IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto"

Transkriptio

1 IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto Jari Korva v3.2/ Copyright VTT

2 Sisältö (1/2) Johdanto Mikä on Internet protokolla (IP)? Miksi IPv6? IPv6:n ominaisuudet Osoiteavaruus Verkon hallittavuus Tietoliikenteen tietoturva Liikkuvuus Palvelun laatu 2

3 Sisältö (2/2) Käyttöönotto Käyttäjän, ylläpitäjän ja ohjelmoijan näkökulmat Käyttöönoton vaatimukset Siirtymätekniikat (IPv6:n käyttö IPv4 verkoissa) Esimerkki: IPv6 3G-verkoissa ja kotona Yhteenveto Mitä ongelmia IPv6 ei ratkaise? Kannattaako päivittää - puolesta ja vastaan Lisätietoa 3

4 Mikä on Internet protokolla (IP)? IP (Internet Protocol) on ns. verkkotason protokolla, jonka ansiosta Internetiin kytkeytyneet koneet voivat kommunikoida keskenään Selain Sähköpostiohjelma... Sovellukset HTTP FTP SMTP IMAP... Sovelluskerros TCP IP UDP ICMP Kuljetuskerros Verkkokerros Protokollat Ethernet WLAN ATM GPRS UMTS... Siirto/fyysinen kerros Siirtotie 4

5 Miksi IPv6? Tällä hetkellä on käytössä IP-protokollan versio 4 (IPv4) Syntynyt 1970-luvulla Internet muuttuu ja kasvaa Uusia käyttäjäryhmiä: langattomat ja liikkuvat käyttäjät, vähemmän kehittyneet maat, älykkäät laitteet Uusia käyttötapoja surffailun ja sähköpostin lisäksi: peer-topeer -yhteydet, aina päällä olevat yhteydet mm. kotona Tarvitaan lisää osoitteita, kapasiteettia, ylläpidettävyyttä,... Ratkaisuksi esitetty uutta versiota IP-protokollasta (IPv6) IPv5 oli kokeellinen hieman eri tarkoitukseen suunniteltu protokolla, joka ei yleistynyt 5

6 IPv4-osoitteiden loppuminen Tärkein syy IPv6:n käyttöönotolle on IPv4-osoitteiden loppuminen Tarkkaa tietoa Internetiin kytkettyjen laitteiden määrästä on mahdoton saada Tammikuussa 2008 verkossa oli n. 542 miljoonaa laitetta, jolla oli julkisesti määritelty nimi (vuotta aiemmin n. 433 miljoonaa) (1 suurella osalla laitteita ei ole julkista nimeä... Toisaalta voidaan tutkia osoitteiden varaustilannetta (IANA allokoi osoitteet alueellisille RIR:eille, jotka jakavat niitä toimialueensa operaattoreille) Trendejä arvioimalla IPv4-osoitteet on allokoitu operaattoreille 2011 mennessä (2 Tämän jälkeen osto- ja myyntivaihe, jolloin käyttämättömiä osoitteita voi ostaa rahalla niiltä jotka ovat niitä ajoissa hankkineet? (1 Lähde: Internet Software Consortium (http://www.isc.org/ds/) (2 Lähde: IPv4 Address Report (http://www.potaroo.net/tools/ipv4/) 6

7 Copyright VTT IPv6:n ominaisuudet

8 Osoiteavaruus IPv4 IPv6 32 bittiset osoitteet 128 bittiset osoitteet osoitetta osoitetta esim :db8:1205:e14:250:daff:fe7d:42ec IPv4 osoitteiden riittävyyttä on jatkettu käyttämällä dynaamia osoitteita (DHCP), osoitteenmuunnoksia (NAT) ja uudistamalla reititystapaa (CIDR) Osoitteita käytetään silti tehottomasti => 4 miljardia IPv4 osoitetta on teoreettinen maksimi IPv6-osoitteet on jaettu entistä hierarkisemmin, mikä yksinkertaistaa hieman reititystä 8

9 Osoiteavaruus: NAT - osoitteita sittenkin riittävästi? Monta konetta voi toimia samalla julkisella IP-osoitteella voidaan hidastaa IPv4-osoitteiden loppumista, mutta toisaalta aiheutetaan uusia ongelmia Sisäverkko NAT-yhdyskäytävä Julkinen verkko imac imac Oikea osoite - NAT-muunnettu osoite : : : : : : : :

10 Osoiteavaruus: NAT:n ongelmia Verkko muuttuu monimutkaisemmaksi NAT-yhdyskäytävän takia sovellustason protokollamuunnokset yhdyskäytävässä ylimääräinen komponentti heikentää vikasietoisuutta Julkisesta verkosta ei voida luoda yhteyttä sisälle esim. webbikamera kotona, tiedostojen siirto kavereiden kesken, suora kommunikointi ihmisten välillä liikenne joudutaan kierrättämään julkisessa verkossa olevan välityspalvelimen kautta Esimerkiksi VPN-yhteydet (IPSec) ja VoIP vaativat kikkailua Väärä turvallisuuden tunne (NAT ei ole palomuuri) 10

11 Osoitteiden konfigurointi Verkkoasetusten automaattinen konfigurointi IPv6:ssa tilaton konfigurointi laite etsii automaattisesti yhteyden Internettiin (eli reitittimen) laite muodostaa IPv6 osoitteensa automaattisesti ainoastaan nimipalvelu täytyy konfiguroida tilallinen konfigurointi kontrolloidumpi ja monipuolisempi tapa DHCPv6 - vastaava mekanismi kuin IPv4:ssä Verkko-operaattorin vaihtuessa verkon osoite voidaan vaihtaa lennosta: vanha osoite tippuu pois ja uusi tulee tilalle automaattisesti 11

12 Tietoliikenteen tietoturva - IPSec IPSec vastaa tietoliikenteen salauksesta ja kommunikoijien identiteetin varmentamisesta Käyttökohteet käyttäjien siirtämän datan salaaminen ja varmentaminen verkon toiminnan varmentaminen (kontrolliviestien autentikointi) Läpinäkyvä sovelluksille Periaatteessa pakollinen osa IPv6:tta - IPv4-maailmassa lisäominaisuus käytännössä kuollut kirjain, monista käytössä olevista IPv6- toteutuksista puuttuu IPSec 12

13 Liikkuvuus Sovellukset eivät saa huomata, että siirrytään verkosta toiseen (esim. WLAN 3G) Mobile IPv6 vs Mobile IPv4 IPv6-osoitteiden määrä ja parempi konfiguroitavuus plussaa IPv6:n suunnittelussa liikkuvuus on voitu ottaa huomioon paremmin => elegantimpi ja tehokkaampi toteutus tehokkaampi reititys ja yksinkertaisempi arkkitehtuuri Suurin osa standardoinnista ja protokollakehityksestä liittyy tällä hetkellä Mobile IPv6:een Vierailtava verkko Vastaverkko Agentti Kotiverkko 13

14 Protokolla IPv6-paketti on yksinkertaisempi ja laajennettavampi kuin IPv4- paketti Haittapuolena otsikkotiedot vievät enemmän tilaa (tosin esim. langattomissa verkoissa voidaan käyttää otsikon pakkausta). Ver Class Flow label Payload length Next header Hop limit Source address Ver IHL Type of service Total length Identification Flags Fragment offset Time to live Protocol Header checksum Source address Destination address Options Padding Data... Destination address Extension headers... IPv4 Data... IPv6 14

15 Yhteenveto tärkeimmistä uusista ominaisuuksista Osoiteavaruus lisää osoitteita, runkoverkon operaattoreiden kannalta helpompi reititettävyys Liikkuvuus IPv6 toteutus optimoidumpi kuin IPv4 Paremmin laajennettava protokolla 15

16 Copyright VTT Käyttöönotto

17 Loppukäyttäjän näkökulma Käyttäjä ei välttämättä huomaa mitään Internetosoite voi olla edelleen muotoa tai käyttöjärjestelmä valitsee nimipalvelun tietojen perusteella käytettävän protokollan (nimipalveluun lisätään ns. AAAA tietue) 17

18 Ylläpitäjän näkökulma Kaikki IP-sidonnaiset komponentit vaativat IPv6-tuen: Käyttöjärjestelmät Tuki olemassa: Linux, UNIXit, Windows XP/Vista, Symbian 7-, Windows CE, MacOS X 10.3 Moniin muihin IPv6-tuki on saatavina päivityksenä Verkkoa käyttävät ohjelmat Työasemissa: Firefox, Internet Explorer 6,... Palvelimissa: Bind 9, Apache 2, Windows 2003 Reitittimet ja palomuurit Tuki löytyy suurimmasta osasta, puutteita eniten kotikäyttöön suunnilluissa laitteissa (esim. ADSL-reitittimet) Joissain tapauksissa IPv6 on maksullinen lisäominaisuus 18

19 Ohjelmoijan näkökulma IP-osoitteen muoto muuttuu (x.x.x.x => x:x:x:x:x:x:x:x) Esim. mutta Java 2 versio 1.4 ja uudemmat sisältävät IPv6-tuen Ei muutoksia hyvin toteutettuihin ohjelmiin C-ohjelmien siirrettävyys riippuu API:sta gethostbyaddr()/gethostbyname() => IPv4 getaddrinfo()/getnameinfo() => sekä IPv4 että IPv6 Uudemmat.NET työkalut sisältävät IPv6-tuen... 19

20 Siirtymätekniikat Siirtymätekniikoilla siirrytään asteittainen IPv6:een: IPv6:n tunnelointi IPv4:n yli, jos ei ole aitoa yhteyttä IPv6-paketti pakataan IPv4-paketin sisään käytetään runkoverkoissa ja IPv6-etäyhteyksien muodostamiseen tekniikoita esim. Tunnel Broker, 6in4, 6to4, 6over4, Teredo Osoite- ja protokollamuunnokset IPv4- ja IPv6-verkkojen välillä tekniikoita esim. NAT-PT ja SIIT IETF työstää parhaillaan uutta ratkaisua Rinnakkaiskäyttö (laitteissa tuki molemmille protokollille) eli ns. dual stack 20

21 Käyttöönoton tilanne (1/2) Ensimmäisen vaiheen 6bone-testiverkko on ajettu alas Tuotantokäyttöön tarkoitettuja IPv6 osoitteita jakaa Euroopalaisille operaattoreille RIPE Suomessa osa operaattoreista on varannut IPv6-lohkon: Aina Com, DNA, Elisa, Funet, Welho, Imate, Lännen Puhelin, Nordic LAN&WAN Communication, Mediatraffic, MMD Networks, Nebula, Netsonic, HTK NetCommunication, Pohjanmaan Puhelinosuuskunta, TDC Song, TNNet, Vaasan Läänin Puhelin, TeliaSonera (*... tosin kaikilla osoitteet eivät ole käytössä Operaattorit jakavat osoitteita edelleen asiakkaille, tällä hetkellä lähinnä yrityksille (* Lähde: RIPE (ftp://ftp.ripe.net/pub/stats/ripencc/membership/alloclist.txt) 21

22 Käyttöönoton tilanne (2/2) Aasian teknomaat edelläkävijöitä (esim. Japani, Korea) kiinnostus osittain poliittista, osittain teknistä Euroopassa EU tuki IPv6-kehitystä voimakkaasti 2000-luvun alussa tutkimusohjelmiensa kautta Tällä hetkellä USA:ssa käynnissä projekteja, joilla pyritään varautumaan IPv6:n käyttöönottoon (liittovaltio ja armeija) 22

23 IPv6 ja 3G UMTS - nykytilanne Standardin mukaan molemmat versiot mahdollisia datan siirrossa IP Multimedia Subsystem (IMS) käyttää IPv6:tta periaatteessa, käytännössä operaattorit ovat kuitenkin ottamassa käyttöön IPv4:n 23

24 Esimerkki: IPv6 yhteys kotiin Yleensä operaattorit eivät tarjoa IPv6-yhteyksiä kuluttajille, joten joudutaan käyttämään tunnelointia Vaatimukset Tavallinen ADSL-, modeemi-, GPRS/3G- tms. yhteys IPv6:tta tukeva käyttöjärjestelmä (esim. Windows XP tai Linux) Tunnelointimenetelmä tilanteen mukaan palveluntarjoajalla salliva palomuuri, ei osoitteenmuutosta: 6to4 tai Tunnel broker, esim. SixXS (6to4 on dynaaminen ja helposti käyttöönotettava, mutta Tunnel broker -tekniikka tarjoaa "aidomman" IPv6-yhteyden) jos palomuuri ei salli tavallista IPv6-tunnelointia tai NAT: Teredo (IPv6 over UDP) jos käytössä on ns. symmetrinen NAT, välttämättä Teredokaan ei toimi 24

25 Yhteenveto käyttöönotosta Esimerkiksi yritysverkoissa käyttäjät eivät välttämättä huomaa mitään Ohjelmoijat ja ylläpitäjät joutuvat päivittämään järjestelmiänsä Asteittainen ja hidas päivittäminen mahdollista (toisin kuin Y2Kmuutoksissa tai euron käyttöönotossa) IPv6 ei juurikaan ole vielä tuotantokäytössä 25

26 Copyright VTT Yhteenveto

27 Puolesta ja vastaan (1/4) Väite: Paikkailtu IPv4 riittää, esimerkiksi Skype toimii hyvin laitteita voidaan kytkeä verkkoon yhä enemmän NAT:n ansiosta liikkuvuus (MobileIP), tietoturva (IPSec) ja palvelun laatu toimivat myös IPv4-maailmassa verkot nopeutuvat ja prosessointiteho lisääntyy, joten esim. verkkoprotokollia kehitettäessä ei tarvi pyrkiä optimiratkaisuihin Vastaväite: IPv4:n paikkailu ei ole ongelmatonta eikä riitä ikuisesti Internet joka laitteeseen => tarvitaan enemmän osoitteita IPv6:n suunnittelussa otettu alusta lähtien paremmin huomioon esimerkiksi liikkuvuus ja laajennettavuus paikkailu aiheuttaa uusia ongelmia käyttäjämäärien kasvun ja rajallisten resurssien takia esim. langattomissa verkoissa tarvitaan optimiratkaisuja 27

28 Puolesta ja vastaan (2/4) Väite: Tarvittavat päivitykset ovat suuria ja kalliita Vastaväite: 500 miljoonaa laitetta on halvempaa päivittää kuin miljardi jne. Väite: Sisäänrakennettu IPv6-tuki puuttuu vielä monista käyttöjärjestelmistä, ohjelmista ja reitittimistä Vastaväite: Merkittävät valmistajat ilmaisseet tukensa: Cisco, Ericsson, IBM, Microsoft, Nokia, Motorola. Ainut tapa saada loput mukaan on vaatia IPv6-tukea kaikissa uusissa laite- ja ohjelmistohankinnoissa (vrt. USA:n liittovaltio) Väite: Kaikkea ei olla vielä standardoitu, esim. multihoming Vastaväite: Merkittävimmät osat standardoitu vuosia sitten 28

29 Puolesta ja vastaan (3/4) Väite: Kahden protokollan rinnakkaiskäyttö on hankalaa Vastaväite: Totta, toisaalta pidemmällä tähtäyksellä verkon hallinta yksinkertaistuu Väite: Verkossa ei ole vielä IPv6 palveluja / verkossa ei ole IPv6- käyttäjiä, joten ei kannata luoda IPv6-palveluja Vastaväite: Muna-kana -ongelma. Jonkun täytyy aloittaa Väite: IPv6-ratkaisuja ei olla vielä testattu laajamittaisessa käytössä Puolustus: Eri puolilla maailmaa on toteutettu kokeiluja. Myös tämä on muna-kana -ongelma, eli jonkun täytyy aloittaa 29

30 Puolesta ja vastaan (4/4) Väite: HIP-protokolla tekee IPv6:n tarpeettomaksi Vastaväite: HIP on elegantti tapa ratkoa useita nykyisen Internetin tietoturvaan ja liikkuvuuteen liittyviä ongelmia. Toisaalta se on vielä tutkimusasteella, joten tulevaisuus on auki sekä hyödyt ja haitat osittain todentamatta. Lisäksi myös HIP vaatii suuria päivityksiä Internet-infrastruktuuriin, ja monessa suhteessa IPv6 ja HIP ovatkin toisiaan tukevia tekniikoita, ei kilpailijoita. Väite: Future Internet -tutkimus (esim. GENI, FIRE) tekee IPv6:n tarpeettomaksi Vastaväite: Tuloksia voidaan odottaa vasta vuosien päästä ja toimivien tuotteiden saaminen kestää vielä kauan 30

31 Mitä ongelmia IPv6 ei ratkaise? Ylempien protokollien ongelmia Yleisesti käytetty TCP ei toimi optimaalisesti langattomissa verkoissa (siirtovirheet aiheuttavat viiveitä) Internetin tietoturvaongelmia Palvelunestohyökkäykset, spam,... Ongelmia palvelun laadussa Viiveet, kaistan jakaminen,... 31

32 Ketkä haluavat IPv6:n ensimmäisinä? Tutkimusmaailma Mahdollisuus keskittyä IPv4-ongelmien paikkailusta tärkeämpiin ongelmiin Yksittäiset tehokäyttäjät Esimerkiksi Teredo mahdollistaa IPv4 palomuurien ja osoitteenmuutosten kiertämisen Suorat yhteydet kaverien kesken (äänen, kuvan tai tiedostojen siirto; pelit), nettikamera kotiin tai taskuun,... Pitkälle tulevaisuuteen varautuvat organisaatiot 32

33 Lisätietoa

34 Lyhenteitä FIRE - Future Internet Research and Experimentation GENI - Global Environment for Network Innovations CIDR - Classless Inter-Domain Routing DHCP - Dynamic Host Configuration Protocol HIP - Host Identity Protocol ICMP - Internet Control Message Protocol IPSec - IP Security Protocol NAT - Network Address Translation NAT-PT - Network Address Translation - Protocol Translation SIIT - Stateless IP/ICMP Translation TCP- Transmission Control Protocol UDP - User Datagram Protocol 34

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa

... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

Siirtyminen IPv6 yhteyskäytäntöön

Siirtyminen IPv6 yhteyskäytäntöön Siirtyminen yhteyskäytäntöön SimuNet loppuseminaari 7.12.2011 Vesa Kankare 7.12.2011 1 Agenda Taustaa Miksi Muutoksen vaikutukset verkoille operaattori ja yritysnäkökulma SimuNet 7.12.2011 2 IPv4 IPv4

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros do w hat I m ean Luennon sisältö Internet-protokolla versio 6 Comer luku 31 (vanha kirja ss. 257-278) Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros IPv6 Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

IPv6 &lanne Ciscon tuo2eissa

IPv6 &lanne Ciscon tuo2eissa IPv6 &lanne Ciscon tuo2eissa Ser$fioinnit Rei&tys Tietoturva IPSec toimipisteyhteydet Anyconnect etäyhteydet Kuormanjako/Osoitemuunnokset Kollaboraa&otuo2eet WLAN h2ps://www.ipv6ready.org/ h2ps://www.ipv6ready.org/db/index.php/public/search/?l=&c=&ds=&de=&pc=2&ap=2&oem=&etc=&fw=&vn=cisco+systems&do=1&o=13

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Jaakko Ylituomaala. IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan. Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma

Jaakko Ylituomaala. IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan. Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Jaakko Ylituomaala IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma 1(61) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222 Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö Imatra Tietotekniikka. Mika Tiainen Tuukka Pitkänen IPV6 NYKYTILA

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö Imatra Tietotekniikka. Mika Tiainen Tuukka Pitkänen IPV6 NYKYTILA Mika Tiainen Tuukka Pitkänen IPV6 NYKYTILA TIIVISTELMÄ Mika Tiainen, Tuukka Pitkänen IPv6 Nykytila Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Imatra Tekniikan Yksikkö, Työssä tutkittiin IPv6-protokollan kehitystä,

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6 4. IPv6-protokolla (RFC 2460) Enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle => osoitteita paljon! Virtaviivaistettu nopeampi käsittely k reitittimissä => tehokkaampi Uusia piirteitä Erilaisten sovellusten tarpeet

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

Luennon runko. TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi. DNS: nimestä osoitteeksi. DNS: nimestä osoitteeksi (2)

Luennon runko. TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi. DNS: nimestä osoitteeksi. DNS: nimestä osoitteeksi (2) Luennon runko TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi :n DNS, reititys ja siirtymävaiheen tekniikat DNS ja reititys Nimestä -osoitteeksi, -osoitteesta nimeksi: AAAA ja perinteinen dotted-decimal Reititysprotokollien

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö Imatra IPV6 NYKYTILA. Mika Tiainen Tuukka Pitkänen

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö Imatra IPV6 NYKYTILA. Mika Tiainen Tuukka Pitkänen SISÄLTÖ 1. HISTORIA...3 2. IP-VERKON TOIMINTA...4 3. IPV4:N ONGELMAT...4 4. IPV6-PAKETTI...8 5. OSOITEARKKITEHTUURI...9 6. SIIRTYMÄAJAN MENETELMÄT...10 6.1. Tunnelointi...10 6.2. 6to4...11 7. LAITTEISTOTUKI...11

Lisätiedot

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Internet Protocol (IPv6)

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Internet Protocol (IPv6) Internet-protokolla versio 6 Sovelluskerros Sovelluskerros Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros IPv6 Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

5. Mobile IP (RFC 3220)

5. Mobile IP (RFC 3220) 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE

ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE 2 ERICSSON HM410DP ASENNUSOHJE... 3 KAAPELEIDEN KYTKENNÄT...3 ASETUKSET JA KONFIGUROINTI...4 TIETOKONEEN ASETUKSET...4 HM410:N KONFIGUROINTI...4 CONFIGURATION WIZARD... 6 Reititetty

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

Service Level Agreement. Service Level Agreement. IP verkkopalvelu. S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 1: Service Level Agreement

Service Level Agreement. Service Level Agreement. IP verkkopalvelu. S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 1: Service Level Agreement Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/20) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Service Level greement S 38.192 Verkkojen tuotanto Luento 1: Service Level greement Sopimus, jokaa kuvaa tuotettua a ja siitä maksettavaa korvausta

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/31) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/31) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut IPv4 osoiteavaruus on loppumassa

Lisätiedot

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#> Verkkokerros Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Julkiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

IP-reititys IP-osoitteen perusteella. koneelle uusi osoite tässä verkossa?

IP-reititys IP-osoitteen perusteella. koneelle uusi osoite tässä verkossa? Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

Miska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus. 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous

Miska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus. 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous Verkkoliikenteen rajoittaminen Miska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous Agenda 1. Jyväskylän yliopistoverkko 2. Verkon käytöstä 3. Verkkoliikenteestä 4. Käytön

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka Antti Parkkinen ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus Projektiopinnot kevät 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TUTUSTUMINEN IPV6 OSOITTEISIIN

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI-kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Opinnäytetyön loppuseminaari

Opinnäytetyön loppuseminaari Opinnäytetyön loppuseminaari 19.4.2011 Opinnäytetyön nimi: Palomuurien IPv6-migraatio Riku Leinonen TI07TIVE Toimeksiantaja yritys: Optimiratkaisut Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Työ liittyy hankkeeseen:

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Miksi? Miksi? Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Internet

Miksi? Miksi? Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Internet Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/31) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/31) Miksi? S38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkkoosoitteiden manipulaatiopalvelut Ongelma: A,B ja C luokkiin perustuva osoitejako johti

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta TW-EAV510: VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON OPERAATTORIN IP-OSOITE - Jotta valvontakameran käyttöä varten saadaan avattua tarvittavat portit, pitää operaattorilta saada julkinen IP-osoite, jotta kaikki

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut.

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/33) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/33) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Verkossa käytetään lokaaleja

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006

Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006 Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006 Karri Huhtanen 1 Sisältö! 1. Arkkitehtuuri ja terminologia! 2. Toiminta 2.1 Toiminta kotiverkossa 2.2 Siirtyminen vieraaseen verkkoon

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

Puhepalveluiden kehittäminen

Puhepalveluiden kehittäminen m Alueiden ja hallinnon kehittäm Hallinnon, alu e k e h it y k s e n j a s is äis e n t u r v allis u u d e n inis t e r iö. Puhepalveluiden kehittäminen Kihlakuntien puhepalvelut kihlakunta? puhepalvelujen

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot Tämän kurssin sisältö, TkL Opettava tutkija, TML, HUT TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/

Lisätiedot

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla) 6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

IPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros

IPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

Lisätiedot

enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon!

enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

Lisätiedot

enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi

enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan erikoistumisopinnot. Martti Kettunen Tietoverkkotekniikan yliopettaja KyAMK

Tietoverkkotekniikan erikoistumisopinnot. Martti Kettunen Tietoverkkotekniikan yliopettaja KyAMK Tietoverkkotekniikan erikoistumisopinnot 2011-2012 Martti Kettunen Tietoverkkotekniikan yliopettaja KyAMK http://www.ictlab.kyamk.fi Teema: Siirtyminen IPv6-yhteyskäytäntöön Nykyisin käytössä olevat IP

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Diplomityöseminaari Ville Pursiainen Aalto-yliopiston tietotekniikkapalvelut Valvoja: Prof Patric Östergård, Ohjaajat: DI Jari Kotomäki, DI Tommi Saranpää 7.10.2016

Lisätiedot

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716

Lisätiedot

Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen. Käyttöohje 16.11.2007

Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen. Käyttöohje 16.11.2007 Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen Käyttöohje 16.11.2007 2 SISÄLLYS 1. NET BASE... 3 2. YHTEYS NET BASEEN KÄYTTÄMÄLLÄ RS232 - SARJALIIKENNETTÄ... 4 3. YKSITYISKOHTAISET

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Sisällysluettelo 1. Game & Application Sharing -toiminto (pelien ja sovellusten jakaminen)... 3 2.

Lisätiedot

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 1 0 1 0 1 001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin

Lisätiedot

T Tietokoneverkot

T Tietokoneverkot , TkL Opettava tutkija, TML, HUT 1 Tämän kurssin sisältö TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot

Lisätiedot

2. IPv6-protokolla. enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi

2. IPv6-protokolla. enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi 2. IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon

Lisätiedot

2. IPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros

2. IPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros 2. -protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

Lisätiedot

16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi. erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi. erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet 2. IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon

Lisätiedot

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

T Tietokoneverkot

T Tietokoneverkot , TkL Tutkija, T-laitos, TKK 1 Tämän kurssin sisältö TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot

Lisätiedot

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu

Lisätiedot