Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus

Transkriptio

1 Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä 1(8) Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Maalahti. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kaskisten kaupunki, Korsnäsin kunta, Kristiinankaupungin kaupunki, Maalahden kunta ja Närpiön kaupunki. Kuntayhtymä on kaksikielinen. Viranomaisten työkielet ovat ruotsi ja suomi. Kaikki pöytäkirjat kirjoitetaan ruotsiksi ja suomeksi. 3 Tehtävät ja toiminnan järjestäminen Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkunnilleen perusterveydenhuollon palvelut kansanterveyslain (66/72) mukaisesti. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on järjestää Korsnäsille, Kristiinankaupungille, Maalahdelle ja Närpiölle sosiaalihuollon palveluja sosiaalihuoltolain (710/82) mukaisesti. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää Kaskisille perusterveydenhuoltoon läheisesti liittyviä sosiaalihuollon palveluja. Kuntayhtymä ei järjestä lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä järjestää alueen asukkaiden palvelut sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) mukaisesti. Kuntayhtymä toimii tilaajana, mikä tarkoittaa sitä, että kuntayhtymä päättää palvelujen laajuudesta, laadusta ja tuotantotavasta yhteistoiminnassa jäsenkuntien kanssa. Kuntayhtymä voi järjestää toiminnan siten, että palvelut järjestetään omana tuotantona, jäsenkuntien toimesta tai kolmannelta osapuolelta hankittavana ostopalveluna. Kristiinankaupungissa, Maalahdessa ja Närpiössä on terveyskeskus sekä Kaskisissa ja Korsnäsissa terveysasema, jossa on lääkärinvastaanotto. Jäsenkunta voi määritellä omalta osaltaan sellaiset palvelut, jotka sisällöltään ja laadultaan ylittävät kuntayhtymän yleisen tason, jolloin jäsenkunta vastaa niistä aiheutuvista lisäkustannuksista.

2 Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä 2(8) Kuntayhtymä voi myös hoitaa 1. momentissa mainittujen tehtävien lisäksi muita jäsenkuntien sille siirtämiä tehtäviä. Jäsenkuntaa ei voi ilman omaa suostumustaan velvoittaa osallistumaan tässä momentissa mainittujen tehtävien hoitamiseen ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä voi omistaa ja hallita tiloja ja muuta kiinteätä omaisuutta. II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO 4 Jäsenten lukumäärä Yhtymävaltuustoon jäsenkunnat valitsevat jäseniä kuntien asukasmäärän suhteessa seuraavasti: Kunnan asukasmäärä Jäsenten lukumäärä (alkanut 1000) enintään Jokaiselle jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten lukumäärä määräytyy kunnanvaltuustojen valintaa edeltävän vuoden joulukuun viimeisen päivän asukasluvun mukaan. Jäsenkuntien yhtymävaltuustoon valitsemien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä määräytyy kunnanvaltuustojen valintaa edeltävän vuoden joulukuun viimeisen päivän asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä on yksi ääni jokaista alkavaa tuhatta asukasta kohti. Kunnan valitsemien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä jakautuu tasan läsnä olevien jäsenten kesken. 5 Toimikausi Yhtymävaltuuston jäsenet valitaan kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi.

3 Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä 3(8) 6 Kutsuaika Kutsu yhtymävaltuuston kokoukseen on toimitettava yhtymävaltuuston jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus sekä tiedoksi jäsenkuntien kunnanhallituksille vähintään 14 päivää ennen kokousta. 7 Päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 jäsenistä on läsnä ja edustaa vähintään puolta kuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. 8 Työjärjestys Valtuuston toiminnan muodot määrätään työjärjestyksessä. 9 Tehtävät Yhtymävaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta. Yhtymävaltuusto 1. päättää kuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, 2. päättää hallinnon järjestämisen perusteista, 3. päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyy talousarvion, 4. päättää kuntayhtymän palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista, 5. päättää kuntayhtymän liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, 6. päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta, 7. valitsee jäsenet kuntayhtymän toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä, 8. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista, 9. valitsee tilintarkastajat, 10. hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta, sekä 11. päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Kiinteän omaisuuden ostoa tai myyntiä koskevan yhtymävaltuuston päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään 3/4 yhtymävaltuuston yhteenlasketusta äänimäärästä. Yhtymävaltuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille kuntalain (365/95) 14 :n mukaisesti.

4 Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä 4(8) YHTYMÄHALLITUS 10 Kokoonpano ja toimikausi Kuntayhtymällä on yhtymähallitus, jossa on yksitoista (11) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymähallituksen jäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi jäsen ja yksi varajäsen yhtymähallituksessa. 11 Hallituksen toimivalta Yhtymähallituksen toimivallasta säädetään johtosäännössä. Lisäksi yhtymähallitus käyttää toimivaltaa sellaisissa asioissa, joiden päätäntävallasta ei ole suoranaisia määräyksiä laissa tai säännössä. 12 Edunvalvonta, edustus ja allekirjoitukset Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää. Kuntayhtymän solmimat sopimukset allekirjoitetaan johtosäännössä määrätyllä tavalla. KUNTAYHTYMÄN MUUT TOIMIELIMET 13 Tarkastuslautakunta Kuntayhtymällä on tarkastuslautakunta, jossa on viisi (5) jäsentä, yksi jäsen ja yksi varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan jäsenten keskuudesta. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla yhtymävaltuuston jäseniä. 14 Kuntayhtymän muut toimielimet Johtosäännössä säädetään kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden kokoonpanosta ja tehtävistä. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi jäsen ja yksi varajäsen kuntayhtymän muissa toimielimissä.

5 Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä 5(8) III TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 15 Peruspääoma Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa siirrolla oman pääoman muista eristä. Peruspääoman määrä on ,00 euroa kuntayhtymän aloittaessa toimintansa ja se jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi asukasmäärän suhteessa. Peruspääomasta ei makseta korkoa. Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymävaltuusto. 16 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu kuntayhtymän veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymä pitää rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja sijoituspääomarahastoista. Kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymän eläkemenoperusteinen vastuu jaetaan jäsenkuntien kesken peruspääomaosuuksien suhteessa, mikäli tästä ei erikseen sovita. 17 Talousarvio ja taloussuunnitelma Taloussuunnitelmaa sekä toiminnallisia tavoitteita valmisteltaessa jäsenkuntia kuullaan ja niille varataan tilaisuus tehdä viimeistään esityksiä kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Seuraavan kalenterivuoden talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille viimeistään ja hyväksytty talousarvio ja suunnitelma viimeistään Talousarvioon tehtävät muutokset on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. 18 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

6 Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä 6(8) 19 Hinnoittelu ja laskutus Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Välittömien ja hallinnon yleiskustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot. Johtosäännössä määrätään tarkemmin hintaperusteista, tuotannosta, laskutuksesta ja kirjanpidosta. Olennaisen ylijäämän tai alijäämän syntyminen ennakoidaan ja otetaan huomioon tilikauden suoritteiden hinnoissa siten, että yksikköhinnoittelua muutetaan vastaamaan todellisia kustannuksia. 20 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena ja muuna ulkoisena rahoituksena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättävät jäsenkunnat. Ehdot vahvistetaan tapauskohtaisesti. Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. 21 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto. 22 Viivästyskorko Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvollisia maksamaan korkolain mukaista viivästyskorkoa.

7 Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä 7(8) 23 Tilinpäätöksen käsittely Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä ja se luovutetaan tilintarkastajille ja tarkastuslautakunnalle viimeistään Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 24 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän johtosäännössä. 25 Kuntayhtymästä eroavan kunnan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai vähentää peruspääomaosuuttaan, suoritetaan jäsenkunnalle yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus kunnan peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä 5 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Korvauksesta ei makseta korkoa. Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä kuntalain (365/95) mukaisesti tai jäsenkuntien yhtäpitävillä päätöksillä. 26 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

8 Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä 8(8) 27 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus astuu voimaan ja sitä sovelletaan sekä perussopimukseen sisältyviin toimintoihin että viranomaistehtäviin alkaen. Siirtymäsäännös: Toimenpiteisiin tämän sopimuksen toimeenpanemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaan tuloa. Tämän sopimuksen toimeenpanosta mahdollisesti aiheutuvat kustannukset jaetaan jäsenkuntien kesken peruspääomaosuuksien suhteessa. 19 :n 3. momentin säännöksiä harkitaan uudelleen kahden ensimmäisen kalenterivuoden toiminnasta saatujen kokemusten perusteella.