SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp. Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Seurantaryhmä 4.11.

Transkriptio

1 SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Seurantaryhmä

2 Sote-uudistuksen keskeinen aikataulu ja sisältö talouden kannalta Voimaanpanolaki (HE-luonnos) 1 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (järjestämislaki) tulee voimaan xx.xx Sosiaali- ja terveysalueiden järjestämisvastuu ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien tuottamisvastuu alkaa Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perussopimuksesta on päätettävä viimeistään Kuntayhtymän on aloitettava toimintansa viimeistään

3 Sote-uudistuksen keskeinen aikataulu ja sisältö talouden kannalta Voimaanpanolakiluonnos (HE-luonnos) 6 Kunnan ja kuntayhtymän on ilmoitettava sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymälle viimeistään halukkuutensa toimia tuottamisvastuussa olevana kuntana tai kuntayhtymänä. Tuottamisvastuussa oleva kuntayhtymä on perustettava siten, että se voi ottaa vastaan tuottamisvastuun Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, hallinnossa ja muissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevat henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen. 3

4 Sote-uudistuksen keskeinen aikataulu ja sisältö talouden kannalta Voimaanpanolakiluonnos (HE-luonnos) 9 Jos erityishuoltopiirin, sairaanhoitopiirin tai muun sosiaali- tai terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat eivät toisin sovi, kuntayhtymän kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien laitteiden, koneiden ja kalusteiden omistus ja hallinnointi jää kuntayhtymän tehtäväksi. Kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat ja muu omaisuus jäävät kuntien omistukseen, jos kunnat eivät sovi toisin. 4

5 Käytännön kysymyksiä Aikataulu on kunnianhimoinen. Voiko se toteutua? Jos tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän on tarkoitus aloittaa toimintansa , sen pitänee olla organisoitu ja resursoitu huomattavasti aikaisemmin (useampi rinnakkainen organisaatio valmisteluaikana, vrt. kuntaliitokset ja/tai kuntien yhdistymiset)? Henkilöstö siirtynee vasta ? Jäävätkö toimitilat ja muu omaisuus nykyisille omistajille vai siirtyvätkö ne tuottamisvastuussa olevalle kuntayhtymälle vai jollekin kolmannelle osapuolelle (kiinteistöosakeyhtiö)? 5

6 Vaihtoehtoisia malleja / kiinteistöt Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Kiinteistöt nykyisten omistajien omistuksessa (kunnilla ja (shp)kuntayhtymällä), SOTE-tuottajakuntayhtymä vuokraa tiloja käyttöönsä. Perustetaan maakunnallinen (tai valtakunnallinen?) tila toimija, jonka omistuksessa SOTEkiinteistöt. * SOTE-tuottajakuntayhtymä vuokraa tältä tiloja käyttöönsä? Toimijan muoto - Kuntayhtymä? Oy? SOTE-Kiinteistöt * maakunnallisen SOTE-tuottajakuntayhtymän omistuksessa. - Mahdollisesti esim. liikelaitos kuntayhtymän sisälle tilojen kokonaisuutta hallinnoimaan? - Lisäksi voidaan vuokrata tiloja ulkopuolisilta, esim. kunnilta Vaihtoehto 4? Edellisten yhdistelmä tai joku muu * Kiinteistöt tässä = SOTE-kiinteistöt, SOTE-palvelutuotannon käytössä olevat kiinteistöt

7 Case KSShp 26 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 7

8 Case KSShp Tilinpäätös Taseen loppusumma 200,2 M Vieras pääoma 161,5 M Nettovarallisuus (varat velat) 38,6 M Peruspääoma 48,0 M (+ muut omat rahastot 0,4 M ) Alijäämä 9,7 M Onko kuntayhtymän purkautuessa pysyvät vastaavat (aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä sijoitukset, yhteensä 121,0 M ) uudelleen arvostettava (=käyvät hinnat?) Oletus on, että vaihtuvat vastaavat ovat ns. kuranttia. 8

9 Case KSShp Kuntayhtymän purkautuminen sekä omaisuuden ja velkojen/vastuiden siirtyminen/siirtäminen tuottamisvastuussa olevalle kuntayhtymälle Peruskysymys: Siirretäänkö riskit eteenpäin uudelle kuntayhtymälle vai putsataanko pöytä (kirjanpito-arvot vs. käyvät arvot)? Kirjanpitoarvoilla (TP 2013) jäsenkunnille tulee yhteensä vajaan 10 miljoonan euron tappiot (kuntayhtymän alijäämä) peruspääoman alaskirjaamisen yhteydessä (peruspääoma nettovarallisuus). 9

10 Case KSShp Kuntayhtymän purkautuminen sekä omaisuuden ja velkojen/vastuiden siirtyminen/siirtäminen tuottamisvastuussa olevalle kuntayhtymälle Käyvillä arvoilla jäsenkuntien tappiot muodostunevat huomattavasti suuremmiksi. Pahimmillaan kunnat voivat osittain joutua kuntayhtymän lainojen maksumiehiksi, mikäli käypien arvojen perusteella uudelle kuntayhtymälle ei siirry sairaanhoitopiirin kaikki lainat (rajana pysyvien vastaavien käypä arvo noin 82,3 M - kirjanpitoarvosta pois noin 32 %, jolloin kuntayhtymän nettovarallisuus on nolla ja jäsenkunnat kirjaavat peruspääosuutensa kokonaan kuluksi). 10

11 Case KSShp: kirjanpitoarvot Tase Vastaavaa Vastattavaa A Pysyvät vastaavat ,65 I Aineettomat hyödykkeet ,84 II Aineelliset hyödykkeet ,82 1. Maa-alueet 60 % ,55 2. Rakennukset ,39 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet ,35 4. Koneet ja kalusto ,00 5. Muut aineelliset hyödykkeet ,85 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,68 III Sijoitukset ,99 B Toimeksiantojen varat 5 409,24 C Vaihtuvat vastaavat ,42 I Vaihto-omaisuus ,31 II Saamiset ,28 IV Rahat ja pankkisaamiset ,83 Taseen loppusumma ,31 A Oma pääoma ,37 I Peruspääoma 19 % ,17 II Muut omat rahastot ,91 III Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ,19 IV Tilikauden yli-/alijäämä ,48 C Pakolliset varaukset ,00 36 % D Toimeksiantojen pääomat ,14 E Vieras pääoma ,80 I Pitkäaikainen vieras pääoma ,10 II Lyhytaikainen vieras pääoma ,70 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,40 5. Saadut ennakot 2 302,50 7. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat ,67 8. Siirtovelat ,65 Taseen loppusumma ,31 40 % 45 % Vaikutus kuntien yli/-alijäämiin (noin): -9,7 M / = -39 /as. 11

12 Alaskirjaus 50 % Case KSShp: käyvät arvot? Realisointitase ? Vastaavaa Vastattavaa A Pysyvät vastaavat ,65 I Aineettomat hyödykkeet ,84 II Aineelliset hyödykkeet ,82 1. Maa-alueet 43 % ,55 2. Rakennukset ,39 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet ,35 4. Koneet ja kalusto ,00 5. Muut aineelliset hyödykkeet ,85 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,68 III Sijoitukset ,99 B Toimeksiantojen varat 5 409,24 C Vaihtuvat vastaavat ,42 I Vaihto-omaisuus , II Saamiset ,28 IV Rahat ja pankkisaamiset ,83 Taseen loppusumma ,31 A Oma pääoma ,37 I Peruspääoma -15 % ,17 II Muut omat rahastot ,91 III Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , IV Tilikauden yli-/alijäämä ,48 C Pakolliset varaukset ,00 51 % D Toimeksiantojen pääomat ,14 E Vieras pääoma ,80 I Pitkäaikainen vieras pääoma ,10 II Lyhytaikainen vieras pääoma ,70 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , Saadut ennakot 2 302,50 7. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat ,67 8. Siirtovelat ,65 Taseen loppusumma ,31 57 % 64 % Vaikutus kuntien yli/-alijäämiin (noin): -70,3 M / = -280 /as. Vastuu kuntayhtymän veloista (noin): 22 M / = 88 /as. 12

13 Case KSShp Kuntayhtymän purkautuminen johtopäätökset? Todennäköistä siis on, että kuntayhtymän purkaminen vaikuttaa negatiivisesti kuntien talouteen ja yli-/alijäämiin. [Kunta-] Lain 65.3 perustelujen mukaan kertynyttä alijäämää voidaan kattaa myös peruspääomasta määrätyin edellytyksin (pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen joko omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poiston taikka arvonalentumisen seurauksena - ei kuitenkaan enempää kuin peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman yhteismäärä ylittää pysyvien vastaavien määrän.) (Soveltamisohje kuntalain talouden tasapainottamista koskevasta sääntelystä alkaen, 13

14 Kuntien toimitilat Arvostaminen tuottamiskuntayhtymälle siirrettäessä? Vaikutus yksittäisten kuntien yli-/alijäämiin, jos ei tehdä suoraan kirjanpitoarvoihin? Kirjanpitoarvo: poistosuunnitelmien yhdenmukaisuus ja mahdollinen kirjanpitoarvojen oikaisu? Käypä arvo: kuka määrittää ja millaisella prosessilla? Kunnilta siirtyvien toimitilojen ja niiden arvon suhde kuntayhtymän velkaan ja peruspääomaan? 14

15 Millaisesta kokonaisuudesta puhutaan SOTE-kiinteistöissä? käytettävissä tiedot sairaanhoitopiirin ja 15 Keski-Suomen kunnan osalta: SOTE-kiinteistöt näiden taseissa yhteensä 233,4 milj. Lisäksi meneillään / tulossa olevat kuntien kiinteistöjen saneeraukset ja uusi sairaala Näiden ja tarkastelusta vielä puuttuvien tietojen myötä kokonaisuus > 0,5 miljardia? Kiinteistöt tässä = SOTE-kiinteistöt, SOTE-palvelutuotannon käytössä olevat kiinteistöt

16 SOTE-uudistus ja uuden sairaalan rahoitus? Kuntatalouskokous , Keski-Suomen liitto talousjohtaja Aija Suntioinen, Ksshp Tietoja päivitetty

17 Taustaa Uusi sairaala-hankkeessa työskennellyt toimintamalli- ja rahoitustyöryhmä , suositukset mm. Omasta tilaaja-tuottajamallista (ei elinkaarimallia) Uuden sairaalan rakentamiseen ja ylläpitoon perustettavasta tuottajayksiköstä ja sen tehtävistä sekä Uuden sairaalan rahoitusmallista ja -suunnitelmasta Työryhmä koottu uudestaan, tehtävänä päivittää 3/2013 suositukset nykyistä toimintaympäristön tilannetta ja uuden sairaalan suunnittelun tilannetta vastaavaksi.

18 Taustaa Ennen kuin tämä mahdollista, tarpeen selvittää uuden SOTE-järjestämislain vaikutuksia uusi sairaala-hankkeeseen: mikä on mahdollinen kokonaisuus SOTE-kiinteistöjen osalta tulevaisuudessa ja kuinka uusi sairaala tähän kokonaisuuteen suhtautuu. Työryhmältä esitys toiminta- ja rahoitusmallista shp:n hallitukselle 11/2014 hallituksen esitys valtuustolle 12/2014

19 Rahoitusryhmän ajatuksia 1/2 SOTE-uudistuksen valmistelun ollessa näin kesken ei vielä ole tietoa siitä, millainen malli omaisuuden käsittelyssä tulee olemaan (valtakunnallisesti, Keski- Suomessa) Vielä ei myöskään selkeää näkemystä siitä, mikä malli olisi tarkoituksenmukaisin (ja toteuttaisi parhaiten SOTE-uudistuksen tavoitteita), arviointia tehtävä vielä Aiemman suosituksen mukaisen kiinteistöyksikön perustamisessa ei kannata ainakaan kiirehtiä

20 Rahoitusryhmän ajatuksia 2/2 Uuden sairaalan suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa toistaiseksi sairaanhoitopiiri, sairaanhoitopiiri myös rahoittaa hankkeen toistaiseksi Järjestelyt rakennusten (niin vanhojen kuin uuden) osalta SOTE-valmistelun aikataulun mukaisesti maakunnassa valittavan mallin mukaan Malli oltava määriteltynä viimeistään 2/2016 kun tuottajayksiköiden on ilmoittauduttava SOTE-alueelle halukkaiksi palveluntuottajiksi

21 Uuden sairaalan rahoitus, mikä muuttuu? Nykyisessä mallissa uuden sairaalan rahoitus realisoituisi kunnille aikanaan hoitopalvelujen hinnoissa (hintoihin vaikuttavat poistot ja rahoituskustannukset -> lainojen lyhennykset tulorahoituksella) PTH integraation rahoitus realisoituisi Jyväskylän kaupungille tilavuokrana

22 Uuden sairaalan rahoitus, mikä muuttuu? Uudessa SOTE-mallissa uuden sairaalan rahoitus osana palvelun hintaa / korvausta realisoituisi tuottajayksikön ja järjestämisalueen välillä (tosin tämä rahoitusmalli ratkaisussa on vielä auki)? Keskustelu tehokkuuseroista + keskustelu kiinteistöeroista?