T Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa"

Transkriptio

1 T Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa Teemu Kiviniemi Funet-verkko CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Luento pohjautuu Sanna Suorannan aiempaan materiaaliin

2 Luennon sisältö Reititys ja Internetin rakenne Etäisyysvektoriprotokollat RIPv2 ja RIPng Linkkitilaprotokollat OSPF, OSPFv3 ja IS-IS Protokollien vertailu (lyhyesti) Muita reititysprotokollia (lyhyesti) 2

3 Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Yli 80 organisaatiota Yliopistoja Ammattikorkeakouluja Tutkimuslaitoksia Noin käyttäjää Funet 3

4 Pakettien kulku Internetissä Internet on pakettikytkentäinen verkko, joka koostuu reitittimistä ja niiden välisistä yhteyksistä (linkit). IP-pakettien otsikkotiedoissa on lähettäjän ja vastaanottajan osoitteet. Reitittimet välittävät IP-paketteja toisistaan riippumatta. Paketit voivat kulkea samaan kohteeseen eri reittejä. 4

5 Reititystaulu Jokainen verkon reititin rakentaa itsenäisesti oman reititystaulun. Käytössä olevia reititystauluja voi olla myös enemmän kuin yksi. Reititystaulussa on reitittimen maailmankuva, eli tieto siitä mihin tiettyyn kohdeosoitteeseen lähetetty paketti tulisi välittää. Yhteen kohdeverkkoon voi olla useampia reittejä, jotka voivat olla myös käytössä yhtä aikaa. Aktiivinen reitti valitaan usein jonkin annetun metriikan perusteella: esim. linkin kustannus/etäisyys. 5

6 Reititystaulu: esimerkki > show route table inet.0 inet.0: destinations, routes ( active, 3 holddown, 1286 hidden) + = Active Route, - = Last Active, * = Both /24 *[BGP/170] 3w5d 10:32:28, MED 100, localpref 95 AS path: 2603 I > to via ae1.0 [BGP/170] 2w2d 03:17:05, MED 100, localpref 95, from AS path: 2603 I > to via ae0.0 6

7 Staattinen ja dynaaminen reititys Reitittimen ylläpito voi lisätä reititystauluun reittejä käsin: staattinen reititys Yhteyden (linkin) katketessa verkon ylläpito joutuu muuttamaan reitin käsin. Reititysprotokollien avulla reititystaulu voidaan rakentaa dynaamisesti. Reitittimet jakavat tietoa omista verkoistaan ja yhteyksistään muille reitittimille. Jokainen reititin rakentaa tiedon pohjalta oman reititystaulun. Yhteyden katketessa voidaan laskea uusi reitti automaattisesti. 7

8 Paketinvälitys Reititin käsittelee jokaisen vastaanotetun paketin erikseen. Paketin kohdeosoitetta verrataan aktiiviseksi valittuihin reitteihin, ja sen perusteella valitaan minne paketti tulee välittää. Paketin Time to Live- (IPv4) tai Hop Limit-kentän (IPv6) arvoa lasketaan. Valitun reitin kohteen (Next Hop) linkkikerroksen osoite (esim. Ethernet MAC) selvitetään, ja paketti paketoidaan linkkikerroksen kehykseen ja välitetään eteenpäin. 8

9 Internetin rakenne AS2 AS1 R R R R R R R R R R R R R R AS3 AS4 R Internet koostuu itsenäisistä verkoista, autonomisista järjestelmistä: autonomous systems (AS). 9

10 Autonomiset järjestelmät (Autonomous Systems, AS) Autonomiset järjestelmät ovat itsenäisiä verkkoja, joilla on oma hallittu reitityssäännöstö. Autonomiset järjestelmät on numeroitu. AS-numeroavaruutta hallinnoi IANA, joka myöntää numeroavaruudesta palasia edelleenjaettavaksi alueellisille osoitehallintaorganisaatioille (RIR) - Euroopassa RIPE NCC. Tyypillisesti yksi AS = yksi operaattori tai muu organisaatio, mutta yhdellä operaattorilla voi olla myös useita AS-numeroita. Funetin AS-numero on

11 Reititys ja AS:t AS:ien sisällä ja AS:ien välillä käytetään erilaisia reititysprotokollia. AS:ien välillä käytetään tyypillisesti BGP:tä, jonka avulla reittienvaihtoa toisten AS:ien kanssa voidaan tehdä hallitusti, paikallisesti valittujen ja toisen AS:n kanssa sovittujen käytäntöjen mukaan. Yhden AS:n sisällä kaikki reitittimet ovat AS:n omassa hallinnassa, joten käytettävät reititysprotokollat voivat olla erilaisia. 11

12 AS:n sisäiset reititysprotokollat (Interior Gateway Protocols, IGP) Käytetään AS:ien sisällä reittien jakamiseen. AS:n sisällä saatetaan käyttää IGP:n rinnalla myös BGP:tä. Aiheesta kerrotaan lisää seuraavalla luennolla. Kaksi perustyyppiä: etäisyysvektoriprotokollat ja linkkitilaprotokollat 12

13 Etäisyysvektoriprotokollat (distance vector protocols) Reitittimet jakavat tietoa etäisyyksistä toisiin reitittimiin <kohde,etäisyys> -pareina. Lyhimmät reitit lasketaan jokaisessa reitittimessä Bellman-Ford-algoritmilla. Esimerkkejä: RIP, RIPng, IGRP, EIGRP 13

14 Etäisyysvektoriprotokollan yleinen toimintaperiaate 1. Naapurireitittimien selvittäminen 2. Yhteyksien metriikoiden selvittäminen: etäisyys, kustannus, pituus 3. Tunnettujen reittien vaihtaminen naapureiden kanssa <kohde,etäisyys> -pareina. 4. Parhaiden reittien laskeminen naapurireitittimien ilmoitusten perusteella. 5. Jatketaan kohdasta 3 14

15 Esimerkki etäisyysvektoriprotokollan reitinlaskennasta A B C D E 3 F A:n taulu B C D E F Alkutila 1, - 2, - 1. kierros 1, - 2, B 2, - 5, E 2. kierros 1, - 2, B 4, B 2, - 3, B Alkutila: suorat naapurit B:n taulu E:n taulu A: 1, - A: 2, - C: 1, - B: 1, - E: 1,- C: 5, - F: 3, - 1. kierroksen jälkeen: naapureiden naapurit B:n taulu E:n taulu A: 1, - A: 2, - C: 1, - B: 1, - D: 3, C C: 2, B E: 1, - D: 4, F F: 2, C F: 3, - Hyvät uutiset eli uudet reitit leviävät nopeasti. 15

16 Etäisyysvektoriprotokollat: ongelmia B C D A B C D 1, - 2, B 4, C 2, B 4, C 3, C 2, B 4, C Reitin katkeamistieto leviää hitaasti. Kun B:n linkki A:han katkeaa: B kuvittelee että C:llä on vaihtoehtoinen reitti A:han. Etäisyydet kasvavat äärettömyyteen. Ongelmaan on olemassa ratkaisuja. 3, C 4, B 4, C 5, C 4, B 6, C 16

17 Routing Information Protocol (RIP) Reititin ilmoittaa säännöllisin väliajoin reititystaulunsa sisällön naapureilleen <kohde, etäisyys> -pareina Kohdeverkon osoite, aliverkon peite, ensimmäisen hypyn reititin, metriikka Naapurit kuuntelevat ja päivittävät reititystaulunsa Mutta vain jos uusi reitti on oikeasti lyhyempi. Äärettömyys on määritelty 16:ksi. Reitityssilmukan synnyttyä äärettömyyteen laskeminen tapahtuu nopeammin. Rajoittaa verkon kokoa. 17

18 RIPv2 (RFC 2453) viestin otsikko Command Version= 2 (must be zero) Address Family Identifier Route Tag IP Address Subnet Mask Next Hop Metric RTE=reittitietue (route entry) RIP toimii UDP:n päällä, portissa 520 Ryhmälähetys (multicast) osoitteella RIPv1 käytti yleislähetystä (broadcast). RIP-viestissä voi olla useampia reittitietueita (route entry, RTE) 18

19 RIPv2 viestin otsikko (2) Komennot (Command) 1=pyyntö (request), 2=vastaus (response, lähetetään myös säännöllisesti ilman pyyntöä) RIPv2 osaa vastata myös RIPv1-pyyntöihin Address Family Identifier (AFI): AF_INET = 2 Voi myös olla autentikaatiotunniste, jolloin RTE sisältääkin autentikaatiodataa. Reittitagin (Route Tag) avulla voi esimerkiksi erottaa RIP:n sisäiset reitit RIP:n ulkopuolisista reiteistä. RFC ei määrittele käyttöä tarkemmin. 19

20 RIPv2 viestin otsikko (3) IP-osoite ja aliverkon peite (Subnet Mask): kertoo reitin kohteen ja verkon koon. Next Hop: seuraavan välittävän reitittimen IPosoite jos käytetään vastausviestin lähettänyttä reititintä Metriikka (metric): koko reitin kustannus/pituus Jos kohde on saavuttamattomissa, metriikka on 16 eli ääretön. 20

21 RIP viestin lähettäjän tunnistaminen Alkuperäisessä RIP-protokollassa ei tunnistettu viestien lähettäjää lainkaan tai käytettiin selväkielistä salasanaa. Suojasi vain satunnaiselta väärinkonfiguroinnilta. RFC 4822 määrittelee autentikointilaajennuksen: kaksi RTE-tietuetta täyttävä viesti Jos RTE:n AFI on 0xFFFF => RTE sisältää autentikaatio- eikä reititystietoa Ensimmäisessä autentikointi-rte:ssä mm. sekvessinumero ja käytetyn avaimen ID. Jälkimmäinen autentikointi-rte sisältää varsinaisen tiivisteen, esim. HMAC- SHA1. Käytössä voi olla useita avaimia: avainta on mahdollista vaihtaa ilman katkoja. Avain välitetään turvallista kanavaa pitkin, ei koskaan selväkielisenä. 21

22 RIPng for IPv6 (RFC 2080) Command Version=1 (must be zero) IPv6 prefix RTE=reittitietue Route Tag Prefix Length Metric Toimii UDP:n päällä, portissa 521 Prefiksin pituus kertoo verkkomaskin. CIDR 2001:db8::/32 => prefiksin pituus = 32 22

23 RIPng - Seuraavan hypyn RTE IPv6 Next Hop Address (must be zero) (must be zero) 0xFF Seuraavan hypyn osoite kerrotaan erillisellä RTE-tietueella. Tietue kertoo seuraavan hypyn kaikille tätä seuraaville reittitietueille. Käytetään kunnes viesti sisältää toisen seuraavan hypyn RTE:n tai viesti loppuu. 23

24 RIP - äärettömyyteen laskemisen välttäminen Jaettu horisontti (split horizon) Reittejä ei mainosteta takaisin siihen suuntaan, mistä reitti saatiin. Ei estä silmukoiden syntymistä kolmen reitittimen välille. Lähteen myrkytys (poisoned reverse) Ilmoitetaan kohteen metriikaksi ääretön (16) sille naapurille jolta kohteen käytössä oleva reitti saatiin. Tietojen nopea välitys (triggered updates) Kun reittitaulu muuttuu, välitetään muuttunut tieto (lähes) välittömästi naapureille. 24

25 Linkkitilaprotokollat (link state protocols) Jokaisella reitittimellä on kuva koko verkon topologiasta. Lyhimmät reitit lasketaan jokaisessa reitittimessä Dijkstran lyhimmän polun algoritmillä. Esimerkkejä: OSPF, OSPFv3, IS-IS 25

26 Linkkitilaprotokollan yleinen toimintaperiaate 1. Naapurireitittimien selvittäminen 2. Yhteyksien metriikoiden selvittäminen: etäisyys, kustannus, pituus 3. Tunnettujen reittien ja linkkien tilatiedon vaihtaminen naapureiden kanssa. 4. Parhaiden reittien laskeminen. 5. Jatketaan kohdasta 3 26

27 Linkkitilaprotokollat: Dijkstran lyhimmän polun algoritmi 1. Etäisyys omaan solmuun = 0 ja muihin, merkitään solmut vierailemattomiksi, aloitetaan tarkastelu omasta solmusta. 2. Lasketaan etäisyys tarkasteltavasta solmusta naapureihin. Jos löytyi lyhyempi polku kuin tiedossa oleva, päivitetään lyhin polku. Merkitään solmu vierailluksi. 3. Jos on jäljellä vierailemattomia solmuja, siirrytään niistä lähimpään ja jatketaan kohdasta 2. Jos kaikissa solmuissa on jo vierailtu, lopetetaan. Kierros ja solmu A B C D E F 3 B C D E F 1. A 1, A 2, A 2.B 1, A 2, B 2, A 3. E 1, A 2, B 2, A 5, E 4. C 1, A 2, B 4, C 2, A 3, C 5. F 1, A 2, B 4, C 2, A 3, C 6. D 1, A 2, B 4, C 2, A 3, C 27

28 Open Shortest Path First Protocol (OSPF) versio 2 OSPF käyttää linkkitila-algoritmia ja jokaisella reitittimellä on kokonaiskuva verkon topologiasta. OSPF:n avulla verkko voidaan jakaa itsenäisiin OSPF-alueisiin. Reitittimet jaetaan sisäisiin, alueen rajalla oleviin, runkoverkkoyhteydellisiin ja AS:n rajalla oleviin. Jakamalla verkko alueisiin reititystaulut pysyvät pienempinä. OSFP-reitittimet voidaan tunnistaa. Kuka tahansa ei voi muuttaa reititystaulujen sisältöä. OSFP toimii suoraan IP:n päällä: protokolla 89 Viestien lähettämiseen käytetään ryhmälähetystä osoitteella

29 OSPF - Kolme aliprotokollaa Hello-protokolla Naapureiden selvitys, naapureiden saavutettavuuden seuraaminen. Exchange-protokolla Protokollan avulla vaihdetaan koko linkkitilatietokannan sisältö uuden naapurin kanssa. Flooding-protokolla Käytetään muuttuneiden reititystietojen levittämiseen muille reitittimille. Päivityksiä lähetetään säännöllisin väliajoin, ja linkkien tilan muututtua. Kaikkilla protokollilla on yhteinen OSPF-otsikko. 29

30 OSPF (RFC 2328) - Otsikko Version=2 Type Packet Length Router ID Area ID Checksum Authentication Type Authentication Viestien tyypit (Type) 1 = Hello 3 = Link State Request 2 = Database Description 4 = Link State Update (Exchange-viesti) 5 = Link State ACK 30

31 OSPF - Otsikko (2) Router ID: lähettäjän osoite Area ID: 32-bittinen OSPF-alueen tunniste = backbone Yleensä viestit eivät kulje ulos alueelta. Tarkistussumma (Checksum) kattaa koko OSPFviestin paitsi tunnistedatan. Autentikaatiotyypit (Authentication Type): 0 = ei autentikointia, 1 = selväkielinen salasana, 2 = jaettu salaisuus + MD5 (alkuperäinen), HMAC- SHA (RFC 5709) vahvempi 31

32 OSPF - Hello Hello-viestien avulla reitittimet muodostavat yhteydet toisiinsa ja testaavat yhteyden toimivuuden aika-ajoin. Yhteydet ovat kaksisuuntaisia. Jos linkillä on useampia naapureita, kaikkiin naapureihin ei muodosteta yhteyttä. Jaetulta linkiltä valitaan edustaja (designated router) Edustaja muodostaa naapuruuden kaikkien linkin reitittimien kanssa, sen sijaan että kaikki reitittimet muodostaisivat naapuruudet kaikkien kanssa. Ratkaisu pienentää linkkitilatietokannan kokoa. 32

33 OSPF - Edustajareitittimen valinta (designated router) Kun reititin (lähettämällä Hello-viestin) kytkeytyy linkille, jossa on valittu edustaja, käytetään jo olemassaolevaa edustajaa. Näin tehdään vaikka linkille kytkeytynyt reititin haluaisi olla edustaja ja sillä olisi korkeampi prioriteetti. Jos linkillä ei ole vielä edustajaa, edustajaksi valitaan halukkaista reitittimistä se, jolla on korkein prioriteetti. Tasapelitilanteessa valitaan se reititin jolla on suurin ID. Jos edustajareititin kaatuu ja mikään reitittimistä ei halua edustajaksi, valitaan se varaedustaja, jolla on korkein prioriteetti (tai ID). 33

34 OSPF - Hello (OSPF header, Type = 1)... Network Mask HelloInterval Options Router priority RouterDeadInterval Designated Router Backup Designated Router Neighbor 1... Neighbor n 34

35 OSPF - Hello (2) Network mask: tämän verkkorajapinnan verkkomaski Options: Tuetut OSPF-ominaisuudet. Naapuri voidaan hylätä, jos reitittimien OSPF-ominaisuudet eivät täsmää. HelloInterval: Tämän reitittimen Hello-viestien lähetysväli sekunteina. Router priority: Tämän reitittimen prioriteetti edustajareititinvalinnassa. Jos 0, ei voi olla edustaja tai varaedustaja RouterDeadInterval: aika, jonka jälkeen reitittimen katsotaan olevan alhaalla (sekuntia). 35

36 OSPF - Hello (3) Designated Router: viestin lähettäjän näkemys valitusta edustajareitittimestä jos edustajareititintä ei ole valittu. Backup Designated Router Edellisen varalla jos ei ole valittu. Neighbor 1 n Tiedossa olevien aktiivisten naapureiden ID:t. 36

37 OSPF - Tilatietojen vaihto/alustus (Exchange, Database description) (OSPF header, Type=2) Interface MTU Options I M MS DD sequence number LSA headers useampi LSA-otsikko (Link State Advertisement) Käytetään koko linkkitilatietokannan yhteenvedon lähettämiseen naapureille. Viesti voi sisältää useamman paketin, sillä koko verkon kuvaus välitetään kaikille OSPF-reitittimille 37

38 OSPF - Exchange (2) Interface MTU: linkin pakettien maksimikoko. Tietokannan sisältö voi olla laaja, jolloin lähetetään useampi Database Description-viesti I(nit) = 1 => ensimmäinen DD-paketti M(ore) = 1 => lisää DD-paketteja seuraa MS-bitti: reititin on joko 1= master tai 0=slave DD-sekvenssinumero Ensimmäisessä paketissa uniikki, seuraavissa paketeissa edellinen

39 OSPF Linkkitilatietueen (LSA) otsikko LS age Options LS Type Link State ID Advertising Router LS sequence number LS Checksum Length Jokainen LSA kuvaa palan OSPFreititysaluetta. 39

40 OSFP - LSA-otsikko (2) LS Age: aika sekunteina tietueen luomisesta Options: tuetut valinnaiset OSPF-ominaisuudet LS Type: 1 = Router-LSA 3= Summary-LSA (IP network) 2 = Network-LSA 4= Summary-LSA (ASBR) 5 = AS-external-LSA Link State ID: riippuu LS-tyypistä, esim IP-osoite Advertising Router: Sen reitittimen ID joka alunperin mainosti tiedon. LS sequence number: kasvava sekvenssinumero, jonka avulla tunnistetaan vanhat ja duplikaatit LSA:t LS Checksum: LSA:n tarkistussumma (ei sisällä LS Age-kenttää) Length: LSA:n pituus sisältäen otsikon 40

41 OSPF - LSA-tyypit 1 = Router-LSA Kuvaa reitittimeen suoraan kytkeytyvät linkit. 2 = Network-LSA Jaetun linkin kuvaus, jonka on lähettänyt kyseisen linkin edustajareititin (Designated Router) 3 = Summary-LSA (IP network) Alueen reunareitittimen luoma tietue toisella alueella olevasta verkosta. 4 = Summary-LSA (AS Border Router) Alueen reunareitittimen luoma tietue AS-reunareitittimestä (ASBR). 5 = AS-external-LSAs ASBR:n luoma tietue AS:n ulkopuolisesta reitistä. 41

42 OSPF - Router-LSA V E B 0 Link Count Link ID Link Data Type # TOS Metric... TOS 0 TOS Metric Jokainen reititin luo Router-LSA:n Kuvaus reitittimen jokaisesta verkkoliitännästä. 42

43 OSPF - Reititin-LSA (2) Liput: V = virtuaalilinkin päätepiste E = AS:n reunareititin B = OSPF-alueen reunareititin Link Count: reitittimen verkkoliitäntöjen lukumäärä, jokainen linkki kuvataan Type Link ID Link Data Suora yhteys reitittimeen Naapurireitittimen ID MIB-II ifindex-arvo Transit-verkko Edustajareitittimen IP Verkkoliitännän IP-osoite Stub-verkko Aliverkko-osoite Aliverkon peite Virtuaalilinkki Naapurireitittimen ID Verkkoliitännän IP-osoite 43

44 OSPF - Reititin-LSA (3) # TOS: erilaisten TOS-metriikoiden lukumäärä Metric: linkin kustannus TOS: Type of Service (IP-otsikossa), jonka metriikka on määritelty TOS Metric: TOS-kohtainen metriikka 44

45 OSPF Network-LSA Network Mask Attached Router... Kuvaa alueella olevan transit-verkon. Network Mask: Transit-verkon aliverkon peite Aliverkon peitteen jälkeen listataan kaikkien verkkoon kytkeytyvien reitittimien ID:t. Verkon edustajareititin luo verkko-lsa:n Listassa on mukana myös edustajareititin itse. 45

46 OSPF Summary LSA Network Mask 0 Metric TOS TOS Metric... Kuvaa alueen ulkopuolisia kohteita. Alueen reunareititin luo ja mainoistaa muille alueille. Tyyppi 3: IP-verkko, Tyyppi 4: AS-reunareititin Network Mask: Kohdeverkon IP-verkkomaski (tyyppi 3) tai 0 (tyyppi 4) Metric: reitin metriikka (kustannus) Myös Type of Service-kohtaiset metriikat voidaan määritellä. 46

47 OSPF - AS-external-LSA Network Mask E 0 Metric Forwarding Address External Route Tag (TOS) Kuvaa kohteita, jotka ovat nykyisen AS:n ulkopuolella. Esim. oletusreitti. LSA:n lopussa voi listata myös TOS-kohtaiset reittitiedot. 47

48 OSPF - AS-external-LSA (2) Network Mask: Kohdeverkon IP-verkkomaski E-bitti: ulkoisen metriikan tyyppi 1: Type 2: metriikka on suurempi kuin yksikään AS:n sisäinen polku. 0: Type 1: metriikka on verrattavissa AS:n sisäisiin metriikoihin. Forwarding Address: IP-osoite johon liikenne välitetään => välitetään LSA:n alkuperäiselle lähettäjälle. External Route Tag: Voidaan käyttää ASreunareititinten väliseen viestintään (OSPF ei käytä tietoa mihinkään). 48

49 OSPF - Tilatietojen levitys (Flooding) Kun kaikki reititystieto on vaihdettu, sitä aletaan ylläpitää. Reitittimet lähettävät päivitysviestejä (Link State Update) Päivitysviestit sisältävät LSA-tietueita. LSA:n originoiva reititin lähettää säännöllisesti uuden LSA:n vanhojen tietojen päivittämiseksi. Naapurilta vastaanotetut päivitysviestit pitää kuitata (Link State Acknowledgement). 49

50 OSPF - Link State Request (OSPF header, Type = 3)... LS Type Link State ID Advertising Router Viestillä pyydetään LSA-tietuetta naapurilta. Useampia LSA-tietueita voi kysyä yhdellä Link State Request-paketilla. 50

51 OSPF - Link State Update (OSPF header, Type = 4)... LSA Count LSAs Vastaus Link State Request-viestiin, tai verkossa tapahtunut muutos. Voi sisältää tietoa useammasta linkistä, jokaiselle oma LSA-tietue. 51

52 OSPF - Link State Acknowledgment (OSPF header, Type = 5)... LSA headers Päivitysviestit, eli kaikki vastaanotetut LSA:t kuitataan LSA-otsikoilla. Useampia LSA:ita voidaan kuitata kerralla (viivästetty kuittaus) tai heti (jos saadaan duplikaatti). Päivitysviesti lähetetään uudelleen, jos ei kuittausta kuulu. 52

53 OSPF for IPv6 (RFC 5340) - OSPFv3 OSPFv2 tukee vain IPv4:ää. OSPFv3 tukee IPv6:ta. OSPFv3 toimii suoraan IPv6:n päällä. Perusperiaatteet ovat samoja kuin OSPFv2:ssa. tiedonvaihto tuki alueille lyhimmän polun laskenta 53

54 OSPFv3 - Eroja OSPFv2:een Ei puhuta aliverkoista, vaan linkeistä. Yhdellä linkillä voidaan ajaa useampaa OSPFinstanssia. IPv6-osoitteita ei käytetä OSPF-paketeissa Sen sijaan esim. reitittimillä on 32-bittiset ID:t. IPv6-osoitteet näkyvät vain LSA-tietueissa. Tilatietojen päivitykselle laajuusmäärittelyt (scope) Paikallinen linkki(verkko), alue, AS-alue (ASreunareitittimet) Protokollan suojaamiseen käytetään IPsec AH/ESP. Otsikoista poistettu autentikointikentät. 54

55 OSPFv3 (RFC 5340) - Otsikko Version=3 Type Packet Length Router ID Area ID Checksum Instance ID 0 Muutoin ~sama kuin v2, mutta samalla linkillä voi olla käytössä useampi instanssi OSPF:stä, joille tunniste. Router ID: 32-bittinen tunniste, ei IPv6-osoite. 55

56 OSPFv3 - Hello (OSPFv3 header, Type=1)... Interface ID Router Priority Options HelloInterval RouterDeadInterval Designated Router ID Backup Designated Router ID Neighbor 1 ID... Neighbor n ID Melkein samat tiedot kuin OSPFv2:ssa, hieman eri järjestyksessä. Verkkomaskin sijaan verkkoliitännän ID. 56

57 OSPFv3 - Muut viestit Muiden viestien otsikot vastaavat OSPFv2:ta. Database Description Link State Request Link State Update Link State Acknowledgement LSA-tietueiden muoto eroaa OSPFv2:sta. IPv6-osoitteet. LSA Type sisältää myös viestien laajuuden (scope) (paikallinen/alue/as) TOS-tiedot poistettu. 57

58 Intermediate System To Intermediate System (IS-IS) ISO:n standardoima linkkitilaprotokolla Toimii OSI-protokollapinon päällä. Helposti laajennettavissa. OSPF:n alueiden sijaan level 1- ja level 2- reitittimiä. Laajassa käytössä operaattoriverkoissa. Transparent Interconnection of Lots of links (TRILL) käyttää IS-IS:ää. 58

59 RIP vs. OSPF Reittien laskeminen on kevyttä. RIP on yksinkertainen. RFC on 40 sivua. RIP:n konfigurointi on yksinkertaista, samoin sen toteuttaminen (implementointi). RIP ei skaalaudu suuriin verkkoihin. Metriikoiden valinta rajoittunutta. Reagoi hitaasti verkon muutoksiin. Toimii UDP:n päällä. Reittien laskeminen on raskaampaa. OSPF on selvästi RIP:iä monimutkaisempi. RFC:t 245 sivua (v2) ja 95 sivua (v3) OSPF skaalautuu paremmin suurempiin verkkoihin. Verkko on jaettavissa alueisiin. Metriikat voidaan valita kohtuullisen vapaasti. Reagoi nopeasti verkon muutoksiin. Toimii IP:n päällä. 59

60 Muita reititysprotokollia IGRP (1988) ja Enhanced IGRP (EIGRP, 1993) Ciscon reititysprotokollat, osia patentoitu etäisyysvektoriprotokolla, metriikkana viive, kaista, luotettavuus ja kuorma käyttää split horizon ja triggered updates tekniikoita Vanhoja protokollia Gateway to gateway protocol (GGP), RIP:n edeltäjä HELLO käytti aikaa metriikkana (vaatii synkronoidut kellot) 60

61 Lähteitä RFC 1812 Requirements for IP Version 4 Routers, 1995 RFC 2453 RIP version 2, 1998 (RFC 1058 RIPv1) RFC 2080 RIPng for IPv6, 1997 RFC 4822 RIPv2 Cryptographic Authentication, 2007 RFC 2328 OSPF version 2, 1998 RFC 5340 OSPF for IPv6, 2008 RFC 5838 Support of Address Families in OSPFv3, 2010 RFC 5709 OSPFv2 HMAC-SHA Cryptographic Cryptographic Authentication, 2009 RFC 6325 Routing Bridges (Rbridges): Base Protocol Specification, 2011 RFC 6326 Transparent Interconnection of Lots of Links (TRILL) Use of IS- IS, 2011 ISO/IEC 10589:2002: IS-IS 61

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9.

Reititys. Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys. luvut 7, 13 ja 15. Sanna Suoranta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-110.4100 16.9. Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 13 ja 15 1 Luennon sisältö Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat

Lisätiedot

Reititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta

Reititys. Luennon sisältö. Miten IP-paketti löytää tiensä verkon läpi. Edelleenlähetys (forwarding) yksittäisen koneen näkökulmasta Luennon sisältö Reititys Autonomisten järjestelmien sisäinen reititys luvut 7, 3 ja 5 Mitä reititys on Reititysalgoritmit etäisyysvektori linkkitila (polkuvektori ensi viikolla) Sisäiset reititysprotokollat

Lisätiedot

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä do what I mean // : Reititys CSE-C400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.-4., 4.-4.8 Tällä luennolla Reititys Internet-verkossa ja internet-verkoissa Internetin rakenne Reititysprotokollat ja algoritmit Reitittimen

Lisätiedot

Verkkokerros 2: Reititys

Verkkokerros 2: Reititys Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8 Sanna Suoranta Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach

Lisätiedot

OSPF (Open Shortest Path First) linkkitilareititysprorokolla. reititys AS:ien välillä (Exterior gateway protocols) BGP (Border Gateway Protocol)

OSPF (Open Shortest Path First) linkkitilareititysprorokolla. reititys AS:ien välillä (Exterior gateway protocols) BGP (Border Gateway Protocol) 3.7. Internetin reititysprotokollista AS (autonomous system) reititys AS:n sisällä (Interior routing protocols) RIP (Routing Information Protocol), RIP2, RIPng etäisryysvektorireititysprotokolla OSPF (Open

Lisätiedot

Hierarkkinen reititys. Reititys (Routing) Autonominen järjestelmä (AS) 3.7. Internetin reititysprotokollista

Hierarkkinen reititys. Reititys (Routing) Autonominen järjestelmä (AS) 3.7. Internetin reititysprotokollista 3.7. Internetin reititysprotokollista AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS (autonomous system) reititys AS:n sisällä (Interior

Lisätiedot

4. Reititys (Routing)

4. Reititys (Routing) 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222 Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros

Sovelluskerros. Sovelluskerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros. Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros do w hat I m ean Luennon sisältö Internet-protokolla versio 6 Comer luku 31 (vanha kirja ss. 257-278) Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros IPv6 Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Multicast Prof. Jarmo Harju, TTY Verkkotekniikan jatkokurssi 1 Multicast-sovellukset Resurssien haku esim. naapurireitittimet, DHCP -palvelin käytetään yleensä vain

Lisätiedot

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi

Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004. Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Pikaohje IPv6-ominaisuuksiin FreeBSD-järjestelmässä Päivitetty 29.1.2004 Niko Suominen niko@netlab.hut.fi Perusteet reitittimen konfiguroinnissa IPv6-protokollapinon käyttöönotto Aivan ensimmäiseksi pitää

Lisätiedot

Johdanto Internetin reititykseen

Johdanto Internetin reititykseen Johdanto Internetin reititykseen IPv4, ICMP, ARP, osoitteet (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat Periaatteet, Vaatimukset

Lisätiedot

T-110.4100 Harjoitustyöluento

T-110.4100 Harjoitustyöluento 1. lokakuuta 2009 Yhteenveto 1 2 3 Linkkitilaprotokolla 4 5 6 DL! Ensimmäinen deadline lähestyy: harjoitustyön suunnitelma pitäisi palauttaa 15.10 klo 12 mennessä. Itse harjoitustyöstä lisää tuota pikaa..

Lisätiedot

Internet perusteet. Analyysin tasot

Internet perusteet. Analyysin tasot Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Internet Protocol (IPv6)

Internet-protokolla versio 6. Miksi vaihtaa? Luennon sisältö. Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Internet Protocol (IPv6) Internet-protokolla versio 6 Sovelluskerros Sovelluskerros Comer luku 31, 30 (vanha kirja ss. 257-278+...) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros IPv6 Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

S-38.3191 Verkkopalvelujen tuotanto Luento: BGP

S-38.3191 Verkkopalvelujen tuotanto Luento: BGP Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/54) S-38.3191 Verkkopalvelujen tuotanto Luento: BGP Osa materiaalista on kopioitu tai johdettu Olivier Bonaventuren BGP luentosarjasta www.info.ucl.ac.be/people/obo/bgp/ Lic.(Tech.)

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Verkkokerros

Tietoliikenteen perusteet. Verkkokerros Tietoliikenteen perusteet Verkkokerros Kurose, Ross: Ch 4.- 4.5 Tietoliikenteen perusteet /007/ Liisa Marttinen Sisältöä Verkkokerros Reititin IP-protokolla Reititysalgoritmit Oppimistavoitteet: - Osata

Lisätiedot

Tietoverkkoprojekti. Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma

Tietoverkkoprojekti. Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoverkkoprojekti Työryhmä: Pyry Koskinen Iiro Auvinen Ville Laitinen Otso Vasara Joonas Korvala Ohjausryhmä: Matti Puska Erik Pätynen 31.1.2012

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Luennon runko. TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi. DNS: nimestä osoitteeksi. DNS: nimestä osoitteeksi (2)

Luennon runko. TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi. DNS: nimestä osoitteeksi. DNS: nimestä osoitteeksi (2) Luennon runko TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi :n DNS, reititys ja siirtymävaiheen tekniikat DNS ja reititys Nimestä -osoitteeksi, -osoitteesta nimeksi: AAAA ja perinteinen dotted-decimal Reititysprotokollien

Lisätiedot

Internet. Tier 1 -operaattorit. Internet. S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 11: Yhdysliikenne

Internet. Tier 1 -operaattorit. Internet. S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 11: Yhdysliikenne Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/50) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/50) S-38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 11: Yhdysliikenne Internet Internetin arvo on globaalissa saavutettavuudessa Saavutettavuus rakentuu

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Monilähetysjärjestelmä erityisvälitysverkoille

Monilähetysjärjestelmä erityisvälitysverkoille Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Jaakko Möller Monilähetysjärjestelmä erityisvälitysverkoille Diplomityö Espoo, 25. elokuuta 2014 Valvoja: Ohjaaja: Professori

Lisätiedot

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 ICT1TN002 1/11 Tietokone ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkkoasetusten vaikutuksesta Tässä harjoituksessa tutustutaan labrassa lähiverkon toimintaan tekemällä

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Page 1 of 7 03.04.2008 Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Yleistä Yhdysliikenne järjestetään tällä hetkellä kolmella Ethernet-kytkimellä, joista kaksi sijaitsee pääkaupunkiseudulla:

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Arttu Kuulas. Internet-yhteyden kahdentaminen

Arttu Kuulas. Internet-yhteyden kahdentaminen Arttu Kuulas Internet-yhteyden kahdentaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoverkot Opinnäytetyö 25.5.2012 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Arttu Kuulas Internet-yhteyden

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

4. Verkkokerros ja reitittimet

4. Verkkokerros ja reitittimet 4. Verkkokerros ja reitittimet Verkkokerroksen perusprosessit ovat: 1. Datan kapselointi IP-paketeiksi, 2. IP-paketin reititys verkossa ja 3. IP-osoitejärjestelmä. 1 Verkkokerroksen protokollat Verkkokerros

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 2 - Sovelluskerrokselta kuljetuskerrokselle Rekursiivinen ja Iteratiivinen DNS DNS tarkemmin - kokeile itse Verkkotunnuksen

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

VERKKOMIGRAATIO IP/MPLS-VERKON INTEGRAATIOPROJEKTI JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

VERKKOMIGRAATIO IP/MPLS-VERKON INTEGRAATIOPROJEKTI JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT VERKKOMIGRAATIO IP/MPLS-VERKON INTEGRAATIOPROJEKTI JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Syksy 2010 Veli Ojala

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

Dynaaminen reititys erityisvälitysverkoissa

Dynaaminen reititys erityisvälitysverkoissa Antti Jaakkola Dynaaminen reititys erityisvälitysverkoissa Sähkotekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 19.05.2015.

Lisätiedot

Jaakko Ylituomaala. IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan. Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma

Jaakko Ylituomaala. IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan. Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Jaakko Ylituomaala IPv4-protokollasta siirtyminen IPv6-protokollaan Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma 1(61) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Tällä kerralla esitellään. Uutuudet. Reaaliaikainen tiedonsiirto. Äänen ja videon siirto. Session Initiation Protocol (SIP) IP-puhelin

Tällä kerralla esitellään. Uutuudet. Reaaliaikainen tiedonsiirto. Äänen ja videon siirto. Session Initiation Protocol (SIP) IP-puhelin Tällä kerralla esitellään Uutuudet Tosiaikapalvelut Liikkuvuus Voice over IP Palvelunlaatu Mobile IP Ad Hoc -verkot Äänen ja videon siirto Ääni muutetaan digitaaliseen muotoon Säännöllisin väliajoin otetut

Lisätiedot

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Kirja sivut: 280-301, 326-330

Kuljetuskerros. Kirja sivut: 280-301, 326-330 Kuljetuskerros Kirja sivut: 280-301, 326-330 Kuljetuskerroksen tehtävä Kuljetuskerros yhdistää sovelluksia Verkkokerros välittää viestejä koneelta toiselle Kuljetuskerros lisää tarkemman osoitteen koneen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka INTERNETPALVELUNTARJOAJIEN RYHMÄLÄHETYSTEKNIIKAT

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka INTERNETPALVELUNTARJOAJIEN RYHMÄLÄHETYSTEKNIIKAT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Hämäläinen INTERNETPALVELUNTARJOAJIEN RYHMÄLÄHETYSTEKNIIKAT Opinnäytetyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006

Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006 Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006 Karri Huhtanen 1 Sisältö! 1. Arkkitehtuuri ja terminologia! 2. Toiminta 2.1 Toiminta kotiverkossa 2.2 Siirtyminen vieraaseen verkkoon

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 Opinnäytetyön nimi: Ryhmälähetysten uudet menetelmät Kim Vuorela TI09TIVE Toimeksiantaja yritys: KYMP Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Työ liittyy hankkeeseen:

Lisätiedot

Kuva 1. Satunnaisesti valitun kytkimen ominaisuuksia.

Kuva 1. Satunnaisesti valitun kytkimen ominaisuuksia. Spanning Tree -protokollalla on jo pitkät perinteet. Sen ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1990 ja se tunnettiin tarkemmin standardina 802.1D. Protokolla on määritelty alla olevassa englannin kielisessä

Lisätiedot

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Aki Timonen CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Opinnäytetyö Tietotekniikka Toukokuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 18.5.2012 Tekijä(t) Timonen Aki Juhani Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi 2005 2006

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi 2005 2006 TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi 2005 2006 Jarmo Harju Karri Huhtanen Aleksi Suhonen Heikki Vatiainen Verkkotekniikan jatkokurssi 1 Verkkotekniikan jatkokurssi, 4 op Tavoitteet Ymmärrys verkkotekniikoiden

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka MPLS TE -TUNNELOINTITEKNIIKAN TESTAUS SIMUNET-YMPÄRISTÖSSÄ

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka MPLS TE -TUNNELOINTITEKNIIKAN TESTAUS SIMUNET-YMPÄRISTÖSSÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Teemu Kunnari MPLS TE -TUNNELOINTITEKNIIKAN TESTAUS SIMUNET-YMPÄRISTÖSSÄ Opinnäytetyö 2013 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot. 4 Verkkokerros Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla

Internet ja tietoverkot. 4 Verkkokerros Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla 811338A 4 Reititys ja osoitteistus. IP - protokolla Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Luento pohjautuu kirjan James F. Kurose, Keith W. Ross, Computer Networking, A Top-Down Approach, 6th

Lisätiedot

Nebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne

Nebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne Nebula pilvi 9.0 saatavuusalueiden välinen verkkoliikenne Sivu 2/9 1. Sisällysluettelo 2. Esipuhe 3 2.1. Saatavuusalueet 3 2.1.1. Taustaverkko missä instanssit ovat suoraan fyysisellä liitännällä kiinni

Lisätiedot

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001..

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001.. Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! 1 001.. - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin kautta

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer Chapter 6 (part) Mobile Networks. Verkkokerros. Verkkokerros. Verkkokerros. Reititys ja jatkolähetys. Verkkokerroksen tehtävät

Chapter 4 Network Layer Chapter 6 (part) Mobile Networks. Verkkokerros. Verkkokerros. Verkkokerros. Reititys ja jatkolähetys. Verkkokerroksen tehtävät Chapter 4 Network Laer Chapter 6 (part) Mobile Networks A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freel available to all (facult, students, readers). The re in PowerPoint form so

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

Aloha Lähiverkkoja => Ethernet Ethernet => => =>

Aloha Lähiverkkoja => Ethernet Ethernet => => => 185 Lähiverkkoja 186 Aloha Havaijin yliopistossa toteutettiin 1970-luvulla radiopakettiverkko, joka oli historiallisesti merkittävä. Verkon ohjaus on hajautettu eli asemat päättävät itse toiminnastaan:

Lisätiedot

Piiponniemi Petri. Mobiili-IP

Piiponniemi Petri. Mobiili-IP Piiponniemi Petri Mobiili-IP Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2012 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma Tietotekniikan

Lisätiedot

Dataverkot. Luennon aiheet. Verkkoliikenne ja kommunikointi. Liikennöinti. Markus Peuhkuri 2001-10-11. Verkkoliikenne. Liikennöinnin yhteydellisyys

Dataverkot. Luennon aiheet. Verkkoliikenne ja kommunikointi. Liikennöinti. Markus Peuhkuri 2001-10-11. Verkkoliikenne. Liikennöinnin yhteydellisyys Dataverkot Markus Peuhkuri 2001-10-11 Luennon aiheet Verkkoliikenne Liikennöinnin yhteydellisyys IP Reititys IPv6 Verkkoliikenne ja kommunikointi Verkkoliikenne kuinka välitän viestin vastaanottajalle

Lisätiedot

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi?

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi? Projektina gradu Miten? Missä? Milloin? Miksi? Sisältö Johdanto Storage Area Networks SCSI ja Fibre Channel Multiprotokollareititys Esimerkkitoteutus Yhteenveto Storage Domain Tietokanta (dbms) Sovellukset

Lisätiedot

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI 1 (18) 2 (18) SISÄLLYSLUETTELO WLAN-verkkoliityntöjen konfigurointi...3 Tunnistautumispalveluiden konfigurointi...8 WLAN-radioverkkojen konfigurointi...11

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Siirto- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Luennon sisältö 1. Kertausta Protokollapino DNS 2. Johdanto Yhteys, yhteydettömyys Best

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto

IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto Jari Korva (jari.korva@vtt.fi) v3.2/2008-05-22 Copyright VTT Sisältö (1/2) Johdanto Mikä on Internet protokolla (IP)? Miksi IPv6? IPv6:n ominaisuudet Osoiteavaruus Verkon

Lisätiedot

The administrative process of a cluster. Santtu Rantanen Valvoja: Prof. Jorma Jormakka

The administrative process of a cluster. Santtu Rantanen Valvoja: Prof. Jorma Jormakka The administrative process of a cluster Santtu Rantanen Valvoja: Prof. Jorma Jormakka Sisällysluettelo Johdanto Yleistä HA klustereista Tietoturva klustereissa Hallintaprosessi Johtopäätökset Johdanto

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 21.5.2002

Diplomityöseminaari 21.5.2002 Diplomityöseminaari.5. Nimi: Aihe: Valvoja: Ohjaaja: Teettäjä: Leimakytkentää hyödyntävien virtuaaliverkkojen vertailu Prof. Raimo Kantola DI Jarno Salmela Sonera Oyj.5. Diplomityöseminaari Esityksen rakenne

Lisätiedot

enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi

enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi IPv6-protokolla enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle=> osoitteita paljon! virtaviivaistettu nopeampi käsittely reitittimissä => tehokkaampi uusia piirteitä erilaisten sovellusten tarpeet huomioon turvauspiirteet

Lisätiedot

IPANA-projektin IP-kytkentäisen tutkimusverkon ja sen laitteiston käyttöohjeet

IPANA-projektin IP-kytkentäisen tutkimusverkon ja sen laitteiston käyttöohjeet Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio 38.128 Teletekniikan erikoistyö Ohjaaja Mika Ilvesmäki Palautettu 21.1.1999 IPANA-projektin IP-kytkentäisen tutkimusverkon ja sen laitteiston käyttöohjeet

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö Imatra Tietotekniikka. Mika Tiainen Tuukka Pitkänen IPV6 NYKYTILA

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan yksikkö Imatra Tietotekniikka. Mika Tiainen Tuukka Pitkänen IPV6 NYKYTILA Mika Tiainen Tuukka Pitkänen IPV6 NYKYTILA TIIVISTELMÄ Mika Tiainen, Tuukka Pitkänen IPv6 Nykytila Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Imatra Tekniikan Yksikkö, Työssä tutkittiin IPv6-protokollan kehitystä,

Lisätiedot

IPv6 &lanne Ciscon tuo2eissa

IPv6 &lanne Ciscon tuo2eissa IPv6 &lanne Ciscon tuo2eissa Ser$fioinnit Rei&tys Tietoturva IPSec toimipisteyhteydet Anyconnect etäyhteydet Kuormanjako/Osoitemuunnokset Kollaboraa&otuo2eet WLAN h2ps://www.ipv6ready.org/ h2ps://www.ipv6ready.org/db/index.php/public/search/?l=&c=&ds=&de=&pc=2&ap=2&oem=&etc=&fw=&vn=cisco+systems&do=1&o=13

Lisätiedot

Reititys 3. Multihoming, liikkuvuudenhallinta ja vielä vähän muutakin reitityksestä. luvut 18 ja verkkolähteet

Reititys 3. Multihoming, liikkuvuudenhallinta ja vielä vähän muutakin reitityksestä. luvut 18 ja verkkolähteet Reititys 3 Multihoming, liikkuvuudenhallinta ja vielä vähän muutakin reitityksestä luvut 18 ja verkkolähteet 1 Luennon sisältö Multihoming moniliitännäinen? monikotinen? H R Mobile IP Ad Hoc -verkot (MANET)

Lisätiedot

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon opastavaan ohjeeseen! Tämän

Lisätiedot

IPv6-käyttöönotto palveluntarjoajan konesaliverkossa

IPv6-käyttöönotto palveluntarjoajan konesaliverkossa Kai Saarnia IPv6-käyttöönotto palveluntarjoajan konesaliverkossa Sähkotekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 20.1.2014.

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE. Joni Ruotsalainen

A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE. Joni Ruotsalainen A241227 Linux -järjestelmät TI09TIVE Joni Ruotsalainen DNS- ja DHCP-palvelut Linuxissa 1.12.2011 SISÄLLYS 1 DNS... 3 1.1 Lähiverkon palveluna... 3 1.2 Autoritatiivinen nimipalvelu... 3 1.3 Nimipalvelimen

Lisätiedot

Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry

Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti Jorma Mellin PJ, FICI ry 1 FICI? Suomen IP-yhdysliikennepiste Perustettu 1993, rekisteröity 2001 (Euroopan #1) 27 jäsentä (lokakuu 2008)

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys

Lisätiedot

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01 Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat

Lisätiedot

Internetreititys. S-38.200 Teletekniikan yksilöllinen opintojakso. Referaatti Christian Huiteman kirjasta. Routing in the Internet 12.6.

Internetreititys. S-38.200 Teletekniikan yksilöllinen opintojakso. Referaatti Christian Huiteman kirjasta. Routing in the Internet 12.6. S-38.200 Teletekniikan yksilöllinen opintojakso Internetreititys Referaatti Christian Huiteman kirjasta Routing in the Internet 12.6.1997 Työn ohjaaja Professori Raimo Kantola Ilkka Peräläinen 47843B ilkka#luuri.hut.fi

Lisätiedot

CLOUDBACKUP TSM varmistusohjelmiston asennus

CLOUDBACKUP TSM varmistusohjelmiston asennus Luottamuksellinen JAVERDEL OY CLOUDBACKUP TSM varmistusohjelmiston asennus Copyright 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 ASENNUSOHJE WINDOWS KÄYTTÖJÄRJESTELMÄLLÄ VARUSTETTUIHIN LAITTEISIIN... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2

Lisätiedot