PERUSSOPIMUS. Luonnos Luonnos

Transkriptio

1 Luonnos Luonnos

2 1 KUNTAYHTYMÄ Nimi ja kotipaikka Jäsenkunnat Tehtävät... 4 (4 Tehtävien toteuttaminen... 4) 4 Peruspääoma Jäsenkuntien osuudet YHTYMÄKOKOUS Edustajien valinta ja lukumäärä Äänivalta Ratkaisuvalta Varsinaiset kokoukset, koollekutsuminen Päätösvaltaisuus YHTYMÄN HALLITUS Jäsenten lukumäärä ja valinta Tehtävät ja ratkaisuvalta Kutsumisaika YHTYMÄN HALLINTO Yhtymän hallinto YHTYMÄN TALOUS JA RAHOITUS Talousarvio ja -suunnitelma Toiminnan rahoitus Investointien rahoitus Peruspääomalle maksettava korko Suunnitelmapoistot Rahastot Tilinpäätöksen allekirjoittamien ja hyväksyminen Tarkempien määräysten antaminen HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat (14)

3 7 YHTYMÄN EDUSTAMINEN JA NIMENKIRJOITUS Edustaminen Nimenkirjoitus YHTYMÄN PURKAMINEN Jäsenkunnan eroaminen ja yhtymän purkaminen PERUSSOPIMUKSEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Välimiesmenettely VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN Voimaantulo ja soveltaminen (14)

4 1 KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Mikkelin kaupunki. Kuntayhtymää kutsutaan tässä sopimuksessa yhtymäksi. Kuntayhtymän nimi on Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä ja sen kotipaikka on Mikkelin kaupunki. Kuntayhtymää kutsutaan tässä sopimuksessa yhtymäksi. 2 Jäsenkunnat Yhtymän jäsenkuntia ovat Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit. Yhtymän jäsenkuntia ovat Mikkelin kaupunki, Savonlinnan kaupunki, Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta. 3 Tehtävät Yhtymän tehtävänä on omistaa, ostaa, myydä, vuokrata, rakentaa ja kehittää kiinteistöjä, rakennuksia ja asunto- ja kiinteistöyhtiön osakkeita. Omistamiaan tiloja vuokrataan ensisijaisesti Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:lle ja Kaakkois- Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle sekä myös muille vuokralaisille. Lisäksi voidaan tuottaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja kiinteistöjen vuokraustoimintaa tukevia kiinteistö- ja muita palveluita. Yhtymä ylläpitää Mikkelin ammattikorkeakoulua, jonka tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yhtymän ylläpitämä Mikkelin ammattikorkeakoulu antaa ja kehittää aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Lisäksi yhtymä voi tuottaa ja myydä muita koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluja sekä niiden oheispalveluja. (4 Tehtävien toteuttaminen) Tehtävien toteuttamista varten yhtymä omistaa ja ylläpitää ammattikorkeakoulua ja toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä ja huoneistoja. Lisäksi yhtymä voi olla osallisena koulutusta tuottavissa ja perussopimuksen 3 :ssä määriteltyjä ammattikorkeakoulun tehtäviä tukevissa yhtiöissä ja muissa yhteisöissä. 4 Peruspääoma Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymäkokous. 4 (14)

5 5 Jäsenkuntien osuudet Jäsenkuntien osuudet yhtymän varoihin ja velkoihin määräytyvät peruspääomaosuuksien mukaisesti. Jäsenkuntien peruspääomaosuudet ovat : Mikkeli ,67 euroa ja Savonlinna ,61 euroa. Jäsenkuntien peruspääomaosuus määrätään seuraavien perusteiden mukaisesti: - jäsenkunnan luovuttaessa yhtymälle kiinteistöjä kiinteistön arvot vähennettynä mahdollisten kiinteistöön kohdistuvien yhtymälle siirtyneiden lainojen määrällä lasketaan jäsenkunnan peruspääomaosuuteen, vastaavasti kiinteistön siirtyessä jäsenkunnan omistukseen peruspääomaosuutta vähennetään vastaavasti - jäsenkunnan peruspääomaosuuteen lasketaan kunnan yhtymän investoinneista maksamat osuudet sekä kunnan yhtymälle suorittamat muut pääomasijoitukset Jäsenkuntien vastuu yhtymän veloista määräytyy 1. momentissa määrättyjen osuuksien mukaan. Yhtymän on pidettävä kuntakohtaista luetteloa, josta ilmenevät jäsenkuntien osuudet 1 momentin mukaisesti yhtymän varoihin ja velkoihin. Jäsenkuntien osuudet yhtymän varoihin määräytyvät peruspääomaosuuksien mukaisesti. Jäsenkuntien peruspääomaosuus määrätään seuraavien perusteiden mukaisesti: - jäsenkunnan luovuttaessa yhtymälle kiinteistöjä kiinteistön arvot vähennettynä mahdollisten kiinteistöön kohdistuvien yhtymälle siirtyneiden lainojen määrällä lasketaan jäsenkunnan peruspääomaosuuteen, vastaavasti kiinteistön siirtyessä jäsenkunnan omistukseen peruspääomaosuutta vähennetään vastaavasti - jäsenkunnan peruspääomaosuuteen lasketaan kunnan yhtymän investoinneista maksamat osuudet sekä kunnan yhtymälle suorittamat muut pääomasijoitukset Jäsenkuntien vastuu yhtymän veloista määräytyy 1. momentissa määrättyjen osuuksien mukaan. Yhtymän on pidettävä kuntakohtaista luetteloa, josta ilmenevät jäsenkuntien osuudet 1 momentin mukaisesti yhtymän varoihin. 2 YHTYMÄKOKOUS 6 Edustajien valinta ja lukumäärä Jäsenkunnat käyttävät yhtymässä päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon jäsenkuntien kaupunginhallitukset nimeävät kumpikin enintään 3 edustajaa. 5 (14)

6 Kaupungin äänimäärä jaetaan tasan kokouksessa läsnä olevien kaupungin edustajien kesken. 7 Äänivalta 8 Ratkaisuvalta Edustajien valinnasta tulee ilmoittaa kirjallisesti yhtymän hallitukselle viimeistään seitsemän (7) päivää ennen yhtymäkokousta. Ellei ilmoitusta ole tehty, on äänioikeutetun edustajan esitettävä kokouksessa kaupungin antama valtuutus kaupungin äänioikeuden käyttämisestä. Jäsenkunnat käyttävät yhtymässä päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon jäsenkuntien kunnanhallitukset nimeävät edustajia enintään seuraavasti: Mikkelin kaupunki 3 edustajaa, Savonlinnan kaupunki 3 edustajaa, Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta kumpikin kaksi edustajaa. Kunnan äänimäärä jaetaan tasan kokouksessa läsnä olevien kunnan edustajien kesken. Edustajien valinnasta tulee ilmoittaa kirjallisesti yhtymän hallitukselle viimeistään seitsemän (7) päivää ennen yhtymäkokousta. Ellei ilmoitusta ole tehty, on äänioikeutetun edustajan esitettävä kokouksessa kunnan antama valtuutus kunnan äänioikeuden käyttämisestä. Yhtymäkokouksen äänivalta 100 ääntä jakaantuu jäsenkuntien peruspääoman mukaisessa suhteessa. Äänimäärä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Yhtymäkokouksen äänivalta 100 ääntä jakaantuu siten, että jäsenkunnan äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy jäsenkuntien alueella toimivien ammattikorkeakoulun toimintayksiköiden ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrän suhteessa. Äänien jakautuminen lasketaan kokouksen ajankohtaa edeltävän kalenterivuoden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien opiskelijamäärien keskiarvon perusteella. Jokaisella jäsenkunnalla on yhtymäkokouksessa kuitenkin vähintään 5 ääntä. Yhtymäkokous ratkaisee asiat, joita yhtymäkokous ei kuntalain mukaan voi siirtää muiden ratkaistavaksi. Yhtymäkokous ratkaisee asiat, 1) joita yhtymäkokous (kunnanvaltuusto) ei kuntalain mukaan voi siirtää muiden ratkaistavaksi; ja 2) joista sen on tämän perussopimuksen mukaan päätettävä, 3) jäsenkunnan kunnanhallituksen tai kunnanjohtajan vaatimuksesta yhtymän hallituksen käsittelyyn tuleva kuntalain mukaan ratkaistava ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta keskeinen asia voidaan siirtää yhtymäkokouksen ratkaistavaksi. 9 Varsinaiset kokoukset, koollekutsuminen Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymän hallitus. Kevätkokous on pidettävä viimeistään kesäkuun 15. päivään mennessä ja syyskokous joulukuun 15. päivään 6 (14)

7 mennessä. Hallituksen niin päättäessä tai jäsenkunnan kaupunginhallituksen sitä vaatiessa pidetään hallituksen esittämien tai edellä tarkoitetussa vaatimuksessa mainittujen yhtymäkokouksen toimialaan kuuluvien asioiden tai yhtymän hallituksen käsittelystä yhtymäkokouksen ratkaistavaksi siirretyn asian käsittelyä varten ylimääräisiä yhtymäkokouksia. 10 Päätösvaltaisuus Ylimääräinen yhtymäkokous pidetään hallituksen niin päättäessä tai jäsenkunnan kaupunginhallituksen sitä vaatiessa hallituksen esittämien tai jäsenkunnan kaupunginhallituksen vaatimuksessa mainittujen yhtymäkokousten toimialaan kuuluvien asioiden tai yhtymän hallituksen käsittelystä yhtymäkokouksen ratkaistavaksi siirretyn asian käsittelyä varten. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta jäsenkuntien kaupunginhallituksille ja yhtymän hallitukselle sekä jäsenkuntien mahdollisesti ilmoittamille edustajille. Vähintään 1/5 yhtymäkokouksen äänimäärästä edustavat edustajat voivat siirtää ensimmäistä kertaa esillä olevan asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen tai vähintään seitsemän (7) päivän kuluttua pidettävään jatkokokoukseen. Kevätkokouksessa on vahvistettava yhtymän edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä, syyskokouksessa hyväksyttävä yhtymän seuraavan vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma sekä valittava yhtymän hallitus seuraavaksi kalenterivuodeksi. Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymän hallitus. Kevätkokous on pidettävä viimeistään kesäkuun 15. päivään mennessä ja syyskokous joulukuun 15. päivään mennessä. Hallituksen niin päättäessä tai jäsenkunnan kunnanhallituksen tai sen kunnanjohtajan sitä vaatiessa pidetään hallituksen esittämien tai edellä tarkoitetussa vaatimuksessa mainittujen yhtymäkokouksen toimialaan kuuluvien asioiden tai yhtymän hallituksen käsittelystä yhtymäkokouksen ratkaistavaksi siirretyn asian käsittelyä varten ylimääräisiä yhtymäkokouksia. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta jäsenkuntien kunnanhallituksille ja yhtymän hallitukselle sekä jäsenkuntien mahdollisesti ilmoittamille edustajille. Vähintään 1/5 yhtymäkokouksen äänimäärästä edustavat edustajat voivat siirtää ensimmäistä kertaa esillä olevan asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen tai vähintään seitsemän (7) päivän kuluttua pidettävään jatkokokoukseen. Kevätkokouksessa on vahvistettava yhtymän edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä., syyskokouksessa hyväksyttävä yhtymän taloussuunnitelma ja seuraavan vuoden talousarvio sekä valittava yhtymän hallitus seuraavaksi kalenterivuodeksi. Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun kokouksessa läsnäolevat edustajat edustavat vähintään puolta (½) yhtymäkokouksen äänimäärästä ja vähintään kahta yhtymän jäsenkuntaa. 7 (14)

8 3 YHTYMÄN HALLITUS 11 Jäsenten lukumäärä ja valinta Yhtymäkokous valitsee yhtymän hallitukseen kalenterivuodeksi kerrallaan seitsemän (7) jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen johon jäsenkuntien kaupunginhallitukset nimeävät edustajia seuraavasti: Mikkelin kaupunki 5 edustajaa ja Savonlinnan kaupunki 2 edustajaa. Yhtymäkokous valitsee hallituksen jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jäsenkuntien kaupunginjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Yhtymäkokous valitsee yhtymän hallitukseen kalenterivuodeksi kerrallaan jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Yhtymäkokous valitsee hallituksen jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksessa tulee olla kunkin jäsenkunnan edustus. Jäsenkuntien kunnanjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. 12 Tehtävät ja ratkaisuvalta Hallitus johtaa yhtymän hallintoa ja huolehtii tällöin yhtymän hallintotehtävistä siten kuin siitä erikseen säädetään tai perussopimuksessa tai muissa yhtymän säännöissä määrätään. Yhtymän hallitus ratkaisee kaikki ne yhtymän toimivaltaan kuuluvat asiat, joita edellä 8 :ssä ei ole määrätty yhtymäkokoukselle tai joita ei yhtymän hallintosäännössä ole siirretty muiden toimielinten ratkaistavaksi. Hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvia asioita yhtymän muiden elinten tai yhtymän viranhaltijan ratkaistavaksi ja antaa viranhaltijalle oikeuden ratkaistavakseen siirretyn asian siirtämisen edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Siirto-oikeus ei koske asioita, jotka on säädetty hallituksen itsensä ratkaistavaksi. Hallitus voi asiasta päättäessään antaa ratkaisuvallan siirtoa ja käyttöä koskevia rajoituksia. Hallituksen on pidettävä voimassaolevista ratkaisuvallan siirtoa koskevista ja muista edellä 3 momentissa tarkoitetuista päätöksistä luetteloa. Hallitus johtaa yhtymän hallintoa ja huolehtii tällöin yhtymän hallintotehtävistä siten kuin siitä erikseen säädetään tai perussopimuksessa tai muissa yhtymän säännöissä määrätään. Yhtymän hallitus ratkaisee kaikki ne yhtymän ja ammattikorkeakoulun toimialaan ja toimivaltaan kuuluvat asiat, joita edellä 9 :ssä ei ole määrätty yhtymäkokoukselle tai joita ei ammattikorkeakoululain 12 :n perusteella ole määrätty ammattikorkeakoulun hallituksen tehtäväksi tai joita yhtymän hallintosäännössä tai ammattikorkeakoulun johtosäännössä ole siirretty muiden toimielinten ratkaistavaksi. 8 (14)

9 Hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvia asioita ammattikorkeakoulun hallituksen, yhtymän muiden elinten, yhtymän viranhaltijan ja jäsenkunnan viranhaltijan ratkaistavaksi ja antaa ammattikorkeakoulun hallitukselle ja viranhaltijalle oikeuden ratkaistavakseen siirretyn asian siirtämisen edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Siirto-oikeus ei koske asioita, jotka on säädetty yhtymän hallituksen tai ammattikorkeakoulun hallituksen itsensä ratkaistavaksi. Hallitus voi asiasta päättäessään antaa ratkaisuvallan siirtoa ja käyttöä koskevia rajoituksia. 13 Kutsumisaika Hallituksen on pidettävä voimassaolevista ratkaisuvallan siirtoa koskevista ja muista edellä 3 momentissa tarkoitetuista päätöksistä luetteloa. Kokouskutsu yhtymän hallituksen kokoukseen on lähetettävä vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta, jollei hallitus erikseen toisin päätä. Kokouskutsu lähetetään hallituksen jäsenille, varajäsenille, jäsenkuntien kaupunginjohtajille sekä tiedoksi jäsenkunnille. Kokouskutsu yhtymän hallituksen kokoukseen on lähetettävä vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta, jollei hallitus erikseen toisin päätä. Kokouskutsu lähetetään hallituksen jäsenille, varajäsenille, jäsenkuntien kunnanjohtajille sekä tiedoksi jäsenkunnille. 15 Ammattikorkeakoulun hallitus Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat rehtori ja ammattikorkeakoululain 11 :n perusteella asetettava ammattikorkeakoulun hallitus. Ammattikorkeakoulun hallituksen johtosäännössä määrätään tarkemmin hallituksen kokoonpanosta ja tehtävistä. 4 YHTYMÄN HALLINTO 14 Yhtymän hallinto Yhtymän hallinto järjestetään yhtymäkokouksen hyväksymän hallintosäännön pohjalta. Yhtymän ja sen ylläpitämän ammattikorkeakoulun hallinto järjestetään yhtymäkokouksen hyväksymän hallintosäännön ja ammattikorkeakoulun johtosäännön pohjalta. 5 YHTYMÄN TALOUS JA RAHOITUS 15 Talousarvio ja -suunnitelma Yhtymällä on oltava talousarvio ja taloussuunnitelma. Talousarviota ja -suunnitelmaa valmisteltaessa on jäsenkunnille varattava tilaisuus esitysten tekemiseen yhtymän toiminnan kehittämisestä. Yhtymäkokoukselle annettavaan ehdotukseen on liitettävä selvitys tehdyistä esityksistä ja niiden huomioonottamisesta. 9 (14)

10 Talousarvio ja -suunnitelma on lähetettävä tiedoksi jäsenkunnille kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä. Yhtymällä on oltava talousarvio ja taloussuunnitelma. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja muuhun toimintaan, koulutuksen osalta toiminnan sijaintikunnittain ja investointien osalta hankkeittain. Talousarviota ja -suunnitelmaa valmisteltaessa on jäsenkunnille varattava tilaisuus esitysten tekemiseen yhtymän toiminnan kehittämisestä. Yhtymäkokoukselle annettavaan ehdotukseen on liitettävä selvitys tehdyistä esityksistä ja niiden huomioonottamisesta. kuukau- Talousarvio ja -suunnitelma on lähetettävä tiedoksi jäsenkunnille den kuluessa sen hyväksymisestä. 16 Toiminnan rahoitus Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot on sopeutettava yhtymän omien tulojen tasolle. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja yhtymän omien tulojen tasolle. Muun tulorahoituksen hinnoitteluperiaatteista päättää yhtymäkokous talousarviokäsittelyn yhteydessä. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan. 17 Investointien rahoitus Yhtymäkokous päättää talousarvion käsittelyn yhteydessä tai erillispäätöksillä yhtymän investoinneista. Mikäli jäsenkunnat osallistuvat yhtymässä investointimenojen rahoittamiseen, investoinneista ja jäsenkuntien maksuosuuksista sovitaan erikseen jäsenkuntien ja yhtymän kesken. Investointien rahoittamiseksi suoritetut maksut kirjataan peruspääoman lisäykseksi. Yhtymäkokous päättää talousarvion käsittelyn yhteydessä tai erillispäätöksillä yhtymän investoinneista. Mikäli jäsenkunnat osallistuvat yhtymän toimintaa palvelevien investointimenojen rahoittamiseen investoinneista ja jäsenkuntien maksuosuuksista sovitaan erikseen jäsenkuntien ja yhtymän kesken. 18 Peruspääomalle maksettava korko Yhtymä voi suorittaa jäsenkuntien peruspääomaosuuksille yhtymäkokouksen talousarvion yhteydessä päättämän koron, joka voi olla myös 0 %. Korko maksetaan jäsenkunnille talousarviovuoden marraskuun loppuun mennessä. 10 (14)

11 19 Suunnitelmapoistot 20 Rahastot Suunnitelmapoistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous. Yhtymäkokouksen hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta hallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous. Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättävät jäsenkunnat. Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous. 21 Tilinpäätöksen allekirjoittamien ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. Tilinpäätöksen on oltava vuosittain valmiina maaliskuun 15. päivään mennessä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymän hallituksen jäsenet, rehtori ja talousasioista vastaava yhtymähallituksen esittelijä. Tilinpäätöksen on oltava vuosittain valmiina maaliskuun 15. päivään mennessä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 22 Tarkempien määräysten antaminen Yhtymän taloudesta määrätään tarkemmin yhtymän hallintosäännössä. 6 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN 23 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat Yhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka yhtymäkokous asettaa jäsenkuntien kaupunginvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä yksi jäsen. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakuntaan jäsenkuntien kaupunginhallitukset nimeävät edustajia seuraavasti: Mikkelin kaupunki 2 edustajaa ja Savonlinnan kaupunki 1 edustaja. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien toimivallasta ja tehtävistä määrätään lakien ja asetusten lisäksi tarkemmin yhtymän hallintosäännössä. Yhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka yhtymäkokous asettaa jäsenkuntien kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten. 11 (14)

12 Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä neljä jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnassa on kaikkien kuntayhtymän jäsenkuntien edustus. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien toimivallasta ja tehtävistä määrätään lakien ja asetusten lisäksi tarkemmin yhtymän hallintosäännössä. 7 YHTYMÄN EDUSTAMINEN JA NIMENKIRJOITUS 24 Edustaminen 25 Nimenkirjoitus Yhtymän hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset. Hallitus voi siirtää edellä tarkoitettuja tehtäviä ja valtuuksia alaisilleen viranhaltijoille. Yhtymän hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset. Hallitus voi siirtää edellä tarkoitettuja tehtäviä ja valtuuksia ammattikorkeakoulun hallitukselle ja alaisilleen viranhaltijoille. Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset ja kirjelmät allekirjoitetaan yhtymän hallintosäännössä määrätyllä tavalla. 8 YHTYMÄN PURKAMINEN 26 Jäsenkunnan eroaminen ja yhtymän purkaminen Mikäli jäsenkunta lakkaa siirtyvät tästä sopimuksesta aiheutuvat oikeudet ja velvoitteet sille kunnalle, johon pääosa entisen jäsenkunnan alueesta yhdistetään. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai haluaa vähentää jäsenkuntaosuuttaan, suoritetaan jäsenkunnalle sen jäsenkuntaosuutta vastaava osuus yhtymän nettovarallisuudesta. Eroava jäsenkunta on kuitenkin vastuussa eroamisen voimaantulohetkellä voimassa olevista veloista ja vastuista, mikäli nettovarallisuus on negatiivinen. Eroavan jäsenkunnan jäsenyys päättyy eroamispäätöstä seuraavan kalenterivuoden lopussa, elleivät jäsenkunnat toisin sovi. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Yhtymäkokous voi päättää, että korvaus suoritetaan muuna kuin rahana, jolloin eroava jäsenkunta on velvollinen ottamaan vastaan sille luovutettavan kuntayhtymän omaisuuden siihen liittyvine vastuineen ja velvoitteineen. Mikäli jäsenkuntia jäsenkunnan erotessa on jäljellä vähemmän kuin kaksi, kuntayhtymä kuitenkin purkautuu, jolloin edellä lausutun sijasta sovelletaan alla olevia säännöksiä. 12 (14)

13 Yhtymän purkamisesta ja loppuselvityksestä päätetään jäsenkuntien yhtäpitävillä päätöksillä. Yhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä. Loppuselvityksessä yhtymän varat arvostetaan todennäköiseen luovutushintaansa ja velat nimellisarvoonsa. Yhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden osuuksien suhteessa. Milloin kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Yhtymän purkamisesta ja loppuselvityksestä päätetään jäsenkuntien yhtäpitävillä päätöksillä. Yhtymän purkautuessa yhtymäkokous päättää loppuselvityksestä, josta hallitus huolehtii. Yhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden osuuksien suhteessa. Milloin kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 9 PERUSSOPIMUKSEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 27 Välimiesmenettely Tästä perussopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä säädetyssä järjestyksessä. 10 VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN 28 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan välittömästi sen jälkeen kun yhtymän jäsenkuntien valtuustot ovat sen hyväksyneet, kuitenkin aikaisintaan Tämä perussopimus tulee voimaan välittömästi sen jälkeen kun yhtymän jäsenkuntien valtuustot ovat sen hyväksyneet ja ammattikorkeakoulun toiminnassa perussopimusta sovelletaan lukien. Mikkelin kaupunginvaltuusto Savonlinnan kaupunginvaltuusto 13 (14)

14