Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)"

Transkriptio

1 Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen verkkoliikennettä - tehtävä Tehtävä 1 - IPv4 Tehtävä 2 - IPv6 - paketti. Tämä vielä ehdolla. Tehtävä 3 - ICMP Tehtävä 4 - NAT Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen verkkoliikennettä - tehtävä (Erään sovelluksen verkkoliikennettä + Vastaanottoikkunan maksimikoko) Lataa Optimasta ITV-kurssin työtilasta tiedosto sendwin-bound.pcapng. Tiedosto sisältää erään sovelluksen verkkoliikennettä. Sovelluksen on tarkoitus lähettää dataa 128kt:n lohkoissa, mutta sovelluksessa on kaksi bugia, joiden vuoksi tiedonsiirto ei toimi oikein. - Tunnista bugien aiheuttamat häiriöt tiedonsiirtoon, tarkkailemalla kaapattua liikennettä joko graafeilla tai ilman. Selosta mitä bugit tekevät verkkoliikenteelle. Vastaus Katso Kuva1 Graafeilla tcptrace tai stevens, on nähtävissä että sovellus ei lähetä dataa 128kt:n, eli tavun lohkoissa (esim. 89kpl TCP-segmenttiä joiden pituus 1460tavua + yksi missä pituus 1132tavua), vaan niin että tapahtuu: 1) yksi tavun lähetys (88 TCP-segmenttiä joiden koko 1460tavua + 2kpl segmenttejä joiden pituus 1295tavua) ja tämän jälkeen lähetetään yksi 2 tavua tietosisältöä sisältävä TCP-segmentti. 2) kaksi tavun lähetystä (44 TCP-segmenttiä, joissa pituus on 1460tavua + 1kpl jossa pituus on 1295tavua) ja tämän jälkeen yksi 2 tavua tietosisältöä sisältävä TCP-segmentti. Nämä molemmat tulkitaan bugeiksi, vaikka huono kuljetuskerroksen toteutus voisi aivan yhtä hyvin aiheuttaa tällaisen tilanteen. Ilmeisesti kaappauksessa olevat 64kt lähetykset johtuvatkin nimenomaan huonosta tai huonosti konfiguroidusta kuljetuskerrostoteutuksesta käyttöjärjestelmässä.

2 Kuva 1: Sovelluksen tulisi lähettää yksi 128kt suuruinen purske (burst) segmenttejä. Välistä sovellus lähettää yhden 128kt-2t suuruisen purskeen segmenttejä ja joskus kaksi kpl 64kt-2t suuruisia purskeita. Sovellus lähettää em. lisäksi aina yhden 2 tavun mittaisen segmentin. Tehtävä 1 - IPv4 IPv4-datagrammin otsikossa on ns. TTL-kenttä (Time-to-live), jonka pituus on 8 bittiä. Kentälle annetaan jokin nollasta poikkeava arvo, kun datagrammi lähetetään. Joka kerran, kun datagrammi saapuu reitittimelle, sen arvoa vähennetään yhdellä. Jos kentän arvo muuttuu nollaksi, datagrammia ei enää välitetä eteenpäin ja datagrammin alun perin lähettäneelle koneelle lähetetään ICMP-viesti, jossa kerrotaan tapahtumasta (TTL exceeded). Tätä ominaisuutta käytetään tavallisesti hyväksi Traceroute-ohjelmassa, jonka avulla voidaan selvittää reitti kohdekoneelle. Traceroute lähettää ensimmäiseksi kohdekoneelle viestin, jossa TTL-kentän arvo on 1. Tämä viesti hylätään jo ensimmäisessä reitittimessä, joka lähettää virheilmoituksen lähdekoneelle. Seuraavaksi lähetetään viesti, jossa TTL-kentän arvo on 2 jne., kunnes viesti pääsee perille kohteeseen. Reitittimien viesteistä nähdään niiden IP-osoitteet, joten reitti kohteeseen voidaan päätellä reitittimien lähettämistä TTL Exceeded -viesteistä. (IPv6-datagrammissa TTL-kenttää vastaa kenttä nimeltä Hop limit.)

3 Kuva 2: Traceroute lähetää ICMP-reply requested -pyyntöjä. Jokainen reititin vähentää TTL-arvoa yhdellä. Reitittimet lähettävät TTL Exceeded -viestin kun viestin TTL-arvo menee nollaan. Linux/Unix-koneissa ohjelma voidaan suorittaa komentoriviltä komennolla traceroute ja Windowsissa tracert. Ohjelman parametrivalikoima on Linuxissa hieman monipuolisempi kuin Windowsissa. Alla olevassa esimerkissä on haettu reitti Windows-koneelta osoitteeseen (ensimmäiset IP-osoitteet on jätetty pois): Kuva 3: Reitinselvitys Traceroute-ohjelmalla osoitteen isäntäkoneelle. Kuvassa traceroute-ohjelma on lähettänyt 16 kappaletta kolmen paketin sarjoja. Jokaisella tiettyyn sarjaan kuuluvalla paketille on ollut sama TTL-kentän arvo (esim. ensimmäiset 3kpl ovat luultavasti olleet arvolla TTL=1). Paluuviestin (TTL-Exceeded) saapumiseen kuluneet ajat näkyvät tulostuksessa. Toiseksi viimeisestä reitin osoitteesta ei saada aikarajan puitteissa vastausta. Voit kokeilla traceroute ohjelmistoa myös itse. Harjoitusluokissa homma hoituu suorittamalla tracert-komento komentoriviltä esimerkiksi arvolla (Komento: tracert )

4 Tässä tehtävässä tarkastellaan Tracerouten aiheuttamaa IPv4-liikennettä. Avaa Wiresharkissa -paketista purettu tiedosto ipethereal-trace-1. Tiedosto sisältää kaappauksen liikenteestä, jossa tehdään kolme Traceroutekutsua samaan kohdeosoitteeseen: ensimmäisessä lähetettävän viestin koko on 56 tavua, toisessa 2000 tavua ja kolmannessa 3500 tavua. Kaappauksessa näkyy asiakaskoneelta lähteviä ICMP Echo Request (eli ping)-viestejä ja reitin varrella olevien reitittimien ICMP TTL exceeded-viestejä. A. Mikä on asiakaskoneen IP-osoite? B. Valitse ensimmäinen ICMP Echo Request viesti ja avaa otsikkotiedoista IP-osa. Mitä kenttiä IP-otsikkotiedot sisältävät? C. Vastaa edellä olevien kenttien arvojen perusteella seuraaviin kysymyksiin: - Mikä on IP-otsikon koko? - Mikä on datagrammin tietosisällön koko? - Onko IP-datagrammi sirpaloitu? D. Järjestä Wiresharkin näkymässä paketit lähdeosoitteen mukaan. Etsi taas asiakaskoneelta lähtevä ensimmäinen ICMP Echo Request viesti ja tutki IP-otsikon kenttiä seuraavissa vastaavissa viesteissä. Mitkä otsikon kentät säilyvät muuttumattomina ja mitkä muuttuvat viestistä toiseen? E. Mikä on lähimmän reitittimen IP-osoite? Tutki tämän reitittimen lähettämiä vastauspaketteja. Miten niiden TTL-kenttä muuttuu? Miksi? F. Järjestä nyt paketit ajan mukaan. Etsi ensimmäinen asiakaskoneelta lähtevä viesti, jossa tracerouten ICMP Echo Request viestin pituudeksi on muutettu 2000 tavua. Huomioi että viestiä kuljettava datagrammi on sirpaloitunut. - Moneenko sirpaleeseen datagrammi sirpaloitunut? - Minkä kokoisia sirpaleet ovat? - Mitkä ovat sirpaleita kuljettavien pakettien järjestysnumerot (Wireshark:in listauksen järjestysnumero) ja minkä kokoisia nämä paketit ovat? G. Etsi vielä ensimmäinen asiakaskoneelta lähtevä viesti, jossa tracerouten lähettämän viestin kooksi on muutettu 3500 tavua. - Moneenko datagrammiin viesti on sirpaloitu? - Mitkä ovat sirpaleita kuljettavien pakettien järjestysnumerot (Wiresharkin listauksen järjestysnumero) ja minkä kokoisia nämä paketit ovat? - Mitkä otsikkokentät muuttuvat sirpaleissa ja mitkä ovat datagrammien koot? - Jos tracerouten lähettämän viestin pituus on 3500 tavua, niin miksi viestiä kuljettavien datagrammien yhteenlaskettu koko on 3568 tavua? (ts. miksi datagrammien yhteenlaskettu koko ei ole 3500 tavua?)

5 Tehtävä 2 - IPv6 - paketti. Lataa Optimasta ITV-kurssin työtilasta tiedosto ipv6-mcasts.pcapng. Tiedosto sisältää IPv6- protokollaa internet-kerroksessa käyttävää verkkoliikennettä. Voit vapaasti valita kaappauksesta paketin joka sisältää IPv6-otsikkotiedot. Tutustu IPv6-otsikkotietoihin. - Mikä on IPv6-protokollan tärkein parannus verrattuna IPv4-protokollaan? - Miksi Paketti listaus -näkymässä esitetyt pakettien kohdeosoitteet ovat lyhempiä kuin lähdeosoitteet? Ovatko ne oikeasti edes lyhempiä? Tehtävä 3 - ICMP Tässä tehtävässä tarkastellaan taas Tracerouten aiheuttamaa IPv4-liikennettä, tällä kertaa ICMP-protokollan kannalta. Avaa Wiresharkissa -paketista purettu tiedosto icmp-ethereal-trace-2. Tiedosto sisältää kaappauksen liikenteestä, jossa tehdään Traceroute-kutsu kolmella lähetettävällä paketilla samaan kohdeosoitteeseen. Kaappauksessa näkyy asiakaskoneelta lähteviä ICMP Echo Request (eli ping)-viestejä ja reitin varrella olevien reitittimien ICMP TTL exceeded-viestejä, sekä lopullisen kohdekoneen ICMP Echo reply-viestejä. A. Mikä on asiakaskoneen IP-osoite ja mikä on sen koneen IP-osoite johon asiakaskone yrittää reittiä selvittää? B. Valitse listauksen loppupuolelta ensimmäinen ICMP Echo Request-viesti, johon saadaan kohteesta vastaukseksi ICMP Echo reply-viesti. - Mitä kenttiä ICMP-viesti sisältää? - Mitkä ovat kenttien type ja code arvot tässä viestissä? - Wireshark raportoi sekä Identifier - että Sequence number -kentät kahteen kertaan, vaikka Paketin tavut -näkymästä on selkeästi nähtävillä että vain toinen Identifier - kentistä ja toinen Sequence number -kentistä esittää niitä arvoja joita paketti oikeasti pitää sisällään. Miten Identifier - että Sequence number -kenttien arvot poikkeavat toisistaan? (Voit tarvittaessa verrata kenttien arvoja myös toisissa paketeissa) C. Tutki edellisen tehtävän viestiä vastaavaa ICMP Echo reply-viestiä. Miten sen kenttien arvot poikkeavat edellisen tehtävän vastaavista? D. Valitse jokin ICMP Time-to-live-exceeded-viesti ja vertaa sitä edellä tarkasteltuun ICMP Echo reply-viestiin. - Miten viestit eroavat toisistaan? - Miksi code-kentän arvo on molemmissa viesteissä 0? - Mitä code-kentällä voidaan kuvata?

6 Tehtävä 4 - NAT (Porttiohjaus) Perehdytään lopuksi NAT-protokollan (Network Address Translation) toimintaan. Protokollaa käytetään tyypillisesti kotien laajakaistayhteyksissä, joissa Internetiin yhteydessä oleva modeemi / reititin jakaa ns. paikalliset IP-osoitteet kotiverkon (ts. sisäverkon) koneille ja nämä koneet ovat yhteydessä Internetiin NAT-reitittimenä toimivan modeemin / reitittimen kautta. Modeemi / reititin on ainoa laite, joka näkyy suoraan ulkoverkkoon, joten ainoastaan sen IPosoitteeseen voidaan kommunikoida ulkoa päin. (ts. Reitittimen IP-osoite on aina kohdeosoitteena kaikessa ulkoverkosta tulevassa liikenteessä vaikka paketti sisältäisikin esim. viestin vastauksena kotiverkon koneen lähettämään HTTP-pyyntöön) NAT-protokollan tapauksessa on varsin hankalaa määrittää mihin TCP/IP-mallin kerrokseen protokolla kuuluu, sillä se tarjoaa sovelluskerrokseen kuuluvan kaltaista palvelua, kuljetuskerroksen kuuluvan kaltaista toimintaa, mutta toimii silti internet-kerroksessa. NAT-protokollaa voidaan käyttää myös muihin kuin edellä mainittuun tarkoitukseen (esim. eräänlaisena palomuurina), mutta näitä muita käyttötarkoituksia ei tarkastella tässä tehtävässä. Kuva 4: Liikenteen kaappaus NAT-reitittimen koti- ja ulkoverkon puolelta Paketissa on kaksi tiedostoa NAT_home_side.pcap ja NAT_ISP_side.pcap. Edellä mainittuihin tiedostoihin on tallennettu kotiverkon liikennettä samoista tapahtumista NAT-laitteen kotiverkon ja ulkoverkon puolelta (Kuva 3). Tutki näitä tiedostoja Wiresharkilla ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. HUOM! Anna määrittämäsi tehtävässä määrittämäsi arvot taulukoituna kuten edellisen harjoituksen tehtävässä, jossa laskettiin uudelleenlähetysajastimen (RTO; Retransmission Timeout) arvoa. Esimerkki vastaustaulukosta löytyy tehtävän lopusta.

7 Tutkitaan asiakkaan ensimmäistä HTTP-pyyntöä Googlen IP-osoitteeseen tiedostosta NAT_home_side.pcap, ts. kotiverkon puolelta. A. Mitkä ovat Wiresharkin listauksessa seuraavien pakettien järjestysnumerot: - Pyyntöön liittyvän TCP-yhteyden SYN-segmentti - Palvelimelta tuleva SYN ACK-segmentti - Asiakkaan HTTP-pyyntö - Palvelimen vastaus B. Määritä kaikkien edellä mainittujen viestien lähde- ja kohdeosoitteet sekä lähde- ja kohdeportit. Etsi nyt tehtävän A viestit tiedostosta NAT_ISP_side.pcap. C. Mitkä ovat Wiresharkin listauksessa pakettien järjestysnumerot? D. Määritä kaikkien edellä mainittujen viestien lähde- ja kohdeosoitteet sekä lähde- ja kohdeportit. Viesti Tiedosto Paketti # Lähdeosoite Lähdeportti Kohdeosoite Kohde portti TCP SYN TCP SYN TCP SYNACK home_side ISP_side home_side jne Taulukko 1: Esimerkki vastaustaulukosta. E. Vertaa A ja C kohdissa mainittujen viestien lähde-ja kohde osoitteita ja lähde- ja kohdeportteja. Päättele näiden perusteella, miten NAT tekee osoitteenmuunnoksen tutkittavalle HTTP-yhteydelle. Toisin sanoen, miksi ns. kotiverkon puolella otetussa kaappauksessa on eri kohdeosoitteet kuin ulkoverkon puolelta otetuissa? Millä tavalla NAT tekee linkityksen koti- ja ulkoverkon IP-osoitteille ja porteille?

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 811338A Periodi 3 2014 2015

Internet ja tietoverkot 811338A Periodi 3 2014 2015 Internet ja tietoverkot 811338A Periodi 3 2014 2015 Wireshark harjoitus 1 Harjoituksen aiheena on tutustua Wireshark-työkaluun ja sen tarjoamiin ominaisuuksiin, sekä harjoitella Wiresharkin käyttöä. Wireshark

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

CT30A2500 TCP/IP perusteet Harjoitustyö

CT30A2500 TCP/IP perusteet Harjoitustyö CT30A2500 TCP/IP perusteet Harjoitustyö YLEISTÄ Kurssin harjoitustyö on 2 hengen ryhmätyö, joka tehdään tieto-sähkötalossa luokassa 6325. Harjoitustyötä varten ilmoittaudutaan ryhmälistalle, joka sijaitsee

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 ICT1TN002 1/11 Tietokone ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkkoasetusten vaikutuksesta Tässä harjoituksessa tutustutaan labrassa lähiverkon toimintaan tekemällä

Lisätiedot

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

TI09. Seminaarityö 7.11.2011. Opintojakso: A241227 Linux järjestelmät Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2011.

TI09. Seminaarityö 7.11.2011. Opintojakso: A241227 Linux järjestelmät Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2011. 1(8) Seminaarityö 7.11.2011 Opintojakso: A241227 Linux järjestelmät Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2011 Opiskelijaryhmä: Opiskelija: TI09 Markus Varjola Seminaarityön aihe: Iptables

Lisätiedot

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa

... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Julkiset

Lisätiedot

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus do what I mean Kuljetuskerroksen protokollat Sovelluskerros Sovelluskerros User Datagram Protocol (UDP) Transmission Control Protocol (TCP) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros TCP, UDP Kuljetuskerros

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed 9.2.2001 1 Perusteita 1 (2) tarvittavat luokat paketissa MDYDQHW IP-osoitteita käsitellään,qhw$gguhvv-olioina luonti (huom. ei konstruktoria):,qhw$gguhvvdggu,qhw$gguhvvjhw%\1dphdgguhvv

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa

Lisätiedot

Kansalaisen asiointitilin sähköposti-integraatio. Ratkaisukuvaus

Kansalaisen asiointitilin sähköposti-integraatio. Ratkaisukuvaus Kansalaisen asiointitilin sähköposti-integraatio Ratkaisukuvaus Ratkaisun lähtökohdat Edut viranomaiselle: Yksinkertainen käyttää Käyttöönotto selkeästi helpompaa kuin WS-rajapintojen käyttöönotto Ei tarvetta

Lisätiedot

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON TWEAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IPOSOITE Jotta valvontakameran

Lisätiedot

Luku V: Verkkojen tietoturva I

Luku V: Verkkojen tietoturva I Luku V: Verkkojen tietoturva I Luvussa käsitellään seuraavien protokollien haavoittuvuuksia: ARP, IP, TCP, Palvelunestohyökkäykset protokollia vastaan. () 3. helmikuuta 2014 1 / 30 ARP-huijaus I ARP (Address

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

Siemens Webserver OZW672

Siemens Webserver OZW672 Siemens Webserver OZW67 Climatix IC pilvipalvelu Kytke laite lämpöpumpun ohjaimeen Kytke laite verkkopiuhalla internetiin Mene nettiselaimella Climatix IC palveluun Luo käyttäjätili ja rekisteröi laite

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

2) Sisäverkon RJ45-portit kamerakäytössä (alk. S. 7) - kamera ei näy jossain modeemin takaseinän portissa tai se saa oudon näköisen IP-numeron

2) Sisäverkon RJ45-portit kamerakäytössä (alk. S. 7) - kamera ei näy jossain modeemin takaseinän portissa tai se saa oudon näköisen IP-numeron Notesco TeleWell ADSL modeemin asennusohje 1) Virtuaalipalvelimen luominen kamerakuvan näyttämiseen Internetissä (alk. S. 3) - ohje pätee yleisesti myös muille modeemeille (ADSL, 3G ja kaapelimodeemit)

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

BaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00

BaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KUVAUS BaseMidlet on matkapuhelimessa toimiva sovellus jolla voi etäkäyttää Tiimi 7000 sarjan säätimiä. Copyright Team-Control Oy, oikeudet muutoksiin pidätetään. TiiMi on Team-Control

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

5. Mobile IP (RFC 3220)

5. Mobile IP (RFC 3220) 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi NAT ja NAT traversal Heikki Vatiainen TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Tietoliikennetekniikan laitos 1 Network Address Translator NAT lyhyesti

Lisätiedot

Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla

Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla 02/2016, ed. 5 KÄYTTÖOHJE Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla Maahantuoja: Tiilenlyöjänkuja 9 A 01720 Vantaa www.scanvarm.fi Kiitos

Lisätiedot

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla Ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

AH-otsake. TCP/UDP -segmentti. Protokollakenttä ( = 51) ilmoittaa, että mukana on AH-otsake eli käytössä AH-protokolla

AH-otsake. TCP/UDP -segmentti. Protokollakenttä ( = 51) ilmoittaa, että mukana on AH-otsake eli käytössä AH-protokolla Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla Ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

Internet-protokollia. testauspakettien lähettäminen

Internet-protokollia. testauspakettien lähettäminen Internet-protokollia ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) RARP (Reverse Address Resolution Protocol) OSPF (Open Shortest Path First) BGP (Border Gateway Protocol)

Lisätiedot

Kuljetuskerroksen protokollat

Kuljetuskerroksen protokollat Kuljetuskerroksen protokollat User Datagram Protocol (UDP) Transmission Control Protocol (TCP) 1 Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros TCP, UDP Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Kuljetuskerroksen protokollat. Kuljetuskerroksen tarkoitus. Luotettava vai epäluotettava?

Kuljetuskerroksen protokollat. Kuljetuskerroksen tarkoitus. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen protokollat Sovelluskerros Sovelluskerros User Datagram Protocol (UDP) Transmission Control Protocol (TCP) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros TCP, UDP Kuljetuskerros Verkkokerros

Lisätiedot

Kuljetuskerroksen protokollat

Kuljetuskerroksen protokollat Kuljetuskerroksen protokollat User Datagram Protocol (UDP) Transmission Control Protocol (TCP) 1 Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros TCP, UDP Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

0.1 Internet-verkon perustoiminta

0.1 Internet-verkon perustoiminta 8100000 Tietotekniikan peruskurssi 1 0.1 Internet-verkon perustoiminta LAN INTERNET NIMIPALVELIN ( Nameserver, DNS) REITITIN 130.230.24.10 ressu.cc.tut.fi REITITIN REITITIN 130.230.1.22 ariel gw.cc.tut.fi

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6

Lisätiedot

Luku V: Verkkojen tietoturva I

Luku V: Verkkojen tietoturva I Luku V: Verkkojen tietoturva I Luvussa käsitellään seuraavien protokollien haavoittuvuuksia: ARP, IP, TCP, Palvelunestohyökkäykset protokollia vastaan. () 15. helmikuuta 2012 1 / 35 ARP-huijaus I ARP (Address

Lisätiedot

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi Julkinen Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi 20.11.2013 Julkinen 2 VML 131 Velvollisuus korjata häiriö Jos viestintäverkko tai laite aiheuttaa vaaraa tai

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen

DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen ESITYKSEN SISÄLTÖ DPI:n määritelmä käyttökohteet tietoturva ja riskit kuinka suojautua DPI:ltä tulevaisuuden näkymät DPI Deep Packet Inspection (kutsutaan

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01 Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat

Lisätiedot

Internet-protokollia. ICMP-sanomia

Internet-protokollia. ICMP-sanomia Internet-protokollia ICMP (Internet Control Message Protocol) ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) RARP (Reverse Address Resolution Protocol) OSPF (Open Shortest Path

Lisätiedot

Kuljetuskerroksen protokollat

Kuljetuskerroksen protokollat Kuljetuskerroksen protokollat Sovelluskerros Sovelluskerros User Datagram Protocol (UDP) Transmission Control Protocol (TCP) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros TCP, UDP Kuljetuskerros Verkkokerros

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2011 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? Käytetään pistokeprimitiivejä Selain SOCKET TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT www-palvelin 128.214.4.29 kuuntelee

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222 Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto

Sähköpostitilin käyttöönotto Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows 7

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows 7 Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows 7 Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Sisällysluettelo 1. Game & Application Sharing -toiminto (pelien ja sovellusten jakaminen)... 3 2.

Lisätiedot

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6 4. IPv6-protokolla (RFC 2460) Enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle => osoitteita paljon! Virtaviivaistettu nopeampi käsittely k reitittimissä => tehokkaampi Uusia piirteitä Erilaisten sovellusten tarpeet

Lisätiedot

Internet perusteet. Analyysin tasot

Internet perusteet. Analyysin tasot Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

Palomuurit. Tehtävän suorittaminen. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri

Palomuurit. Tehtävän suorittaminen. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri Tehtävän suorittaminen Työssä käytetään kahta virtuaalista Windows 7:ää. Tehtävää varten on Helgapalvelimella valmis Ghostilla tehty osion kuva. Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h.

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h. Janne Parkkila Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijoiden tulee: - Yhdistellä eri lähteistä löytämiään tietoja. - Kirjoittaa kriteerit täyttäviä alku- ja loppuraportteja. - Ratkaista laboratoriotöissä

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot Tämän kurssin sisältö, TkL Opettava tutkija, TML, HUT TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte:

TCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte: TCP/IP-protokollapino Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 kerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#> Verkkokerros Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa

Lisätiedot

koostuu toimenpiteistä, joilla varmistetaan televerkoissa välitettävän tietojen luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys.

koostuu toimenpiteistä, joilla varmistetaan televerkoissa välitettävän tietojen luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. 1 Kommunikoinnin turvallisuus Uhkatekijöistä (käsitelty aikaisemmin) Verkon monitorointi (1) Yhteyden kaappaaminen (2) Reititysmäärityksiä (3) Nimipalvelija (4) Palvelun kieltäminen (5) Piirrä kaaviokuva!

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

Esa Pesonen IP-PAKETTIEN SUODATUS MONIYDINVERKKOPROSESSORILLA

Esa Pesonen IP-PAKETTIEN SUODATUS MONIYDINVERKKOPROSESSORILLA Esa Pesonen IP-PAKETTIEN SUODATUS MONIYDINVERKKOPROSESSORILLA IP-PAKETTIEN SUODATUS MONIYDINVERKKOPROSESSORILLA Esa Pesonen Opinnäytetyö 9.5.2011 Tietotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin

Lisätiedot