vaikea saada tietoa. Kotikäyttäjille ADSL-yhteyden yhteydessä IPv6-verkkoa tarjoaa Suomessa ainoastaan Nebula. Yritysasiakkaille verkkoa tarjoaa ainakin TDC Oy, Elisa/Saunalahti, TeliaSonera ja Nebula, käytännössä verkko tarjotaan halukkaille tällä hetkellä useimmiten ilmaisena lisäpalveluna, ilman minkäänlaisia palvelutasosopimusta (SLA). Funet tarjoaa IPv6-yhteyksiä kaikille jäsenorganisaatioilleen ja myös opiskelija-asuntolaverkoille, ainakin Tampereella ja Espoon Otaniemessä. Monet Funetin tarjoamista palveluista ovat käytettävissä IPv6-yhteyden välityksellä myös Funetin ulkopuolelta, esimerkiksi ftp.funet.fi ja ntp1.funet.fi. Ficoran IPv6-tilanneraportissa (IPv6-tilanne suomessa 2005, 4) kysyttiin operaattoreilta heidän IPv6-tarjonnan tilannetta, tilanne ei kyselyn jälkeen vaikuta juuri muuttuneen, vaan yhteyksiä tarjotaan edelleen kokeiluluonteisesti. Raportissa mainitaan myös yhden operaattorin IPv6- liikenteen määräksi noin 1 % kaikesta IP-liikenteestä. Nimipalvelimet ovat kriittinen osa Internetin infrastruktuuria, joten IPv6- yhteydet juurinimipalvelimille ovat tärkeä osa siirtymistä IPv6:n käyttöön. Tällä hetkellä viidestä.fi-juurinimipalvelimesta kahdella on IPv6-osoite, näistä a.fi on Funetin verkossa ja d.fi ruotsissa Netnodin verkossa. Ficoran järjestelmä ei vielä tue fi-verkkotunnuksille AAAA-liimatietueita, vaikka tilanneraportissa tuki on luvattu vuoden 2006 loppupuolella (IPv6- tilanne suomessa 2005, 5). 16
17 10. LÄHTEET Viestintäviraston IPv6-standardointiryhmä IPv6-tilanne suomessa. ntfile/traportti pdf (Luettu ) Huston, Geoff IPv4 Address Report (Luettu ) IANA Introduces AAAA Record For K-root (Luettu ) FAQ : Connectivity (Tunnels and Subnets) : Where can I get native IPv6 / Which ISP's provide IPv6? (Luettu ) IPv6 Services in Japan (Luettu ) Das, Kaushik IPv6 Deployment Around The World (Luettu ) Total number of allocated IPv6 prefixes per RIR on 09/04/ (Luettu ) AMS-IX Traffic Statistics (Luettu ) AMS-IX sflow Statistics (Luettu ) 17
ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö Imatra Tietotekniikka. Mika Tiainen Tuukka Pitkänen IPV6 NYKYTILA
Mika Tiainen Tuukka Pitkänen IPV6 NYKYTILA TIIVISTELMÄ Mika Tiainen, Tuukka Pitkänen IPv6 Nykytila Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Imatra Tekniikan Yksikkö, Työssä tutkittiin IPv6-protokollan kehitystä,
LisätiedotIPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys
IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi
LisätiedotSiirtyminen IPv6 yhteyskäytäntöön
Siirtyminen yhteyskäytäntöön SimuNet loppuseminaari 7.12.2011 Vesa Kankare 7.12.2011 1 Agenda Taustaa Miksi Muutoksen vaikutukset verkoille operaattori ja yritysnäkökulma SimuNet 7.12.2011 2 IPv4 IPv4
LisätiedotInternet Protocol version 6. IPv6
Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista
LisätiedotIntroduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
LisätiedotIPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto
IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto Jari Korva (jari.korva@vtt.fi) v3.2/2008-05-22 Copyright VTT Sisältö (1/2) Johdanto Mikä on Internet protokolla (IP)? Miksi IPv6? IPv6:n ominaisuudet Osoiteavaruus Verkon
LisätiedotAntti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,
LisätiedotIntroduction to exterior routing. Autonomous Systems
Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
LisätiedotIntroduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
LisätiedotIntroduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka Antti Parkkinen ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus Projektiopinnot kevät 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TUTUSTUMINEN IPV6 OSOITTEISIIN
LisätiedotTurvallisuus verkkokerroksella
Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security
LisätiedotTurvallisuus verkkokerroksella
Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security
LisätiedotAH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake
Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security
LisätiedotJaakko Ylituomaala. IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan. Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma
Jaakko Ylituomaala IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma 1(61) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä
LisätiedotTCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen
TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:
LisätiedotInternetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry
Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti Jorma Mellin PJ, FICI ry 1 FICI? Suomen IP-yhdysliikennepiste Perustettu 1993, rekisteröity 2001 (Euroopan #1) 27 jäsentä (lokakuu 2008)
LisätiedotInternet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen
LisätiedotVerkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222
Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle
Lisätiedotreitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6
4. IPv6-protokolla (RFC 2460) Enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle => osoitteita paljon! Virtaviivaistettu nopeampi käsittely k reitittimissä => tehokkaampi Uusia piirteitä Erilaisten sovellusten tarpeet
LisätiedotYhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus
Page 1 of 7 03.04.2008 Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Yleistä Yhdysliikenne järjestetään tällä hetkellä kolmella Ethernet-kytkimellä, joista kaksi sijaitsee pääkaupunkiseudulla:
LisätiedotLuennon runko. TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi. DNS: nimestä osoitteeksi. DNS: nimestä osoitteeksi (2)
Luennon runko TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi :n DNS, reititys ja siirtymävaiheen tekniikat DNS ja reititys Nimestä -osoitteeksi, -osoitteesta nimeksi: AAAA ja perinteinen dotted-decimal Reititysprotokollien
LisätiedotEtäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.
Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa
LisätiedotPalomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri
Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.
LisätiedotINTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S
INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)
LisätiedotKytkimet, reitittimet, palomuurit
Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden
LisätiedotWL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS
WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)
LisätiedotIHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?
VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot
LisätiedotLiikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla
Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11
LisätiedotMikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotIPv6 kampusverkossa. Alustusta keskustelulle. Heikki Vatiainen 3/23/03 TTKK/Tietoliikennetekniikan laitos 1
IPv6 kampusverkossa Alustusta keskustelulle Heikki Vatiainen 3/23/03 TTKK/Tietoliikennetekniikan laitos 1 IPv6-tavoitteita kampuksella Opetus luennoijalle käytännön tietämystä asiasta
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotLiikkuvien isäntäkoneiden reititys
Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä
LisätiedotIP-reititys IP-osoitteen perusteella. koneelle uusi osoite tässä verkossa?
Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä
LisätiedotKuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort
LisätiedotMiska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus. 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous
Verkkoliikenteen rajoittaminen Miska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous Agenda 1. Jyväskylän yliopistoverkko 2. Verkon käytöstä 3. Verkkoliikenteestä 4. Käytön
LisätiedotSovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros
do w hat I m ean Luennon sisältö Internet-protokolla versio 6 Comer luku 31 (vanha kirja ss. 257-278) Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros IPv6 Internet Sovelluskerros
Lisätiedot4. Verkkokerros ja reitittimet
4. Verkkokerros ja reitittimet Verkkokerroksen perusprosessit ovat: 1. Datan kapselointi IP-paketeiksi, 2. IP-paketin reititys verkossa ja 3. IP-osoitejärjestelmä. 1 Verkkokerroksen protokollat Verkkokerros
LisätiedotVerkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006
Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006 Karri Huhtanen 1 Sisältö! 1. Arkkitehtuuri ja terminologia! 2. Toiminta 2.1 Toiminta kotiverkossa 2.2 Siirtyminen vieraaseen verkkoon
LisätiedotTELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ
TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon
LisätiedotArttu Kuulas. Internet-yhteyden kahdentaminen
Arttu Kuulas Internet-yhteyden kahdentaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoverkot Opinnäytetyö 25.5.2012 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Arttu Kuulas Internet-yhteyden
LisätiedotVuonimiö on pelkkä tunniste
Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa
LisätiedotVuonimiö on pelkkä tunniste
Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa
LisätiedotService Level Agreement. Service Level Agreement. IP verkkopalvelu. S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 1: Service Level Agreement
Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/20) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Service Level greement S 38.192 Verkkojen tuotanto Luento 1: Service Level greement Sopimus, jokaa kuvaa tuotettua a ja siitä maksettavaa korvausta
Lisätiedot... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa
Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa
LisätiedotA241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE. Joni Ruotsalainen
A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE Joni Ruotsalainen DNS- ja DHCP-palvelut Linuxissa 1.12.2011 SISÄLLYS 1 DNS... 3 1.1 Lähiverkon palveluna... 3 1.2 Autoritatiivinen nimipalvelu... 3 1.3 Nimipalvelimen
LisätiedotAirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja:
AirPrint-opas Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: HL-340CW/350CDN/350CDW/370CDW/380CDW DCP-905CDW/900CDN/900CDW MFC-930CW/940CDN/9330CDW/9340CDW Versio A FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa
LisätiedotTeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
LisätiedotT-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa
T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa Teemu Kiviniemi Funet-verkko CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Luento pohjautuu Sanna Suorannan aiempaan materiaaliin. 7.2.2012 Luennon sisältö Reititys
LisätiedotLiikkuvien isäntäkoneiden reititys
5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi
Lisätiedot5. Mobile IP (RFC 3220)
5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut
LisätiedotICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
Lisätiedot3. IP-kerroksen muita protokollia ja
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
LisätiedotFi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen
Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotPikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi
Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004 Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Perusteet reitittimen konfiguroinnissa IPv6-protokollapinon käyttöönotto Aivan ensimmäiseksi pitää
LisätiedotVerkkokerros ja Internetprotokolla
Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:
LisätiedotAirPrint-opas. Versio 0 FIN
irprint-opas Versio 0 FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Vinkki Vinkit kertovat, miten eri tilanteissa voi toimia tai miten toimintoa voi käyttää yhdessä muiden
LisätiedotD-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0
D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi
LisätiedotITKP104 Tietoverkot - Teoria 2
ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 2 - Sovelluskerrokselta kuljetuskerrokselle Rekursiivinen ja Iteratiivinen DNS DNS tarkemmin - kokeile itse Verkkotunnuksen
LisätiedotMiksi? Miksi? Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Internet
Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/31) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/31) Miksi? S38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkkoosoitteiden manipulaatiopalvelut Ongelma: A,B ja C luokkiin perustuva osoitejako johti
LisätiedotYleinen ohjeistus Linux tehtävään
Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.
LisätiedotJukka-Pekka Hautanen. IPv6-protokolla. Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma
Jukka-Pekka Hautanen IPv6-protokolla Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma 2(76) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Tekniikan yksikkö
LisätiedotVerkkokerros ja Internetprotokolla
Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:
LisätiedotChapter 4 Network Layer
Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete
LisätiedotFICIX ry kommentteja Hallituksen esityksiin sotilas- ja siviiilitiedustelua koskevista laista
FICIX ry kommentteja Hallituksen esityksiin sotilas- ja siviiilitiedustelua koskevista laista Panu Rissanen FICIX ry Hallituksen jäsen Liikenne- ja viestintävaliokunta 21.3.2018 Finnish Internet Communication
Lisätiedot1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)
1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta
LisätiedotTietoverkkoprojekti 1, 5 OP
Tietoverkkoprojekti 1, 5 OP 3-periodi 2012 Tavoite Tietoverkkoprojektin ensimmäisen osan tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa pienimuotoinen operaattoriverkko. Kokonaisuudessaan tietoverkkotekniikan
LisätiedotOsoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut
Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/31) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/31) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut IPv4 osoiteavaruus on loppumassa
LisätiedotLaajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009
Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -
LisätiedotVerkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>
Verkkokerros Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle
LisätiedotVideo on Demand ja Webcast tekniset mahdollisuudet. Kimmo Paajanen, Internet & ICT -koordinaattori Oulun seudun ammattikorkeakoulu 20.11.
Olli Oamkilainen 1 Video on Demand ja Webcast tekniset mahdollisuudet Kimmo Paajanen, Internet & ICT -koordinaattori Oulun seudun ammattikorkeakoulu 20.11.2012 Toimiva teknologia tarvitsee kiinnostavaa
LisätiedotInternet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010
Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding
LisätiedotTulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma
Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet
Lisätiedotenemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi
IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet
LisätiedotTaloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,
LisätiedotTaloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan
LisätiedotTyön nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN)
Työn nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN) Työn tekijä: Tuomo Rostela Valvoja:Professori Raimo Kantola Ohjaaja:DI Pekka Nieminen Työn tavoitteena oli selvittää NGN-verkkojen
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
LisätiedotOsoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut.
Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/33) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/33) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Verkossa käytetään lokaaleja
Lisätiedot3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä
do what I mean // : Reititys CSE-C400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.-4., 4.-4.8 Tällä luennolla Reititys Internet-verkossa ja internet-verkoissa Internetin rakenne Reititysprotokollat ja algoritmit Reitittimen
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 21.2.2017 Kurssin loppuvaiheet Kolme luentoa (ja harjoituskierrosta) jäljellä 21.2. Verkkokerros Ensi viikolla tauko
LisätiedotZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN
ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon opastavaan ohjeeseen! Tämän
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTaloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP
Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,
LisätiedotHOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]
HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään
LisätiedotNBG-4115 pikaopas Oletusasetukset
NBG-4115 pikaopas Oletusasetukset LAN-portit: LAN1~LAN2 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234 Laitteen käyttöönotto Kytkentä 2 Laitteen käyttöönotto Avaa Internet-selain ja yhdistä osoitteeseen 192.168.1.1
LisätiedotTW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4. - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps
TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4 - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps - Tuetut käyttöjärjestelmät: Windows 95 (a, b), 98, 98SE, Me, NT4,
LisätiedotTeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland
TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013
Uusi KONE UltraRope -teknologia nostaa rakennukset uusiin korkeuksiin. KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013 Innovatiivinen KONE UltraRope tulee mullistamaan korkeiden rakennusten suunnittelu- ja
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman
LisätiedotInternet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Internet Protocol (IPv6)
Internet-protokolla versio 6 Sovelluskerros Sovelluskerros Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros IPv6 Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotTietoverkkotekniikan Trendejä ja Visioita
Tietoverkkotekniikan Trendejä ja Visioita Johdanto Hype-käyrä Hieman historiaa Web 1.0-2.0-3.0 Videopalvelujen kehityksestä Liikenteen kasvu Arkkitehtuuri ja palvelunlaatu Virtualisointi Pilvilaskenta
LisätiedotIPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros
IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
LisätiedotSIIRTYMINEN IPV6-PROTOKOLLAAN YRITYKSEN VERKKOLAITTEISTOSSA
SIIRTYMINEN IPV6-PROTOKOLLAAN YRITYKSEN VERKKOLAITTEISTOSSA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Kevät 2012 Kalle Lindén Lahden ammattikorkeakoulu
Lisätiedot