NURMIJÄRVEN KUNTA. Asumisen strategiat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NURMIJÄRVEN KUNTA. Asumisen strategiat 2005-2010"

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA Asumisen strategiat Valtuuston hyväksymä

2 Sisällysluettelo sivu 1. Johdanto Asumisen strategiat toteutuminen Nurmijärven asuntokantaa ja väestöä koskevia kehitysnäkymiä 7 4. Asuntomarkkinoiden toimivuus Asuntotuotannon yleiset tavoitteet Valtion tukemaa tuotantoa koskevat tavoitteet Erityisryhmien asumista koskevat tavoitteet Asuinympäristön kehittäminen, kaavoitus ja maapoliittiset toimenpiteet Kasvun hallinnan keinot Kaavio 1. Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Kaavio 2. Kunnan luovuttamat tontit Kaavio 3. Arviot väestönkasvusta osa-alueittain maakuntasuunnitelman mukaiseen sekä voimakkaampaan kasvuun perustuen Taulukko 1. Valmistuneet asunnot hallintamuodoittain Taulukko 2. Valmistuneet asunnot talotyypeittäin Taulukko 3. Asunnot huoneistotyypeittäin Taulukko 4. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Taulukko 5. Asunnot koon mukaan Taulukko 6. Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan Taulukko 7. Kunnan luovuttamat tontit LIITE 1 Toimenpiteet esteettömyyden edistämiseksi Karttaliitteet

3 2 1. Johdanto Toimeksianto Nurmijärven valtuusto päätti vuoden 2004 talousarvion ja asunto-ohjelman käsittelyn yhteydessä, että asumisen strategioiden tarkistaminen tulee aloittaa keväällä 2004 siten, että tarkistettu linjaus voidaan käsitellä valtuustossa syksyllä Kunnanjohtaja nimesi tarkoitukseen työryhmän: Jukka Anttila hallintojohtaja (pj.), Marja-Liisa Back asuntotoimen päällikkö (siht.), Aarno Kononen kaavoituspäällikkö, Sirkku Haikala, kunnangeodeetti, Juha Koivisto kunnallistekniikan päällikkö, Jouko Liimatainen sosiaalipalvelupäällikkö ja Paula Murto palvelukodin johtaja. Tarkistus tulee saada valmiiksi mennessä. Toimeksiannon mukaan työryhmän tulee tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen sovittaa maapoliittisen ohjelman, kunnan kehityskuvan, vanhuspoliittisen ohjelman ja muiden asumista sivuavien ohjelmien vireillä olevan tarkistamistyön kanssa. Lisäksi työryhmän tehtävänä on toimia esteettömyysprojektin toimenpiteiden seurantaryhmänä. Työryhmä on rajannut tarkasteluajankohdaksi vuodet koska pidemmälle menevä tarkastelu ei tällä hetkellä tunnu perustellulta monista epävarmuustekijöistä johtuen. Työryhmä esittää, että asumisen strategiat tarkistettaisiin seuraavan kerran vuosina , ellei Helsingin seutua koskevasta lainsäädännöstä johtuen jouduta tarkastelua suorittamaan jo aiemmin. Lisäksi strategian toteutumisen väliarvio tulisi tehdä vuoden 2006 aikana. Suhde muihin ohjelmiin Maapoliittiseen ohjelmaan sisältyviä linjauksia ei ole tässä toistettu lukuun ottamatta selvitysosan tilastoja. Kunnan kehityskuvan tarkistaminen on vireillä ja osa-alueittaiset väestötavoitteet on saatu tämän työn valmistelijoilta. Vanhuspoliittinen ohjelma on tulossa valtuuston hyväksyttäväksi samaan aikaan asumisen strategioiden kanssa. Kunnanhallituksen hyväksymä ohjelma esteettömyyden edistämiseksi on tämän ohjelman liitteenä. Vuosien asumisen strategioiden toteutuminen Työn käynnistyessä pidettiin hyvänä laatia vuosien Asumisen strategioiden toteutumisesta tiivis katsaus.

4 3 Muut ajankohtaiset asumisen linjaukset Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen hallituksen asuntopoliittiseksi ohjelmaksi vuosille ja päättänyt ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Huomattava osa toimenpiteistä on jo toteutunut. Helsingin seudun asunto-ongelmista on viime vuosina tehty useita selvityksiä ja näistä viimeisimpänä on valmistunut selvitysmies Jussi-Pekka Alasen mietintö. Alasen mietinnön pohjalta sisäasiainministeriössä on valmisteilla Helsingin seudun yhteistyötä koskeva lainsäädäntö, jossa yhteisesti päätettäviä asioita olisivat maankäyttöä ja asumista sekä liikennejärjestelmiä ja joukkoliikennettä koskevien seudullisten tavoitteiden ja strategioiden hyväksyminen Asumista koskevat toiveet Huoneistokeskuksen vuonna 2003 toteuttaman Miten haluaisin asua tutkimuksen mukaan uutta asuntoa etsivistä neljännes haluaa lisää tilaa ja kolmasosa lisää laatua. Kaksi vastaajaa kolmesta unelmoi pientaloasumisesta ja puolet erityisesti omakotitalosta. Lähes puolet vastaajista piti myös tärkeänä, että uusi asunto sijaitsee hyvämaineisella alueella. Myös se, että alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet, ympärillä paljon luontoa ja kauppa kävelyetäisyydellä nousivat tärkeäksi. Keskeiset asumista koskevat haasteet Tarpeiden erilaisuus edellyttää keinojen moninaisuutta. Paineita on jonkin monipuolistaa kaavojen sallimia talotyyppejä, esimerkkinä vaikkapa monen sukupolven talot. Kimmo Röngän mukaan elämäntavat, arvot ja asenteet ohjaavat tulevaisuuden asumista: suunnittelu ja tuotanto erilaistuvat sen myötä. Suojautujat, hiljaisuudesta pitävät, yksilölliset, ekologiset, kohtuuhintaista tai luksusta arvostavat, yhteisölliset, monikulttuuriset jne. painotukset näkyvät tulevaisuuden asumisessa. Osa toteutuu megatrendinä osa jää pienen ryhmän ratkaisuksi. Osa alueista voi profiloitua tämän mukaan. Rakentamisen ohella asuntokannan kunnossapito on myös Nurmijärvellä kova haaste ja siinä tarvitaan uusia avauksia ja tarjonnan monipuolistumista. Myös esteettömän asuinympäristön suosio kasvanee tulevaisuudessa. Luottamushenkilöitä kuultiin seminaarissa ja lisäksi on pyydetty lausunnot keskeisiltä hallintokunnilta.

5 4 Keinot hallitun kasvun saavuttamiseen Kovasta väestönkasvusta ja kunnan velkaantumisesta johtuen on nykyistä hallitumman ja hitaamman kasvun tavoittelu saanut kannatusta virkamieskunnan ohella luottamushenkilöelimissä. Kunta on useana vuonna ylittänyt nykyisen valtuuston hyväksymän strategian asukaslukutavoitteen 850 asukasta. Tavoiteltavana pidetään noin kahden prosentin keskimääräistä kasvua. Useimmat naapurikunnat ovat sitoutuneet toimillaan hallitun kasvun tavoitteluun. Kasvua voidaan pitää hallittuna, kun kunta kykenee esim. puolet uusien asukkaiden investoinneista maksamaan tuloillaan ja vain puolet lainataan. Hallittu kasvu mahdollistaa kasvun tulevaisuudessa: eväitä ei ole syöty ennakkoon. 2. Asumisen strategiat toteutuminen Valtuusto hyväksyi asumisen strategiat vuosille Tässä on lyhyesti kerrottu tärkeimmät siinä asetetut tavoitteet ja strategiset linjaukset sekä niiden toteutuminen. Asuntotuotannon kokonaismäärää ja valtion tukemaa tuotantoa koskevat tavoitteet Nurmijärvi rakentuu pientalovaltaisena ja luonnonläheisenä maalaiskuntana. Pientalojen osuus asuntotuotannosta on vähintään 70%. Asuntotuotannon kokonaismäärä on vuosina noin asuntoa vuodessa ja vuosina noin asuntoa vuodessa. Asuntorakentamista keskitetään päätaajamiin ja niiden keskustoja tiivistetään taajamien erilainen luonne ja mittakaava huomioonottaen. Pienasuntojen määrää eri asuntoalueilla lisätään. Valtion tukeman tuotannon osuus on noin 1/3 kokonaistuotannosta. Erityisesti pienten vuokra-asuntojen määrää lisätään. Vuosittainen tuotantotavoite on vuosina vähintään 80 vuokra-asuntoa ja 40 asumisoikeusasuntoa ja vuosina noin 100 vuokra-asuntoa ja 50 asumisoikeusasuntoa. Tavoitteena on että vuokra-asunnon saisi vähintään 30% hakijoista. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja toteutetaan myös pientalomuotoisesti. Kunta sitoutuu osoittamaan tai välittämään riittävästi tontteja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja varten. Edistetään valtion lainoittaman tuotannon toteuttamista myös muulle kuin kunnan luovuttamalle maalle. Taajamien keskustoihin rakennetaan hissillisiä kerrostaloja ja muutenkin edistetään esteetöntä asumista. Vuodesta 2000 vuoteen 2003 on valmistunut yhteensä asuntoa (398 asuntoa/vuosi) ja näistä pientalojen osuus on ollut 85%. Valtion tukeman tuotannon osuus kokonaistuotannosta on ollut 17%.

6 5 Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Valtion tukema asuntotuotanto Vapaarah. asunnot Asuntotuotanto yhteensä. Kaavio 1. Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Vuodesta 2000 vuoteen 2004 on rakennettu 268 vuokra-asuntoa (67 vuokraasuntoa/vuosi) minkä lisäksi Rajamäen etuostoalueelta on hankittu 32 vuokraasuntoa Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n omistukseen. Asumisoikeusasuntoja ja osaomistusasuntoja tms. on valmistunut 133 asuntoa vuosina (27 asuntoa/vuosi). Vuokra-asunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeus- ja osaomistusasunnot Vapaarah. asunnot Asuntotuotanto yhteensä (arvio) Taulukko 1. Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Vuokra-asuntojen saatavuus on ollut n. 30%:n luokkaa vuodesta Asuntomarkkinatilanteen kehittymistä on käsitelty tarkemmin myöhemmin. Erityisesti Kirkonkylän keskustaan on rakennettu viime vuosina useita vapaarahoitteisia hissillisiä kerrostaloja sekä yksi palvelutalo, johon myös kunnan päiväkeskus on siirtynyt. Myös Klaukkalaan on rakennettu kerrostaloja ja Rajamäkeen on suunnitteilla ainakin yksi hissitalo. Esteettömyysprojekti käynnistyi v ja toimenpideohjelma on viety kunnanhallituksen käsiteltäväksi keväällä 2004.

7 6 Vuosi Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Huoneistoja yhteensä Taulukko 2. Valmistuneet asunnot talotyypeittäin Yhteenvetona määrällisten tavoitteiden osalta voidaan todeta, että kokonaistuotantoa koskeva tavoite on toteutunut ja tuotanto on ollut pientalovaltaista. Valtion tukemaa tuotantoa koskevaa tavoitetta ei täysin saavutettu mutta hankintalainoitus huomioiden ollaan vuokra-asuntojen osalta hyvin lähellä tavoitetta. Asumisoikeusasunnoissa on jääty kauemmaksi tavoitteesta. Esteettömyysprojekti on käynnistynyt ja konsultin laatima loppuraportti kehittämisehdotuksineen on valmistunut. Toimenpiteiden osalta toteutus painottuu vuoteen Vuosien osalta tavoitteet tulevat uudelleenarvioitavaksi nyt tarkistettavassa strategia-asiakirjassa. Erityisryhmien asumisen kehittäminen Tavoitteena on, että 90% yli 75-vuotiaista voi asua halutessaan omassa kodissaan. Palveluasumista järjestetään 3%:lle yli 75-vuotiaita ja laitostasoista asumista 7%:lle yli 75-vuotiaita. Palvelu- ja ryhmäasuntojen määrää lisätään. Kartoitetaan yli 80-vuotiaiden asumistilanne ja palvelut, joita kotona asumisen jatkuminen edellyttää. Selvitetään yhdistysten ym. valmiudet palvelujen antamiseen. Selvityksen laatiminen on sosiaali- ja terveystoimen palvelualueiden vastuulla ja selvitys laaditaan mennessä. Edistetään hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin ja muutenkin esteettömyyttä uudisrakentamisessa. Erityisryhmien asuminen järjestetään pääsääntöisesti muun asumisen seassa. Tuetaan varsinaisin erityisryhmiin kuuluvien omatoimista asumista oikealla asumisen portaalla. Päihdeongelmaisille ja muille vaikeasti asutettaville hankitaan pienkiinteistöjä vähintään niiden poistuman verran. Lisätään määräaikaisten vuokrasopimusten käyttöä tukiasunnoissa portaittaisen asumisen edistämiseksi. Vaikeasti vammaisten, vaikeasti päihde- ja mielenterveysongelmaisten sekä levotonta dementiaa sairastavien vanhusten asumispalvelut hankitaan edelleen ostopalveluina eikä omia palveluasumisyksiköitä perusteta suunnitelmakaudella. Palvelu- ja ryhmäkotiasuntopaikkojen määrä on lisääntynyt 30 asunnolla vuosina Lisäksi on valmistunut intervalli- tai päiväpaikkoja. Yli 75- vuotiaista laitoshoidossa on tällä hetkellä 9%, palveluasumisen piirissä 3,5% ja omassa kodissaan asuu 87,5%.

8 7 Vuonna 2003 aloitti seurakunnan ja kunnan yhteisesti palkkaama vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja. Pienkiinteistöjä ei ole hankittu suunnitelmallisesti ja hankintaa on vaikeuttanut korvamerkityn rahan puute. Pienkiinteistöjä on purettu tai muuten poistunut käytöstä 4 ja hankittu 3 joten vähennystä on yhden mökin verran. Määräikaisten vuokrasopimusten käyttöä on lisätty. Asuinympäristön kehittäminen, maapolitiikka ja kaavoitus Asumisen strategiat sisältää useita kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyviä strategisia tavoitteita. Kaavoitusprosessin kestosta johtuen strategian toteutumista ei ole vielä mahdollista arvioida. Kaavoituksessa ei kuitenkaan ole tapahtunut oleellisia muutoksia esim. tonttikoon suhteen. Hajarakentamisen osuus pientalorakentamisesta on nyt noin 1/3 kun se 90-luvulla oli jopa puolet. Maapolitiikkaa on tarkemmin käsitelty maapoliittisessa ohjelmassa ja sen selvitysosassa. 3. Nurmijärven asuntokantaa ja väestöä koskevia kehitysnäkymiä Nurmijärven asuntuotanto pientalovaltaista Nurmijärven asuntokanta kasvoi 1990-luvulla keskimäärin 277 asunnolla/vuosi. Vuodesta 2000 vuoteen 2003 on valmistunut asuntoa (398 as/vuosi), joista kerrostaloasuntoja 232 asuntoa (58 as/vuosi). Vuonna 2003 asuntoja valmistui tähänastinen ennätysmäärä, yhteensä 552 kappaletta. Kerrostalojen osuus on vaihdellut prosentin välillä. Asunnot huoneistotyypeittäin % Asunnot yht ,0 Omakotitaloissa ,6 Rivitaloissa ,9 Kerrostaloissa ,9 Muissa kuin asuinrakennuksissa 214 1,5 Taulukko 3. Asunnot huoneistotyypeittäin

9 8 Asunnot osa-alueittain: Nurmijärvellä oli asuntoa, jotka sijaitsevat taajamittain seuraavasti: Klaukkala Kirkonkylä Rajamäki Röykkä 720 Nukari 505 Lepsämä 415 Perttula-Nummenpää 593 Palojoki 313 Metsäkylä 277 Muu tai tuntematon 61 Kerrostaloasuntoja on eniten Kirkonkylässä, jossa niitä on 40% asuntokannasta. Klaukkalassa ja Rajamäellä kerrostaloasuntojen osuus on n. 20%. Keskimääräinen asumisväljyys on 36 m2/hlö ja keskimääräinen asuntokuntakoko oli vuoden 2002 lopussa 2,61 henkeä. Asuntokunnista tilavasti asuu 11%, normaalisti 70%, ahtaasti 14% ja 5%:n osalta väljyys ei tiedossa. Asunnoista 90% on hyvin varusteltuja, 5% puutteellisesti varusteltuja ja 5% erittäin puutteellisesti varusteltuja. Asunto on puutteellisesti varustettu, jos siitä puuttuu keskuslämmitys/sähkölämmitys ja/tai pesutilat. Erittäin puutteellisesti varustettu asunto on kyseessä, jos asunnosta puuttuu jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai wc. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Asunnot koon mukaan hlö ,8% 1 h + kk hlö ,2% 1 h + k hlö ,1% 2 h + kk hlö ,8% 2 h + k hlö 934 7,0% 3 h + k hlö 259 2,0% 4 h + k ,1% 5 h + k h + k h + k 229 Muu tai tunt. 106 Taulukko 4. Asuntokunnat henkilöluvun Taulukko 5. Asunnot koon mukaan mukaan Vuoteen 1999 verrattuna pienasuntojen määrä (2h + kk tai pienempi) on kasvanut 339 asunnolla ja pienasuntojen suhteellinen osuus noussut 13,65 prosentista 14,80 prosenttiin.

10 9 Asuntokanta hallintaperusteen mukaan % Asuntoja yhteensä ,0 Omistusasuntoja ,7 Omistaa talon ,7 Omistaa osakkeet ,0 Vuokra-asuntoja ,5 Muut hallintaperusteet Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon Taulukko 6. Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan ,0 12,7 Nurmijärvi on väestönkasvultaan yksi suhteellisesti nopeimmin kasvavista kunnista. Kunnan strategioissa on varauduttu 850 hengen vuosittaiseen kasvuun mutta viime vuoden kasvu oli asukasta. Kasvusta syntyvyyden enemmyyttä oli n. 300 henkeä ja loput muuttovoittoa. Muuttajat tulevat pääosin pääkaupunkiseutualueelta ja ovat pääasiassa nuoria perheitä tai lapsiperheitä. Yli 65-vuotiaiden osalta muuttoliikettä on enemmän pois kunnasta kuin kuntaan. Viimeisimmän Tilastokeskuksen kasvuennusteen mukaan Nurmijärven suhteellinen kasvu on jatkossakin yksi nopeimmista pääkaupunkiseudulla. Tämän ennusteen mukaan Nurmijärvellä on v asukasta ja vuonna asukasta. Kasvuprosentti vuodesta 2005 vuoteen 2010 on tämän mukaan 9,4% ja vuodesta 2010 vuoteen ,7%. Uudenmaan liiton vuodelta 2002 olevan maakuntasuunnitelman väestösuunnitteessa Nurmijärven väestökasvu arvioitiin varovammin, vuodelle asukasta ja vuodelle asukasta. Uuden maakuntasuunnitelman valmisteltaessa on väestösuunniteluonnoksessa arvioitu väestökehityksen olevan lähes sama tilastokeskuksen v ennuteen kanssa. Kunnan omaa väestösuunnitetta valmistellaan käsiteltäväksi valtuustokaudella kunnan strategioiden ja maankäytön kehityskuvan yhteydessä. Tätä työtä varten maankäytössä on tehty arvio myös muita suunnitteita voimakkaammasta kasvusta, jolloin väestö v voisi olla asukasta ja v asukasta. Ennen kuin kunnan oma väestösuunnite on hyväksytty, on suunnittelussa tarkasteltava eri väestösuunnitteiden muodostamaa vaihteluväliä ja varauduttava myös ainakin lähivuodet jatkuvaan voimakkaaseen, lähes tuhannen asukkaan vuosittaiseen väestönkasvuun.

11 VÄESTÖSUUNNITTEIDEN VERTAILUA UL mks 2002 UL 2004 luonnos Tilastokeskus 2004 Voimakkaan kasvun arvio (maankäyttö 2004) Kaavio 2. Väestösuunnitteiden vertailua koko kunnan suunnite. Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelman v mukaiseen väestökehitykseen perustuva arvio asuntotuotantotarpeesta vuoteen 2025 mennessä on seuraava (asuntoja/vuosi): Asumisen strategioiden kannalta väestönkasvu asemakaavoitetuissa päätaajamissa on olennaista, koska valtaosa kunnan alueen asunto-tuotannosta toteutetaan päätaajamissa. Seuraavassa on tarkasteltu taajamakohtaisia väestönkasvuarvioita sekä maakuntasuunnitelman väestösuunnitteeseen että voimakkaampaan kasvuun perustuen. Nämä vaihtoehdot kattavat eri suunnitteisiin perustuvien arvioiden kasvun vaihteluvälin. Osa-aluekohtaiset väestösuunnitteet tarkentuvat jatkossa kunnan omassa väestösuunnitteessa. Maakuntasuunnitelman väestösuunnitteeseen perustuvassa osa-aluekohtaisessa arviossa valtaosa kunnan kasvusta sijoittuu jatkossakin päätaajamiin. Klaukkala kasvaa edelleen kunnan suurimpana taajamana absoluuttisesti eniten, mutta myös Kirkonkylän ja Rajamäen kasvun oletetaan jatkuvan. Kuntastrategioiden mukaisesti maaseutualueiden kasvu pysyy vakaana ja suhteellisesti päätaajamia matalammalla tasolla. Voimakkaamman kasvun mallissa on painotettu Klaukkalan kehittämistä erityisesti v jälkeen ohikulkutien toteutumiseen perustuen.

12 11 Uudenmaan maakuntasuunnitelman mukainen kokonaissuunnite vuoteen 2025 ja arvioitu kasvu päätaajamittain: Rajamäki Röykkä Kirkonkylä Klaukkala Muut alueet yht Maakuntasuunnitelmaa voimakkaampi kasvu: Rajamäki Röykkä Kirkonkylä Klaukkala Muut alueet yht Seuraavassa kaaviossa on esitetty em. vaihtoehdot siten, että ylimpänä kunkin taajaman osalta on voimakkaamman kasvun mukainen arvio. Muiden alueiden osalta vaihtoehdoissa ei ole eroja, joten niistä on taulukossa näkyvissä vain yksi arvosarja. Väestönkasvu osa-alueittain Kla VOIM Kla MKS KK VOIM KK MKS Rki VOIM Rki MKS Rö VOIM Rö MKS Haja VOIM Haja MKS Kaavio 3. Arviot väestönkasvusta osa-alueittain maakuntasuunnitelman mukaiseen sekä voimakkaampaan kasvuun perustuen.

13 12 4. Asuntomarkkinoiden toimivuus Vuoteen 1999 verrattuna asuntomarkkinatilanne on oleellisesti muuttunut. Vuonna 1999 varauduttiin voimakkaaseen kasvuun ja siitä johtuviin asuntojen tuotantotarpeisiin koko pääkaupunkiseudulla. Kasvu ei ole kuitenkaan kohdistunut samanlaisena kaikkiin kuntiin ja esimerkiksi Helsingissä on useana vuotena peräkkäin ollut muuttotappiota. Kehyskunnissa ja erityisesti Nurmijärvellä kasvu on kuitenkin jatkunut tasaisen voimakkaana. Yleisen korkotason lasku vuoden 1999 n. 6 prosentista reiluun 3 prosenttiin vuonna 2004 on vaikuttanut siten, että entistä useampi asunnontarvitsija pystyy hankkimaan omistusasunnon. On puhuttu myös rahamarkkinoiden ylikuumenemisesta ja varoiteltu korkotason noususta mutta tämä ei ole toistaiseksi hillinnyt lainanottoa. Keskeisiä kovan rahan rakentajia ovat viime vuosina olleet Hartela, YIT, NCC ja Palmberg-Urakoitsijat. Röykän ja mahdollisesti Kiljavan sairaalan alueelle on suunnitteilla erityisesti vanhusten ja ikäihmisten asuntoja. Asuntomarkkinatilanteen muuttuminen näkyy erityisesti vuokra-asuntojen vaihtuvuudessa. Asukasvaihtuvuus Nurmijärven arava-asunnoissa oli vuonna 1999 keskimäärin 14,2% kun se vuonna 2003 oli jo 22,3%. Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n kohteissa vaihtuvuus oli vuonna ,6% ja vuonna ,9%. Määrällisesti haettavina olleiden vanhasta kannasta vapautuvien asuntojen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Kun vuonna 1999 vapautui 217 asuntoa vapautui vuonna 2003 jo 415 asuntoa. Pienasuntojen vaihtuvuus on pysynyt kuitenkin lähes ennallaan ollen n. 100 asuntoa vuodessa. Kaksioiden vaihtuvuus on kaksinkertaistunut ja kolmioiden vaihtuvuus kolminkertaistunut vuoteen 1999 verrattuna. Vaikeinta asunnon saanti on yksinäisillä hakijoilla, joista asunnon sai 27% hakijoista. 2- ja 3-henkisistä hakijaruokakunnista asunnon sai n. 35% ja 4 henkeä tai enemmän käsittävistä ruokakunnista 40%. Vuonna 2003 jätettiin yhteensä asuntohakemusta, joista asunnon sai 485 hakijaa. Vuosittaisessa elokuun kuukausitilastossa elokuun lopun asunnonhakijamäärä on pysynyt kutakuinkin samana vuodesta 1999 ja hakemusten määrä elokuussa 2004 oli 371 kun se vuonna 1999 oli 351. Vuosittainen kokonaishakijamäärä on kuitenkin noussut 27% vuoteen 1999 verrattuna. Valtion tukemien vuokratalojen tulorajoihin tehtiin huomattava korotus vuonna 2004 ja tämä mahdollistaa myös keskituloisten asunnonsaannin. Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n omistuksessa on vuokra-asuntoa minkä lisäksi kunnan suorassa omistuksessa on 258 vuokra-asuntoa. Lisäksi kunnan alueella on 666 muiden yleishyödyllisten omistajien kuten VVOyhtymän, Sato-yhtymän, YH-asuntojen, Nuorisosäätiön tai muiden tahojen omistuksessa olevaa arava- tai korkotukivuokra-asuntoa. Kunnan asuntotoimi tekee valinnat Nuvan vuokrataloihin ja hyväksynnät muiden omistamiin vuokra-asuntoihin.

14 13 Aravavuokrataloista ns. 10 vuoden jatkorajoitusten piirissä on 6 vuokrataloa, joissa on 184 asuntoa. Näissä taloissa on vapaa vuokranmääritys. Osa on muutettu asunto-osakeyhtiöiksi mikä enteilee asuntojen myyntiä rajoitusten poistuessa kokonaan 10 vuoden rajoitusajan päätyttyä. Työtehoseuran Rajamäellä sijaitsevaa kohdetta lukuun ottamatta kohteet sijaitsevat Kirkonkylässä. Kunta on ostanut Rajamäeltä Alkon vanhoja työsuhdeasuntoja käsittävän ns. etuostoalueen, joka käsitti 90 asuntoa. Näistä 32 asuntoa on siirretty Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n omistukseen ja loput asunnoista tulee poistumaan vuokrakäytöstä kun niitä otetaan kunnan oman palvelutuotannon käyttöön tai kun niitä ryhdytään myymään. Myös tämä tulee vaikuttamaan jonkin verran vuokra-asuntojen tarpeeseen erityisesti Rajamäellä. Nurmijärvi on ollut mukana Suomen Ympäristökeskuksen ja Valtion asuntorahaston tutkimuksessa, jossa on selvitetty asuntojen vaihtuvuutta ja tyhjänä oloa eri kunnissa. Nurmijärven kunnassa tyhjänä oloa ei ole ollenkaan tai se on erittäin vähäistä. Vaihtuvuudessa on jonkin verran alueellisia ja talokohtaisia eroja. Nurmijärvelle on rakennettu myös asumisoikeusasuntoja sekä yksi ns. osaomistuskohde. Nurmijärvellä asumisoikeusasuntoja on muita Kuuma-kuntia vähemmän. Myös niihin on edelleen kysyntää eikä niitä ole tällä hetkellä tyhjinä. Monilla paikkakunnilla asumisoikeusasuntoja on jäänyt tyhjilleen ja tästä syystä niiden rakentamista on valtakunnallisesti vähennetty. Tonttipulasta johtuen uusia kohteita ei ole tällä hetkellä vireillä. 5. Asuntotuotannon yleiset tavoitteet Nurmijärven kunnan asuntotuotannon yleisenä tavoitteena on, että kunnassa tuotetaan vuosien aikana n. 350 asuntoa vuodessa. Näistä pientalojen osuus pyritään pitämään n. 70%, jolloin niiden vuotuinen rakennuspaikkatarve on n tonttia. Pientalotuotannoksi voidaan lukea myös pienkerrostalot, jolloin rakennuspaikkatarve luonnollisesti on vähäisempi. Pientalotonttien lisäksi kunta varautuu siihen, että muun tyyppisen asuntotarpeen tyydyttämiseen on myös tarjolla riittävästi rivi- ja kerrostalotontteja. Nurmijärven kunta pyrkii turvaamaan kunnan visioiden mukaisen asuntotarjonnan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, uusia tuottajamuotoja tukien ja huolehtien kaavoitettavien alueiden monipuolisuudesta ja kiinnostavuudesta. Asuntoalueita suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon palvelutarjonnan riittävyys ja niiden tavoitettavuus, infrastruktuurin toteuttamiskustannukset, asuinolojen rakenteellinen ja sosiaalinen tasapainotus sekä terveys- ja viihtyvyysnäkökohdat. Erityisen merkittäväksi yleisperiaatteeksi koko asuntotuotannon ketjussa nousee ns. asumisen esteettömyys ja elinkaariajattelu, joka huomioidaan niin kaavoituksessa, fyysisen asuinympäristön toteuttamisessa kuin myös asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa.

15 14 Nurmijärven kunnan yleisenä asuntotuotannon tavoitteena on myös määrätietoisella toiminnalla turvata valtion tukeman vuokra- ja omistusasuntotuotannon sekä asumisoikeusasuntotuotannon jatkuminen sekä tukea aktiivisella osallistumisella erityisryhmien asumisolojen parantamiseen tähtääviä ponnisteluja. Erityisesti seniori- ja vanhusväestön määrä tulee asuntotarveennusteiden mukaan lisääntymään merkittävästi, jolloin uusien innovatiivisten kotipalveluiden tuotantoon tukeutuvien asuntoratkaisujen tuottaminen muodostuu ratkaistavaksi haasteeksi kunnan asuntotuotantoprosessille. Strategiset linjaukset Nurmijärvi rakentuu pientalovaltaisena ja luonnonläheisenä maalaiskuntana. Pientalojen osuus asuntotuotannosta on vähintään 70%. Asuntotuotannon kokonaismäärä on vuosina n. 350 asuntoa vuodessa. Asuntorakentamista keskitetään päätaajamiin ja niiden keskustojen tiivistämistä jatketaan taajamien erilainen luonne ja mittakaava huomioon ottaen. Pienasuntojen määrää eri asuntoalueilla lisätään. Selvitetään tuottajamuotoisen omakotirakentamisen toteutumisedellytyksiä. Kunta luovuttaa vuosittain omakotitonttia. Esteettömyysprojektin loppuraportin kehittämisehdotuksia ryhdytään toteuttamaan ja toimenpiteiden toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa. Ensimmäinen raportointi tapahtuu keväällä Valtion tukemaa tuotantoa koskevat tavoitteet Vaihtuvuuden ja vuokra-asuntojen hakijoiden kokonaismäärän pysyessä ennallaan voidaan vuokra-asuntojen tuotantotavoitetta alentaa. Jos tavoitteeksi asetetaan että 3% hakijoista saa asunnon, ei uudistuotantoa tarvittaisi välttämättä ollenkaan. Vaihtuvuus kohdistuu kuitenkin isompiin perheasuntoihin kun taas hakijoista suuri osa yksinäisiä. Tästä syystä tarvetta on edelleen pienten vuokra-asuntojen tuottamiselle. Lisäksi jatkorajoitusten piirissä olevien vuokratalojen vuokrien nouseminen ja talojen poistuminen kokonaan vuokrakäytöstä samoin kuin Rajamäen etuostoalueen talojen myynti aiheuttavat tarvetta vuokra-asuntojen tuottamiselle. Asumisoikeusasunnoissa yli 50-vuotiaiden varallisuusraja tulee poistumaan hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaan vuoden 2005 aikana ja tämä lisännee asumisoikeusasuntojen kiinnostavuutta yhtenä senioriasumisen vaihtoehtona. Kunnan tulee edistää erityisesti esteettömien kerros- ja rivitalomuotoisten asumisoikeusasuntojen rakentamista lähelle palveluita. Yleisen korkotason nousu saattaa nopeasti muuttaa asuntomarkkinatilannetta ja tarvetta saattaa olla huomattavasti suurempiinkin tuotantolukuihin. Myös tähän tulisi kunnan tonttivarannossa varautua.

16 15 Strategiset linjaukset Tavoitteena on, että vähintään 30% hakijoista saa vuokra-asunnon. Vuokra-asuntojen tuotantotavoite on 30 asuntoa/vuosi vuosina Pääpainon tulee olla pienten vuokra-asuntojen tuottamisessa. Asumisoikeusasuntoja tai osaomistusasuntoja tuotetaan 30 as/vuosi ja niiden tulee olla myös senioriasumiseen sopivia. Kunta varaa tontteja tavoitteen saavuttamiseksi. Vuosien osalta tonttikartat ovat liitteenä. 7. Erityisryhmien asumista koskevat tavoitteet Vanhusväestö ja ikääntyvät Yli 75-vuotiaiden määrä tulee suunnitteen mukaan kaksinkertaistumaan vuoteen 2020 mennessä ja kolminkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa palveluasuntoja tai niihin verrattavia erityisratkaisuja ei voida tuottaa kuin pienelle osalle väestöä. Tästä syystä nykyisessä kodissa asumisen edistäminen ja tukeminen niin pitkään kuin mahdollista on kunnan talouden kannalta järkevää ja usein myös asukkaiden itsensä etusijalle asettama vaihtoehto. Valtakunnallisen suosituksen mukaan palvelurakenteen tulisi olla sellainen, että 75 vuotta täyttäneistä 90% asuu omassa kodissaan, sinne tuotujen palvelujen avulla; asumispalvelujen piirissä olisi 3 5% ikäryhmästä ja n. 7% olisi pysyvässä laitoshoidossa. Vuoden 2003 lopulla Nurmijärvellä oli asumispalveluiden piirissä (ryhmäasunnoissa ja yksityisissä hoivakodeissa ) 43 asiakasta, joka on 3,5% ikäryhmästä. Väestöennusteen mukaan v Nurmijärvellä on yli 75-vuotiasta henkilöä ja nykyisen 3,5 %:n kattavuuden mukaan asumispalvelun piirissä olisi silloin 56 henkilöä. Mikäli asumispalvelujen kattavuutta nostetaan valtakunnallisen suosituksen tasolle ( %) niin asumispalveluasiakkaita olisi v yhteensä 81 henkilöä. Näin ollen asumispalvelua ja tehostettua asumispalvelua (yövalvonta) tullaan tarvitsemaan lisää. Tähän tarpeeseen varaudutaan lähinnä ostamalla lisäpaikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta. Vanhustentalojen toiminnan luonteen muuttaminen voi myös tulla suunnitelmakaudella pohdittavaksi, esim. niiden muuttaminen ryhmäkotien luonteisiksi.

17 16 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit (Ehko) on otettu kotihoidon yhdeksi työmuodoksi, kotikäyntien yhteydessä kartoitetaan mm. 80-vuotiaiden asumistilannetta sekä palvelujen tarvetta, joita kotona asumisen jatkuminen edellyttää. Vanhusten ja ikäihmisten asumispalveluja ja niiden kehittämistä on tarkemmin käsitelty vuoden 2004 aikana tarkistettavassa vanhustenhuollon ohjelmassa. Strategiset linjaukset Tavoitteena on, että 90% yli 75-vuotiaista voi asua omassa kodissaan. Palveluasumista järjestetään n. 3 5 prosentille ja laitoshoitotasoista asumista n. 7 prosentille. Vuosina ryhmäkotipaikkoja ei lisätä. Ympärivuorokautisia palveluasuntopaikkoja hankitaan tarvittaessa ostopalveluna. Edistetään esteettömyyttä uudisrakentamisessa. Toimenpiteet tarkemmin LIITE 1. Erityisryhmät Erityisryhmät käsittävät lapset ja nuoret, asunnottomat ja puutteellisesti asuvat, liikuntavammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveysongelmaiset ja päihdeongelmaiset. Laki asunto-olojen kehittämisestä määrittelee, että kunnan on suunnattava asunto-olojen kehittämistoimenpiteet erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamiseen. Nurmijärven kunnassa oli poikkileikkaushetkellä arviolta 20 asunnotonta. Mielenterveyskuntoutujat Tammikuussa 2004 sosiaalityöntekijöiden kokouksessa, jossa olivat läsnä lisäksi mielenterveystoimiston lääkäri ja psykiatriset sairaanhoitajat selvitettiin ostopalvelujen palveluasumisen piirissä olevien n. 25 mielenterveyskuntoutujan kotiuttamisen mahdollisuutta Nurmijärvelle. Henkilöitä, joita voitaisiin arvioida voivan kotiuttaa itsenäisempään asumiseen arvioitiin olevan n Mielenterveystoimistolla ei ole mahdollisuuksia järjestää kotiutettaville heidän tarvitsemiaan avopalveluja. Saman arvion tekivät psykiatriset sairaanhoitajat sekä sosiaalityöntekijät. Arvioitiin myös, että kotipalvelu ei pysty antamaan riittävästi palveluja. Kotiuttamispaikkana toimisi nykyisistä kohteista esim. kirkonkylän vanhustentalo, jossa on henkilökuntaa päivisin. Vanhusten vuokratalo ei ympäristönä sovi mielenterveysongelmaisten kuntouttamiseen. Samalla arvioitiin, että itse tuotettuna palveluasumispalvelut eivät tule merkittävästi edullisemmaksi kuin ostettuna. Ostopalveluissa jokaiselle mielenterveyskuntoutujalle voidaan hankkia hänelle sopivin asumismuoto. Oma tuotanto yksipuolistaa tarjontaa, jos lähtökohta on se, että kaikki tai suurin osa siirrettäisiin omaan yksikköön. Tällä hetkellä kunnan alueella on neljä yksityistä palvelun tuottajaa.

18 17 Päihdeongelmaiset Mielenterveys- ja päihdeoppisopimusopiskelijat tekivät keväällä 2004 aloitteen päihdeongelmaisten asuntolan perustamiseksi Nurmijärvelle. Aloitteessa todetaan, että kunnassa hoidetaan hyvin päihdeasiakkaiden katkaisu- ja jatkohoito, mutta laitoksesta päästyään ei kunnalla ole tarjolla asuntolaa. Aloitteessa esitetään paikkaa käsittävän asuntolan perustamista. Sosiaalilautakunta toteaa vastineessaan, että Nurmijärvellä ei ole valvotun asuntolan historiaa, joten kuntalaisten päihdeongelma hoidetaan tarpeen mukaisessa hoitoyksiköissä, jonka jälkeen asukas jatkaa asumista omassa asunnossa. Nurmijärvellä asumisen ostopalveluja käyttää vuosittain keskimäärin 5 7 asunnotonta. Palvelun kustannukset ovat olleet n euroa vuodessa. Palvelu korvaa oman asuntolan tarvetta. Kunnan pienkiinteistöissä asuu vuokralla n henkilöä, jotka tulevat hyvin toimeen tässä asumismuodossa. Toiminta korvaa asuntolan tarvetta. Oman valvotun paikkaa käsittävän asuntolan kustannukset ovat n euroa vuodessa. Suoritehinnan kilpailukykyisenä pitämiseksi (käyttöaste 80 90%), palveluja tulisi tarvittaessa pystyä myymään muille kunnille. Kunnallisena yksiköstä ei saa kuitenkaan kilpailukykyistä, koska kunnat eivät saa mm. RAY avustusta perustamiskustannuksiin. Raamibudjetin mukaan sosiaalipalvelualueen on tuotettava palvelut mahdollisimman edullisesti. Oman asuntolan perustaminen ei mahdu sosiaalipalvelualueen raamibudjettiin vuonna Sopivan tontin löytäminen asuntolan käyttöön ja ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen ja pitäminen voi olla valvotussa asumisessa hyvin vaikeaa. Useat kunnat ovat luopuneet omista asuntoloista, koska päihdeongelmaisten asuttaminen yhdessä silloinkin kun asuminen on valvottua lisää ongelmia. Myöskään päihdehuollon asiantuntijat eivät suosita asuntolan perustamista, koska ne ylläpitävät itse itseään ja joista siirtyminen tavalliseen asumiseen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Klaukkalan terveysaseman yhteyteen perustetaan päihdehuollon avopalveluyksikkö. Yksikkö ottaa vastuun päihdepalveluista ja joutuu arvioimaan tulevaisuudessa uudestaan oman asuntolan tarvetta. Myös kuumakuntien kanssa arvioidaan alueellisten päihdepalvelujen riittävyyttä sekä sitä, kuinka palvelut voitaisiin tuottaa korkeatasoisesti ja tehokkaasti.

19 18 Kehitysvammaiset Nurmijärven Onnenkimpaleen ryhmäasuntola ja yksiöt poistavat asumispalvelujen tarvetta. Klaukkalassa aloittaa toimintansa Rinnekodin asuntola, johon on talousarviossa varauduttu sijoittamaan koulunsa lopettavia nuoria. Tällä hetkellä tuleviin tarpeisiin vaikuttaa se, säilyykö em. määräraha talousarviossa. Onnenkimpaleen ryhmäasunnossa kuntoutuville tarvitaan 2 3 yksiöitä ja vuonna toinen ryhmäasunto niille kehitysvammaisille, jotka eivät voi asua itsenäisesti. Vammaiset Vammaispalvelulain mukainen itsenäinen asuminen turvataan parhaiten rakentamalla esteettömiä asuinympäristöjä. Läheltä palveluja (Klaukkala, Nurmijärvi, Kirkonkylä) rakenteilla oleviin kohteisiin varataan tarvittaessa vammaismitoituksella 1 2 asuntoa vuodessa. Niille, joille ei voida järjestää asumista/palveluasumista edes raskaiden muutostöiden avulla omassa kodissa tai kunnan alueella sijaitsevista muista asunnoista ja jotka tarvitsevat runsaasti henkilökohtaisia palveluja ympäri vuorokauden, hankitaan palvelut ostopalveluina kunnan ulkopuolisilta palvelun tuottajilta Strategiset linjaukset Erityisryhmien asuminen järjestetään pääasiassa muun asumisen seassa aina kun se on mahdollista. Tuetaan varsinaisiin erityisryhmiin kuuluvien omatoimista asumista oikealla asumisen portaalla. Päihdeongelmaisille ja muille vaikeasti asutettaville hankintaan pienkiinteistöjä vähintään niiden poistuman verran. Mökkien hankintaan varataan vuosittain euroa. Lisätään määräaikaisten vuokrasopimusten käyttöä tukiasunnoissa portaittaisen asumisen edistämiseksi. Vaikeasti vammaisten, vaikeasti päihde- ja mielenterveysongelmaisten sekä levotonta dementiaa sairastavien vanhusten asumispalvelut hankintaan edelleen ostopalveluina eikä omia palveluasumisyksiköitä perusteta toistaiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelualue velvoitetaan kuitenkin selvittämään palveluasuntojen ja palvelutilojen investointiavustuksia koskevien säännösten ja niiden muutosten vaikutus ja laatimaan vertailulaskelmat omien yksiköiden ja ostopalvelusopimusvaihtoehtojen välillä mennessä.

20 19 8. Asuinympäristön kehittäminen, kaavoitus ja maapoliittiset toimenpiteet Kunnan luovuttamat tontit Kunta on luovuttanut vuosina keskimäärin 20 omakotitonttia/vuosi ja vuosina keskimäärin 50 omakotitonttia vuosia. Kunnan omistamat rivi- ja kerrostalotontit on varattu pääsääntöisesti valtion tukemaan tuotantoon. Myydyt tontit Vuokratut tontit Vuosi AO Aik. vuokr. myynti AR AK T AT Y Muut AO AR AK/A L T Y x yht x) sis. kaupat saakka Taulukko 7. Kunnan luovuttamat tontit Yksityiset ovat myyneet kaava-alueilta vuosina keskimäärin 80 omakotitonttia/vuosi ja haja-asutusalueilta 60 rakennuspaikkaa/vuosi. Viime vuosien voimakkaasta rakentamisesta johtuen yksityisessä omistuksessa oleva rakentamiskelpoinen tonttivaranto on nopeasti pienentynyt. Tonttivaranto Kaavavarantoa koskevan selvityksen mukainen kaavavaranto huhtikuussa 2004: AO-tontit 708 kpl, joista kunnan omistuksessa 82 kpl. Kunnallistekniikka puuttuu 245 tontilta ja rakentamiskiellossa on 50 tonttia. Kunnallisteknisesti ja

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 1 JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 SISÄLTÖ 1. Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus sekä lähtökohdat Tausta ja lähtökohdat Helsingin seudun näkymät Järvenpään asuntomarkkinatilanne

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2011 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 979 640 (18,1%) 85+

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm 1 Luonnos ASUNTOREFORMIYHDISTYS RY. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Yleistä Vuonna 2012 valmistunut asuntotuotanto oli edellisen vuoden tapaan korkealla tasolla. Korkeaan määrään vaikutti vielä vuosina

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

ASEMAKAAVOITUS. Kuva: havainnekuva Kylänpään alueesta (Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy)

ASEMAKAAVOITUS. Kuva: havainnekuva Kylänpään alueesta (Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy) 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot