4. Verkkokerros ja reitittimet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Verkkokerros ja reitittimet"

Transkriptio

1 4. Verkkokerros ja reitittimet Verkkokerroksen perusprosessit ovat: 1. Datan kapselointi IP-paketeiksi, 2. IP-paketin reititys verkossa ja 3. IP-osoitejärjestelmä. 1

2 Verkkokerroksen protokollat Verkkokerros käyttää datan välittämiseen seuraavia reitittäviä protokollia: 1. IP-protokolla versio 4 eli IPv4, 2. IP-protokolla versio 6 eli IPv6, 3. Novell-verkkokäyttöjärjestelmän IPX, 4. Appletalk Ylivoimaisesti eniten käytetty protokolla on IPv4, joka vähitellen korvautuu uudemmalla IPv6 versiolla. Verkkokerroksessa käytetään ICMP-protokollaa erilaisissa testaus ja ylläpitotehtävissä Verkkokerroksessa toimivat myös lukuisat reititysprotokollat kuten RIP, EIGP, OSPF ja BGB. 2

3 IPv4-protokolla IPv4-protokolla siirtää IP-paketin lähdelaitteesta kohteeseen IP-osoitteen perusteella. IPv4-protokolla keskeisiä ominaisuuksia ovat: 1. Yhteydetön, mitään pysyvää yhteyttä ei muodosteta. (Send and pray) 2. Epäluotettava, virheelliset IP-paketit tuhotaan 3. Mediariippumaton. 3

4 IP-paketin reititys verkossa IP-paketti reititetään kohteeseen mahdollisimman nopeasti ja lyhyintä reittiä. 4

5 IPv4-paketin rakenne IP-paketti muodostuu otsikosta (Header) datakentästä, joka sisltää TCPkerroksen segmentin eli PDU:n 5

6 IP-paketin rakenne 6

7 IP-paketin reititys verkossa Isäntälaitteet (Hosts) ryhmitellään helposti hallittaviin verkkoihin: Maantieteellisen sijainnin, Käyttötarkoituksen k tai Omistajan perusteella. Jokainen verkko muodostaa itsenäisen levitysviestialueen (Broadcast Domain) Reittitin välittää IP-paketteja verkkojen välillä IP-paketin kohdeosoiteen perusteella. Verkon sisällä pakettien siirto kohteeseen tapahtuu ethernet-kehyksissä ja osoittamiseen käytetään verkkokortin MAC-osoitetta. Reititin kytkee yhteen ARP-taulun avulla työaseman MAC-osoitteen ja IP- osoitteen. 7

8 IP-paketin reititys verkossa IP-paketin reitti lähdetyöasemasta kohdetyöasemaan voidaan jakaa kolmeen osaan: 1. Lähdetyöasemasta oman lähiverkon reitittimen oletusyhdyskäytävään (Default Gateway) 2. Oletusreitittimeltä IP-verkon (INTERNET:n) yli kohdelähiverkon reitittimeen. 3. Kohdelähiverkon reitittimeltä kohdetyöasemaan. Kohdeosoitteen perusteella työasema päättelee lähetetäänkö IP-paketti oman lähiverkon työasemalle vai lähetetäänkö paketti oletusreititimelle, joka ohjaa paketin edelleen kohteeseen. Oikean yhteyden muodostamiseksi on kohteeseen on jokaisen reitittimen reititystaulussa oltava tieto, mihin lähtöporttiin IP-paketin kohdeosoitteen perusteella IP-paketti lähetetään. Kohdelähiverkon reititin ohjaa ARP-taulun avulla IP-paketin oikealle työasemalle. ARP-taulu kytkee yhteen työasemien MAC- ja IP osoitteet. 8

9 Oletusyhdyskäytävä eli Default Gateway 9

10 Default Gateway 10

11 IP-paketin reititys kohteeseen 11

12 IP-paketin reititys verkossa 12

13 Verkko-osoite ja laiteosoite 13

14 Reititystaulu 14

15 Reititystaulu 15

16 IP-osoitteet IP-verkon jokaisella laitteella tulee olla yksilöllinen osoite. IPv4-osoite on 4 tavua pitkä eli yhteensä 32 bittiä. Osoite esitetään tää tavallisesti ti pisteellisenä desimaalilukuna. 16

17 IP-osoitteen rakenne IP-osoite muodostuu verkko-osasta (Network ) ja laiteosasta (Host). Aliverkkopeite (Subnetmask) jakaa osoitteen verkko- ja laiteosoitteeksi. Aliverkkopeite it on luokallisissa lli i verkoissa vakiomittainen itt i eli 8, 16 tai 24 1 bittiä: 8-bittiä eli = bittiä eli = tai 24-bittiä eli = Luokattomissa verkoissa aliverkkopeitteen pituus vaihtelee osoitetarpeen mukaisesti. Laiteosan pituus määrää verkossa käytettävien IP-osoitteiden lukumäärän n. Lukumäärä n lasketaan kaavasta: n =2^m 2,jossa m on laitesoan (Host) pituus bitteinä 17

18 Binääriluvut Binääriluvuissa on käytössä vain 1 ja 0 ja järjestelmän kantaluku on k= 2. Binääriluvussa bitin paikka määrää painokertoimen, joka on kantaluvun 2 potenssi. 8-bittisen binääriluvun painoketoimet ovat: 1,2,4,8,16,32,64,128 18

19 Desimaali - Binäärimuunnos 19

20 Binääri - Desimaalimuuunnos 20

21 Binääri - Desimaalimuuunnos 21

22 IP-osoitteiden ryhmittely:: 1. Isäntäosoitteet 2. Broadcast-osoitteet t 3. Verkko-osoitteet. IP-osoitetyypit 22

23 IP-osoitteiden laskeminen IP-osoittesta voidaan määrittää verkko-osoite, ensimmäinen ja viimeinen isäntä-osoite sekä Broadcast-osoite, kun aliverkkopeite tunnetaan. Verkko-osoite: Nollataan aliverkkopeitteen osoittama isäntä (laite)-osa. Ensimmäinen isäntä-osoite: Lisätään verkko-osoitteeseen ykkönen. Broadcast-osoite: Asetetaan kaikki isäntä-osan bitit ykkösiksi. Viimeinen isäntä-osoite: Vähennetään Broadcast-osoitteesta ykkönen. Isäntä-osoitteiden määrä lasketaan aina kaavasta: n =2^m 2, jossa m on laite-osan (Host) pituus bitteinä 23

24 IP-osoitteiden laskeminen 24

25 IP-osoiteluokat IP-tekniikan alusta lähtien on osoitteet ryhmitelty neljään luokkaan: A-luokka: verkkko-osa 8 bittiä isäntäosa 24 bittiä verkkoja 128, isäntä osoitteita ensimmäinen oktetti B-luokka: verkkko-osa 8 bittiä isäntäosa 24 bittiä verkkoja isäntä osoitteita ensimmäinen oktetti C-luokka: verkkko-osa 8 bittiä isäntäosa 24 bittiä verkkoja isäntä osoitteita 254 ensimmäinen oktetti D- ja E-luokat: multicast- ja kokeiluosoitteet. 25

26 IP-osoiteluokat 26

27 Luokattomat IP-osoitteet IPv4 IP-osoitteiden määrä on rajallinen eli n. 2^32 osoitetta Osoiteluokkien käyttäminen aiheuttaa osoitteiden id epätarkoituksenmukaiseen k k i jakautumiseen. C-luokan verkot ovat usein liian pieniä ja vastaavasti A- ja B-luokan verkot liian isoja. Tästä johtuen on siirrytty luokattomien (Classless) IP-osoitteiden käytöön. Verkon koko eli käytettävien IP-osoitteiden määrä muodostuu tarpeen mukaan liukuvasti aliverkkopeitteen avulla. Aliverkkopeitteen avulla voidaan määrittää sopiva verkon koko ja samalla säästää rajallista IP-osoiteavaruutta. 27

28 IP-osoitteiden jakaminen laitteille Osoitteiden jakaminen laitteille voidaan tehdä verkon sisällä melko vapaasti. Kuitenkin käytännössä ä IP-osoitteet t jaetaan lähiverkossa seuraavien periaatteiden mukaisesti. 1. Verkko-osoite 2. Kiinteät työasemaosoitteet 3. Dynaamiset eli DHCP-osoitteet 4. Palvelinten kiinteät osoitteet 5. Tulostinten ja muiden oheislaitteiden osoitteet 6. Aktiivisten verkkolaitteiden hallintaosoitteet 7. Gateway- eli oletusyhdyskäytävä y y osoitteet 8. Verkon Broadcast-osoite 28

29 IP-osoitteiden jakaminen laitteille 29

30 Yksityiset IP-osoitteet IP-osoitteita voidaan myös säästää käyttämällä yksityisiä eli privaatti osoitteita. Privaatti-osoitteita itt it ovat: Privaatti osoitteita voidaan käyttää samanaikaisesti eri lähiverkoissa. Privaattiosoitteita ei voida reitittää laajaverkkojen yli lähiverkosta toiseen. Reititystä varten osoite muutetaan globaalliseksi IP-osoitteeksi Network Address Translation (NAT) palvelimessa tai reitittimessä. 30

31 Yksityiset IP-osoitteet 31

32 Erityiset IP-osoitteet 32

33 Varatut IP-osoitteet 33

34 Aliverkot Pääverkko voidaan jakaa pienempiin aliverkkoihin sopivalla aliverkkopeitteellä. Jakamisesta on hyötyä parannettaessa verkon tietoturvaa t t ja sitä voidaan käyttää VLAN-verkkojen muodostamiseen. Myöskin verkon koko voidaan säätää laitetarpeen mukaan sopivaksi Aliverkot muodostetaan lainaamalla pääverkon IP-osoitteiden isäntäosan bittejä sopiva määrä. ä Näin saaduilla biteillä voidaan osoittaa haluttu verkko.vastaavasti isäntä- osoitteiden määrä vähenee ja verkon koko pienenee. Yksinkertaisessa aliverkotuksessa pääverkko jaetaan bittien avulla samankokoisiin osoiteblokkeihin. VLSM-aliverkkotekniikassa pääverkko jaetaan erikokoisiin osiin. 34

35 Aliverkot 35

36 Aliverkot 36

37 Aliverkot 37

38 VLSM-tekniikka VLSM-tekniikalla voidaan muodostaa erikokoisia aliverkkoja todellisen IPosoitetarpeen mukaisesti. Verkon koko eli käytettävissä olevien IP-osoitteiden määrä lasketaan kaavalla: n =2^m 2 jossa m on laite-osan (Host) pituus bitteinä Kaavan mukaan käytettävissä olevat erikokoiset verkot ovat: 2, 6, 14, 30, 62, 126, 254 jne. Erikokoiset verkot järjestetään käytettävissä olevaan IP-osoiteavaruuteen suuruusjärjestyksessä, eli suurin verkko ensin ja kahden IP-osoitteen verkot viimeiseksi. 38

39 VLSM-tekniikka 39

40 VLSM-tekniikka 40

41 VLSM-tekniikka 41

42 VLSM-tekniikka 42

43 Reittimen tehtävät ovat: Reitittimet 1. Yhdistää yhteen lähiverkkoja ja niiden aliverkkoja. 2. Liittää lähiverkon operaattorin runkoverkkoon (WAN). 3. Käytetään palomuurina eristämään verkon yksityiset ja julkiset verkot toisistaan. 4. Tuottaa DHCP- ja NAT-palveluja. Reititin toimii OSI-mallin 2. ja 3. kerroksella Käyttää liikenteen reitittämiseen ethernet kehyksen datakenttään kapseloituja IP-osoitteita. Reititys perustuu reititystauluun, joka ohjaa IP-paketin oikeaan lähtöporttiin. IP- ja MAC-osoitteet sidotaan reitittimessä yhteen ARP- ja RARPprotokolilla. Reitittimet ovat protokollariippuvaisia tai moniprotokollareitittimiä, jotka käsittelevät e ät samanaikaisesti a a a sest useita protokollia. o Tietoliikenne ja verkot 43

44 Reitittimet ja OSI-malli 44

45 Reitittimen rakenne 45

46 Reititin liitetään lähiverkkoon: Reitittimen liitännät 1. Ethernet-portint ti kautta. Portin nopeus voi olla 10, 100 tai 1000 Mbit/s 2. Sarjaportin kautta. Portin nopeus on kbit/s Liitäntöjä voidaan kalustaa tarpeellinen määrä. Lisäksi reitittimessä on RS232D tyyppinen Console-portti, jota käytetään reitittimen konfigurointiin. Lisäksi reititintä voidaan käyttää etänä AUX-portin kautta. Reitittimen liitännät joudutaan käynnistämään erikseen ja tässä yhteydessä niille annetaan IP-osoite, joka on kyseisen verkon opetusyhdyskäytävä. 46

47 Reitittimen liitännät 47

48 Reittitimen käynnistyminen 48

49 Reitttimen peruskonfiguraatio Liitettäessä reititin lähiverkkoon tehdään seuraavat peruskonfiguroinnit: 1. Annetaan reitttimelle nimi: i hostname R1 2. Asetetaan salasanat hallintaliitännälle: enable password class line con 0 line vty 0 3. Käynnistetään ethernet- ja sarjaportit sekä annetaan niille IP-osoitteet. 4. Käynnistetään dynaaminen reititysprotokolla tai asetetaan staattiset reitit. 5. Määritetään oletus reitti. 49

50 Reitittimen peruskonfiguraatiot 50

51 Liitäntöjen konfigurointi Ethernet-liitännät konfiguroidaan komentosarjalla: R1(config)#interface f fastethernet th t 0/0 R1(config-if)#ip address R1(config-if)#no if)#no shutdown Sarjaportit (WAN-portit) konfiguroidaan komentosarjalla: R1(config)#interface serial 0/0/0 R1(config-if)#ip if)#i address R1(config-if)#no shutdown Lisäksi asetetaan sarjaliitännän nopeus DCE:päässä komennolla R1(config)#clock rate (520 kbit/s) 51

52 Reitittimen peruskonfiguraatiot 52

53 WAN-liitäntä Kytkettäessä lähiverkko (LAN) reitittimen kautta laajaverkkoon (WAN) sarjaliikenne yhteydellä määräytyy tiedonsiirron synkronointi ja siirtonopeus WAN-verkosta käsin. 53

54 WAN-kaapelointi Cisco harjoituslaboratoriossa kytkettäessä sarjaliitännän kautta kaksi reititintä yhteen on toinen ns. DTE-liitäntä (Data Terminal Equipment ) ja toinen ns. DCE-liitäntä (Data Circuit Equipment). DCE-liitäntä määrää yhteyden ja nopeus asetetaan komennolla clock rate. 54

55 Reitittimen toiminta Reitittimen käyttämät protokollat jaetaan reititettäviin ja reititysprotokolliin. Reititettäviä protokollia ovat IP-, IPX- ja Appletalk-protokollat. p Reitittimeen tuleva IP-paketti ohjataan oikeaan lähtöporttiin IP-paketin kohdeosoitteen avulla. Reitittimen reititystaulussa t on oltava tieto, t mihin lähtöporttiin ttii tuleva IP-paketti lähetetään. Reititystauluun voidaan tarvittavat tiedot syöttää staattisessa reitityksessä manuaalisesti tai käyttää dynaamista reititystä. Dynaamisessa reitityksessä reitittimet lähettävät säännöllisin väliajoin toisilleen reititystietoja. Tietojen vaihto tapahtuu reititysprotokollan avulla. Tavallisimmat ovat RIP-, EIGRP- tai OSPF-protokolla. Reititysprotokolla selvittää parhaan polun, jota käyttäen reititettävä protokolla ohjaa IP-paketit kohteeseen. 55

56 Paras polku kohteeseen 56

57 Staattinen reititys Staattisessa reitityksessä reititystaulu syötetään käsin. Yksinkertaisessa k i tynkäverkossa k (Stub Network) tarvitaan vain staattinen tti oletusreitti WAN-verkkoon eli INTER-nettiin. Staattinen reitti konfiguroidaan reitittimeen asettamalla: 1. Kohteen verkko-osoite 2. Aliverkkomaski 3. Seuraavan reitittimen oletusyhdyskäytävän IP-osoite tai oman reitittimen lähtöliitäntä. ip route Reititystaulussa staattinen reitti merkitään kirjaimella S. 57

58 Staattinen reititys 58

59 Oletusreitti 59

60 Oletus-reitti Oletus-reitti (Default Route) on staattisen reitityksen erityistapaus Oletus-reittiä käytetään kytkettäessä tynkä-verkko (Stub Network) INTER:nettiin. Oletus-reitti asetetaan komennolla: R1(config)#ip route serial 0/0 (tai next hop IP-address) Oletus-reitti näkyy reititystaulussa seuraavasti: 60

61 Dynaaminen reititys Dynaamisessa reitityksessä reititysprotokolla selvittää polun, jota käyttäen reitittävä protokolla (tavallisesti IP-protokolla) ohjaa IP-paketin kohteeseen. IP-protokollan tarvitsema reititystieto saadaan reititystaulussa, jota reititysprotokolla päivittää tarpeen mukaan. Tavllisimmat reititysprotokollat ovat: 1. Routing Information Protocol eli RIP 2. Enhanced Interior Gateway Routing Protocol (Cisco) eli EIGRP 3. Open Shortest t Path First eli OSPF. Protokollat vaihtavat reititystietoja ns. autonomisen alueen sisällä. Reitin hyvyys määritellään ns. metric-arvon avulla, joka sisältää protokollasta riippuen tiedon reitin kuormituksesta, luotettavuudesta, nopeudesta, viiveestä ja hyppyjen lukumäärästä. Mitä pienempi on osareittien (hyppyjen) yhteenlaskettu metric-arvo sitä parempi on reitti verrattuna muihin reitteihin. 61

62 Dynaaminen reititys 62

63 Metric-arvo 63

64 Reititys-protokollat 64

65 Reititys-protokollat 65

66 Reititys-protokollat 66

67 RIP-reititysprotokolla Routing Information Protocol eli RIP on etäisyysvektori protokolla. Metric-arvona käytetään hyppyjen määrää kohteeseen. Mitä vähemmän ä hyppyjä eli reitittimiä iä on lähteen ja kohteen välillä sitä parempi reitti. RIP reitityksessä reititin lähettää oman reititystaulunsa 30s välein naapuri reitittimille, jotka päivitypaketissa olevan tiedon avulla päivittävät oman reititystaulunsa. Reititysalgoritmi on yksinkertainen (Bellman-Ford), mutta haittapuolina on hidas toiminta ja mahdollisuus reititysvirheisiin. Reititysvirheistä tavallisin reitityssilmukka, jonka seurauksena IP-paketit kiertävät ympyrää ikuisessa silmukassa. RIP:ssä on hyppyjen määrä rajoitettu mahdollisten reititys-silmukoiden takia kuudeksitoista. 67

68 RIP-protokollan toiminta 68

69 RIP-protokollan konfigurointi RIP-protokollan konfigurointi tehdään seuraavasti: 1. Käynnistetään RIP reititysprosessi komennolla R1#(config) ) router rip 2. Määritellään kyseisen reitttimen suoraan kytketyt verkot komennolla R1#(config) network x.x.x.x R1#(config) network y.y.y.y R1#(config) network z.z.z.z x.x.x.x z.z.z.z ovat reitttimeen suoraan kytkettyjen verkojen verkko- osoiteita 3. Tarkistetaan komennolla show ip route reitystaulun tila eli onko RIP- protokolla noutanut tietoja muista reitittimistä. 4. RIP-reititys voidaan poistaa komennolla R1#(config)no router rip 69

70 Dynaaminen reititys 70

71 Yhteyksien testaaminen Verkon väliset yhteydet testataan ping-komennolla joko työasemasta tai suoraan reitittimestä. Lisäksi vikoja voidaan etsiä komennoilla: 1. Show ip int brief 2. Show int fastethernet 0/0 tai serial 0/0 3. Show ip route (tulostaa reititystaulun) 4. Show running-config (tulostaa käynnissä olevan konfiguraation) 71

72 IP-osoitteiden automaattinen lataus IP-osoitteet voidaan asettaa työasemaan: 1. Manuaalisesti (käsin) 2. Dynaamisesti DHCP-protokollan avulla. DHCP-serveri jakaa osoitteita työasemille käynnistysvaiheessa. DHCP-palvelin voi lähettää max. 20 erilaista tietoa työasemalle. Tavallisimmat tiedot ovat: IP-osoite Aliverkkopeite Oletusyhdyskäytävä tä ä DNS-serverin nimi Voimassaoloaika Osoitteet ovat dynaamisia. Kun työasema suljetaan tai voimassaoloaika päättyy, sen IP-osoite vapautuu muiden työasemien käyttöön. 72

73 DHCP-prosessi 73

74 DHCP-konfigurointi 74

75 DHCP-asetukset IP-osoitteen haku käynnistyy työasemassa, kun IPv4-välilehdellä käynnistetään DHCP-toiminta. 75

76 Domain-osoite ja nimipalvelin Domain-osoitteella tarkoitetaan yleensä Internet-verkon World Wide Web (WWW) -informaatiopalveluihin liittyvän kotisivun rekisteröityä osoitetunnusta. Domain-nimikenimike on peräisin Internetin verkkotunnusjärjestelmästä (Domain Name System; DNS). Kysymys y y on selväkielisestä merkkijonosta, jonka nimipalvelimet muuttavat (IP-osoitteeksi (esim ). Numerosarjat on työläitä kirjoittaa ja niitä kirjoitettaessa tulee helposti virheitä. Kirjaimin ilmaistut tunnukset on helpompi myös muistaa. Domain-osoitteesta käytetään myös nimityksiä Internet-osoite, verkko-osoite, WWW- tai Web-osoite ja URL-osoite. Nimitysten kirjavuus aiheuttaa epäselvyyttä, mutta kysymys on tosiasiallisesti synonyymeistä. Suomessa on nyttemmin yleistynyt verkkotunnus-nimikkeen käyttö 76

77 Domain-osoitteen rakenne Täydellinen domain-osoite eli URL-osoite ilmaistaan muodossa: [protokolla]://[tietokone].[domain-nimi].[maa- t k ] [d i i i][ tai organisaatiotunnus] t - esim. tai tai Domain-nimijärjestelmäosa muodostuu kolmesta tai neljästä alueesta eli osasta. Nimijärjestelmäosassa erotetaan alueet toisistaan pisteellä. URL-osoite voidaan jakaa kahteen pääryhmään: a) protokollaosaan eli -metodiin sekä b) metodikohtaiseen osaan eli domain-nimijärjestelmäosaan. Protokollia eli siirtokäytäntöjä on useita, kuten - tiedostonsiirtokäytäntö FTP (File Transfer Protocol) ja - hypertekstin siirtokäytäntö HTTP (Hypertext Transfer Protocol). 77

78 Nimipalvelinjärjestelmän osat Haettaessa tietoa DNS-puusta haku aloitetaan juuresta. Juuripalvelin kertoo, mistä seuraavan tason auktoritatiiviset nimipalvelimet löytyvät. Näiltä puolestaan löytyy tieto seuraavan tason palvelimista ja niin edelleen kunnes tullaan halutun vyöhykkeen auktoritatiiviseen palvelimeen. Tämä palvelin osaa kertoa halutun tiedon (tai sen ettei kyseistä tietoa löydy). Loppukäyttäjän näkökulmasta, ensimmäisenä tulee vastaan resolveri, joka löytyy kaikista Internetiin kytketyistä tietokoneista. Se on käyttöjärjestelmän osa, joka osaa välittää nimipalvelukyselyt lähimmälle resolvoivalle nimipalvelimelle. PC-laitteissa verkkoasetuksissa on yleensä kohta 'Name Server', johon tulee siis lähimmän resolvoivan nimipalvelimen osoite. Toiseksi (varapalvelimeksi) voidaan määritellä jokin hiukan kauempanakin oleva resolvoiva nimipalvelin. Jokaisessa lähiverkossa tai toimipisteessä olisi syytä olla oma resovoiva nimipalvelin. 78

79 Nimipalvelimen toiminta 79

80 Julkiset- ja yksityiset IP-osoitteet 80

81 Osoiotteen muunnos 81

82 NAT-osoitteet Osoitteen muunnos- eli NAT-palvelin käyttää seuraavia osoitteita: 1. Inside Local = Lähiverkon sisäinen yksityinen i eli privaatti-osite it 2. Inside Global = Julkinen osoite, joka liittää lähiverkon laajaverkkoon 3. Outside Global = Julkinen kohdeosoite (= Outside Local) NAT-palvelin tai reititin muuntaa sisäisen osoitteen julkiseksi. Muunnos voi tapahtua staattisesti, jolloin julkiset ja sisäiset osoitteet liitetään pareittain kiinteästi yhteen. Muunnos voi olla dynaaminen, jolloin yhtä ulkoista osoitetta vastaa usea sisäinen osoite. Lähiverkon sisällä kohteet erotellaan palvelujen porttiosoitteen perusteella. 82

83 NAT-osoitteet 83

84 Staattisen muunnoksen konfigurointi 84

85 Reitittimen osoitteenmuunnokset 85

86 Lähiverkkojen varmentaminen Lähiverkkojen tehdään varmentamalla aktiivilaitteet il itt t ja verkko eli aktiivilaitteiden väliset yhteydet. Työasemien verkkoyhteyksiä ei yleensä varmenneta. Palvelimet varmennetaan käyttämällä kahta tai useampaa verkkokorttia. Samalla liikenne jakautuu useammalle verkkokortille. 1. Laitevarmistukset Verkon keskeisten aktiivilaitteiden kahdentaminen Sähkönsyötön varmentaminen UPS-laitteilla tai varavoimakoneella. 2. Yhteyksien varmentaminen Nopea varayhteys Niputetut yhteydet Virityspuumenetelmä eli Spanning Tree (STP) protkolla Verkkokerroksen tasolla varmennus tapahtuu reititysprotokollan avulla 86

87 Niputetut yhteydet 87

88 Nopea varayhteys 88

89 Lähiverkkojen varmentaminen 1. Nopea varayhteys Perustuu Ethernet-tekniikassa käytettävien yhteyspulssien seurantaan. Jos pulssia ei havaita eli yhteys on poikki otetaan t varayhteys käyttöön. Varayhteystekniikka edellyttää kytkimiltä varareititys ominaisuuksia. Määritykset tehdään vain reunalaitteille. Uudelleen reititysaika on < 1s 2. Niputetut yhteydet Kahden kytkimen välillä liikennekuorma k jaetaan usealle yhteydelle. Jos yhteys katkeaa, hoitavat jäljelle jäävät yhteydet liikenteen välittämisen. Myös palvelimen ja kytkimen välillä voidaan käyttää niputettuja yhteyksiä. 89

90 Virityspuualgoritmi Kytkimillä toteutetussa Ethernet-verkossa ei voida käyttää silmukoitua verkkotopologiaa. Silmukat aiheuttavat kehysten monistumista. Erityisesti yleislähetyskehykset ruuhkauttavat verkon toimintakelvottomaksi. Virityspuumenetelmä eli Spanning Tree (STP) protokolla estää silmukoiden syntymisen verkossa. STP-aluetta hallitsee ns. juurikytkin, josta alkaen protokolla muodostaa puumaisen rakenteen. Kytkimet priorisoidaan ja juurikytkin saa korkeimman prioriteetin. Juurikytkimeen nähden muut kytkimet laskevat lyhimmän reitin juurikytkimeen. Muut yhteydet teljetään pois käytöstä. Vikatilanteessa muodostetaan uusi puumainen rakenne kaikkia verkon yhteyksiä hyväksi käyttäen. Cisco:n kytkimissä STP-protokolla käynnistyy automaattisesti 90

91 Virityspuualgoritmi 91

92 Virityspuualgoritmi 92

93 Virityspuualgoritmi 93

94 IPv6-osoitteet IPv6 on nykyisen IP-protokollan (IPv4) seuraajaksi kehitetty protokolla. IPv6 tunnettiin varhaisessa kehitysvaiheessaan myös nimellä IPng eli IP next generation. Sen tärkein ero IPv4:ään on osoitteen pituus ja osoiteavaruuden laajuus. IPv6:ssa käytetään 128-bittisiä osoitteita, jolloin yhdessä verkossa voi olla yli 340 sekstiljoonaa ( ) osoitetta. IPv4:n osoitteen pituus on 32 bittiä, ja IPv4-verkossa voi olla noin neljä miljardia ( ) osoitetta. 94

95 IPv4-osoitteet Viimeiset IP osoitealueet luovutettiin rekisterinpitäjille Viimeiset IP osoitealueet luovutettiinn käyttäjille jouluun 2011 mennessä Tällä hetkellä IPv4 unicast osoitteita ei ole vapaana IANA:lla Teleyrityksillä osoitteita varastossa, riittävyysarviot vaihtelevat 6-24 kk välillä Käyttäjillä on osoitteita varastossa 95

96 IPv6-kehysrakenne 96

97 IPv6-osoitteet 97

98 IPv6-osoitteet IPv6-osoite sisältää 8-tavuisen laiteosoitteen (Interface ID) Osoitteen jako verkko- ja laiteosaan tehdään pituuskoodilla /xx 98

99 MAC-laiteosoitteen sovittaminen 48-bittinen MAC-osoite ( laiteosoite) laajennetaan 64-bittiseksi lisäämällä ositteeseen tavut FF FE 99

100 IPv6 tunnelointi 100

101 IPv6-konfigurointi 101

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004 Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Perusteet reitittimen konfiguroinnissa IPv6-protokollapinon käyttöönotto Aivan ensimmäiseksi pitää

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222 Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys:

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys: Demo 9: LLQ Kytkentä Esimerkkiverkko koostuu kahdesta 2600-sarjan reitittimestä, jotka on yhdistetty hitaalla 128 kbit/s yhteydellä. Molempien reitittimien FastEthernet 0/0-liitäntään on liitetty kytkin,

Lisätiedot

Tomi Stolpe Versio 20070528 ALI- JA YLIVERKOTTAMINEN. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen.

Tomi Stolpe Versio 20070528 ALI- JA YLIVERKOTTAMINEN. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen. ALIVERKOTTAMINEN 1. Esim. C-luokan verkko 194.240.186.0 on aliverkotettu, 3 bittiä käytetty Aliverkottamiseen. IP-osoitteiden 3 ensimmäistä numeroa pysyvät aina samana ja sen takia tarkastellaan IP-osoitteen

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Internet perusteet. Analyysin tasot

Internet perusteet. Analyysin tasot Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

4. Reititys (Routing)

4. Reititys (Routing) 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä do what I mean // : Reititys CSE-C400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.-4., 4.-4.8 Tällä luennolla Reititys Internet-verkossa ja internet-verkoissa Internetin rakenne Reititysprotokollat ja algoritmit Reitittimen

Lisätiedot

Lähiverkon toimintaa Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 24.10.2011 Timo Ruohomaa

Lähiverkon toimintaa Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 24.10.2011 Timo Ruohomaa ICT1TN002 1/17 Työasemat ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 24.10.2011 Timo Ruohomaa 3 ICT1TN002 Tässä materiaalissa on todella lyhyt kuvaus lähiverkon toiminnasta. Asiat on yritetty kertoa

Lisätiedot

Itseasennusohje. Elisa ADSL. M1122-verkkopääte ADSL

Itseasennusohje. Elisa ADSL. M1122-verkkopääte ADSL Itseasennusohje M1122-verkkopääte 1 (6) Verkkopäätteen sisältö: M1122 -verkkopääte Virtajohto Ethernet- suorakaapeli Linjajohto puhelinpistokkeeseen Konfaukseen tarvittava muunnin suorakaapelista COM1-porttiin

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Aki Timonen CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Opinnäytetyö Tietotekniikka Toukokuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 18.5.2012 Tekijä(t) Timonen Aki Juhani Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 ICT1TN002 1/11 Tietokone ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkkoasetusten vaikutuksesta Tässä harjoituksessa tutustutaan labrassa lähiverkon toimintaan tekemällä

Lisätiedot

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001..

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001.. Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! 1 001.. - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin kautta

Lisätiedot

Verkkokerros 2: Reititys

Verkkokerros 2: Reititys Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8 Sanna Suoranta Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach

Lisätiedot

Reititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta

Reititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta Luennon sisältö Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 3 ja 5 Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat

Lisätiedot

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9.

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9. Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 1 Luennon sisältö Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat

Lisätiedot

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros do w hat I m ean Luennon sisältö Internet-protokolla versio 6 Comer luku 31 (vanha kirja ss. 257-278) Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros IPv6 Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

Johdanto Internetin reititykseen

Johdanto Internetin reititykseen Johdanto Internetin reititykseen IPv4, ICMP, ARP, osoitteet (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat Periaatteet, Vaatimukset

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 2 - Sovelluskerrokselta kuljetuskerrokselle Rekursiivinen ja Iteratiivinen DNS DNS tarkemmin - kokeile itse Verkkotunnuksen

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Iiro Sammalkorpi TCP/IP

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Iiro Sammalkorpi TCP/IP SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Iiro Sammalkorpi TCP/IP Liiketalous, matkailu, tietojenkäsittely ja viestintä Pori Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma TK00 Tietojenkäsittelyseminaari 2004 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Jaakko Ylituomaala. IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan. Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma

Jaakko Ylituomaala. IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan. Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Jaakko Ylituomaala IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma 1(61) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa

Lisätiedot

Ohjelmiston asennusopas

Ohjelmiston asennusopas Ohjelmiston asennusopas Oppaassa kerrotaan, miten ohjelmisto asennetaan USB- tai verkkoliitännän kautta. Verkkoasennus ei ole käytettävissä malleissa SP 200/200S/203S/203SF/204SF. Kaavio Kaaviossa kuvataan,

Lisätiedot

Petri Nuutinen 2011 KEVÄT

Petri Nuutinen 2011 KEVÄT Petri Nuutinen 2011 KEVÄT Luku 1 TCP/IP-protokollamalli 1 TCP/IPprotokolla-malli LUKU 1 Y hteistä sopimusta siitä, miten TCP/IP kuvattaisiin kerrosmallina ei kuvattaisiin kerrosmallina ei ole. Kuitenkin

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa Teemu Kiviniemi Funet-verkko CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Luento pohjautuu Sanna Suorannan aiempaan materiaaliin. 7.2.2012 Luennon sisältö Reititys

Lisätiedot

Ohjelmiston asennusopas

Ohjelmiston asennusopas Ohjelmiston asennusopas Oppaassa kerrotaan, miten ohjelmisto asennetaan USB- tai verkkoyhteydellä. Verkkoasennus ei ole käytettävissä malleissa SP 200/200S/203S/203SF/204SF. Jos haluat määrittää langattoman

Lisätiedot

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON TWEAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IPOSOITE Jotta valvontakameran

Lisätiedot

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast Prof. Jarmo Harju, TTY Verkkotekniikan jatkokurssi 1 Multicast-sovellukset Resurssien haku esim. naapurireitittimet, DHCP -palvelin käytetään yleensä vain

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Teoriatehtävät. 21.12.2011 v.1.1

Teoriatehtävät. 21.12.2011 v.1.1 Teoriatehtävät Tehtävänäsi on vastata alla oleviin kysymyksiin valitsemalla paras vastaus annetuista vaihtoehdoista eli mahdollisimman oikea. Merkitse vastaus erilliseen vastauspaperiin. Älä tee tähän

Lisätiedot

DFL-200 Network Security Palomuuri

DFL-200 Network Security Palomuuri Tämän tuotteen asennuksen voi suorittaa käyttäen mitä tahansa uudehkoa selainta, esim. Internet Explorer 6:ta tai Netscape Navigator 6.2.3:a. DFL-200 Network Security Palomuuri Ennen kuin aloitat Jos olet

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Kappale 20: Kantaluvut

Kappale 20: Kantaluvut Kappale 20: Kantaluvut 20 Johdanto: Kantaluvut... 328 Kantalukujen syöttäminen ja muuntaminen... 329 Matemaattiset toiminnot Hex- ja Bin-luvuilla... 330 Bittien vertaileminen ja manipulointi... 331 Huom!

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi DNS- ja DHCPpalvelut Linuxissa Onni Kytönummi & Mikko Raussi Sisällysluettelo 1. Yleisesti DNS ja DHCP palveluista... 2 1.1. DNS yleisesti... 2 1.2. DNS hierarkia ja TLD... 2 1.3. DHCP yleisesti... 3 2.

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA!!! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE. Joni Ruotsalainen

A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE. Joni Ruotsalainen A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE Joni Ruotsalainen DNS- ja DHCP-palvelut Linuxissa 1.12.2011 SISÄLLYS 1 DNS... 3 1.1 Lähiverkon palveluna... 3 1.2 Autoritatiivinen nimipalvelu... 3 1.3 Nimipalvelimen

Lisätiedot

Luennon runko. TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi. DNS: nimestä osoitteeksi. DNS: nimestä osoitteeksi (2)

Luennon runko. TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi. DNS: nimestä osoitteeksi. DNS: nimestä osoitteeksi (2) Luennon runko TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi :n DNS, reititys ja siirtymävaiheen tekniikat DNS ja reititys Nimestä -osoitteeksi, -osoitteesta nimeksi: AAAA ja perinteinen dotted-decimal Reititysprotokollien

Lisätiedot

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E Windows Palvelimen asennus ja konfigurointi Linux palvelimen asennus

Lisätiedot

Piiponniemi Petri. Mobiili-IP

Piiponniemi Petri. Mobiili-IP Piiponniemi Petri Mobiili-IP Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2012 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma Tietotekniikan

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

LÄHI- JA REITITINVERKOT

LÄHI- JA REITITINVERKOT Atte Silventoinen LÄHI- JA REITITINVERKOT Opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.3.2012 Tekijä(t) Silventoinen Atte Petteri Koulutusohjelma ja

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

Tulostimen sisäisen ethernet-verkkovalmiuden ansiosta voit yhdistää tulostimen suoraan ethernet-verkkoon ilman ulkoista tulostuspalvelinta.

Tulostimen sisäisen ethernet-verkkovalmiuden ansiosta voit yhdistää tulostimen suoraan ethernet-verkkoon ilman ulkoista tulostuspalvelinta. ethernet-sisällysluettelo ethernet-yhteys Tulostimen sisäisen ethernet-verkkovalmiuden ansiosta voit yhdistää tulostimen suoraan ethernet-verkkoon ilman ulkoista tulostuspalvelinta. Saat lisätietoja tulostimen

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO HARJOITUS: asennus ja konfigurointi TVAT-141 Windows Server 2008 Trial (120 days) Active Directory, AD Domain Name System, DNS Dynamic Host Configuration Protocol,

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 1: Microsoft Windows Server 2008 käyttöjärjestelmän asennus ja AD, DNS ja DHCP palveluiden käyttöönotto Dynamic Host Configuration Protocol, DHCP Domain

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA!

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA! LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA! Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi

enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen

Lisätiedot

Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus

Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus Liittymän mukana saat: Telco Gateway 232 valokuitukytkin / päätelaite Planet XRT-401D palomuurilaite / jakokytkin välikuitukaapeli (keltainen) valokuitupaneelin

Lisätiedot

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö Imatra IPV6 NYKYTILA. Mika Tiainen Tuukka Pitkänen

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö Imatra IPV6 NYKYTILA. Mika Tiainen Tuukka Pitkänen SISÄLTÖ 1. HISTORIA...3 2. IP-VERKON TOIMINTA...4 3. IPV4:N ONGELMAT...4 4. IPV6-PAKETTI...8 5. OSOITEARKKITEHTUURI...9 6. SIIRTYMÄAJAN MENETELMÄT...10 6.1. Tunnelointi...10 6.2. 6to4...11 7. LAITTEISTOTUKI...11

Lisätiedot

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Sisällysluettelo 1. Game & Application Sharing -toiminto (pelien ja sovellusten jakaminen)... 3 2.

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 Opinnäytetyön nimi: Ryhmälähetysten uudet menetelmät Kim Vuorela TI09TIVE Toimeksiantaja yritys: KYMP Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Työ liittyy hankkeeseen:

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

D-Link DSL-G604T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 0.1

D-Link DSL-G604T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 0.1 D-Link DSL-G604T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 0.1 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Pienyrityksen IPv4-verkon suunnittelu ja dokumentointi. Pasi Huuhka

Pienyrityksen IPv4-verkon suunnittelu ja dokumentointi. Pasi Huuhka Pienyrityksen IPv4-verkon suunnittelu ja dokumentointi Pasi Huuhka Opinnäytetyö Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 2014 Tiivistelmä 10.4.2014 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tekijä Huuhka Pasi Raportin

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

Ongelmallinen Ethernet

Ongelmallinen Ethernet Ongelmallinen Ethernet Kari Seppänen Kari.Seppanen@vtt.fi Johdanto Sisältö Mikä Ethernet oikeastaan on? Toimisto-Ethernet Skaalautuvuus, vikasietoisuus ja tietoturva Spanning tree protocol -parannukset

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot. 4 Verkkokerros Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla

Internet ja tietoverkot. 4 Verkkokerros Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla 811338A 4 Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Luento pohjautuu kirjan James F. Kurose, Keith W. Ross, Computer Networking, A Top-Down Approach, 6th

Lisätiedot

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Siirto- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Luennon sisältö 1. Kertausta Protokollapino DNS 2. Johdanto Yhteys, yhteydettömyys Best

Lisätiedot

IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto

IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto Jari Korva (jari.korva@vtt.fi) v3.2/2008-05-22 Copyright VTT Sisältö (1/2) Johdanto Mikä on Internet protokolla (IP)? Miksi IPv6? IPv6:n ominaisuudet Osoiteavaruus Verkon

Lisätiedot

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

Cisco Systemsin CCNA-sertifikaattiin pohjautuvien verkkoharjoitusten suunnittelu ja toteutus opintojaksolle Information Networks

Cisco Systemsin CCNA-sertifikaattiin pohjautuvien verkkoharjoitusten suunnittelu ja toteutus opintojaksolle Information Networks Cisco Systemsin CCNA-sertifikaattiin pohjautuvien verkkoharjoitusten suunnittelu ja toteutus opintojaksolle Information Networks Niemi, Tero 2009 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2011 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta TW-EAV510: VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON OPERAATTORIN IP-OSOITE - Jotta valvontakameran käyttöä varten saadaan avattua tarvittavat portit, pitää operaattorilta saada julkinen IP-osoite, jotta kaikki

Lisätiedot