YHDISTYMISSUUNNITELMA PÄÄJÄRVEN KUNTAYHTYMÄN JA UUDENMAAN ERITYISPALVE- LUT -KUNTAYHTYMÄN YHDISTÄMISEKSI

Transkriptio

1 YHDISTYMISSUUNNITELMA PÄÄJÄRVEN KUNTAYHTYMÄN JA UUDENMAAN ERITYISPALVE- LUT -KUNTAYHTYMÄN YHDISTÄMISEKSI Yhdistymiseen osallistuvat kuntayhtymät Pääjärven kuntayhtymä, tässä suunnitelmassa myös Pky Y-tunnus: Kotipaikka: Lammi Osoite: Peltotie 1, Lammi Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä, tässä suunnitelmassa myös UEP ja Vastaanottava kuntayhtymä Y-tunnus: Kotipaikka: Mäntsälä Osoite: Einontie 1, Mäntsälä Tässä suunnitelmassa Pky ja UEP yhdessä "Yhdistyvät kuntayhtymät" Pkyllä on tytäryhtiö: Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy Y-tunnus: Kotipaikka: Lammi Osoite: Peltotie 1, Lammi UEP:llä on tytäryhtiö: Uudenmaan Vammaispalvelut Oy Y-tunnus: Kotipaikka: Mäntsälä Osoite: Kumitehtaankatu 5, Kerava Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy:n osakkeet siirtyvät yhdistymisen seurauksena vastaanottavan kuntayhtymän omistukseen. 2 Kuntayhtymien yhdistymisen tausta Paras-puitelain voimaantulon johdosta HUS-jäsenkuntien alueella käsiteltiin erityishuollon järjestämistä HUS:n ja UEP:n jäsenkuntien neuvottelussa , jonka jälkeen HUS asetti työryhmän selvittämään erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten palvelujen organisointia. Työryhmä kuuli asiantuntijoina hallitusneuvos Eija Koivurantaa sosiaali- ja terveysministeriöstä, perusturvajohtaja Juha Metsoa Espoon kaupungista, apulaiskaupunginjohtaja Jukka Salmista Vantaan kaupungista, sairaanhoitopiirin johtaja Jarmo Väänästä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä, va. kuntayhtymän johtaja Veli Penttilää Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä ja sairaanhoitopiirin johtaja Kari Hassista Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä. Työryhmän raportti valmistui ja työryhmä suositteli, että UEP jatkaa toimintaansa puitelain 6 :n mahdollistamana vapaaehtoisena perinteisenä kuntayhtymänä tai liikelaitoskuntayhtymänä, joihin kumpaankin vaihtoehtoon sisältyy mahdollisuus fuusioon Pääjärven erityishuollon kuntayhtymän kanssa.

2 3 Yhdistämisprosessi Pky ja UEP lähettivät jäsenkunnilleen elokuussa 2007 lausuntopyynnön koskien erityishuollon järjestämistä sekä Pkyn ja UEP:n yhdistymistä, johon jäsenkunnat vastasivat mennessä. Lausuntojen perusteella todettiin, että valtaosa jäsenkunnista kannattaa erityishuollon järjestämistä sairaanhoitopiiristä erillisessä kuntayhtymässä sekä Pkyn ja UEP:n yhdistämistä. Jäsenkuntien lausuntoja käsiteltiin Pkyn ja UEP:n jäsenkuntien neuvottelussa Neuvottelussa perustettiin yhdistyvien kuntayhtymien perussopimuksen valmistelua ohjaava työryhmä, jossa oli 6 edustajaa Pkyn alueelta ja 7 edustajaa UEP:n alueelta: Christer Björkstrand (Itä-Uusimaa), Nina Hiltunen (Kuuma-kunnat), Päivi Hiltunen (Hollola/ Läntinen perusturvapiiri), Risto Kajaste (Lahti), Merja Korhonen (Hämeenlinnan seutu), Satu Koskela (Hyvinkää), Leena Leppänen (Forssan seutu), Marja-Liisa Lindfors (Riihimäen seutu), Matti Lyytikäinen (Vantaa), Eila Mustonen (Espoo), Päivi Nykänen (Heinola), Eero Soinio (Perusturvakuntayhtymä Karviaisen alue) ja Harry Yltävä (Länsi-Uusimaa). Sihteereinä työryhmässä ovat olleet Markku Niemelä (UEP, kuntayhtymän johtaja), Seppo Åstedt (Pky, kuntayhtymän johtaja) ja Leena Pöyhönen (UEP, talousjohtaja). Pkyn yhdistymisellä UEP:hen tarkoitetaan järjestelyä, jossa Pkyn varat, velat ja sitoumukset sekä muut oikeudet ja velvoitteet siirtyvät UEP:lle ja Pkyn jäsenkunnat saavat vastikkeena UEP:n jäsenkuntaosuuksia tässä yhdistymissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Yhdistymissuunnitelma ja perussopimus, Suomen Kuntaliiton lausunto yhdistymissuunnitelmasta ja perussopimuksesta sekä peruspääomaosuuksien laskennan perusteet ja kuntayhtymien tilinpäätökset vuodelta 2007 lähetetään kuntayhtymien jäsenkunnille mennessä. Jäsenkuntien valtuustokäsittely ja päätökset kuntayhtymien yhdistämisestä tehdään jäsenkuntien kunnanvaltuustoissa mennessä. Hyväksymällä tämän yhdistämissuunnitelman yhdessä perussopimuksen kanssa kunnat sitoutuvat siinä sanottuihin menettelyihin yhdistämisen toteuttamiseksi ja hyväksyvät, että vuoden 2008 tilinpäätökset käsitellään vastaanottavan kuntayhtymän yhtymäkokouksessa, jolloin käsittelyyn osallistuvat Pkyn ja UEP:n osalta niiden vuoden 2008 jäsenkunnat tai näiden kuntien toimintaa jatkavat kunnat. Kuntayhtymien yhdistämistä valmistelemaan perustettiin vuoden 2007 alussa Pkyn ja UEP:n yhteinen sisäinen projekti, jonka ohjausryhmään ovat kuuluneet kuntayhtymien hallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, Pkyn yhtymäkokouksen puheenjohtaja ja kuntayhtymien johtajat, sihteerinä on ollut yhdistymisprojektin projektipäällikkö. Pkyn ja UEP:n hallitukset ovat keväällä 2008 hyväksyneet tulevan kuntayhtymän johtamisorganisaation ja sen jatkovalmisteluaikataulun. Samalla hallitukset valitsivat vastuualueiden johtajat johtamaan suunnittelutyötä. 4 Kuntayhtymien yhdistymisen tavoitteet Kuntayhtymien yhdistämisen tuloksena muodostuu vammaisalan, erityisesti kehitysvamma-alan palveluihin erikoistunut kuntayhtymä. Sen tavoitteena on turvata käyttäjäasiakkailleen ja kunta-asiakkailleen laadukkaat palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Kuntayhtymien yhdistäminen pyritään toteuttamaan siten, että - toimintaa jatkavalle kuntayhtymälle ja jäsenkunnille turvataan mahdollisuus kuntayhtymän toiminnan jatkamiseen hyvässä yhteistyössä - toiminta jatkuu keskeytymättä muutosprosessin aikana

3 5 Yhdistymistä koskevat tiedot - jäsenkunnille ei aiheudu taloudellisia seuraamuksia (esimerkiksi eläkevastuiden siirtyminen kuntayhtymistä) - kuntayhtymille ei aiheudu välittömiä rahamääräisiä seuraamuksia (esimerkiksi jäsenosuuksien lunastaminen, ellei joku jäsenkunnista eroa kuntayhtymästä) - hallinnolliset muutokset voidaan tehdä mahdollisimman taloudellisesti ja järkevästi. 5.1 Ehdotus vastaanottavan kuntayhtymän perussopimuksen muutoksesta Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän perussopimus muutetaan yhdistymisen johdosta vastaamaan uutta tilannetta. 5.2 Peruspääoman jäsenkuntaosuuksien laskennan perusteet Peruspääoma on jäsenkuntien pysyväisluonteinen pääomasijoitus kuntayhtymään. Peruspääoma on jäsenkuntien oman pääomanehtoinen sijoitus, josta kuntayhtymä suorittaa perussopimuksessa sovitun korvauksen. Molempien kuntayhtymien nykyiset perussopimukset on laadittu Kuntaliiton yleiskirjeen (20/80/1999) mukaisesti siten, että eroavalle jäsenkunnalle suoritetaan peruspääoman jäsenosuus tai osa siitä. Kuntaliitto on sittemmin katsonut, että yleiskirjeen mukainen menettely voi joissakin tilanteissa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Peruspääoman jäsenosuus voi olennaisesti poiketa siitä osuudesta, mikä jäsenkunnalla on varojen ja velkojen erotuksesta eli kuntayhtymän nettovarallisuudesta. Näin ollen Kuntaliitto on myöhemmissä ohjeissaan todennut, että tasapuolisempaan lopputulokseen päästään, kun jäsenosuudet määritellään osuutena kuntayhtymän nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä kuntayhtymien varoista velat ja pakolliset varaukset. Vastaanottavan kuntayhtymän peruspääoman jäsenkuntaosuudet lasketaan Pkyn ja UEP:n nettovarallisuuslaskelmien perusteella. Kummankin kuntayhtymän nettovarallisuus lasketaan arvostamalla omaisuus käypään arvoon ja vähentämällä varoista vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden sekä osakkeiden ja osuuksien arvo tarkistetaan nykyarvoon tai todennäköiseen luovutusarvoon, jos mainitut arvot poikkeavat olennaisesti kirjanpitoarvosta. Nykyarvolla tarkoitetaan hyödykkeen jälleenhankinta-arvoa vähennettynä ikäalennuksilla ja sitä sovelletaan poistonalaisten hyödykkeiden arvostuksessa. Todennäköistä luovutusarvoa sovelletaan eipoistonalaiseen omaisuuteen kuten maa- ja vesialueisiin ja pysyvien vastaavien osakkeisiin ja osuuksiin. Muut varat ja velat arvostetaan nimellisarvoon eli käytännössä kirjanpitoarvoon. Nettovarallisuuden arvo voi olla myös negatiivinen, jos velat ja vastuut ovat varoja suuremmat. Tase-erien uudelleenarvostuksen tarkoituksena on, että jäsenkuntien suhteellinen osuus vastaanottavan kuntayhtymän peruspääomasta vastaa niiden osuutta vastaanottavaan kuntayhtymään perustamisvaiheessa siirtyneestä, käyvän arvon mukaisesta nettovarallisuudesta. 5.3 Uuden kuntayhtymän avaava tase Vastaanottavan kuntayhtymän avaava tase muodostetaan yhdistämällä Pkyn ja UEP:n taseiden tase-erät rivi riviltä lukuun ottamatta oman pääoman eriä. Keskinäiset saamiset ja velat eliminoidaan. Taseen yhdistely tehdään kirjanpitoarvoilla. 5.4 Peruspääoma ja sen jakaminen jäsenkuntaosuuksiin Vastaanottavan kuntayhtymän peruspääoma muodostetaan kirjanpitoarvon mukaisesta nettovarallisuudesta, joka saadaan vähentämällä avaavan taseen vastaavien määrästä vieras pääoma ja pakolliset varaukset. Avaavassa taseessa oma pääoma muodostuu ainoastaan peruspääomasta.

4 6 Siirtymäsäännökset Jäsenkuntaosuudet vastaanottavan kuntayhtymän peruspääomasta määräytyvät samassa suhteessa kuin jäsenkuntien osuudet Pkyn ja UEP:n mainitulla tavalla tarkistetusta yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. Peruspääoman jäsenkuntaosuuksien laskennan perusteet on valmisteltu yhteistyössä Suomen Kuntaliiton ja PricewaterhouseCoopersin asiantuntijoiden kanssa. 1. Taloussuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2009 valmistellaan ja hyväksytään seuraavasti: 1. UEP huolehtii yhteistyössä Pkyn kanssa taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelusta. 2. UEP:n yhtymäkokous päättää siitä voimassa olevan perussopimuksensa mukaisesti, jota ennen Pkyn yhtymäkokous käsittelee taloussuunnitelman ja talousarvion ja antaa siitä lausuntonsa. 3. Vastaanottavan kuntayhtymän ensimmäinen yhtymäkokous kutsutaan koolle tammikuussa 2009, joka päättää kuntayhtymän taloussuunnitelmasta ja talousarviosta vuodelle Pkyn varat, velat ja sitoumukset sekä muut oikeudet ja velvoitteet ml. henkilöstö siirtyvät vastaanottavalle kuntayhtymälle. 3. Vastaanottavan kuntayhtymän peruspääoman jäsenkuntien osuuksien laskeminen on kuvattu edellä kohdassa 5.2 Peruspääoman jäsenkuntaosuuksien laskennan perusteet. 4. Vastaanottavan kuntayhtymän avaavan taseen muodostaminen on kuvattu edellä kohdassa 5.3 Vastaanottavan kuntayhtymän avaava tase. 5. Pkyn ja UEP:n vuoden 2008 tilinpäätökset laatii ja allekirjoittaa vastaanottava kuntayhtymä. 6. Pkyn ja UEP:n vuoden 2008 tilintarkastajat hoitavat vuoden 2008 tilintarkastuksen ja laativat tilintarkastuskertomuksen. 7. Vastaanottavan kuntayhtymän yhtymäkokous päättää vuoden 2008 tarkastuslautakuntien toiminnan jatkumisesta vuonna 2009 ja valitsee toimintansa vuonna 2009 aloittavan uuden tarkastuslautakunnan. 8. Pkyn ja UEP:n tarkastuslautakunnat suorittavat arviointityönsä loppuun vuonna 2009, valmistelevat arviointikertomukset ja ehdotukset tilintarkastuskertomusten hyväksymisestä sekä valmistelevat vastuuvapauden myöntämisen vuodelle Vuoden 2008 tilinpäätökset käsitellään vastaanottavan kuntayhtymän yhtymäkokouksessa, jolloin käsittelyyn osallistuvat Pkyn ja UEP:n osalta niiden vuoden 2008 jäsenkunnat tai näiden kuntien toimintaa jatkavat kunnat. 10. Pkyn henkilöstöön noudatetaan liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä ja henkilöstö siirtyy vastaanottavan kuntayhtymän palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin.

5 6 Vastaanottavan kuntayhtymän hallitus ja tarkastuslautakunta Yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenten valinnan alueellisessa jakaumassa ehdotetaan käytettäväksi perusteena jäsenkuntien palvelujen käytön ja peruspääomaosuuksien suhteellista osuutta. 7 Kuntayhtymä ja liikelaitoskuntayhtymä 8 Muut ehdot Vastaanottavaa kuntayhtymää perustettaessa jäsenkuntien mielipiteet jakautuvat tasaisesti päätettäessä, tuleeko vastaanottavasta kuntayhtymästä varsinainen kuntayhtymä vai liikelaitoskuntayhtymä. Tämän vuoksi vuoden 2011 syysyhtymäkokous päättää, onko tarpeen selvittää jäsenkuntien kanssa vastaanottavan kuntayhtymän muuttaminen liikelaitoskuntayhtymäksi. Yhdistyvät kuntayhtymät sitoutuvat toimimaan tämän yhdistymissuunnitelman tavoitteiden ja tarkoituksen mukaisesti sekä ottamaan sen kaikessa päätöksenteossaan asianmukaisesti huomioon. Yhdistyvät kuntayhtymät eivät ryhdy epätavallisiin tai laajakantoisiin toimenpiteisiin ennen yhdistymisen voimaantuloa. Kuntayhtymät sopivat tarvittaessa erillisin sopimuksin esimerkiksi henkilöstöön ja verotukseen liittyvistä asioista. Jos tämän yhdistymissuunnitelman mukaista yhdistymistä ei toteuteta, vastaavat molemmat osapuolet asian valmistelusta aiheutuneista kuluistaan edellyttäen kuitenkin, että toinen osapuoli ei ole syyllistynyt sopimusrikkomukseen. 9 Perussopimuksen valmistelua ohjaavan työryhmän esitys Perussopimuksen valmistelua ohjannut työryhmä esittää kunnille Pääjärven kuntayhtymän yhdistämistä Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymään tässä yhdistymissuunnitelmassa sovituin ehdoin ja siirtymäsäännöksin sekä yhdistymissuunnitelman ja perussopimuksen hyväksymistä. Yhdistymissuunnitelman liitteet Liite 1: Peruspääomaosuuksien laskennan perusteet ja vuoden 2007 tilinpäätösten perusteella kirjanpitoarvoin laskettu esimerkki vastaanottavan kuntayhtymän avaavaksi taseeksi (lopullinen tehdään vuoden 2008 tilinpäätösten perusteella ja käyvin arvoin) Liite 2: Jäljennökset kuntayhtymien tilinpäätöksistä 2007