Sopimustyöryhmän muistio ja esitykset perussopimuksen muuttamiseksi 1(56)

Transkriptio

1 1(56) Kuntayhtymän eläkeperusteisista maksuista ja tehtävien lakkauttamisesta tai siirtämisestä jäsenkunnille aiheutuvat taloudelliset vastuut ja velvoitteet Sopimustyöryhmän muistio ja esitykset perussopimuksen muuttamiseksi Eteva kuntayhtymä Sopimustyöryhmä Pta-liite 2 Yhtymähallitus pta-liite 35

2 2(56) Sisältö 1 TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN JA TEHTÄVÄKSIANTO ESITYSTEN TAUSTA ETEVAN PALVELUJEN KYSYNNÄSSÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET SEN PERUSTAMISEN JÄLKEEN SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET JÄSENKUNTIEN TALOUDELLISISTA OIKEUKSISTA, VASTUISTA JA VELVOITTEISTA Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoista ja veloista Jäsenkunnan maksuosuuden määräytyminen palvelukäytön mukaan Kuntayhtymästä eroaminen Kuntayhtymän tehtävän lakkauttaminen ja siirtäminen jäsenkunnan hoidettavaksi Kuntayhtymän purkautuminen Perussopimuksen muuttaminen YHDISTÄMISSUUNNITELMAN PERIAATTEET JA MÄÄRÄYKSET TALOUDELLISISTA VASTUISTA JA VELVOITTEISTA KUNTAYHTYMIEN PÄÄTÖKSET TALOUDELLISTEN YLIJÄÄMÄERIEN SEKÄ VAROJEN SIIRTÄMISESTÄ ENNEN YHDISTYMISTÄ Pääjärven kuntayhtymän yhtymäkokouksen päätökset Uudenmaan Erityispalvelut kuntayhtymänyhtymäkokouksen päätökset TYÖRYHMÄN ESITYKSET ELÄKEMENOPERUSTEISEN ELÄKEMAKSUN KOHDENTAMINEN VARHAISELÄKEPERUSTEISTEN ELÄKEMAKSUJEN KOHDENTAMINEN TOIMINNAN ALASAJOVAIHEEN AIKANA KERTYNEEN ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ERILLISELLÄ MAKSUOSUUDELLA LAMMIN LAITOKSEN LOPETTAMISEEN LIITTYVÄT VASTUUT JA NIIDEN KOHDENTUMINEN Laitoksen toiminnan alasajovaiheen aikana kertynyt alijäämä Laitosrakennuksen lisäpoisto ja purkamiskustannukset Laitosrakennukseen kohdistuvan aravalainan kustannukset ERIÄVÄ MIELIPIDE LIITTEET Liite 1 Etevan jäsenkuntien osuudet palvelujen käytöstä ja peruspääomasta Liite 2 Etevan eläkeperusteisen eläkemaksun kuntakohtaiset maksuosuudet vuoden 2012 eläkesummasta ehdotetulla ja nykyisellä laskentatavalla Liite 3 Etevan varhemaksuperusteisen eläkemaksun kuntakohtaiset maksuosuudet vuoden 2012 eläkesummasta Liite 4 Lammin laitoksen palveluja käyttäneiden kuntien palvelujen käyttö Pääjärven kuntayhtymässä vuosina ja niihin perustuvat kuntakohtaiset maksuosuudet laitoksen lakkautuksesta aiheutuneista kustannuksista

3 3(56) Liite 4b Lammin laitoksen palveluja käyttäneiden kuntien palvelujen käyttö Pääjärven kuntayhtymässä vuosina ja niihin perustuvat kuntakohtaiset maksuosuudet laitoksen lakkautuksesta aiheutuneista kustannuksista Liite 5 Varhemaksuperusteisen eläkemaksuvastuun kohdentamisen soveltamisesimerkkejä Liite 6 Esimerkkilaskelma kuntakohtaisten maksuosuuksien laskemisesta toiminnan alasajovaiheen aikana kertyneen alijäämän kattamiseksi Liite 7 Yhteenveto perussopimukseen esitettävistä muutoksista Liite 8 Kuntaliiton lausunto Kustannusten kohdistamisesta kuntayhtymässä tehtäviä lakkautettaessa tai siirrettäessä Liite 9 Kevan lausunto eläkeperusteisista maksuista kuntayhtymän muutostilanteissa Liite 10 Audiapro Oy:n Porvoon kaupungille Etevan sopimustyöryhmän muistiosta antama lausunto

4 4(56) 1 Työryhmän asettaminen ja tehtäväksianto Eteva kuntayhtymän yhtymäkokous käsitteli ( 10) toimintamallia vastuiden hoitamisesta kuntien siirtäessä tehtäviä Eteva kuntayhtymältä ja Lammin laitoksen toiminnan loppuessa. Käsittelyn pohjana oli Etevan hallituksen esittämä sopimusluonnos, jonka mukaan kuntayhtymän tehtävien lakkautuksessa ja siirrossa noudatettavista periaatteista. Lähtökohtana sopimusluonnoksen mukaan oli jäsenkuntien yhdenvertainen kohtelu sekä jäsenkuntien oikeus päättää palvelujen hankinnasta kuntayhtymältä ja siihen liittyvä sopimisvelvoite. Lisäksi tarkoitus oli soveltaa liikkeenluovutusperiaatetta palvelussuhteessa olevan henkilöstön siirtymisessä jäsenkunnan tai muun palvelutuottajan palvelukseen. Sopimuksenmukaiset lisäkustannukset oli tarkoitus rahoittaa erillisin jäsenkuntien maksuosuuksin siten, että Etevan toimintaedellytysten turvataan tulevaisuudessa korottamatta kuntayhtymälle jäävän palvelutuotannon hintatasoa. Yhtymäkokous kävi asiasta saatekeskustelun, jossa sopimistarpeista todettiin olevan yhteinen käsitys. Siitä, miten asioista olisi sovittava katsottiin tarvittavan vielä lisävalmistelua ja eri mahdollisuuksien selvittämistä. Yhtymäkokous edellytti, että sopimistapa olisi saatava aikaan seuraavista asiakokonaisuuksista: eläkevastuiden (eläke- ja varhemenoperusteiset maksut) kohdentuminen tehtävien lakkauttamisesta tai siirtämisestä aiheutuvien muiden kustannusvastuiden kohdentuminen Lammin laitoksen lopettamiseen liittyvät vastuut ja niiden kohdentuminen Etevan hallitus päätti kutsua peruspääomaosuuden mukaan lasketun 13 suurimman jäsenkunnan edustajista kootun työryhmän valmistelemaan uudet ehdotukset sopimuksiksi ja/tai Etevan perussopimuksen muutoksiksi. Sopimustyöryhmän puheenjohtajana on toiminut kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Martti Syväniemi ja hänen varahenkilönään hallituksen varapuheenjohtaja Arto Lindberg. Työryhmän muina jäseninä ovat olleet seuraavat jäsenkuntien nimeämät henkilöt:

5 5(56) Espoo, Mustonen Eila Hyvinkää, Simonen Riitta Hämeenlinna, Korhonen Merja ja Forssen Tuulikki Järvenpää, Koskinen Raija Kerava, Uusivirta Tua ja Harno Jukka Lahti, Judström Mauno ja Sepponen Ulla Lohja, Torikka Kari Porvoo, Andersson Johanna ja Väntsi Pia Tuusula, Vainio Pirjo Vantaa, Toiva Ari Vihti, Luukkanen Antti ja Soosalu Ilari Nurmijärven ja Orimattilan edustajat eivät osallistuneet työryhmän kokouksiin. Työryhmän sihteerinä on toiminut konsultti Oiva Myllyntaus (KuntaAudit) ja asiantuntijoina Etevan toimitusjohtaja Markku Niemelä ja vt. palvelujohtaja Leena Pöyhönen. 2 Esitysten tausta 2.1 Etevan palvelujen kysynnässä tapahtuneet muutokset sen perustamisen jälkeen Eteva kuntayhtymä muodostettiin liittämällä Pääjärven kuntayhtymä Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymään. Toiminta alkoi Eteva rakennettiin perustalle, että jäsenkunnat ostavat asukkailleen palveluja, joita kuntayhtymä tuottaa ennakolta vahvistetuin ja sitovin hinnoin. Jäsenkunnat ovat voineet muuttaa tilaustaan palvelusopimusten mukaisesti. Sopimusneuvottelut on käyty vuosittain. Etevan toiminnan rahoitus perustuu tosiasiallisesti tuotettujen palvelujen ja toteutuneen palvelukäytön mukaiseen laskutukseen, eikä tilausperusteisesti. Etevan toimintaedellytykset kyetään pääsääntöisesti turvaamaan, jos jäsenkuntien palvelukäytön määrä pysyy kokonaisuutena vakaana ja ennustettavana sekä Etevan palvelujen tuottaminen on kustannustehokasta ja tuottavaa. Etevaa perustettaessa ei riittävästi kyetty ennakoimaan nopeita muutoksia, joita jäsenkunnat tulisivat toteuttamaan palvelujen tilaamisessa Etevalta. Näitä muutoksia ovat olleet esimerkiksi tehtävien siirtäminen kuntayhtymältä kunnan omaksi toiminnaksi, palvelutuotannon yksityistäminen tai siirto toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Lisäksi kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitusmallin pitkäaikaisvaikutukset ovat konkretisoituneet vasta viime vuosina. Niin ikään Lammin laitoksen lakkautuksen aikataulu oli

6 6(56) sidottu siihen, miten asumisyksiköiden korvausinvestointien rahoitus saadaan järjestettyä. Kun korvausinvestoinnit saatiin toteutettua, voitiin Lammin laitoksen toiminta lakkauttaa suunniteltua aiemmin, jolloin myös lakkautuksen kustannusvaikutusten realisoituminen aikaistui suunnitellusta. Etevan tuottamien palvelujen keskimääräinen osuus kuntien tilaamista vastaavista palveluista on ollut noin 40 %:n luokkaa. Tämä osuus on kuitenkin ollut lähivuosina tuntuvasti supistumassa, sillä eräät jäsenkunnat ovat ottaneet merkittävän osan Etevalta ostamistaan palveluista omaksi toiminnakseen. Samoin yksityistämisiä on vireillä. Näin jäsenkunnat voivat luonnollisesti tehdä palvelulinjaustensa mukaisesti, koska velvoitetta Etevan palvelujen tilaamisesta ei ole ollut. Jäsenkunnat ovat ilmoittaneet Etevalle seuraavista suunnitteilla olevista tehtävien siirroista vuonna 2013: Kunta, jolle tehtävä Palvelutehtävä Volyymi Muut huomiot siirtyy Lahti asumispalvelut 3 toimintayksikköä noin 60 asukasta palvelujen käyttäjät useista kunnista Lahti työ- ja päivätoiminta 2 toimintayksikköä noin 120 asiakasta palvelujen käyttäjät useista kunnista Hollola/Oiva liikelaitos asumisyksikkö noin 20 asukasta joitakin asukkaita naapurikunnista Hattula asumisyksikkö ja päivätoimintaa noin 20 asukasta noin puolet asukkaista Hattulasta Aiemmin vuosina on siirtynyt Lammin laitoksen alasajon yhteydessä noin 50 asukasta Lahden, Hämeenlinnan ja Forssan järjestämiin palveluihin. Hämeenlinnan palveluihin siirtyi myös noin 15 kuntayhtymän työntekijää. Näiden osalta eläkemenoperusteisia eläkemaksuja on saattanut jo toteutua tai niitä joudutaan maksamaan aikanaan. Varhemaksuja on myös mahdollisesti jo suoritettu tai ne saattavat olla ajankohtaisia lähivuosina. Näistä eläkevastuista ei vielä ole erikseen sovittu. Jäsenkuntien siirtäessä palvelutuotantoa itselleen tai muutoin lopettaessa palvelujen ostamisen kuntayhtymältä saattaa kuntayhtymälle ja muille jäsenkunnille aiheutua merkittäviä lisävastuita ja -kustannuksia. Erityisesti näin on eläkemeno- ja varheperusteisten eläkemaksujen osalta. Lisäksi tehtävästä sen lakkautuksen tai poissiirron jälkeenkin saattaa kuntayhtymälle jäädä sopimuksiin tai lakiin perustuvia velvoitteita ja kustannusvastuita, jotka kuntayhtymä, ellei muuta sovita, joutuisi sisällyttämään palvelujen hintoihin vastaisuudessa. Tällaisia kustannuseriä ovat muun muassa määräaikaan sidotut tila- ja laitevuokrat. Nämä kustannukset jäisivät yhä supistuvan jä-

7 7(56) senkuntajoukon vastattavaksi, vaikka kustannukset olisivat osaltaan aiheutuneet palvelujen järjestämisestä myös niille jäsenkunnille, jotka ovat siirtäneet palvelutuotannon itselleen tai muutoin lakanneet ostamasta kuntayhtymän palveluja. Lähtökohtaisesti tehtävien lakkautuksissa ja siirroissa tulisi soveltaa aiheuttamisperiaatetta, jossa lakkautettavaan tai siirtyvään toimintaan kuuluvista takautuvista, sopimuksiin tai säännöksiin perustuvista vastuista aiheutuvista pitkävaikutteisista kustannuksista vastaisivat jäsenkunnat siinä suhteessa, kuin ne ovat näiden kustannusten vastikkeena käyttäneet kuntayhtymän tuottamia palveluja. Pitkällä aikavälillä Eteva on viime kädessä vastuussa toiminta-asteensa sopeuttamisesta palvelujen kysyntää vastaavaksi. Kuntayhtymän ei kuitenkaan voida edellyttää ajavan alas keskitettyjä palvelujaan sekä tukitoimintojaan olennaisesti muuta kunnallista toimintaa nopeammin. Jos tätä kuntayhtymältä kuitenkin vaaditaan, seurauksena saattaa olla, että tehtävien alasajo- ja sopeutuskustannuksista jäävät vastaamaan yksin jäsenkunnat, jotka jatkavat palvelujen ostamista kuntayhtymältä. Tämän vuoksi tehtävien lakkautusta ja siirtoja varten kuntayhtymä tarvitsee jäsenkuntien yhteisesti hyväksymät periaatteet, joilla varmistetaan kaikkien jäsenkuntien yhdenvertainen kohtelu. 2.2 Säännökset ja määräykset jäsenkuntien taloudellisista oikeuksista, vastuista ja velvoitteista Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoista ja veloista Jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista on sovittava perussopimuksessa (KuntaL 78.3 ). Jäsenkunnilla on viime sijainen vastuu kuntayhtymän veloista. Kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on perussopimuksessa sovittu (KuntaL 83 ). Vastaava määräys on Etevan perussopimuksessa. pykälässä 5.7, jonka mukaan jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Kuntalain 83 :n ja perussopimuksen 5.7 :n tulkintaa: Kuntalain 87 l :n perustelujen mukaan peruspääoman jakamista jäsenosuuksiin tarvitaan peruspääomakorvauksen maksuperusteena, yhdisteltäessä kuntayhtymä jäsenkunnan konsernitilinpäätökseen, määriteltäessä jäsenkunnan osuutta kuntayhty-

8 8(56) män nettovarallisuudesta jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä tai kuntayhtymää purettaessa. Peruspääoman jakaminen jäsenosuuksiin ei kuitenkaan estä jäsenkuntia sopimasta, että korvausten, osuuksien ja vastuiden määräämisessä käytetään muuta perustetta, jos näin jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken erikseen sovitaan. Kuntalain 87 l :ää sovelletaan liikelaitoskuntayhtymässä, mutta lainkohdan perustelut soveltuvat myös kuntayhtymän jäsenosuuksiin. Lähtökohtaisesti kuntayhtymän rahoitusvastuun kohdistamista jäsenkunnille peruspääoman jäsenosuuksien suhteessa voidaan soveltaa myös kuntayhtymän velkoihin ja velvoitteisiin muille osapuolille kuin jäsenkunnille. Sen sijaan kuntayhtymän velka määrätylle jäsenkunnalle voidaan kohdistaa muiden jäsenkuntien lopullisesti maksettavaksi pääsääntöisesti vain yhden tai useamman jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä tai kuntayhtymän purkamisessa. Kuntayhtymän toiminnan aikana erääntyneet lainaerät määrätylle jäsenkunnalle voidaan rahoittaa - ellei kuntayhtymän maksuvalmius siihen muutoin riitä - jäsenkuntien vieraan tai oman pääoman ehtoisena pääomarahoituksena, jonka jäsenkunnat antavat kuntayhtymälle jäsenosuuksien suhteessa tai muulla erikseen sovittavalla perusteella. Lopullisiksi jäsenkuntien menoiksi tällaiset pääomarahoituksen erät realisoituvat yleensä vasta silloin, kun kuntayhtymä päädytään purkamaan tai yksi taikka osa jäsenkunnista eroaa siitä Jäsenkunnan maksuosuuden määräytyminen palvelukäytön mukaan Perussopimuksessa on sovittava kuntayhtymän taloutta koskevista asioista. Niihin kuuluu sopiminen palvelujen käytön maksuosuuksista (KuntaL 78.3 ). Etevan perussopimuksen 15 :n mukaan jäsenkunta ja kuntayhtymä sopivat vuosittain palveluista, jotka kuntayhtymä seuraavana sopimusvuonna kunnalle järjestää tai tuottaa. Sopimus voidaan tehdä 1-3 vuodeksi, mutta se tarkistetaan vuosittain. Sopimus on nimeltään palvelusopimus. Palvelusopimuksessa sovitaan tuotettavien palvelujen määrästä, laadusta ja muista sopimusehdoista. Kuntayhtymän palvelujen hinnoitteluperusteista päättää yhtymäkokous ja kuntayhtymän palveluista, niiden tuotteistuksesta, sisällöstä ja hinnoista päättää yhtymähallitus.

9 9(56) Hinnoitteluperusteet ja hinnat ovat perussopimuksen mukaan kaikille jäsenkunnille yhteneväiset. Jäsenkuntia tai muita sopimuskumppaneita laskutetaan toteutuneen palvelun käytön mukaan, ellei perussopimuksessa toisin määrätä. Perussopimuksen 16 :ssä määrätään poikkeuksellisista maksuperusteista, joita sovelletaan perusopetusta (erityisopetusta) kuntayhtymältä tilaavien kuntien maksuissa ja viranomaisen määräyksellä huoltoon otettujen henkilöiden palvelun ja kiireellisen ja/tai erityisen vaativan palvelun järjestämisessä. Perussopimuksen 15 ja 16 :ien tulkintaa: Maksuosuudet palvelujen käytöstä määräytyvät perussopimuksen 15 :n mukaisesti palvelujen toteutuneen käytön ja palvelusopimuksen hinnoitteluperusteiden mukaisesti. Näitä perusteita sovelletaan myös oikaistaessa maksuosuuslaskutuksessa tapahtuneita virheitä ja niihin perustuvia kuntayhtymän yli- ja alijäämäeriä. Tulkintaa tukee myös työryhmän Kuntaliiton lakiyksiköltä pyytämä lausunto, jossa pidetään perusteltuna lähtökohtana, että myös palvelujen käytön vähenemisestä, palveluverkon muutoksesta sekä investoinneista aiheutuvat kustannukset jakautuvat samalla palvelukäytön mukaisella perusteella kuin palvelutuotannon kustannusten kohdistumisesta on perussopimuksessa sovittu. Kuntaliiton lausunto 3298/90/2012 on liitteenä 8. Peruspääoman jäsenkuntaosuuksien käyttäminen perusteena virheellisten maksuosuuksien ja niiden seurauksena syntyneiden jäsenkuntien välisten tai kuntayhtymän ja jäsenkuntien välisten saamisten ja velkojen oikaisemisessa ei ole yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaista erityisesti silloin kun aiheuttamisperiaatetta noudattava palvelujen käytön mukainen pääsääntöinen peruste on käytettävissä. Lukuun ottamatta perussopimuksen 16 :ssä mainittuja palveluja, ei kuntayhtymässä voi perussopimuksen perusteella soveltaa palvelujen käytön mukaisesta laskutuksesta poikkeavia maksuperusteita Kuntayhtymästä eroaminen Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä (KuntaL84 ). Perussopimuksessa on sovittava kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta (KuntaL 78.3 ). Kunnan on kuitenkin oltava jäsen erityishuoltopiirissä tai jos kunnan

10 10(56) väestöpohja tai muut erityiset syyt vaativat, voi kunta yksin muodostaa erityishuoltopiirin (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ( ). Etevan perussopimuksen 15.4 :n mukaan jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä sen peruspääoman jäsenkuntaosuutta vastaava suhteellinen osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta tai osa siitä. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä taseen varoista vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Varoista pysyvien vastaavien hyödykkeet ja pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet arvostetaan nykykäyttöarvoon tai todennäköiseen luovutusarvoon, jos mainitut arvot poikkeavat olennaisesti kirjanpito-arvosta. Muut varat ja velat arvostetaan nimellisarvoon. Jos nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta maksaa jäsenkuntaosuuttaan vastaavan suhteellisen osuuden kuntayhtymän nettovarallisuudesta tai osan siitä. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien (Perussopimus 15.5 ) Kuntayhtymän tehtävän lakkauttaminen ja siirtäminen jäsenkunnan hoidettavaksi Kuntalaissa ja Etevan perussopimuksessa ei erikseen määrätä yksittäisten tehtävien lakkauttamisesta tai siirtämisestä jäsenkunnille aiheutuvien kustannusten kohdistamisesta ja vastuiden käsittelystä. Perussopimuksen tulkintaa: Tehtävän lakkautuksen ja siirtämisen yhteydessä tiedossa olevat olennaiset virheet jäsenkuntien maksuosuuksien laskutuksessa on yleisen laskutuksen oikeellisuusvaatimuksen perusteella oikaistava kohtuullisen pituiselta ajanjaksolta Kuntayhtymän purkautuminen Kuntalain 78.3 :n mukaan perussopimuksessa on sovittava, miten kuntayhtymä puretaan ja loppuselvitys suoritetaan. Kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoman jäsenosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

11 11(56) Perussopimuksen muuttaminen Kuntalain 79.1 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Jos kunnan on lain mukaan oltava kuntayhtymän jäsen jollakin toimialalla ja määrätyllä alueella, jäsenkuntaa ei kuitenkaan voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin (KuntaL 79.2 ). Perussopimus on kuntien välinen sopimus, jonka muuttaminen tapahtuu jäsenkuntien valtuustojen päätöksillä. Lain mukaan päätösvaltaa asiassa ei voida siirtää kuntayhtymän toimielimille. Kuntalain 79.2 :n tulkintaa: Säännöstä sovelletaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen. Etevan tehtävien lakkautuksen ja siirron yhteydessä tehtävissä maksuosuuksien taannehtivissa oikaisuissa ei kyse kuitenkaan ole kuntayhtymän uusista eikä vapaaehtoisista tehtävistä, joihin säännöstä 79.2 voidaan soveltaa. 2.3 Yhdistämissuunnitelman periaatteet ja määräykset taloudellisista vastuista ja velvoitteista Jäsenkuntien hyväksymään yhdistämissuunnitelmaan Pääjärven kuntayhtymän (jäljempänä Pky) ja Uudenmaan Erityispalvelut -kuntayhtymän (jäljempänä UEP) yhdistämiseksi alkaen sisältyvät seuraavat taloudellisia vastuita ja velvoitteita koskevat tavoitteet ja siirtymäsäännökset. Kuntayhtymien yhdistäminen pyritään yhdistämissuunnitelman mukaan toteuttamaan siten, että toimintaa jatkavalle kuntayhtymälle ja jäsenkunnille turvataan mahdollisuus kuntayhtymän toiminnan jatkamiseen hyvässä yhteistyössä

12 12(56) toiminta jatkuu keskeytymättä muutosprosessin aikana jäsenkunnille ei aiheudu taloudellisia seuraamuksia esimerkiksi eläkevastuiden siirtymisestä yhdistettävistä kuntayhtymistä kuntayhtymille ei aiheudu välittömiä rahamääräisiä seuraamuksia, esimerkiksi jäsenosuuksien lunastamista, ellei joku jäsenkunnista eroa kuntayhtymästä hallinnolliset muutokset voidaan tehdä mahdollisimman taloudellisesti ja järkevästi. Yhdistämissuunnitelmassa sovittiin lisäksi noudatettavan seuraavia siirtymäsäännöksiä varojen ja velkojen siirrossa: Pkyn varat, velat ja sitoumukset sekä muut oikeudet ja velvoitteet mukaan lukien henkilöstö siirtyvät vastaanottavalle kuntayhtymälle (UEP/Eteva). Vastaanottavan kuntayhtymän peruspääoman jäsenkuntaosuudet lasketaan Pkyn ja UEP:n nettovarallisuuslaskelmien perusteella. Kuntayhtymän nettovarallisuus lasketaan arvostamalla omaisuus käypään arvoon ja vähentämällä varoista vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden sekä osakkeiden ja osuuksien arvo tarkistetaan nykyarvoon tai todennäköiseen luovutusarvoon. Nykyarvolla tarkoitetaan hyödykkeen jälleenhankinta-arvoa vähennettynä ikäalennuksilla ja sitä sovelletaan poistonalaisten hyödykkeiden arvostuksessa. Todennäköistä luovutusarvoa sovelletaan ei-poistonalaiseen omaisuuteen kuten maa- ja vesialueisiin ja pysyvien vastaavien osakkeisiin ja osuuksiin. Muut varat ja velat arvostetaan nimellisarvoon eli käytännössä kirjanpitoarvoon. Nettovarallisuuden arvo voi olla myös negatiivinen, jos velat ja vastuut ovat varoja suuremmat. Tase-erien uudelleenarvostuksen tarkoituksena on, että jäsenkuntien suhteellinen osuus vastaanottavan kuntayhtymän peruspääomasta vastaa niiden

13 osuutta vastaanottavaan kuntayhtymään perustamisvaiheessa siirtyneestä, käyvän arvon mukaisesta nettovarallisuudesta. 13(56) Pkyn henkilöstöön noudatetaan liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä ja henkilöstö siirtyy vastaanottavan kuntayhtymän palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin. Yhdistämissuunnitelman tulkintaa: Yhdistämissuunnitelman tarkoituksena voidaan katsoa olevan Etevan toiminnan turvaaminen myös tilanteessa, jossa yksi tai osa jäsenkunnista ottaa kuntayhtymän tehtäviä itsensä hoidettavaksi tai muutoin olennaisesti vähentää kuntayhtymän tuottamien palvelujen käyttöä. Yhdistämissuunnitelman eläkevastuun siirtymistä koskevan kohtaa on tulkittava siten, että yhdistettävien kuntayhtymien eläkevastuut siirretään siirtymähetkellä kokonaisuutena saman määräisenä uudelle kuntayhtymälle (Etevalle). Saman sopimuskohdan lähtökohtana myös on, etteivät eläkevastuut saaneet muuttua kuntien kesken. Tästä periaatteesta kuitenkin poikettiin, kun Eteva alkoi toiminnassaan laskuttaa eläkemenoperusteista eläkemaksua jäsenkunnilta ao. toimintavuoden palvelujen käytön suhteessa eikä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa. Eläkemaksuja koskevan sopimuskohdan ei voida tulkita yksioikoisesti tarkoittavan, ettei siirtyvistä eläkevastuista voinut jatkossa aiheutua jäsenkunnille taloudellisia seuraamuksia eikä myöskään siten, että yksittäisen jäsenkunnan maksuosuuden tulee pysyä jatkossa samansuuruisena kuin se oli yhdistettävissä kuntayhtymissä. Tällaiset tulkinnat olisivat kuntalain 83 :n rahoitussäännöksen ja yhtymäkokouksen hyväksymien hinnoitteluperiaatteiden vastaisia. Niiden lähtökohtana on, että kuntayhtymän menot, eläkemaksut mukaan lukien, rahoitetaan viime kädessä jäsenkuntien maksuosuuksilla, jotka määräytyvät aiheuttamisperiaatetta noudattaen palvelujen käytön mukaisesti. 2.4 Kuntayhtymien päätökset taloudellisten ylijäämäerien sekä varojen siirtämisestä ennen yhdistymistä

14 14(56) Yhdistettävien kuntayhtymien yhtymäkokoukset tekivät ennen toteutunutta yhdistymistä edeltäneissä tilinpäätöksissään seuraavia ylijäämäerien sekä varojen siirtoa koskevia päätöksiä Pääjärven kuntayhtymän yhtymäkokouksen päätökset Yhtymäkokous päätti , että tilikauden 2006 tulosylijäämä ,7 jätetään tilikauden ali-/ylijäämä -tilille. Yhtymäkokous päätti , että tilikauden 2007 tulosylijäämä ,02 palautetaan jäsenkunnille mennessä. Yhtymäkokous päätti Lammin kunnanhallituksen ehdotuksen mukaisesti, että Pääjärven kuntayhtymä palauttaa lahjakirjalla saadun maa-alueen ja oikeuden yhteisiin maa- ja vesialueisiin Lammin kunnalle , sillä edellytyksellä, että voimassa oleva pitkäaikainen maanvuokrasopimus Avainsäätiön kanssa siirtyy tontin rasitteena ja että laaditaan maanvuokrasopimus uuden ETEVA kuntayhtymän kanssa ja Hämeenlinnan kaupungin välillä nimellistä vuokraa vastaan, josta ei aiheudu kuntayhtymän toiminnalle lisäkustannuksia. Yhtymäkokouksen päätös ja sen perustelut kuntayhtymän ylijäämän käytöstä: Päätöksen perustelujen mukaan kuntayhtymällä todettiin olevan taseessa aiempien tilikausien ylijäämää ,54 ja että vuoden 2008 toteutuma tulisi olemaan todennäköisesti ylijäämäinen. Lisäksi todettiin, että laitoshoidon hajauttaminen tulee tulevaisuudessa aiheuttamaan päällekkäisiä kustannuksia siirryttäessä alueellisiin yksiköihin. Päällekkäisiin kustannuksiin voitiin perustelujen mukaan tehdä taseeseen pakollinen varaus. Samassa yhteydessä yhtymäkokoukselle esitettiin arvio kustannuksista, jotka eivät olleet mahdollisesti katettavissa normaalilla suoritehinnoittelulla. Hallitus ehdotti yhtymäkokoukselle aiempien tilikausien ylijäämään ja kulumassa olevan tilikauden (2008) mahdolliseen ylijäämään kohdistuvien toimenpiteiden (tekemistä) ennen yhdistymistä UEP -kuntayhtymän kanssa. Hallitus totesi edelleen, että mikäli mitään toimenpiteitä ei tehdä ylijäämien suhteen, siirtyvät ne uuden perustettavan kuntayhtymän peruspääomaan ja ovat kuntien välisten omistussuhteiden jakoperusteena.

15 15(56) Yhtymäkokous päätti palauttaa ylijäämän jäsenkunnille. Eteva kuntayhtymän yhtymäkokous päätti siirtää Pääjärven kuntayhtymän tilikauden 2008 ylijäämän ,95 euroa (edellisten) tilikausien ali- /ylijäämätilille. Pääjärven yhtymäkokouksen päätöksen 10/ tulkintaa: Pääjärven kuntayhtymän yhtymäkokouksen päätöksen perustelut antavat perusteen olettaa, ettei kaikkia tiedossa olevia vastaisia menoja oltu kirjattu yhdistymistä edeltäviin Pääjärven kuntayhtymän tilinpäätöksin kuluksi ja pakolliseksi varaukseksi kirjanpitolain edellyttämällä tavalla 1. Jos aiempien tilikausien kertynyttä ylijäämää (2,6 milj. ) ei olisi jaettu Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille, olisivat ylijäämää vastaavat rahavarat jääneet käytettäväksi Lammin laitoksen alasajovaiheen toiminnallisen alijäämän, mahdollisten tuotantovälineiden poisto- ja purkukustannusten sekä laitosrakennuksen aravalainan rahoittamiseen, jolloin tässä muistiossa jäljempänä esitetyt erilliset maksuosuussummat olisivat Lammin laitoksen osalta alentuneet Uudenmaan Erityispalvelut -kuntayhtymänyhtymäkokouksen päätökset Uudenmaan Erityispalvelut -kuntayhtymän kolmen yhdistymistä edeltäneen tilikauden ylijäämät siirrettiin kuntayhtymän omaan pääomaan seuraavasti: Yhtymäkokous päätti siirtää kuntayhtymän tilikauden (2006) ylijäämän ,90 euroa edellisten tilikausien alijäämä/ylijäämätilille, jolloin oma pääoma on ,20 euroa. 1 Kirjanpitolain mukaan tuotoista on vähennettävä sellaiset vastaiset menot tai menetykset, joiden osalta täyttyvät seuraavat neljä tunnuspiirrettä: 1) ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen; 2) niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä; 3) niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen; sekä 4) ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan (KPL 5:14.1 ). Vastainen meno tai menetys kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen siirtovelkoihin, jos menon tai menetyksen täsmällinen määrä ja toteutumisajankohta tunnetaan (KPL 4:6.2 ). Kun menon tai menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, on kysymyksessä pakollinen varaus (KPL 5:14.3 ). Menon tai menetyksen aikanaan realisoituessa toteutuneet menot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja pakollinen varaus oikaistaan vastaavan kulun vähennyksenä.

16 16(56) Yhtymäkokous päätti siirtää kuntayhtymän tilikauden (2007) ylijäämän ,13 euroa edellisten tilikausien alijäämä/ylijäämätilille, jolloin oma pääoma on ,33 euroa. Eteva kuntayhtymän yhtymäkokous päätti siirtää Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän tilikauden ylijäämän ,75 euroa edellisten tilikausien alijäämä/ylijäämätilille, jolloin oma pääoma on ,09 euroa. 3 Työryhmän esitykset Työryhmä esittää perussopimukseen lisättäväksi uuden 3 a luvun otsikolla Eläkeperusteisista maksuista ja tehtävien lakkauttamisesta tai siirtämisestä jäsenkunnille aiheutuvat taloudelliset vastuut ja velvoitteet. Lisäksi työryhmä esittää, että sopimusohjausta koskevan 15 :n 3. momenttiin lisätään määräys jäsenkunnan velvoitteesta ilmoittaa kuntayhtymälle hyvissä ajoin etukäteen palvelujen käytön olennaista supistamista tai lakkauttamista koskevat suunnitelmansa. Työryhmän määräysehdotukset perusteluineen on esitetty jäljempänä luvuissa Yhteenveto perussopimukseen ehdotettavista muutoksista on liitteessä Eläkemenoperusteisen eläkemaksun kohdentaminen Yhdistämissuunnitelman (2009) mukaan yhdistettyjen kuntayhtymien (UEP ja Pky) vastuut eläkeperusteisista maksuista siirtyivät Eteva kuntayhtymälle. Eteva kuuluu näin ollen eläkeperusteisen eläkemaksun maksuvelvollisuuden piiriin ja sen tulee maksaa eläkemenoperusteista eläkemaksua ennen vuotta 2005 mainittujen UEP - ja Pky - kuntayhtymien palveluksessa olleista maksun maksuvuonna eläkkeellä olevista työntekijöistä. Keva vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen eläkemaksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Kevan mukaan eläkemenoperusteinen maksu on tarkoitus kohdentaa aiheuttamisperiaatteen mukaan sille, joka sen on aikanaan aiheuttanut 2. Lähtökohtaisesti maksujen 2 Kevan julkaisu Eläkemaksut palvelujen tuotannon muutoksissa.

17 17(56) jakaminen käyttömenojen suhteessa toteuttaa aiheuttamisperiaatetta. Esimerkiksi lakkautetun kuntayhtymän eläkeperusteinen maksuvastuu tulisi mahdollisimman hyvin kohdentaa niille jäsenkunnille, jotka ovat käyttäneet kuntayhtymän palveluja ennen vuotta Vastaavalla tavalla kuntayhtymästä eroavan kunnan tulee vastata ennen vuotta 2005 toteutunutta palvelujen käyttöä vastaavalla osuudellaan kuntayhtymän eläkemenoperusteisesta maksusta (Kevan valtuuskunnan päätös ). Nykyisen käytännön mukaan Eteva on laskuttanut palvelujen hinnassa eläkemenoperusteista maksua palveluja ostaneilta kunnilta. Näin jäsenkunnan osuus eläkemenoperusteisista maksuista on määräytynyt kunkin toimintavuoden käytön suhteessa eikä ennen vuotta 2005 toteutuneen käytön suhteessa. Tältä osin eläkemenoperusteisen maksun laskutus ei Eteva kuntayhtymässä ole noudattanut mainittua Kevan tarkoittamaa aiheuttamisperiaatetta. Poikkeaminen aiheuttamisperiaatteesta korostuu erityisesti silloin, jos jäsenkunta siirtää kuntayhtymän tehtäviä itselleen tai muutoin merkittävässä määrin lakkaa ostamasta kuntayhtymän palveluja. Nykyisen laskutuskäytännön mukaan näin toimiva jäsenkunta välttyisi suorittamasta sille aiheuttamisperiaatteen mukaan kuuluvaa osuuttaan kuntayhtymän eläkemenoperusteisesta maksusta. Kevan sopimustyöryhmän muistiosta antamassa lausunnossa (ks. muistion liite 9) todetaan muun muassa, että "muistiossa esitetyt tavat eläkeperusteisen maksujen kohdentamisesta muutostilanteissa kuntayhtymän jäsenkunnille ovat hyvin perusteltuja. Niiden avulla maksu saadaan selvästi nykyistä paremmin kohdennettua niille maksajille, jotka ovat saaneet hyödyn tehdystä työstä sen tekoaikana". Liitteessä 1 on esitetty laskelma Etevan jäsenkuntien palveluostojen maksuosuuksista vv ja vuonna 2011 sekä laskelma peruspääoman jäsenkuntaosuuksista vuonna Palvelujen maksuosuuksien erotus ( ) oli suurin Hämeenlinnassa +4,03%-yksikköä ja Lahdessa +3,94 %-yksikköä. Muissa jäsenkunnissa erotus jäi +1,70 ja -2,16%-yksikön välille. Vuoden 2011 palvelujen maksuosuuden ja peruspääomaosuuden erotukset olivat suurimmat Lahdessa (+ 8,31%-yksikköä) ja Espoossa (-8,29 %-yksikköä). Myös Vantaan, Heinolan ja Orimattilan erotukset olivat yli 2,50 %-yksikköä plussaa tai miinusta. Useimpien jäsenkuntien erotukset jäivät alle 1,5 %-yksikön puoleen tai toiseen kuten liitteestä 1 käy ilmi.

18 18(56) Etevan eläkemenoperusteiset eläkemaksut Kasvu % 2009 Lopullinen Lopullinen ,6 % 2011 Ennuste lopullisesta maksusta ,7 % 2012 Ennakkomaksu ,7 % Alustava laskelma Etevan eläkemenoperusteisen eläkemaksun kuntakohtaisista maksuosuuksista vuoden euron summasta ehdotetulla ja nykyisellä laskentatavalla on esitetty liitteessä 2. Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennettaisiin työryhmän esityksen mukaisesti entisten Uudenmaan Erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Käyttöosuuden laskemisessa eri vuosien palvelukäytön arvot lasketaan vuoden 2004 rahan arvossa. Rahanarvon muunnos tehtäisiin Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemalla rahanarvokertoimella, joka perustuu viralliseen elinkustannusindeksiin. Työryhmän esittämään laskutusmalliin siirtyminen lisäisi euromääräisesti eniten Hämeenlinnan, Lahden ja Riihimäen eläkemaksuosuutta. Vantaan, Lohjan ja Vihdin eläkemaksuosuudet alenisivat ehdotettuun laskentamalliin siirryttäessä eniten. Uusi aiheuttamisperiaatteen mukainen laskutuskäytäntö otettaisiin käyttöön vuodesta 2013 alkaen ja samalla Keva oikeutettaisiin laskuttamaan kuntayhtymän eläkemenoperusteisen eläkemaksun suoraan jäsenkunnilta siitä alkaen, kun Kevan järjestelmä sen teknisesti kykenee hoitamaan. Erillisenä perittävän eläkeperusteisen eläkemaksun tulee alentaa kuntayhtymän jäsenkunnilta perittävien palvelujen maksuosuuksien vuotuista kokonaismäärää vastaavalla euromäärällä. Työryhmän esitys Kuntayhtymän perussopimuksen 3 a luvun 16 a :ään otetaan seuraavat määräykset eläkemenoperusteisesta eläkemaksusta:

19 19(56) 16 a Eläkemenoperusteisen eläkemaksun kohdentaminen Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan Erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Käyttöosuuden laskemisessa eri vuosien palvelukäytön arvot lasketaan vuoden 2004 rahan arvossa. Uusi laskutuskäytäntö otetaan käyttöön vuodesta 2013 alkaen. Keva oikeutetaan laskuttamaan kuntayhtymän eläkemenoperusteisen eläkemaksun mainituin perustein suoraan jäsenkunnilta. 3.2 Varhaiseläkeperusteisten eläkemaksujen kohdentaminen Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhemaksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa joko työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle tai jotka alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Työnantajan varhemaksun määrän päättää Keva jokaiselle vuodelle erikseen ja maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Vuonna 2008 ja sen jälkeen alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhemaksuun 36 kalenterikuukauden (l. 3 vuoden) ajan eläkkeen alkamisesta, joten maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Eteva kuntayhtymä kuuluu ns. suurten työnantajien maksuluokkaan, joiden varhemaksu määräytyy kokonaan sen oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Kevan ja Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan kuntien välisissä yhteistoiminnan järjestämistä ja purkamista koskevissa sopimuksissa on suotavaa erikseen sopia varhemaksun maksuvelvollisuuden siirtymisestä. Varhemaksut jäävät kuntayhtymän vastattavaksi ellei muuta sovita.

20 20(56) Kuntayhtymän varheperusteiset eläkemaksut ovat kahden viime vuoden aikana kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2011 varhemaksut kasvoivat arviolta kolmanneksen ja kuluvana vuonna eläkeperusteiset eläkemaksut nousevat yli puolitoistakertaisiksi viime vuoteen verrattuna. Etevan varheperusteiset eläkemaksu Kasvu % 2009 Lopullinen Lopullinen ,9 % 2011 Ennuste lopullisesta maksusta ,6 % 2012 Ennakkomaksu ,5 % Alustava laskelma Etevan varheperusteisten eläkemaksujen kuntakohtaisista maksuosuuksista vuoden euron summasta on esitetty liitteessä 3. Tehtävien lakkautuksessa ja/tai siirrossa kysymykseen tulevia vastuita varhemaksuperusteisista eläkemaksuista on Etevan kohdalla kahden tyyppisiä: 1. varhemaksut työntekijöistä, jotka ovat siirtyneet kuntayhtymän palveluksesta tehtäväsiirron yhteydessä jäsenkunnan tai muun palvelutuottajan palvelukseen; 2. varhemaksut työntekijöistä, jotka ovat jääneet kuntayhtymän tehtävästä varheperusteiselle eläkkeelle ennen tehtävän lakkautusta tai siirtoa. Varhemaksun siirtämistä tehtävän siirron yhteydessä jäsenkunnalle ja sen tytäryhteisölle sovellettaisiin vain viranhaltijoihin ja työntekijöihin, jotka toimivat asiakaspalveluja tuottavissa tehtävissä. Työryhmän jäljempänä esittämät laskutuskäytännöt otettaisiin käyttöön vuodesta 2013 alkaen ja samalla Keva oikeutettaisiin laskuttamaan mainitut kuntayhtymän varhemaksut suoraan jäsenkunnilta siitä alkaen kun Kevan järjestelmä sen teknisesti kykenee hoitamaan. TYÖRYHMÄN ESITYS Kuntayhtymän perussopimuksen 3 a luvun 16 b ja 16 c :iin otetaan seuraavat määräykset varhemaksuista:

21 16 b Vastuu tehtäväsiirron yhteydessä jäsenkunnan tai sen tytäryhteisön palvelukseen siirretyn viranhaltijan ja työntekijän varhemaksusta 21(56) Kuntayhtymän palveluksessa lakkautettavassa tai siirrettävässä tehtävässä olevan viranhaltijan tai työntekijän siirtyessä jäsenkunnan tai sen tytäryhteisön palvelukseen siirtyvät kaikki häneen liittyvät työnantajavastuut uudelle työnantajalle. Tämän mukaisesti vastuu jäsenkunnan ja sen tytäryhteisön palvelukseen siirtyvän viranhaltijan tai työntekijän vastaisista varhemaksuista, joiden perusteena on kuntayhtymän hänelle maksama palkka, siirtyvät kuntayhtymältä uudelle työnantajalle. Siirtyvän varhemaksuvastuun määrä lasketaan viranhaltija- tai työntekijäkohtaisesti. 16 c Vastuu kuntayhtymän palveluksessa lakkautetussa tai siirretyssä tehtävässä olleen viranhaltijan ja työntekijän varhemaksusta Lakkautus- tai siirtymävuotta edeltäneenä viitenä vuotena varheperusteiselle eläkkeelle siirtyneen viranhaltijan ja työntekijän varhemaksu, jonka perusteena on kuntayhtymän hänelle maksama palkka, jaetaan palvelujen käytön suhteessa niiden jäsenkuntien kesken, jotka mainittuina viitenä vuotena ovat käyttäneet tehtävän palveluja. Jäsenkunnan käyttöosuutta laskettaessa eri vuosien palvelukäytön arvot lasketaan siirtymävuotta edeltävän vuoden rahan arvossa. Keva oikeutetaan laskuttamaan viranhaltijan tai työntekijän varhemaksut suoraan jäsenkunnilta. Varhemaksuvastuun kohdentamisen soveltamisesimerkkejä on esitetty liitteessä Toiminnan alasajovaiheen aikana kertyneen alijäämän kattaminen erillisellä maksuosuudella Tehtävän lakkautusta tai siirtämistä pois kuntayhtymän palvelutuotannosta edeltää tavallisesti toiminnan alasajovaihe, jonka aikana tehtävän toimintatuotot alenevat nopeammin kuin tuotantokustannukset. Tuottojen aleneminen on tavallisesti seurausta siitä, että jäsenkunnat vähentävät palvelujen käyttöä jo ennen tehtävän lakkautusta tai

22 22(56) siirtämistä kuntayhtymältä. Tuotantokustannusten aleneminen viiveellä johtuu taas kiinteistä kustannuksista, kuten tuotantovälineiden poistoista, tilavuokrista ja osittain henkilöstömenoista. Kiinteät kustannukset ovat yleensä sopimuksin määräaikaan sidottuja tai ne aiheutuvat rakennuksista ja laitteista, joiden käyttötarkoituksen muuttaminen tai realisointi vaatii kuukausien ja laitosrakennusten osalta jopa vuosien ajan. Tuottojen ja kustannusten toteutumisen eriaikaisuudesta seuraa, että lakkautettavan tai siirrettävän tehtävän toiminnallinen tulos saattaa viimeisinä toimintavuosina muodostua alijäämäiseksi. Jos alasajovaiheesta tulee pitkä alijäämäkertymä voi nousta määrältään merkittäväksi. Tuotannon sopeutuksesta kysyntää vastaavaksi ovat vastuussa sekä kuntayhtymä palvelun tuottajana että jäsenkunnat palvelujen tilaajana. Kuntayhtymän on huolehdittava palvelutuotantonsa kustannustehokkuudesta. Erityisesti palveluissa, joissa sen kilpailuasema on haasteellinen, kuntayhtymän tulee pidättäytyä paljon pääomaa sitovista investoinneista ja tehdä tuotantokapasiteetin supistamistoimenpiteet ajoissa. Jäsenkuntien tulee taas hyvissä ajoin saattaa kuntayhtymälle tiedoksi palvelujen käytön supistamista ja lakkauttamista koskevat suunnitelmansa. Perussopimuksen 15.3 :ään työryhmä esittääkin lisättäväksi määräystä jäsenkunnan velvollisuudesta saattaa kuntayhtymälle tiedoksi palvelujen käytön olennaista supistamista tai lakkauttamista koskevat suunnitelmansa viimeistään kahta vuotta ennen niiden suunniteltua toteuttamista. Palvelukäytön olennaisena vähenemisenä pidettäisiin vähintään viidenneksen supistamista palvelujen ostoissa kuntayhtymältä vuositasolla. Palvelusopimuskäytännön muuttamisella tilaajaa sitovammaksi voidaan vähentää yllättäviä ja poikkeuksellisen suuria leikkauksia kuntayhtymän palvelukysynnässä. Nykyistä sitovammat palvelusopimukset voisivat myös johtaa tarkempaan harkintaan palvelujen siirtämisessä omaksi tuotannoksi tai palvelun tuottajan vaihtamisessa. Toisaalta sitovuuden lisääminen voi rajoittaa, ainakin määräajaksi, jäsenkunnan toimivaltaa palvelujen järjestämisessä. Kuntayhtymä voi osaltaan varautua kysynnän muutoksiin myös kerryttämällä ylijäämäeriä. Tämä voi korottaa palvelun hintaa, mikä taas voi heikentää kuntayhtymän kilpailukykyä ja vähentää palvelujen kysyntää. Kuntayhtymän ja jäsenkuntien mainitut ennakoivat toimenpiteet eivät välttämättä ole kaikissa tilanteessa riittäviä esimerkiksi syystä, että kysynnän muutokset voivat olla siinä määrin yllättäviä ja merkittäviä, ettei niihin varautuminen tavanomaisin

23 23(56) riskienhallintatoimenpitein ole taloudellisesti tai poliittisesti järkevää tai mahdollista. Tällaisten tilanteiden varalta on perusteltua ottaa perussopimukseen määräykset toiminnan alasajovaiheen aikana kertyneen olennaisen alijäämän kattamisvastuusta. Työryhmä esittääkin, että toiminnan alasajovaiheen aikana kertynyt alijäämä voidaan rahoittaa määrätyissä erityistilanteissa erillisellä maksuosuudella. Maksuosuus kohdennetaan kaikkiin tehtävän palveluja käyttäneisiin kuntiin ellei erikseen sovita, että tehtävän siirrossa on kyse sellaisesta liikkeenluovutuksesta, jossa vastaanottava kunta korvaa myös kertyneen alijäämän kuntayhtymälle. Jos kertyneen alijäämän korvaaminen suljetaan kuitenkin liikkeenluovutuksen ulkopuolelle, vastaavat alijäämän korvaamisesta kaikki määrättyinä vuosina tehtävän palveluja käyttäneet kunnat. Kertynyt alijäämä lasketaan tehtävän toiminnallisen tuloksen perusteella yhteen laskien neljältä lakkautusta tai siirtoa edeltäneeltä toimintavuodelta tai sen osalta, jos tehtävän palvelutuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken kalenterivuoden. Neljän vuoden laskentakausi on perusteltu vuosittaisvaihtelun tasaamiseksi sekä tilikauden tuloksen että palvelujen suoritemäärien osalta. Mahdollista on, että pidempään aikajaksoon sisältyy tuloksen osalta ylijäämäisiä vuosia. Jos niiden ylijäämiä ei käytettäisi kertyneen alijäämän kattamiseen, hyödyttäisivät ne vain kuntayhtymän muiden tehtävien palveluja käyttäviä kuntia. Toiminnallinen tulos lasketaan erotuksesta, joka saadaan vähentämällä tehtävän toimintatuotoista toimintakustannukset mukaan lukien tuotantovälineiden poistot. Jos näin laskettu toiminnallinen tulos muodostuu neljältä tehtävän lakkautusta tai siirtämistä edeltäneeltä vuodelta yhteen laskien olennaisesti alijäämäiseksi, selvitetään alijäämän muodostumisen syyt. Olennaisella alijäämällä tarkoitetaan kertynyttä alijäämää, jonka määrä on yli 10 % kyseisen tehtävän neljän viime vuoden toimintatuottojen yhteismäärästä. Kertyneestä alijäämästä katettaisiin erillisellä maksuosuudella vain osuus, joka on johtunut seuraavista tekijöistä: 1. tuotantovälineistä on tehty suunnitelmapoistot ylittäviä lisäpoistoja; 2. pakollisena varauksena on kirjattu luovutus-, purku- ja siirtokustannuksia; 3. pakollisena varauksena on kirjattu sopimusperusteisia vastaisia menoja, joista ei ole odotettavissa vastaavaa tuloa. Tällaisia vastaisia menoja voivat olla määräaikaiset vuokrasopimukset tiloista ja laitteista, joille kuntayhtymällä ei ole vastaavaa tuloa tuottavaa käyttöä taikka määräaikaisista lainsäädäntö- ja sopi-

24 24(56) musvelvoitteista kuten henkilöstön irtisanomissuojasta tai uudelleenkoulutuksesta aiheutuvat vastaiset menot. 4. palvelujen yksikköhinnat ovat olleet siirtymäkaudella alle normaalin yksikkökustannustason; Palvelua pidetään hinnoiteltuna alle normaalin kustannustason silloin, kun hinta ei kata normaalin suoritemäärän mukaista yksikkökustannusta. Normaalilla yksikkökustannuksella tarkoitetaan seuraavalla tavalla laskettua yksikkökustannusta: Normaali yksikkökustannus = Muuttuvat kustannukset/toteutunut suoritemäärä + Normaalit kiinteät kustannukset/normaali suoritemäärä. Muuttuvilla kustannuksilla tarkoitetaan suoritemäärästä riippuvia kustannuksia neljältä tehtävän lakkautusta tai siirtämistä edeltäneeltä vuodelta. Toteutuneella suoritemäärällä tarkoitetaan neljältä tehtävän lakkautusta tai siirtämistä edeltäneen vuoden suoritemäärää. Normaaleilla kiinteillä kustannuksilla tarkoitetaan kiinteitä kustannuksia pois lukien suunnitelmapoistot ylittävät lisäpoistot ja pakollisena varauksena kirjatut kiinteät kulut neljältä tehtävän lakkautusta tai siirtämistä edeltäneeltä vuodelta. Normaalilla suoritemäärällä tarkoitetaan palvelujen neljän ennen tehtävän alasajovaihetta edeltäneen vuoden suoritemäärää. Jäsenkunnat suorittavat erillisen maksuosuutensa kuntayhtymälle tasasuuruisina erinä tehtävän lakkauttamis- tai siirtämisvuonna ja kahtena sitä seuraavana vuonna. Jos alijäämää kerryttänyt lisäpoisto tai pakollinen varaus myöhemmin osoittautuu aiheettomaksi, otetaan niiden oikaisut huomioon viimeistään jäsenkunnan viimeistä maksuosuutta määrättäessä. Esimerkkilaskelma toiminnan alasajovaiheen aikana kertyneen alijäämän kattamisesta erillisellä maksuosuudella on liitteenä 6. Työryhmän esitys

25 25(56) Kuntayhtymän perussopimuksen 3 luvun 15.3 :ään lisätään seuraava määräys jäsenkunnan velvollisuudesta ilmoittaa kuntayhtymälle palvelujen käytön olennaista supistamista tai lakkauttamista koskevat suunnitelmansa: 15 Sopimusohjaus 3 mom Jäsenkunnan tulee saattaa kuntayhtymälle tiedoksi palvelujen käytön vähintään viidenneksen supistamista tai lakkauttamista koskevat suunnitelmansa viimeistään kahta vuotta ennen niiden suunniteltua toteuttamista Kuntayhtymän perussopimuksen 3 a luvun 16 d :ään otetaan seuraavat määräykset toiminnan alasajovaiheen aikana kertyneen olennaisen alijäämän tai sen osan kattamisesta erillisellä maksuosuudella. 16d Toiminnan alasajovaiheen aikana kertyneen alijäämän kattaminen erillisellä maksuosuudella Lakkautetun tai siirretyn tehtävän alasajovaiheessa kertynyt olennainen alijäämä katetaan siltä osin, kun se on aiheutunut jäljempänä kohdissa 1-4 mainituista tekijöistä, erillisellä maksuosuudella jäsenkunnilta, jotka lakkautustai siirtymävuotta edeltäneenä neljänä vuotena ovat käyttäneet tehtävän palveluja. Rahoitusvastuu jakaantuu mainittujen jäsenkuntien kesken niiden palvelujen keskimääräisen käytön osuutena tehtävän palvelutuotannon arvosta. Keskimääräinen käyttö lasketaan mainittujen vuosien käytön keskiarvona. Jäsenkunnan osuutta laskettaessa eri vuosien palvelujen käyttö arvostetaan lakkautus- tai siirtymävuotta edeltävän vuoden rahan arvossa. Kertyneen alijäämän määrä on olennainen, jos se on yli 10 % kyseisen tehtävän neljän viimeisen toimintavuoden toimintatuottojen yhteismäärästä. Erillisellä maksuosuudella katetaan kertyneestä alijäämästä vain osuus, joka on johtunut seuraavista tekijöistä:

26 26(56) 1. tuotantovälineistä on tehty suunnitelmapoistot ylittäviä lisäpoistoja; 2. pakollisena varauksena on kirjattu luovutus-, purku- ja siirtokustannuksia; 3. pakollisena varauksena on kirjattu sopimusperusteisia vastaisia menoja, joista ei ole odotettavissa vastaavaa tuloa. Tällaisia vastaisia menoja voivat olla määräaikaiset vuokrasopimukset tiloista ja laitteista, joille kuntayhtymällä ei ole vastaavaa tuloa tuottavaa käyttöä taikka määräaikaisista lainsäädäntö- ja sopimusvelvoitteista kuten henkilöstön irtisanomissuojasta tai uudelleenkoulutuksesta aiheutuvat vastaiset menot; 4. palvelujen yksikköhinnat ovat olleet siirtymäkaudella alle normaalin yksikkökustannustason. Normaalin yksikkökustannuksen laskennassa noudatetaan yhtymähallituksen hyväksymän sopimustyöryhmän muistion luvun 3.3. ohjeistusta. Jäsenkunnat suorittavat erillisen maksuosuutensa kuntayhtymälle tasasuuruisina erinä tehtävän lakkauttamis- tai siirtämisvuonna ja kahtena sitä seuraavana vuonna. Jos alijäämää kerryttänyt lisäpoisto tai pakollinen varaus osoittautuu myöhemmin aiheettomaksi, otetaan niiden oikaisut huomioon viimeistään jäsenkunnan viimeistä maksuosuutta määrättäessä. 3.4 Lammin laitoksen lopettamiseen liittyvät vastuut ja niiden kohdentuminen Laitoksen toiminnan alasajovaiheen aikana kertynyt alijäämä Lammin laitoksen toiminnan alasajon aikana vuosina toimintakulut ylittivät toimintatuotot yhteensä 1,2 milj. eurolla. Alijäämä muodostui pääosin laitoksen alasajosta johtuvasta toiminta-asteen merkittävästä alenemisesta seuraavasti: Vuosi Tilikauden Alasajovaiheen tulos aikana kertytnyt alijäämä