ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros"

Transkriptio

1 ELEC-C7241 Tietokoneverkot Verkkokerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta)

2 Kurssin loppuvaiheet Kolme luentoa (ja harjoituskierrosta) jäljellä Verkkokerros Ensi viikolla tauko 7.3. Linkkikerros Tietoturva ja Multimedia Projektin deadline pe Välikoe ti 4.4. Tentti

3 Välipalaute presemo.aalto.fi/verkot

4 Projekti Ryhmät ilmoitettu MyCoursesissa Ota yhteyttä kaveriin ja sovi alkumetreistä: Koska tavataan? Työnjako Ohjelmointikielet Jne Projektiin voi kysyä apua esimerkiksi harjoituksissa

5 Verkkokerros Tehtävät: pakettien välitys ja reititys IPv4 ja IPv6 osoitejärjestelmä Rakenne Kuinka osoite saadaan? Pakettien välitys Osoitemuunnokset (NAT) Reititys

6 d Verkko 1 Verkko 2 Päätelaite 1 Päätelaite 2 Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros Reititin 1 Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros Reititin 1 Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros o w h a t I m e a n

7 IP - protokolla

8 IPv4-osoitteen kaksi osaa Alkuosa kertoo verkon (network prefix) ja loppuosa identifioi verkkorajapinnan (host id) Käytetään CIDR-tekniikkaa (Classless Interdomain Routing): kerrotaan verkko-osoite (ensimmäinen osoite) ja merkitsevien bittien määrä /16 on Aallon verkko-osoite (vanha B-luokan verkko) Huom: osoitetta käsitellään binäärinä, vaikka se esitetään ihmiselle helpommin ymmärrettävässä desimaalimuodossa

9 Aliverkot ja verkkomaski Kone: Kone: / Verkko: Verkkomaski Verkko voidaan jakaa vielä aliverkkoihin lainaamalla kone-osan alusta bittejä aliverkkoa varten, esim. Aliverkon osoite: /22; maski Aliverkkoon kuuluvat osoitteet: Alin osoite on verkon osoite (koneosa nollia) Ylin yleislähetysosoite: (koneosa ykkösiä), Loput sopivat isäntäkoneille, eli koneita voi olla yht 2 (32-22) -2=1022

10 Esimerkki: IP-verkko ja osoitteet / / / / /

11 Yksityiskäyttöön varatut osoitteet Vain paikalliseen käyttöön (IPv4) /8 (alunperin Arpanetille varattu osoiteavaruus) / /12 Linkki- ja toimipaikkakohtaiset osoitteet (IPv6) Alkaa biteillä (linkkikohtainen), ei välitetä ulos fyysisestä verkosta aliverkko (toimipaikkakohtainen), ei välitetä ulos organisaation verkosta Runkoverkko kieltäytyy reitittämästä näitä Voi käyttää vapaasti lähiverkossa, mutta Ei voi viestiä (suoraan) Internet-verkkoon apuna käytetään NATtekniikkaa

12 Mistä saa verkolleen osoitteen? Organisaation sisällä vastuulliselta taholta oma aliverkko Internet-palveluntarjoajalta (ISP) voi ostaa oman verkon ISP saa osoitteitaan oman alueensa Internet-rekisteriltä (Regional Internet Registry, RIR) näitä on viisi Euroopassa Réseaux IP Européens Network Coordination Centre (RIPE NCC) Alueen rekisteri saa osoitteet ICANNilta (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) Viimeinenkin IPv4-verkko on jaettu 2011! Eli IPv4-osoitteet ovat käytännössä nyt loppuneet IPv6-osoitteita on joka hiekanjyvälle, joten niitä riittää hyvin Miten IPv4 voi vielä olla käytössä? Miten osoitteita yhä riittää?

13 DHCP esimerkki Palvelin A ( ) Asiakas Läh: :68 Vast: :67 yiaddr: ID: 654 Palvelin B ( ) Läh: :67 Vast: :68 yiaddr: ID: 654 Server ID: Läh: :68 Vast: :67 yiaddr: ID: 654 Server ID:

14 Network/Port Address Translation Reitittimellä yksi (tai muutama) julkisen verkon osoite Sisäverkossa käytetään yksityisosoitteita Yksityisosoitteet vaihdetaan reitittimessä julkisiin ja päinvastoin Reititin pitää kirjaa käytetyistä osoite (ja portti) pareista Huom! Reitittimessä on verkkoyhteyden tila Päätelaite ei (välttämättä) huomaa, että yhteyden välissä on NAT-laite (eikä sitä, että sillä on käytössä vain yksityisosoite) Huonot puolet NAT rikkoo päästä-päähän-yhteyden Internetistä ei voi aloittaa yhteyttä NATin takana olevalle sisäverkon koneelle (jollei käytetä kiinteää NAT-muunnosta) Kaksi NATin takana olevaa päätelaitetta ei pysty viestimään, vaan avuksi tarvitaan STUN-, ICE-, tai TURN-välityspalvelimia

15 NAT esimerkki lähdeosoite lähdeportti kohdeosoite kohdeportti

16 IPv6 osoitteen metsästys Keksi ryhmälle nimi Ota käyttöön dig Esim: https://www.digwebinterface.com Tee AAAA nimikyselyitä mieleen tuleville nimille Kun löydät positiivisen vastauksen, eli IPv6-osoitteen Kirjoita Presemoon: DNS-nimi, IPv6 osoite, ryhmän nimi Samaa DNS-nimeä ei saa ehdottaa uudestaan presemo.aalto.fi/verkot

17 Lohkominen IPv4:ssä (fragmentation) MTU=1500 Ethernet, MTU=1500 MTU= 1500 MTU= 576 d o w h a t I m e a n Reitillä olevien eri linkkikerroksen tekniikoita käyttävien verkkojen kehysten koko vaihtelee MTU Maximum Transmission Unit; taattu minimi 68 oktettia IPv4 ja 1280 IPv6 (mutta näiden käyttäminen olisi erittäin epätehokasta) Reititin voi joutua lohkomaan paketin useampaan fragmenttiin ID jokaisessa sama, fragment offset kertoo palasen sijainnin alkupeäisessä paketissa ja liput kertovat, onko palasia lisää Vastaanottaja kokoaa fragmentit yhdeksi IP-paketiksi

18 Polun MTU:n selvittäminen Lohkomista pyritään välttämään selvittämällä koko polun suurimman sallitun tietosähkeen koko ja lähettäjä tekee alunperin sen kokoisia paketteja Näin toimii esim IPv6, jossa matkan varrella ei lohkota mitään Path MTU Discovery: Lähetetään suuri paketti, jossa do not fragment lippu päällä Jos paketti oli liian suuri, vastaanotetaan virheviesti reitittimeltä Kokeillaan pienemmällä paketilla uudestaan; virheviestissä mukana sen verkon MTU, johon matka tyssäsi)

19 Internetin rakenne Internet-yhteydentarjoajat (ISP) jaoteltu kolmeen luokkaan tier 1: globaali Vähän yli kymmenen kappaletta Internetin selkäranka eli runkoverkko Sallivat toistensa liikenteen maksutta verkkonsa kautta tier 2: alueellinen Myös peering, lisäksi myös ostaa yhteyttä muilta (transit palvelu) tier 3: lokaali Yksinomaan ostaa yhteyttä muilta (ylemmän kategorian) ISP:lta Toisenlainen jaottelu: Reunaverkot (stub), yksi yhteys muualle, monikotiset (multihomed) reunaverkot, useampi yhteys muualle, mutta kauttakulkua ei tarjota muillle Transit-verkot tarjoavat läpikulkua toisiin verkkoihin 19

20 Internetin rakenne 20

21 Reitin valinta BGP:ssä Edelleenlähetyksessä verkkoprefixien perusteella 1. Paikallinen priorisointi verkonhaltijan asetusten mukaan 2. Lyhin AS-polku 3. Jos yhtä pitkät polut, lähin reunareititin AS:n sisällä Reititystaulun päivityksessä: Sopimuspohjaista on, minkä toisen liikennettä välitetään ja millä ehdoilla (engl. Policy) Reunaverkot (stub) eivät mainosta reittejä kuin omaan verkkoon vaikka olisivatkin monikotisia läpikulkuliikenteestä olisi kuluja 21

22 AS:n sisäinen reititys Staattinen reititys: ylläpitäjä lisää reitin käsin reititystauluun Oletusreitti lisätään käsin esim. työasemiin, tai DHCP:n avulla Dynaaminen reititys reititysprotokollien avulla Tieto paikallisista verkoista eli suoraan reitittimeen kytketyistä lähiverkoista lisätään käsin reitittimen reititystauluun Reitittimet mainostavat toisilleen omia verkkoja reititysprotokollan avulla eli muutokset huomioidaan automaattisesti Reittimainostuksista rakennetaan reititystaulu, jonka perusteella sitten verkossa kulkeville paketeille löydetään paras reitti (edelleenlähetyksessä) IGP-reititykseen useita protokollia tarjolla RIP, OSPF, EIGRP (Ciscon oma), IS-IS, 22

23 Reititys ja IP-osoitteet Kun paketti saapuu reitittimelle, sen osoitetta verrataan reititystauluun tallennettuihin verkkojen osoitteisiin (network prefix) Jotta reititystaulut eivät paisu jättimäisiksi, saman verkkorajapinnan reittejä voidaan yhdistellä (route aggregation) Destination / / / / / /28 Next Hop R3 direct direct R3 R2 R2 Destination / / / / /8 Next Hop R3 direct direct R3 R2 23

24 Pisin soveltuva sääntö valitaan Destination Next Hop / R / R / R1 Kohdeosoite on:

25 Routing Information Protocol (RIP) Etäisyysvektorialgoritmi Yksinkertainen, sopii pieniin AS-verkkoihin Etäisyyden metriikkana käytetään hyppyjen lukumäärää, max 15 hyppyä Ei kokonaiskuvaa verkosta, reititystaulu lasketaan naapureiden kertomien etäisyysvektorien perusteella iteratiivisesti RIPin toiminta (yksinkertaistettuna) Naapureiden (=RIP-reitittimet) selvittäminen monilähetyksellä (tai yleislähetyksenä) UDP-porttiin 520 Reitittimet vaihtavat reititystaulunsa naapurien kanssa joka 30 sekunti RIP Advertisement -viesteillä Lasketaan parhaat reitit perustuen naapurien ilmoituksiin Reititystaulussa: <kohde, seuraava hyppy, etäisyys> RIPv1 RFC 1058 ja RIPv2 RFC

26 Etäisyysvektorireititysalgortmi 0. Merkitse etäisyydet kaikille noodin suorille naapureille, muille 1. Lähetä naapureille kaikki tiedot reititystaulun sisällöstä <kohde, seuraava hyppy, etäisyys>-vektoreina 2. Laske naapureilta saatujen etäisyysvektorien perusteella, muuttuiko mikään jos löytyi uusi lyhyempi reitti, päivitä se reititystauluun reitti voi olla parempi kuin aiemmin tiedetty tai uuteen, ennen tuntemattomaan verkon noodiin 3. jatka kohdasta 1 Jossain vaiheessa mikään ei vaan enää muutu, jollei jokin yhteyksistä katkea tai tule lisää, joten algoritmi lopettaa itse (reititysprotokolla toki jatkaa kokoajan tietojen vaihtoa naapureiden kanssa) Algoritmi on asynkroninen, iteratiivinen, itselopettava ja hajautettu 26

27 Etäisyysvektori - Esimerkki Etäisyys Suoraan kytketty A B C D E 5 3 Alkutila: suorat naapurit B:n taulu E:n taulu A 1 A 2 C 1 B 1 E 1 C 5 F 3 1 F 1 1. kierroksen jälkeen: B:n taulu A:n taulu rakentuu E:n taulu A 1 A 2 C 1 B 1 D 3, C C 2, B E 1 D 4, F F 2, C F 3 B C D E F 0. kierros 1, - 2, - 1. kierros 1, - 2, B 2, - 5, E 2. kierros 1, - 2, B 4, B 2, - 3, B Seuraava hyppy: B Hyvät uutiset eli uudet reitit leviävät nopeasti Joka kierrokselle saadaan lisää tietoa naapureilta 27

28 Etäisyysvektori - Ongelmat A B C D Reitin heikkenemistieto leviää hitaasti B kuvittelee, että C:llä on vaihtoehtoinen reitti A:han Äärettömyyteen laskemisen ongelma (count- toinfinity problem Ratkaisut: Jaettu horisontti (split horizon): reittiä ei mainosteta takaisinpäin sinne, mistä tieto saatiin Lähteen myrkytys (poisoned reverse): ilmoitetaan metriikaksi ääretön sille kohteelle, josta reitti saatiin Tietojen nopea välitys (triggered updates): välitetään muuttunut tieto heti naapureille B C D

29 Open Shortest Path First (OSFP) Linkkitila-algoritmi Sopii laajoihin (esim. ISP) verkkoihin Verkon voi jakaa hierarkisesti alueisiin (area), joista huolehtii jokin edustajareititin (designated router) Jokainen reititin rakentaa itselleen kuvan koko AS:n verkon topologiasta Viestit lähetetään suoraan IP:n päällä, OSPF:n protokollanumero on 89, monilähetysosoitteeseen OSPF:n toiminta (yksinkertaistettuna) kolme osaa Hello-protokolla naapureiden tavoitettavuuden selvittämiseksi säännöllisin väliajoin Exchange-protokolla yhteyden aluksi naapurien reititystaulujen saamiseksi, käytetään oman reititystaulun laskemiseen Flooding-protokolla tilatietojen päivittämiseen säännöllisin väliajoin OSPFv2, RFC

30 Dijkstran lyhimmän polun algoritmi 0. Polku itseen = 0 ja muihin, merkitse noodit vierailemattomiksi, aloita tarkatelu nykynoodista (A itse) 1. Laske etäisyys nykynoodista naapureihin, jos lyhyempi kuin tiedossa (huom: laske koko polku), vaihda merkitse noodi vierailluksi 2. Jos jäljellä on vierailemattomia noodeja, siirry niistä lähimpään ja jatka kohdasta 1 jos kaikissa noodeissa on jo vierailtu, lopeta A B C D E kierros nykynoodi F 1 B C D E F 1. A B E C F D

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä do what I mean // : Reititys CSE-C400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.-4., 4.-4.8 Tällä luennolla Reititys Internet-verkossa ja internet-verkoissa Internetin rakenne Reititysprotokollat ja algoritmit Reitittimen

Lisätiedot

Verkkokerros 2: Reititys

Verkkokerros 2: Reititys Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8 Sanna Suoranta Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9.

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9. Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 1 Luennon sisältö Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat

Lisätiedot

Reititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta

Reititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta Luennon sisältö Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 3 ja 5 Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa

T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa Teemu Kiviniemi Funet-verkko CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Luento pohjautuu Sanna Suorannan aiempaan materiaaliin. 7.2.2012 Luennon sisältö Reititys

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Verkkokerros 1: IP-protokolla

Verkkokerros 1: IP-protokolla Verkkokerros 1: IP-protokolla CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.1-4.2, 4.4. ja 8.7 Tietokoneverkot 2014 sanna.suoranta@aalto.fi Verkkokerros Tällä luennolla Yleistä verkkokerroksessa erityisesti Internet-verkossa

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222 Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros do w hat I m ean Luennon sisältö Internet-protokolla versio 6 Comer luku 31 (vanha kirja ss. 257-278) Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros IPv6 Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio Tietoliikenneverkot Luento 4: Reititys 29.9.1999 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Ja taas OSI 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso

Lisätiedot

4. Reititys (Routing)

4. Reititys (Routing) 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.

Lisätiedot

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6 4. IPv6-protokolla (RFC 2460) Enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle => osoitteita paljon! Virtaviivaistettu nopeampi käsittely k reitittimissä => tehokkaampi Uusia piirteitä Erilaisten sovellusten tarpeet

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

Reitittimien toiminta

Reitittimien toiminta Reitittimien toiminta Alueen sisäll llä kaikilla reitittimillä - sama linkkitilatietokanta - sama lyhimmän n polun algoritmi reititin laskee lyhimm reitittimiin (verkkoihin) reititin laskee lyhimmän n

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Ja taas OSI. Tietoliikenneverkot. Terminologiaa. Malliverkko. Terminologiaa. Terminologiaa /XHQWR5HLWLW\V. AS (Autonomous System) Alue (Area)

Ja taas OSI. Tietoliikenneverkot. Terminologiaa. Malliverkko. Terminologiaa. Terminologiaa /XHQWR5HLWLW\V. AS (Autonomous System) Alue (Area) Ja taas OSI Tietoliikenneverkot 7 sovelluskerros 7 sovelluskerros /XHQWR5HLWLW\V 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 4 kuljetus 4 kuljetus verkkokerros verkko kerros verkkokerros

Lisätiedot

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa

4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) OSPF, RIP, kukin reititin tuntee kaikki muut tämän AS:n reitittimet ja saa niiltä reititystietoja tietää mikä reititin

Lisätiedot

T Tietokoneverkot

T Tietokoneverkot T-110.4100 Tietokoneverkot, TkL Tutkija, T-laitos, TKK, Aalto-yliopisto 1 Tämän kurssin sisältö TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot Tämän kurssin sisältö, TkL Opettava tutkija, TML, HUT TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

T Tietokoneverkot

T Tietokoneverkot T-110.4100 Tietokoneverkot Yliopistolehtori, TkL Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto 1 Tämän kurssin sisältö TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 2 Tietoa tästä

Lisätiedot

AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4

AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4 AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS 1 AS 5 AS 0 AS 2 AS 4 Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Hierarkkinen reititys. Reititys (Routing) Autonominen järjestelmä (AS) 3.7. Internetin reititysprotokollista

Hierarkkinen reititys. Reititys (Routing) Autonominen järjestelmä (AS) 3.7. Internetin reititysprotokollista 3.7. Internetin reititysprotokollista AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS (autonomous system) reititys AS:n sisällä (Interior

Lisätiedot

OSPF (Open Shortest Path First) linkkitilareititysprorokolla. reititys AS:ien välillä (Exterior gateway protocols) BGP (Border Gateway Protocol)

OSPF (Open Shortest Path First) linkkitilareititysprorokolla. reititys AS:ien välillä (Exterior gateway protocols) BGP (Border Gateway Protocol) 3.7. Internetin reititysprotokollista AS (autonomous system) reititys AS:n sisällä (Interior routing protocols) RIP (Routing Information Protocol), RIP2, RIPng etäisryysvektorireititysprotokolla OSPF (Open

Lisätiedot

T-110.4100 Harjoitustyöluento

T-110.4100 Harjoitustyöluento 1. lokakuuta 2009 Yhteenveto 1 2 3 Linkkitilaprotokolla 4 5 6 DL! Ensimmäinen deadline lähestyy: harjoitustyön suunnitelma pitäisi palauttaa 15.10 klo 12 mennessä. Itse harjoitustyöstä lisää tuota pikaa..

Lisätiedot

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31 (vanha kirja ss ) Internet Protocol (IPv6)

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31 (vanha kirja ss ) Internet Protocol (IPv6) Internet-protokolla versio 6 Sovelluskerros Sovelluskerros Comer luku 31 (vanha kirja ss. 257-278) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros IPv6 Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros

Lisätiedot

Internet perusteet. Analyysin tasot

Internet perusteet. Analyysin tasot Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. IPv6:n ominaisuudet. IPv6-osoitteet. ss

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. IPv6:n ominaisuudet. IPv6-osoitteet. ss do what I mean Internet-protokolla versio 6 Sovelluskerros Sovelluskerros ss. 257-278 Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros IPv6 Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros Internet Fyysinen

Lisätiedot

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004 Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Perusteet reitittimen konfiguroinnissa IPv6-protokollapinon käyttöönotto Aivan ensimmäiseksi pitää

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

Internet-reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle

Internet-reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Internet-reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva

Lisätiedot

Johdanto Internetin reititykseen

Johdanto Internetin reititykseen Johdanto Internetin reititykseen Internet architecture IPv4, ICMP, ARP Addressing, routing principles (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Internet Architecture Principles End-to-end principle All

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

Johdanto Internetin reititykseen

Johdanto Internetin reititykseen Johdanto Internetin reititykseen IPv4, ICMP, ARP, osoitteet (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat Periaatteet, Vaatimukset

Lisätiedot

16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi. erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi. erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 2 - Sovelluskerrokselta kuljetuskerrokselle Rekursiivinen ja Iteratiivinen DNS DNS tarkemmin - kokeile itse Verkkotunnuksen

Lisätiedot

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Internet Protocol (IPv6)

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Internet Protocol (IPv6) Internet-protokolla versio 6 Sovelluskerros Sovelluskerros Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros IPv6 Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38.

Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38. Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit Reititysprosessori Kytkentäosa...... (switching fabric) 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

Tietoliikenneohjelmistojen pääainesauna tänään! Tietoa tästä kurssista. Tämän kurssin sisältö. T-110.4100 Tietokoneverkot

Tietoliikenneohjelmistojen pääainesauna tänään! Tietoa tästä kurssista. Tämän kurssin sisältö. T-110.4100 Tietokoneverkot Tietoliikenneohjelmistojen pääainesauna tänään! Klo 15-18 tänään! Ilmoittautuminen viimeistään luentotauolla Tarjolla pitsaa Pääaineen valinneille ja siitä kiinnostuneille ehtorin saunalla, T-talon 3.

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Aliverkkomaskin käyttö maskin avulla osoitteesta poistetaan koneosoite. etsitään verkko-osoite reititystaulusta esim.

Aliverkkomaskin käyttö maskin avulla osoitteesta poistetaan koneosoite. etsitään verkko-osoite reititystaulusta esim. Aliverkkomaskin käyttö maskin avulla osoitteesta poistetaan koneosoite AND-operaatio etsitään verkko-osoite reititystaulusta esim. paketin kohdeosoite: 130.50.15.6 maski: 11 1 11111100 00000000 osoite:

Lisätiedot

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu Sisältö Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MC-osoite) RP (eli IP-MC-mäppäys) ja kytkintaulu Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LN) Virheiden havaitseminen

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Luennon sisältö. Internet Protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Internet-kerrosmalli. Kolme osoitetyyppiä Unicast - Yksilähetysosoite

Luennon sisältö. Internet Protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Internet-kerrosmalli. Kolme osoitetyyppiä Unicast - Yksilähetysosoite Luennon sisältö Internet Protokolla versio 6 Comerin Luku 33 (4 th ed.) Internet Protocol (IPv6) Osoitteet Otsakkeet Internet Control Message Protocol (ICMPv6) IPv4/IPv6-yhteistoiminta 1 2 Internet-kerrosmalli

Lisätiedot

Internet Protokolla versio 6

Internet Protokolla versio 6 Internet Protokolla versio 6 Comerin Luku 33 (4 th ed.) 1 Luennon sisältö Internet Protocol (IPv6) Osoitteet Otsakkeet Internet Control Message Protocol (ICMPv6) IPv4/IPv6-yhteistoiminta 2 Internet-kerrosmalli

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T-110.4100 Tietokoneverkot. TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T-110.4100 Tietokoneverkot. TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Tämän kurssin sisältö, TkL Tutkija, T-laitos, TKK TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T Tietokoneverkot

Tämän kurssin sisältö. Tietoa tästä kurssista. Esitiedot. T Tietokoneverkot T-110.4100 Tietokoneverkot, TkL Tutkija, T-laitos, TKK, Aalto-yliopisto Tämän kurssin sisältö TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/opinnot.tik.tietokoneverkot

Lisätiedot

6. Monilähetysreititys

6. Monilähetysreititys 6. Monilähetysreititys Paketti lähetetl hetetään n usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyv tyvät - ohjelmistopäivitykset ivitykset - etäopetus opetus, virtuaalikoulu - videoiden, äänitteiden

Lisätiedot

OSPF REITITYSPROTOKOLLAN OMINAISUUDET

OSPF REITITYSPROTOKOLLAN OMINAISUUDET Tero Höylä OSPF REITITYSPROTOKOLLAN OMINAISUUDET Opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tero Höylä Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001..

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001.. Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! 1 001.. - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin kautta

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Verkkokerros

Tietoliikenteen perusteet. Verkkokerros Tietoliikenteen perusteet Verkkokerros Kurose, Ross: Ch 4.- 4.5 Tietoliikenteen perusteet /007/ Liisa Marttinen Sisältöä Verkkokerros Reititin IP-protokolla Reititysalgoritmit Oppimistavoitteet: - Osata

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot. 4 Verkkokerros Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla

Internet ja tietoverkot. 4 Verkkokerros Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla 811338A 4 Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Luento pohjautuu kirjan James F. Kurose, Keith W. Ross, Computer Networking, A Top-Down Approach, 6th

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut.

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/33) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/33) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Verkossa käytetään lokaaleja

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Internet. Tier 1 -operaattorit. Internet. S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 11: Yhdysliikenne

Internet. Tier 1 -operaattorit. Internet. S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 11: Yhdysliikenne Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/50) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/50) S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 11: Yhdysliikenne Internet Internetin arvo on globaalissa saavutettavuudessa Saavutettavuus rakentuu

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 121-134 4-1 BGP route selection router may learn about more than 1 route to destination AS, selects route based on: 1. local preference value attribute: policy decision 2. shortest

Lisätiedot

4. Verkkokerros ja reitittimet

4. Verkkokerros ja reitittimet 4. Verkkokerros ja reitittimet Verkkokerroksen perusprosessit ovat: 1. Datan kapselointi IP-paketeiksi, 2. IP-paketin reititys verkossa ja 3. IP-osoitejärjestelmä. 1 Verkkokerroksen protokollat Verkkokerros

Lisätiedot

2. IPv6-protokolla. enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi

2. IPv6-protokolla. enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi 2. IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon

Lisätiedot

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot

Lisätiedot

2. IPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros

2. IPv6-protokolla. Internet. Internetin verkkokerros 2. -protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

Introduction to Routing in Internet

Introduction to Routing in Internet Introduction to Routing in Internet Internet basics IPv4 and IMP Internet ddressing RP - ddress Resolution Protocol Routing Information (Distance Vector ) Protocol Principles S38./RKa s-00 3- Internetin

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Julkiset

Lisätiedot

Luennon runko. TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi. DNS: nimestä osoitteeksi. DNS: nimestä osoitteeksi (2)

Luennon runko. TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi. DNS: nimestä osoitteeksi. DNS: nimestä osoitteeksi (2) Luennon runko TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi :n DNS, reititys ja siirtymävaiheen tekniikat DNS ja reititys Nimestä -osoitteeksi, -osoitteesta nimeksi: AAAA ja perinteinen dotted-decimal Reititysprotokollien

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Page1. 6. Monilähetysreititys. D-osoitteet. IGMP:n toimintaperiaate. Monilähetyksen

Page1. 6. Monilähetysreititys. D-osoitteet. IGMP:n toimintaperiaate. Monilähetyksen 6. Monilähetysreititys Paketti lähetetl hetet n usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyv tyvät - ohjelmistopäivitykset ivitykset - etäopetus opetus, virtuaalikoulu - videoiden, itteiden

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

Internet-protokolla versio Miika Komu Kalvot: Sanna Suoranta Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss )

Internet-protokolla versio Miika Komu Kalvot: Sanna Suoranta Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss ) Advertisements Summer Internships in Data Communications Software Applications until 15.2.2012 http://cse.aalto.fi/2012/01/17/summer-internships-indata-communications-software/ Applications for EIT ICT-labs

Lisätiedot