4. Verkkokerros ja reitittimet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Verkkokerros ja reitittimet"

Transkriptio

1 4. Verkkokerros ja reitittimet Verkkokerroksen perusprosessit ovat: 1. Datan kapselointi IP-paketeiksi, 2. IP-paketin reititys verkossa ja 3. IP-osoitejärjestelmä. 1

2 Verkkokerroksen protokollat Verkkokerros käyttää datan välittämiseen seuraavia reitittäviä protokollia: 1. IP-protokolla versio 4 eli IPv4, 2. IP-protokolla versio 6 eli IPv6, 3. Novell-verkkokäyttöjärjestelmän IPX, 4. Appletalk Ylivoimaisesti eniten käytetty protokolla on IPv4, joka vähitellen korvautuu uudemmalla IPv6 versiolla. Verkkokerroksessa käytetään ICMP-protokollaa erilaisissa testaus ja ylläpitotehtävissä Verkkokerroksessa toimivat myös lukuisat reititysprotokollat kuten RIP, EIGP, OSPF ja BGB. 2

3 IPv4-protokolla IPv4-protokolla siirtää IP-paketin lähdelaitteesta kohteeseen IP-osoitteen perusteella. IPv4-protokolla keskeisiä ominaisuuksia ovat: 1. Yhteydetön, mitään pysyvää yhteyttä ei muodosteta. (Send and pray) 2. Epäluotettava, virheelliset IP-paketit tuhotaan 3. Mediariippumaton. 3

4 IP-paketin reititys verkossa IP-paketti reititetään kohteeseen mahdollisimman nopeasti ja lyhyintä reittiä. 4

5 IPv4-paketin rakenne IP-paketti muodostuu otsikosta (Header) datakentästä, joka sisltää TCPkerroksen segmentin eli PDU:n 5

6 IP-paketin rakenne 6

7 IP-paketin reititys verkossa Isäntälaitteet (Hosts) ryhmitellään helposti hallittaviin verkkoihin: Maantieteellisen sijainnin, Käyttötarkoituksen k tai Omistajan perusteella. Jokainen verkko muodostaa itsenäisen levitysviestialueen (Broadcast Domain) Reittitin välittää IP-paketteja verkkojen välillä IP-paketin kohdeosoiteen perusteella. Verkon sisällä pakettien siirto kohteeseen tapahtuu ethernet-kehyksissä ja osoittamiseen käytetään verkkokortin MAC-osoitetta. Reititin kytkee yhteen ARP-taulun avulla työaseman MAC-osoitteen ja IP- osoitteen. 7

8 IP-paketin reititys verkossa IP-paketin reitti lähdetyöasemasta kohdetyöasemaan voidaan jakaa kolmeen osaan: 1. Lähdetyöasemasta oman lähiverkon reitittimen oletusyhdyskäytävään (Default Gateway) 2. Oletusreitittimeltä IP-verkon (INTERNET:n) yli kohdelähiverkon reitittimeen. 3. Kohdelähiverkon reitittimeltä kohdetyöasemaan. Kohdeosoitteen perusteella työasema päättelee lähetetäänkö IP-paketti oman lähiverkon työasemalle vai lähetetäänkö paketti oletusreititimelle, joka ohjaa paketin edelleen kohteeseen. Oikean yhteyden muodostamiseksi on kohteeseen on jokaisen reitittimen reititystaulussa oltava tieto, mihin lähtöporttiin IP-paketin kohdeosoitteen perusteella IP-paketti lähetetään. Kohdelähiverkon reititin ohjaa ARP-taulun avulla IP-paketin oikealle työasemalle. ARP-taulu kytkee yhteen työasemien MAC- ja IP osoitteet. 8

9 Oletusyhdyskäytävä eli Default Gateway 9

10 Default Gateway 10

11 IP-paketin reititys kohteeseen 11

12 IP-paketin reititys verkossa 12

13 Verkko-osoite ja laiteosoite 13

14 Reititystaulu 14

15 Reititystaulu 15

16 IP-osoitteet IP-verkon jokaisella laitteella tulee olla yksilöllinen osoite. IPv4-osoite on 4 tavua pitkä eli yhteensä 32 bittiä. Osoite esitetään tää tavallisesti ti pisteellisenä desimaalilukuna. 16

17 IP-osoitteen rakenne IP-osoite muodostuu verkko-osasta (Network ) ja laiteosasta (Host). Aliverkkopeite (Subnetmask) jakaa osoitteen verkko- ja laiteosoitteeksi. Aliverkkopeite it on luokallisissa lli i verkoissa vakiomittainen itt i eli 8, 16 tai 24 1 bittiä: 8-bittiä eli = bittiä eli = tai 24-bittiä eli = Luokattomissa verkoissa aliverkkopeitteen pituus vaihtelee osoitetarpeen mukaisesti. Laiteosan pituus määrää verkossa käytettävien IP-osoitteiden lukumäärän n. Lukumäärä n lasketaan kaavasta: n =2^m 2,jossa m on laitesoan (Host) pituus bitteinä 17

18 Binääriluvut Binääriluvuissa on käytössä vain 1 ja 0 ja järjestelmän kantaluku on k= 2. Binääriluvussa bitin paikka määrää painokertoimen, joka on kantaluvun 2 potenssi. 8-bittisen binääriluvun painoketoimet ovat: 1,2,4,8,16,32,64,128 18

19 Desimaali - Binäärimuunnos 19

20 Binääri - Desimaalimuuunnos 20

21 Binääri - Desimaalimuuunnos 21

22 IP-osoitteiden ryhmittely:: 1. Isäntäosoitteet 2. Broadcast-osoitteet t 3. Verkko-osoitteet. IP-osoitetyypit 22

23 IP-osoitteiden laskeminen IP-osoittesta voidaan määrittää verkko-osoite, ensimmäinen ja viimeinen isäntä-osoite sekä Broadcast-osoite, kun aliverkkopeite tunnetaan. Verkko-osoite: Nollataan aliverkkopeitteen osoittama isäntä (laite)-osa. Ensimmäinen isäntä-osoite: Lisätään verkko-osoitteeseen ykkönen. Broadcast-osoite: Asetetaan kaikki isäntä-osan bitit ykkösiksi. Viimeinen isäntä-osoite: Vähennetään Broadcast-osoitteesta ykkönen. Isäntä-osoitteiden määrä lasketaan aina kaavasta: n =2^m 2, jossa m on laite-osan (Host) pituus bitteinä 23

24 IP-osoitteiden laskeminen 24

25 IP-osoiteluokat IP-tekniikan alusta lähtien on osoitteet ryhmitelty neljään luokkaan: A-luokka: verkkko-osa 8 bittiä isäntäosa 24 bittiä verkkoja 128, isäntä osoitteita ensimmäinen oktetti B-luokka: verkkko-osa 8 bittiä isäntäosa 24 bittiä verkkoja isäntä osoitteita ensimmäinen oktetti C-luokka: verkkko-osa 8 bittiä isäntäosa 24 bittiä verkkoja isäntä osoitteita 254 ensimmäinen oktetti D- ja E-luokat: multicast- ja kokeiluosoitteet. 25

26 IP-osoiteluokat 26

27 Luokattomat IP-osoitteet IPv4 IP-osoitteiden määrä on rajallinen eli n. 2^32 osoitetta Osoiteluokkien käyttäminen aiheuttaa osoitteiden id epätarkoituksenmukaiseen k k i jakautumiseen. C-luokan verkot ovat usein liian pieniä ja vastaavasti A- ja B-luokan verkot liian isoja. Tästä johtuen on siirrytty luokattomien (Classless) IP-osoitteiden käytöön. Verkon koko eli käytettävien IP-osoitteiden määrä muodostuu tarpeen mukaan liukuvasti aliverkkopeitteen avulla. Aliverkkopeitteen avulla voidaan määrittää sopiva verkon koko ja samalla säästää rajallista IP-osoiteavaruutta. 27

28 IP-osoitteiden jakaminen laitteille Osoitteiden jakaminen laitteille voidaan tehdä verkon sisällä melko vapaasti. Kuitenkin käytännössä ä IP-osoitteet t jaetaan lähiverkossa seuraavien periaatteiden mukaisesti. 1. Verkko-osoite 2. Kiinteät työasemaosoitteet 3. Dynaamiset eli DHCP-osoitteet 4. Palvelinten kiinteät osoitteet 5. Tulostinten ja muiden oheislaitteiden osoitteet 6. Aktiivisten verkkolaitteiden hallintaosoitteet 7. Gateway- eli oletusyhdyskäytävä y y osoitteet 8. Verkon Broadcast-osoite 28

29 IP-osoitteiden jakaminen laitteille 29

30 Yksityiset IP-osoitteet IP-osoitteita voidaan myös säästää käyttämällä yksityisiä eli privaatti osoitteita. Privaatti-osoitteita itt it ovat: Privaatti osoitteita voidaan käyttää samanaikaisesti eri lähiverkoissa. Privaattiosoitteita ei voida reitittää laajaverkkojen yli lähiverkosta toiseen. Reititystä varten osoite muutetaan globaalliseksi IP-osoitteeksi Network Address Translation (NAT) palvelimessa tai reitittimessä. 30

31 Yksityiset IP-osoitteet 31

32 Erityiset IP-osoitteet 32

33 Varatut IP-osoitteet 33

34 Aliverkot Pääverkko voidaan jakaa pienempiin aliverkkoihin sopivalla aliverkkopeitteellä. Jakamisesta on hyötyä parannettaessa verkon tietoturvaa t t ja sitä voidaan käyttää VLAN-verkkojen muodostamiseen. Myöskin verkon koko voidaan säätää laitetarpeen mukaan sopivaksi Aliverkot muodostetaan lainaamalla pääverkon IP-osoitteiden isäntäosan bittejä sopiva määrä. ä Näin saaduilla biteillä voidaan osoittaa haluttu verkko.vastaavasti isäntä- osoitteiden määrä vähenee ja verkon koko pienenee. Yksinkertaisessa aliverkotuksessa pääverkko jaetaan bittien avulla samankokoisiin osoiteblokkeihin. VLSM-aliverkkotekniikassa pääverkko jaetaan erikokoisiin osiin. 34

35 Aliverkot 35

36 Aliverkot 36

37 Aliverkot 37

38 VLSM-tekniikka VLSM-tekniikalla voidaan muodostaa erikokoisia aliverkkoja todellisen IPosoitetarpeen mukaisesti. Verkon koko eli käytettävissä olevien IP-osoitteiden määrä lasketaan kaavalla: n =2^m 2 jossa m on laite-osan (Host) pituus bitteinä Kaavan mukaan käytettävissä olevat erikokoiset verkot ovat: 2, 6, 14, 30, 62, 126, 254 jne. Erikokoiset verkot järjestetään käytettävissä olevaan IP-osoiteavaruuteen suuruusjärjestyksessä, eli suurin verkko ensin ja kahden IP-osoitteen verkot viimeiseksi. 38

39 VLSM-tekniikka 39

40 VLSM-tekniikka 40

41 VLSM-tekniikka 41

42 VLSM-tekniikka 42

43 Reittimen tehtävät ovat: Reitittimet 1. Yhdistää yhteen lähiverkkoja ja niiden aliverkkoja. 2. Liittää lähiverkon operaattorin runkoverkkoon (WAN). 3. Käytetään palomuurina eristämään verkon yksityiset ja julkiset verkot toisistaan. 4. Tuottaa DHCP- ja NAT-palveluja. Reititin toimii OSI-mallin 2. ja 3. kerroksella Käyttää liikenteen reitittämiseen ethernet kehyksen datakenttään kapseloituja IP-osoitteita. Reititys perustuu reititystauluun, joka ohjaa IP-paketin oikeaan lähtöporttiin. IP- ja MAC-osoitteet sidotaan reitittimessä yhteen ARP- ja RARPprotokolilla. Reitittimet ovat protokollariippuvaisia tai moniprotokollareitittimiä, jotka käsittelevät e ät samanaikaisesti a a a sest useita protokollia. o Tietoliikenne ja verkot 43

44 Reitittimet ja OSI-malli 44

45 Reitittimen rakenne 45

46 Reititin liitetään lähiverkkoon: Reitittimen liitännät 1. Ethernet-portint ti kautta. Portin nopeus voi olla 10, 100 tai 1000 Mbit/s 2. Sarjaportin kautta. Portin nopeus on kbit/s Liitäntöjä voidaan kalustaa tarpeellinen määrä. Lisäksi reitittimessä on RS232D tyyppinen Console-portti, jota käytetään reitittimen konfigurointiin. Lisäksi reititintä voidaan käyttää etänä AUX-portin kautta. Reitittimen liitännät joudutaan käynnistämään erikseen ja tässä yhteydessä niille annetaan IP-osoite, joka on kyseisen verkon opetusyhdyskäytävä. 46

47 Reitittimen liitännät 47

48 Reittitimen käynnistyminen 48

49 Reitttimen peruskonfiguraatio Liitettäessä reititin lähiverkkoon tehdään seuraavat peruskonfiguroinnit: 1. Annetaan reitttimelle nimi: i hostname R1 2. Asetetaan salasanat hallintaliitännälle: enable password class line con 0 line vty 0 3. Käynnistetään ethernet- ja sarjaportit sekä annetaan niille IP-osoitteet. 4. Käynnistetään dynaaminen reititysprotokolla tai asetetaan staattiset reitit. 5. Määritetään oletus reitti. 49

50 Reitittimen peruskonfiguraatiot 50

51 Liitäntöjen konfigurointi Ethernet-liitännät konfiguroidaan komentosarjalla: R1(config)#interface f fastethernet th t 0/0 R1(config-if)#ip address R1(config-if)#no if)#no shutdown Sarjaportit (WAN-portit) konfiguroidaan komentosarjalla: R1(config)#interface serial 0/0/0 R1(config-if)#ip if)#i address R1(config-if)#no shutdown Lisäksi asetetaan sarjaliitännän nopeus DCE:päässä komennolla R1(config)#clock rate (520 kbit/s) 51

52 Reitittimen peruskonfiguraatiot 52

53 WAN-liitäntä Kytkettäessä lähiverkko (LAN) reitittimen kautta laajaverkkoon (WAN) sarjaliikenne yhteydellä määräytyy tiedonsiirron synkronointi ja siirtonopeus WAN-verkosta käsin. 53

54 WAN-kaapelointi Cisco harjoituslaboratoriossa kytkettäessä sarjaliitännän kautta kaksi reititintä yhteen on toinen ns. DTE-liitäntä (Data Terminal Equipment ) ja toinen ns. DCE-liitäntä (Data Circuit Equipment). DCE-liitäntä määrää yhteyden ja nopeus asetetaan komennolla clock rate. 54

55 Reitittimen toiminta Reitittimen käyttämät protokollat jaetaan reititettäviin ja reititysprotokolliin. Reititettäviä protokollia ovat IP-, IPX- ja Appletalk-protokollat. p Reitittimeen tuleva IP-paketti ohjataan oikeaan lähtöporttiin IP-paketin kohdeosoitteen avulla. Reitittimen reititystaulussa t on oltava tieto, t mihin lähtöporttiin ttii tuleva IP-paketti lähetetään. Reititystauluun voidaan tarvittavat tiedot syöttää staattisessa reitityksessä manuaalisesti tai käyttää dynaamista reititystä. Dynaamisessa reitityksessä reitittimet lähettävät säännöllisin väliajoin toisilleen reititystietoja. Tietojen vaihto tapahtuu reititysprotokollan avulla. Tavallisimmat ovat RIP-, EIGRP- tai OSPF-protokolla. Reititysprotokolla selvittää parhaan polun, jota käyttäen reititettävä protokolla ohjaa IP-paketit kohteeseen. 55

56 Paras polku kohteeseen 56

57 Staattinen reititys Staattisessa reitityksessä reititystaulu syötetään käsin. Yksinkertaisessa k i tynkäverkossa k (Stub Network) tarvitaan vain staattinen tti oletusreitti WAN-verkkoon eli INTER-nettiin. Staattinen reitti konfiguroidaan reitittimeen asettamalla: 1. Kohteen verkko-osoite 2. Aliverkkomaski 3. Seuraavan reitittimen oletusyhdyskäytävän IP-osoite tai oman reitittimen lähtöliitäntä. ip route Reititystaulussa staattinen reitti merkitään kirjaimella S. 57

58 Staattinen reititys 58

59 Oletusreitti 59

60 Oletus-reitti Oletus-reitti (Default Route) on staattisen reitityksen erityistapaus Oletus-reittiä käytetään kytkettäessä tynkä-verkko (Stub Network) INTER:nettiin. Oletus-reitti asetetaan komennolla: R1(config)#ip route serial 0/0 (tai next hop IP-address) Oletus-reitti näkyy reititystaulussa seuraavasti: 60

61 Dynaaminen reititys Dynaamisessa reitityksessä reititysprotokolla selvittää polun, jota käyttäen reitittävä protokolla (tavallisesti IP-protokolla) ohjaa IP-paketin kohteeseen. IP-protokollan tarvitsema reititystieto saadaan reititystaulussa, jota reititysprotokolla päivittää tarpeen mukaan. Tavllisimmat reititysprotokollat ovat: 1. Routing Information Protocol eli RIP 2. Enhanced Interior Gateway Routing Protocol (Cisco) eli EIGRP 3. Open Shortest t Path First eli OSPF. Protokollat vaihtavat reititystietoja ns. autonomisen alueen sisällä. Reitin hyvyys määritellään ns. metric-arvon avulla, joka sisältää protokollasta riippuen tiedon reitin kuormituksesta, luotettavuudesta, nopeudesta, viiveestä ja hyppyjen lukumäärästä. Mitä pienempi on osareittien (hyppyjen) yhteenlaskettu metric-arvo sitä parempi on reitti verrattuna muihin reitteihin. 61

62 Dynaaminen reititys 62

63 Metric-arvo 63

64 Reititys-protokollat 64

65 Reititys-protokollat 65

66 Reititys-protokollat 66

67 RIP-reititysprotokolla Routing Information Protocol eli RIP on etäisyysvektori protokolla. Metric-arvona käytetään hyppyjen määrää kohteeseen. Mitä vähemmän ä hyppyjä eli reitittimiä iä on lähteen ja kohteen välillä sitä parempi reitti. RIP reitityksessä reititin lähettää oman reititystaulunsa 30s välein naapuri reitittimille, jotka päivitypaketissa olevan tiedon avulla päivittävät oman reititystaulunsa. Reititysalgoritmi on yksinkertainen (Bellman-Ford), mutta haittapuolina on hidas toiminta ja mahdollisuus reititysvirheisiin. Reititysvirheistä tavallisin reitityssilmukka, jonka seurauksena IP-paketit kiertävät ympyrää ikuisessa silmukassa. RIP:ssä on hyppyjen määrä rajoitettu mahdollisten reititys-silmukoiden takia kuudeksitoista. 67

68 RIP-protokollan toiminta 68

69 RIP-protokollan konfigurointi RIP-protokollan konfigurointi tehdään seuraavasti: 1. Käynnistetään RIP reititysprosessi komennolla R1#(config) ) router rip 2. Määritellään kyseisen reitttimen suoraan kytketyt verkot komennolla R1#(config) network x.x.x.x R1#(config) network y.y.y.y R1#(config) network z.z.z.z x.x.x.x z.z.z.z ovat reitttimeen suoraan kytkettyjen verkojen verkko- osoiteita 3. Tarkistetaan komennolla show ip route reitystaulun tila eli onko RIP- protokolla noutanut tietoja muista reitittimistä. 4. RIP-reititys voidaan poistaa komennolla R1#(config)no router rip 69

70 Dynaaminen reititys 70

71 Yhteyksien testaaminen Verkon väliset yhteydet testataan ping-komennolla joko työasemasta tai suoraan reitittimestä. Lisäksi vikoja voidaan etsiä komennoilla: 1. Show ip int brief 2. Show int fastethernet 0/0 tai serial 0/0 3. Show ip route (tulostaa reititystaulun) 4. Show running-config (tulostaa käynnissä olevan konfiguraation) 71

72 IP-osoitteiden automaattinen lataus IP-osoitteet voidaan asettaa työasemaan: 1. Manuaalisesti (käsin) 2. Dynaamisesti DHCP-protokollan avulla. DHCP-serveri jakaa osoitteita työasemille käynnistysvaiheessa. DHCP-palvelin voi lähettää max. 20 erilaista tietoa työasemalle. Tavallisimmat tiedot ovat: IP-osoite Aliverkkopeite Oletusyhdyskäytävä tä ä DNS-serverin nimi Voimassaoloaika Osoitteet ovat dynaamisia. Kun työasema suljetaan tai voimassaoloaika päättyy, sen IP-osoite vapautuu muiden työasemien käyttöön. 72

73 DHCP-prosessi 73

74 DHCP-konfigurointi 74

75 DHCP-asetukset IP-osoitteen haku käynnistyy työasemassa, kun IPv4-välilehdellä käynnistetään DHCP-toiminta. 75

76 Domain-osoite ja nimipalvelin Domain-osoitteella tarkoitetaan yleensä Internet-verkon World Wide Web (WWW) -informaatiopalveluihin liittyvän kotisivun rekisteröityä osoitetunnusta. Domain-nimikenimike on peräisin Internetin verkkotunnusjärjestelmästä (Domain Name System; DNS). Kysymys y y on selväkielisestä merkkijonosta, jonka nimipalvelimet muuttavat (IP-osoitteeksi (esim ). Numerosarjat on työläitä kirjoittaa ja niitä kirjoitettaessa tulee helposti virheitä. Kirjaimin ilmaistut tunnukset on helpompi myös muistaa. Domain-osoitteesta käytetään myös nimityksiä Internet-osoite, verkko-osoite, WWW- tai Web-osoite ja URL-osoite. Nimitysten kirjavuus aiheuttaa epäselvyyttä, mutta kysymys on tosiasiallisesti synonyymeistä. Suomessa on nyttemmin yleistynyt verkkotunnus-nimikkeen käyttö 76

77 Domain-osoitteen rakenne Täydellinen domain-osoite eli URL-osoite ilmaistaan muodossa: [protokolla]://[tietokone].[domain-nimi].[maa- t k ] [d i i i][ tai organisaatiotunnus] t - esim. tai tai Domain-nimijärjestelmäosa muodostuu kolmesta tai neljästä alueesta eli osasta. Nimijärjestelmäosassa erotetaan alueet toisistaan pisteellä. URL-osoite voidaan jakaa kahteen pääryhmään: a) protokollaosaan eli -metodiin sekä b) metodikohtaiseen osaan eli domain-nimijärjestelmäosaan. Protokollia eli siirtokäytäntöjä on useita, kuten - tiedostonsiirtokäytäntö FTP (File Transfer Protocol) ja - hypertekstin siirtokäytäntö HTTP (Hypertext Transfer Protocol). 77

78 Nimipalvelinjärjestelmän osat Haettaessa tietoa DNS-puusta haku aloitetaan juuresta. Juuripalvelin kertoo, mistä seuraavan tason auktoritatiiviset nimipalvelimet löytyvät. Näiltä puolestaan löytyy tieto seuraavan tason palvelimista ja niin edelleen kunnes tullaan halutun vyöhykkeen auktoritatiiviseen palvelimeen. Tämä palvelin osaa kertoa halutun tiedon (tai sen ettei kyseistä tietoa löydy). Loppukäyttäjän näkökulmasta, ensimmäisenä tulee vastaan resolveri, joka löytyy kaikista Internetiin kytketyistä tietokoneista. Se on käyttöjärjestelmän osa, joka osaa välittää nimipalvelukyselyt lähimmälle resolvoivalle nimipalvelimelle. PC-laitteissa verkkoasetuksissa on yleensä kohta 'Name Server', johon tulee siis lähimmän resolvoivan nimipalvelimen osoite. Toiseksi (varapalvelimeksi) voidaan määritellä jokin hiukan kauempanakin oleva resolvoiva nimipalvelin. Jokaisessa lähiverkossa tai toimipisteessä olisi syytä olla oma resovoiva nimipalvelin. 78

79 Nimipalvelimen toiminta 79

80 Julkiset- ja yksityiset IP-osoitteet 80

81 Osoiotteen muunnos 81

82 NAT-osoitteet Osoitteen muunnos- eli NAT-palvelin käyttää seuraavia osoitteita: 1. Inside Local = Lähiverkon sisäinen yksityinen i eli privaatti-osite it 2. Inside Global = Julkinen osoite, joka liittää lähiverkon laajaverkkoon 3. Outside Global = Julkinen kohdeosoite (= Outside Local) NAT-palvelin tai reititin muuntaa sisäisen osoitteen julkiseksi. Muunnos voi tapahtua staattisesti, jolloin julkiset ja sisäiset osoitteet liitetään pareittain kiinteästi yhteen. Muunnos voi olla dynaaminen, jolloin yhtä ulkoista osoitetta vastaa usea sisäinen osoite. Lähiverkon sisällä kohteet erotellaan palvelujen porttiosoitteen perusteella. 82

83 NAT-osoitteet 83

84 Staattisen muunnoksen konfigurointi 84

85 Reitittimen osoitteenmuunnokset 85

86 Lähiverkkojen varmentaminen Lähiverkkojen tehdään varmentamalla aktiivilaitteet il itt t ja verkko eli aktiivilaitteiden väliset yhteydet. Työasemien verkkoyhteyksiä ei yleensä varmenneta. Palvelimet varmennetaan käyttämällä kahta tai useampaa verkkokorttia. Samalla liikenne jakautuu useammalle verkkokortille. 1. Laitevarmistukset Verkon keskeisten aktiivilaitteiden kahdentaminen Sähkönsyötön varmentaminen UPS-laitteilla tai varavoimakoneella. 2. Yhteyksien varmentaminen Nopea varayhteys Niputetut yhteydet Virityspuumenetelmä eli Spanning Tree (STP) protkolla Verkkokerroksen tasolla varmennus tapahtuu reititysprotokollan avulla 86

87 Niputetut yhteydet 87

88 Nopea varayhteys 88

89 Lähiverkkojen varmentaminen 1. Nopea varayhteys Perustuu Ethernet-tekniikassa käytettävien yhteyspulssien seurantaan. Jos pulssia ei havaita eli yhteys on poikki otetaan t varayhteys käyttöön. Varayhteystekniikka edellyttää kytkimiltä varareititys ominaisuuksia. Määritykset tehdään vain reunalaitteille. Uudelleen reititysaika on < 1s 2. Niputetut yhteydet Kahden kytkimen välillä liikennekuorma k jaetaan usealle yhteydelle. Jos yhteys katkeaa, hoitavat jäljelle jäävät yhteydet liikenteen välittämisen. Myös palvelimen ja kytkimen välillä voidaan käyttää niputettuja yhteyksiä. 89

90 Virityspuualgoritmi Kytkimillä toteutetussa Ethernet-verkossa ei voida käyttää silmukoitua verkkotopologiaa. Silmukat aiheuttavat kehysten monistumista. Erityisesti yleislähetyskehykset ruuhkauttavat verkon toimintakelvottomaksi. Virityspuumenetelmä eli Spanning Tree (STP) protokolla estää silmukoiden syntymisen verkossa. STP-aluetta hallitsee ns. juurikytkin, josta alkaen protokolla muodostaa puumaisen rakenteen. Kytkimet priorisoidaan ja juurikytkin saa korkeimman prioriteetin. Juurikytkimeen nähden muut kytkimet laskevat lyhimmän reitin juurikytkimeen. Muut yhteydet teljetään pois käytöstä. Vikatilanteessa muodostetaan uusi puumainen rakenne kaikkia verkon yhteyksiä hyväksi käyttäen. Cisco:n kytkimissä STP-protokolla käynnistyy automaattisesti 90

91 Virityspuualgoritmi 91

92 Virityspuualgoritmi 92

93 Virityspuualgoritmi 93

94 IPv6-osoitteet IPv6 on nykyisen IP-protokollan (IPv4) seuraajaksi kehitetty protokolla. IPv6 tunnettiin varhaisessa kehitysvaiheessaan myös nimellä IPng eli IP next generation. Sen tärkein ero IPv4:ään on osoitteen pituus ja osoiteavaruuden laajuus. IPv6:ssa käytetään 128-bittisiä osoitteita, jolloin yhdessä verkossa voi olla yli 340 sekstiljoonaa ( ) osoitetta. IPv4:n osoitteen pituus on 32 bittiä, ja IPv4-verkossa voi olla noin neljä miljardia ( ) osoitetta. 94

95 IPv4-osoitteet Viimeiset IP osoitealueet luovutettiin rekisterinpitäjille Viimeiset IP osoitealueet luovutettiinn käyttäjille jouluun 2011 mennessä Tällä hetkellä IPv4 unicast osoitteita ei ole vapaana IANA:lla Teleyrityksillä osoitteita varastossa, riittävyysarviot vaihtelevat 6-24 kk välillä Käyttäjillä on osoitteita varastossa 95

96 IPv6-kehysrakenne 96

97 IPv6-osoitteet 97

98 IPv6-osoitteet IPv6-osoite sisältää 8-tavuisen laiteosoitteen (Interface ID) Osoitteen jako verkko- ja laiteosaan tehdään pituuskoodilla /xx 98

99 MAC-laiteosoitteen sovittaminen 48-bittinen MAC-osoite ( laiteosoite) laajennetaan 64-bittiseksi lisäämällä ositteeseen tavut FF FE 99

100 IPv6 tunnelointi 100

101 IPv6-konfigurointi 101

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys:

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys: Demo 9: LLQ Kytkentä Esimerkkiverkko koostuu kahdesta 2600-sarjan reitittimestä, jotka on yhdistetty hitaalla 128 kbit/s yhteydellä. Molempien reitittimien FastEthernet 0/0-liitäntään on liitetty kytkin,

Lisätiedot

Kattava katsaus reititykseen

Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/29) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 4: Reititys Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/29) S 38.122 Telecommunication Switching Technology II (2

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#> Verkkokerros Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 21.2.2017 Kurssin loppuvaiheet Kolme luentoa (ja harjoituskierrosta) jäljellä 21.2. Verkkokerros Ensi viikolla tauko

Lisätiedot

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä do what I mean // : Reititys CSE-C400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.-4., 4.-4.8 Tällä luennolla Reititys Internet-verkossa ja internet-verkoissa Internetin rakenne Reititysprotokollat ja algoritmit Reitittimen

Lisätiedot

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu Sisältö Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MC-osoite) RP (eli IP-MC-mäppäys) ja kytkintaulu Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LN) Virheiden havaitseminen

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER-V ympäristö, sekä kolme virtuaalikonetta. Tehtäväsi on importata nämä virtuaalikoneet ja konfiguroida ne, sekä verkkolaitteet,

Lisätiedot

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros do w hat I m ean Luennon sisältö Internet-protokolla versio 6 Comer luku 31 (vanha kirja ss. 257-278) Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros IPv6 Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju.

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju. algoritmit Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 45 Sisältö 1 algoritmit 2 3 4 algoritmit 5 6 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 45 Sisältö

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

Verkkokerros 2: Reititys

Verkkokerros 2: Reititys Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8 Sanna Suoranta Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA!!! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa Teemu Kiviniemi Funet-verkko CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Luento pohjautuu Sanna Suorannan aiempaan materiaaliin. 7.2.2012 Luennon sisältö Reititys

Lisätiedot

4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa

4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) OSPF, RIP, kukin reititin tuntee kaikki muut tämän AS:n reitittimet ja saa niiltä reititystietoja tietää mikä reititin

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

Jaakko Ylituomaala. IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan. Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma

Jaakko Ylituomaala. IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan. Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Jaakko Ylituomaala IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma 1(61) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio Tietoliikenneverkot Luento 4: Reititys 29.9.1999 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Ja taas OSI 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Voidaksesi käyttää taloyhtiön laajakaistaverkkoa

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus

Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus Liittymän mukana saat: Telco Gateway 232 valokuitukytkin / päätelaite Planet XRT-401D palomuurilaite / jakokytkin välikuitukaapeli (keltainen) valokuitupaneelin

Lisätiedot

AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4

AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4 AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS 1 AS 5 AS 0 AS 2 AS 4 Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38.

Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38. Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/31) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/31) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut IPv4 osoiteavaruus on loppumassa

Lisätiedot

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta TW-EAV510: VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON OPERAATTORIN IP-OSOITE - Jotta valvontakameran käyttöä varten saadaan avattua tarvittavat portit, pitää operaattorilta saada julkinen IP-osoite, jotta kaikki

Lisätiedot

Johdanto Internetin reititykseen

Johdanto Internetin reititykseen Johdanto Internetin reititykseen Internet architecture IPv4, ICMP, ARP Addressing, routing principles (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Internet Architecture Principles End-to-end principle All

Lisätiedot

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6 4. IPv6-protokolla (RFC 2460) Enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle => osoitteita paljon! Virtaviivaistettu nopeampi käsittely k reitittimissä => tehokkaampi Uusia piirteitä Erilaisten sovellusten tarpeet

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto. Ohjeet. Tarkistuslista ennen asennusta. Tiedostopäätteet ja URLit, jotka verkon/palomuurin tulee sallia

Sisällys. Johdanto. Ohjeet. Tarkistuslista ennen asennusta. Tiedostopäätteet ja URLit, jotka verkon/palomuurin tulee sallia Sisällys Johdanto Mitkä ovat LAN-yhteyden hyödyt? Onko se turvallista? Mitkä postitusjärjestelmät käyttävät LAN-yhteyttä? Mitä minun tarvitsee kertoa verkon ylläpitäjälle / IT-osastolle? Ohjeet Miten liität

Lisätiedot

Johdanto Internetin reititykseen. Ethernet

Johdanto Internetin reititykseen. Ethernet Johdanto Internetin reititykseen Internet architecture IPv4, ICMP, ARP Addressing, routing principles (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Ethernet Most widespread LAN technology Shared medium: Carrier

Lisätiedot

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1. Competitor Name

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1. Competitor Name Objective ing Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1 Sub Criterion SRV01 palvelin Sub Criterion A1 ing Scheme Lock 08-04-2014 09:35:59 Entry Lock 08-04-2014 19:36:30 O1 0.50 Palvelimen

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut.

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/33) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/33) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Verkossa käytetään lokaaleja

Lisätiedot

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla Sivu 1/6 Yhteysopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 7 Windows Server 2008 R2 Windows Server 2008

Lisätiedot

OSPF REITITYSPROTOKOLLAN OMINAISUUDET

OSPF REITITYSPROTOKOLLAN OMINAISUUDET Tero Höylä OSPF REITITYSPROTOKOLLAN OMINAISUUDET Opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tero Höylä Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

Piiponniemi Petri. Mobiili-IP

Piiponniemi Petri. Mobiili-IP Piiponniemi Petri Mobiili-IP Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2012 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma Tietotekniikan

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot,3N\WNHQWl -XNND1XUPL Ongelmakenttä teoriaa mittaustuloksia Ratkaisumallit IP switching Tag switching MPOA muut ratkaisut MPLS 5.11.1997 Jukka Nurmi/ TKK Teletekniikka

Lisätiedot

29.11.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Storage. Storage - trendit. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

29.11.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Storage. Storage - trendit. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Storage Storage hallinnassa tärkeää saatavuus laajentaminen turvaaminen optimointi Storagen

Lisätiedot

Yleistä tietoa Windows tehtävästä

Yleistä tietoa Windows tehtävästä Yleistä tietoa Windows tehtävästä Tehtävänäsi on asentaa ja konfiguroida yrityksen Windows ratkaisuihin perustuva ITympäristö. Käytä salasanana Qwerty123, jos ei ole muuta pyydetty. Käytössäsi on Hyper-V

Lisätiedot

Ja taas OSI. Tietoliikenneverkot. Terminologiaa. Malliverkko. Terminologiaa. Terminologiaa /XHQWR5HLWLW\V. AS (Autonomous System) Alue (Area)

Ja taas OSI. Tietoliikenneverkot. Terminologiaa. Malliverkko. Terminologiaa. Terminologiaa /XHQWR5HLWLW\V. AS (Autonomous System) Alue (Area) Ja taas OSI Tietoliikenneverkot 7 sovelluskerros 7 sovelluskerros /XHQWR5HLWLW\V 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 4 kuljetus 4 kuljetus verkkokerros verkko kerros verkkokerros

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE)

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE) Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit...... 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset, vuonvalvonta, MAC-kerroksen

Lisätiedot

Reitittimien toiminta

Reitittimien toiminta Reitittimien toiminta Alueen sisäll llä kaikilla reitittimillä - sama linkkitilatietokanta - sama lyhimmän n polun algoritmi reititin laskee lyhimm reitittimiin (verkkoihin) reititin laskee lyhimmän n

Lisätiedot

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 1 0 1 0 1 001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

QoS Laboratorioharjoitus 2

QoS Laboratorioharjoitus 2 QoS Laboratorioharjoitus 2 Eemeli Paananen Henrik Saari Robert Rahikainen Laboratorioharjoitus Tammikuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), Tietoverkkotekniikan tutkinto-ohjelma 1 Sisältö

Lisätiedot

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?

Lisätiedot

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name Summary Form Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot ing Scheme Lock 24-04-2012 14:06:21 Final Lock 26-04-2012 13:05:53 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER-V ympäristö. Muista myös nimetä palvelimet oikein! Yleiset ohjeet: Jollei muuten ohjeisteta, käytä oletussalasanaa Qwerty7

Lisätiedot

1 Kytke ADSL-kaapeli ADSL-linjaliitäntään I.

1 Kytke ADSL-kaapeli ADSL-linjaliitäntään I. Tuotetiedot A B C D E F G H I J K L M N O P A: Virtavalo B: LAN-portti -valo C: LAN-portti -valo D: LAN-portti -valo E: LAN-portti 4 -valo F: ADSL-datavalo G: ADSL-liitäntävalo H: Modeemin valmiusvalo

Lisätiedot

7. Internet: Verkkojen verkko

7. Internet: Verkkojen verkko K. Kilkki (2015) Informaatioteknologian perusteet 198 7. Internet: Verkkojen verkko Internetin kehittyminen Internet on kansainvälinen tietoverkko, joka koostuu suuresta joukosta sekalaisia, sovitulla

Lisätiedot

Hello-paketin kentät jatkuvat

Hello-paketin kentät jatkuvat Hello-paketin kentät jatkuvat Designated router Backup desigated router reititin ilmoittaa haluavansa toimia välittäjäreitittimenä tai varavälittäjäreitittimenä valintaa suoritetaan jatkuvasti ja joka

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Siemens Webserver OZW672

Siemens Webserver OZW672 Siemens Webserver OZW67 Climatix IC pilvipalvelu Kytke laite lämpöpumpun ohjaimeen Kytke laite verkkopiuhalla internetiin Mene nettiselaimella Climatix IC palveluun Luo käyttäjätili ja rekisteröi laite

Lisätiedot

IPv6-VERKKOPALVELUT. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikka Opinnäytetyö Kevät 2013 Tiia Utti

IPv6-VERKKOPALVELUT. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikka Opinnäytetyö Kevät 2013 Tiia Utti IPv6-VERKKOPALVELUT LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikka Opinnäytetyö Kevät 2013 Tiia Utti Lahden ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma UTTI,

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

OpenVPN LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille

OpenVPN LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille Esimerkissä on käytetty kahta TW- EAV510 laitetta OpenVPN LAN to LAN yhteydellä voidaan luoda VPN- yhteys, jossa liikenne

Lisätiedot

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out Digitaalitekniikan matematiikka Luku ivu (2).9.2 Fe C = Aseta Aseta i i = n i > i i i Ei i < i i i Ei i i = Ei i i = i i -- On On On C in > < = CI CO C out -- = + (-) (-) = + = C + Digitaalitekniikan matematiikka

Lisätiedot

Internet-reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle

Internet-reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Internet-reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva

Lisätiedot

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15 Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 1 16.9.2010 Luennon sisältö Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit Reititysprosessori Kytkentäosa...... (switching fabric) 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen

Lisätiedot

6. Monilähetysreititys

6. Monilähetysreititys 6. Monilähetysreititys Paketti lähetetl hetetään n usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyv tyvät - ohjelmistopäivitykset ivitykset - etäopetus opetus, virtuaalikoulu - videoiden, äänitteiden

Lisätiedot

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Internet Protocol (IPv6)

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Internet Protocol (IPv6) Internet-protokolla versio 6 Sovelluskerros Sovelluskerros Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros IPv6 Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

IPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros

IPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut

Lisätiedot

Siemens Webserver OZW672 ja OZS164.23/101

Siemens Webserver OZW672 ja OZS164.23/101 Siemens Webserver OZW672 ja OZS164.23/101 Internetyhteys ilman pilvipalvelua 23.4.2015 Keto Siemens etäyhteyslaitteiden valintataulukko OZS164.24/101 OZW672 Tekstiviestit X Sähköpostiviestit X X Liitettävissä

Lisätiedot

SwingControl-valvontayksikön tietojen lukeminen Jeven Flow -sovelluksella

SwingControl-valvontayksikön tietojen lukeminen Jeven Flow -sovelluksella SIVU 2 JEVEN Keittiöilmanvaihtolaitteet Tuotekuvaus ja yhdistäminen 2 Yhteys-sivu 3 Sisäisen verkon asennukset 5 JEVEN Keittiöilmanvaihtolaitteet SIVU 2 TUOTEKUVAUS Jeven Flow -sovelluksella voidaan ottaa

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot Tämän kurssin sisältö, TkL Opettava tutkija, TML, HUT TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/

Lisätiedot

Monilähetysreititys (multicast routing)

Monilähetysreititys (multicast routing) Monilähetysreititys (multicast routing) Ongelma: Reitittimien on kyettävä rakentamaan optimaaliset reitit ryhmän kaikille vastaanottajille kun mikä tahansa kone voi toimia lähettäjänä ryhmään voi kuulua

Lisätiedot