TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 5/

Transkriptio

1 Aika: torstai klo 13:00 16:00. Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere, pj. Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti Kangasala Heinävä Auli asuntojohtaja Tampere Kaisu Anttonen ympäristöjohtaja Tampere Taru Hurme suunnittelujohtaja Tampere Rasimus Ilari kaavoituspäällikkö Lempäälä Riihimäki Asko kaupunginarkkitehti Nokia Päivi Valkama maankäyttöinsinööri Orivesi Naumanen Veli Pekka asumispalvelupäällikkö Orivesi Matti Jääskeläinen kaavoitusjohtaja Pirkkala Markku Männikkö kehittämispäällikkö Vesilahti Ritva Kangasniemi kaupunginarkkitehti Ylöjärvi Kari Niemelä pääluott.mies, henkilöstön edustaja Tampere Leena Strandén yliarkkitehti Pirkanmaan ELY keskus Karoliina Laakkonen Pöntys maak.kaav.johtaja Pirkanmaan liitto Tilalla Hanna Djupsjöbacka maakunta arkkitehti Pirkanmaan liitto Janne Lindberg tietohallintokoordin. Tampere Arto Kahila tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS, siht. Muut osallistujat: Pekka Salmi apulaispormestari Tampere Päivi Myllykangas toimitusjohtaja Tredea Oy Tilalla Raimo Vähämää kehityspäällikkö Tredea Oy Päivi Nurminen seutujohtaja TKS Katja Seimelä liikennejärjestelmäins. TKS Simo Turunen hankesuunnittelija TKS Tero Piippo MAL projektipäällikkö TKS Kaisa Härkönen arkkitehti Arkk.studio Kujala & Kolehmainen 1/18

2 Käsiteltävät asiat: 38 KOKOUKSEN AVAUS 3 39 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 40 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 4 41 PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PERIAATTEET, VALMISTELUTILANNE 5 42 ASUMISEN KEHITTÄMISHANKE, TILANNEKATSAUS 7 43 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 LUONNOS, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8 44 RAKENNESUUNNITELMA 2040, TOTEUTUSOHJELMAN LAATIMINEN SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 18 Liitteet: Edellisen kokouksen muistio (39 ) Kuntien raakamaahankinnat 2013 (40 ) Palveluverkon suunnittelun seudulliset pääperiaatteet (41 ) Rakennesuunnitelman 2040 luonnos, kartta (43 ) Rakennesuunnitelman 2040 luonnos, vaikutusten arviointi (43 ) Rakennesuunnitelman toteutusohjelman alustava malli (44 ) Kaupunkiseudun ARA tuotanto suhteessa asuntopoliittisen ohjelman 2030 tavoitteisiin (44 ) Kaupunkiseudun ARA tuotanto suhteessa MAL aiesopimuksen tavoitteisiin (44 ) 2/18

3 38 KOKOUKSEN AVAUS Päätös. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Kokouksen muistio jaettu asialistan liitteenä. Maankäyttö ja asuminen työryhmä Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen työryhmä päättää hyväksyä maankäyttö ja asuminen työryhmän kokouksen muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/18

4 40 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT ELY Pirkanmaa: MRL:n toimivuuden arviointi valmistui helmikuussa, nyt viedään eteenpäin kilpailun toimivuutta ja kuntien maapolitiikkaa tehostavia uudistuksia. Kaupan suuryksikkösäännöstön siirtymäaikaa pidennetään 2 vuodella. Valtakunnallinen rakennusvalvonnan uudistaminen käynnissä, tavoitteena osaamiseltaan vahvat rakennusvalvonnan organisaatiot. Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopumista pohditaan. Pirkanmaan liitto: Maakuntakaavan selvitysten tulokset valmistuvat. Liityntäpysäköintiselvitys on valmis. Kaavaklinikat kunkin kunnan kanssa tulossa lokamarraskuussa. Kaavaluonnos hallitukseen joulukuussa ja sen myötä nähtäville. Tredea Oy: Uudet esittelymateriaalit seudusta käytettävissä MAL verkosto: MAL ja kasvusopimusten työpaja. Verkosto mukana myös Maston kehittämispäivässä Seutuyksikkö Kuntien raakamaan hintaseuranta vuodelta 2013 (liite). Rakennesuunnitelman konsulttisopimus päättyy luonnoksen viimeistelyyn ja vaikutusten arviointiin, kjk:n päätös Rakennesuunnitelman vuorovaikutustilaisuudet: sidosryhmätilaisuus 2.9., avoin keskustelutilaisuus Aamulehden auditoriossa viikolla 39, valtuustoinfot syyskuussa. TTY:n yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 2: Muuttuva työ, muuttuvat toimitilat Vertaileva seudullinen tarkastelu. Prof. Panu Lehtovuori on yhteydessä kuntiin. Liite: Kuntien raakamaan hintaseuranta 2013 Maankäyttö ja asuminen työryhmä Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen työryhmä merkitsee asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/18

5 41 PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PERIAATTEET, VALMISTELUTILANNE Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päätti kokouksessaan , että palveluverkon suunnittelun seudullisten pääperiaatteiden valmistelu käynnistetään. MAL2 aiesopimuksessa palveluverkon suunnittelu on huomioitu seuraavasti: Kunnat laativat seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle ja huomioivat, että julkisten ja kaupallisten palvelujen sijaintiperiaatteet tukevat toisiaan. Palveluverkkoa tarkastellaan rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä, jolloin tarkastelun kohteena ovat seudullisesti merkittävät ja paljon liikennettä synnyttävät palvelut. Palveluverkon pääperiaatteiden tarkoituksena on korostaa palveluverkon toiminnallista ja taloudellista merkitystä kuntien päätöksenteossa. Periaatteilla halutaan myös luoda yhteistä suunnittelunäkemystä ja palveluverkkoajattelua yli kuntarajojen. Tämä helpottaa yhteistyön käytännön toteutusta kuntien kesken. Nyt esiteltävissä periaatteissa on korostettu palveluverkon fyysistä rakennetta eli toimipisteverkkoa, jossa kuntalaiset asioivat. Valinnanvapauden lisääntyessä kuntalaiset käyttänevät jatkossa yhä enemmän palveluja yli kuntarajojen. Periaatteissa on huomioitu myös tulevaisuuden uudistuvat palvelumallit ja arvioitu uudistumisen vaikutuksia nykymuotoiseen palveluverkkoon. Periaatteiden keskeinen viesti on palveluverkon kokoaminen aiempaa selkeämpiin ja vahvempiin alueellisiin keskittymiin. Tämä parantaa palvelujen taloudellisia järjestämisedellytyksiä, laatua ja monipuolisuutta taajaan asutulla alueella. Koska palvelujen käyttö aiheuttaa liikkumistarvetta, on periaatteissa huomioitu myös uusi liikennepolitiikka eli palvelujen saavuttaminen joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Periaatteita on hyödynnetty rakennesuunnitelman 2040 uudistamisessa. Periaatteissa fyysinen palveluverkko kuvataan seutukeskuksen, aluekeskusten ja lähipalvelukeskusten muodostamana kokonaisuutena. Kunnalliset palvelut ovat vastaavasti asiointitiheyden ja muiden järjestämisen tarkoituksenmukaisuuskriteerien mukaisesti ryhmitelty kolmeen kategoriaan: lähi, alue ja keskitettyihin palveluihin. Palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet ovat: 1. Hyödynnetään olemassa olevaa 2. Raja alueilla ratkaisut yhdessä 3. Palveluja kootaan keskuksiin 4. Palvelut viihtyvät vierekkäin 5. Asiakkaan valinnalla lisää tyytyväisyyttä 6. Yhteinen verkkovisio ohjaa palveluita 5/18

6 Palveluverkon pääperiaatteiden valmistelussa on huomioitu Tampereen kaupungin palveluverkon kehittämissuunnitelmatyö ja Pirkanmaan liiton maakuntakaavan taustaselvitystyö. Tarkoituksena on, että kunnat hyväksyvät periaatteet rakennesuunnitelman 2040 yhteydessä ja niiden soveltaminen kunnissa tapahtuisi yleis ja asemakaavasuunnittelussa. Periaatteiden valmistelua on käsitelty kuntajohtajakokouksessa Seutuhallituksen käsittelyn jälkeen ehdotus viimeistellään. Ehdotuksen viimeistelyn tukemiseksi Masto työryhmässä on syytä keskustella seuraavista kysymyksistä: Miten kunnat kaavoituksessaan hyödyntävät palveluverkon suunnitteluperiaatteita? Mikä on seudullisten periaatteiden tavoiteltava tarkkuustaso ja ohjausvaikutus, esimerkiksi yhteissuunnittelualueiden tai keskusten osalta? Mikä on kaupunkiseudun kanta siihen, millä tarkkuudella palvelut huomioidaan maakuntakaavassa? Kokousseloste: Liite: MAL aiesopimuksen mukaisesti rakennesuunnitelman sitovuutta vahvistetaan mm. kuntien kahdenvälisin sopimuksin. Raja alueet ovat palveluverkon suunnittelun erityinen kohdejoukko. Seudulliset palvelutyöryhmät tarkastelevat periaatteiden tuotanto ja sisältönäkökulmia. Mukaan tarvitaan verkollinen/kartallinen tarkastelu. Maakuntakaavan valmistelun yhteydessä on tehty maakunnallinen alueverkkoselvitys. Maston kokoukseen on hyvä tuoda keskusteltavaksi kuntien väliset sopimukset raja alueiden palveluiden toteuttamisessa. Palveluverkon suunnittelun seudulliset pääperiaatteet Maankäyttö ja asuminen työryhmä Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen työryhmä päättää, että keskustelu viedään tiedoksi periaatteiden viimeistelyyn. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/18

7 42 ASUMISEN KEHITTÄMISHANKE, TILANNEKATSAUS Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Osana rakennesuunnitelman uudistamista toteutetaan työvaihe, jossa tarkistetaan rakennesuunnitelman mukainen asuntotuotantotarve sekä laaditaan konkreettisia esityksiä laadukkaiksi ja monipuolisiksi asuinympäristöiksi. Hankkeella vastataan rakennesuunnitelman uudistamiselle asetettuihin laatutavoitteisiin sekä asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 esitettyihin ehdotuksiin. Hanke toteutetaan kuntien erillisellä rahoituksella. Hankkeen toteutus on kesän aikana painottunut asuinympäristöjen laatutarkasteluun. Sillä haetaan malleja erityyppisiin rakenteisiin (ratikkarakenne, asemanseudut jne.) soveltuvista asuinympäristöistä aluetehokkuuksineen. Asuntotuotantomäärät tarkistetaan toteutusohjelman kokoamisen yhteydessä. Kokonaisuus, jossa on sekä laatu että määrätarkastelu, esitellään MASTO:n kehittämispäivässä. Työn keskeiset tulokset ja esimerkit liitetään rakennesuunnitelmaan ehdotusvaiheessa. Työn laatija arkkitehti Kaisa Härkönen esittelee hankkeen tilanteen. Maankäyttö ja asuminen työryhmä Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen työryhmä päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/18

8 43 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 LUONNOS, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Kuntajohtajakokous hyväksyi rakennesuunnitelman luonnoksen kokouksessaan Seutuhallitus päättää luonnoksesta Edellisen MASTO työryhmän kokouksen jälkeen luonnoksesta on keskusteltu kuntajohtajakokouksessa (19.6.), seutuhallituksessa (25.6.) sekä ylimääräisessä kuntajohtajakokouksessa (25.6.). Keskustelut ovat painottuneet rakennesuunnitelman yhteensopivuuteen maakuntakaavan perusratkaisun kanssa. Rakennesuunnitelman luonnosta täsmennettiin keskustelujen perusteella liitteenä olevan kartan osoittamalla tavalla seuraavasti: Järjestelyratapiha: uuteen maankäyttöön varaudutaan vuoteen 2040 mennessä. Muutos huomioidaan väestövaraumaa ( asukasta) täydentävänä lisämitoituksena ( asukasta). Uusi järjestelyratapiha ja läntinen ratayhteys: em. johtuen myös näiden toteutuksen aloitus esitetään ennen vuotta Lakalaiva ja Härmälä Partola: esitetään yhtenäisenä aluekeskusparina, jonka tarkoitus on edistää monipuolisen keskuksen kokonaisvaltaista suunnittelua ja toteutusta. Saarenmaa: toteutuu kahdessa vaiheessa 2040/2040+, ensin Kaukajärven Annalan nauhaa täydentäen (+ 4000) ja jatkuen myöhemmin Kangasalan suuntaan asuin ja työpaikka alueena. Nurmi Sorila: osoitetaan vuoteen 2040 mennessä toteutuvaksi noin 2000 asukkaan alue Tampereen pientalotuotantotarpeita varten. Muu osa Nurmi Sorilasta ajoittuu vuoden 2040 jälkeen. Lisäksi kuntajohtajakokouksessa on esitetty yksityiskohtaisempia muutosehdotuksia rakennesuunnitelmakarttaan. Nämä käsitellään rakennesuunnitelmaehdotuksessa ja toteutusohjelmassa. Rakennesuunnitelman 2040 vaikutukset on arvioitu kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen arviointi tehtiin rakennesuunnitelman vaihtoehtovaiheessa kahden vaihtoehdon kokonaisvaikutuksista. Toisen kerran vaikutuksia on arvioitu luonnoksen ja siinä esitetyn mitoituksen pohjalta. Yllä mainitut tarkennukset on huomioitu arvioinnissa. Molemmat vaikutusten arvioinnit ovat tehneet Ramboll (ent. Pöyry) ja Trafix. Konsulttien laatima vaikutusten arviointiraportti on liitteenä. Luonnoksessa esitettyjen ratkaisujen vaikutuksia on tarkasteltu kuudesta laajasta näkökulmasta. Yleispiirteiset seudulliset vaikutukset voidaan tiivistää seuraavasti: Kaupunkiseudun imago ja omaleimaisuus, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Rasu edistää laadullisia kilpailutekijöitä, joiden merkitys kasvaa kansalaisten ja yritysten valinnoissa. 8/18

9 Seutu kehittyy sisäiseen rakenteeseen ja vahvuuksiin tukeutuen tasapainoisena kokonaisuutena. Rasu tukee HHT käytävää ja siitä saatavia hyötyjä, erityisesti eteläisellä kaupunkiseudulla. Lähellä toisiaan sijaitsevilla aluekeskuksilla on oltava toisiaan täydentävät roolit. Raitiotie on merkittävä kilpailu ja imagotekijä. Se luo eurooppalaista urbaanisuutta, lisää maankäytön kehityksen volyymia ja kerää varrelleen työvoimavaltaista yritystoimintaa palveluineen ja asuntoineen. Kaupunkimaisuus myös lähijunan tukemana mahdollistaa laadultaan korkeatasoisen rakennetun ympäristön. Asemanseutujen ja kuntakeskustojen kehittämiselle tulee positiivinen sykäys. Asemanseuduilla on suuri merkitys koko seudun liikennejärjestelmän toimivuudelle. Keskusten väestölisäys asettaa suuren haasteen maapolitiikalle, kuntataloudelle ja maankäytön kehittämiselle. Keskusten painoarvo kasvaa ja niiden imago ja viihtyisyys kohenevat. Monipuolinen asuntotarjonta ja sekoittunut yhdyskuntarakenne tuo myönteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia, esim. kotitaloudet viihtyvät pitkään tutuilla asuinalueillaan. Aluekeskusten palvelutarjonta tukee asukkaiden yhtäläisiä palvelujen saannin mahdollisuuksia ydinrakenteessa. Palvelujen keskittäminen aluekeskuksiin voi vähentää reuna alueiden palvelutarjontaa. Yhteydet paikallisille ja seudullisille virkistysalueille säilyvät hyvinä, mikä pitää yllä seudun ja keskusten vetovoimaa. Vaikutukset kaupunkiseudun kilpailukykyyn ja elinkeinoihin Rakenteen tiivistäminen tuo synergiaetuja ja vähentää liikkumistarvetta. Hyvät kulkuyhteydet seudun sisällä luovat edellytyksiä seudulliselle työnjaolle ja keskusten erikoistumiselle. Rasu mahdollistaa innostavan ja kehittyvän toimintaympäristön eri alojen toimijoille; se tukee osaamiskeskittymiä. Paranevat yhteydet seudulle, seudulta ja seudun ohi palvelevat elinkeinoelämän täsmällisyystarpeita, parantavat seudun asemaa kv. ja kansallisessa kilpailussa sekä vahvistavat HHT vyöhykkeestä saatavia hyötyjä. Rasulla on vaikutusta valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuuteen. Vahvistuvat aluekeskukset ovat houkuttelevia sijaintipaikkoja yrityksille, jotka hakevat ydinkeskustaa halvempia tiloja ja monipuolista asuin ja palveluympäristöä. Energiatehokkuus sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Myönteiset ilmastovaikutukset saadaan siten, että rasun toteuttaminen aloitetaan rakennetta eheyttävistä toimista ja että maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistoimet sovitetaan ajallisesti yhteen. Myös seudulla käytettävillä energialähteillä on suuri merkitys. Rasun mukainen eheä yhdyskuntarakenne parantaa energiatehokkuutta ja minimoi kasvihuonekaasupäästöjä. Kilpailukykyisen joukko 9/18

10 liikenteen piiriin sijoittuvan väestön osuus kasvaa ja autoriippuvuus vähenee. Uusia alueita avataan rajoitetusti, mutta ne tulee kytkeä heti avattaessa joukkoliikenteeseen. Osa uusista alueista levittää yhdyskuntarakennetta, mikä pitää ottaa huomioon toteutuksen vaiheistuksessa ja resurssien jaossa. Luontoon ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset Rasussa esitetyillä ratkaisuilla sekä maisema alueilla ei ole merkittäviltä osin keskenään ristiriitaisia tavoitteita, lukuun ottamatta suunnittelualueen reuna alueita, joihin sijoittuu arvokkaita maisemaalueita, ja alueita, joille sijoittuu arvokkaita kallioalueita. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä aiheutuvat riskit maiseman ominaispiirteiden muuttumisesta tulee huomioida jatkosuunnittelussa kunnissa. Seudulle ominaisia maisemia ja kulttuuripiirteitä voidaan korostaa vetovoimatekijöinä ja identiteetin luojina. Nykyistä rakennetta hyödyntävä ja tiivistävä rakenne säästää laajoja yhtenäisiä luontoalueita. Rasu selkeyttää urbaanin kaupunkialueen ja maaseudun eroja, mikä korostaa maisemakokonaisuuksien merkitystä myönteisellä tavalla. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on rasussa esitetty niin, että seudun sisäinen viherverkko voi säilyä ja edelleen voimistua. Rasun ratkaisut eivät suoranaisesti aiheuta luontoarvoihin kohdistuvia vaikutuksia. Liikenteelliset vaikutukset Rasun liikenteellisiä vaikutuksia on tutkittu uuden TALLI 2015 liikennemallin avulla. Rasua on verrattu vertailuvaihtoehtoon VE 0+, joka perustuu raitiotien yleissuunnitelman mukaiseen bussijärjestelmään. Siinä nykyisentyyppistä bussitarjontaa on kasvatettu maankäytön kehittymisen suhteen. Seudulla arkipäivisin tehtävien matkojen määrä lisääntyy nykyisestä 1,1 milj. matkasta lähes 1,4 milj. matkaan vuoteen Vertailuvaihtoehdossa kulkutapajakauma säilyy nykyisen kaltaisena ja kaikkien kulkutapojen matkamäärät kasvavat tasaisesti % nykyisestä. Rakennesuunnitelmassa - joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa nykyisestä 1,7 % yksikköä, - päivittäin tehdään joukkoliikennematkaa nykyistä enemmän eli matkamäärä lisääntyy 41 %, - henkilöautoilun kulkutapaosuus pienenee nykyisestä 1,1 % yksikköä, - henkilöautomatkojen määrä lisääntyy nykyisestä 21,9 % eli selvästi vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa (+26,6 %) ja päivittäin tehdään automatkaa vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa, 10/18

11 - vertailuvaihtoehtoa vähäisempi henkilöautomatkojen määrä näkyy positiivisesti hiilidioksidipäästöjen ja henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrässä, - liikenteen aiheuttamat yhteiskuntataloudelliset vuosikustannukset (aika, km, CO2, heva onn.) ovat 31 miljoonaa euroa pienemmät kuin vertailuvaihtoehdossa. Taulukko. Arkivuorokauden kulkutapaosuudet (TALLI 2015) Taulukko. Vuoden 2040 matkamäärien kasvu nykytilanteeseen (2013) verrattuna (TALLI 2015) Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset koostuvat yhdyskuntataloudellisista hyödyistä sekä kehittämisen edellyttämistä investoinneista ja ylläpitokustannuksista. Hyötyjä aiheutuu kilpailukyky ja työllisyyskehityksestä ja verotuloista, yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä ja täydentymisestä (mm. kaavoituksen tuoma maan arvon nousu, rakennetun infrastruktuurin parempi käyttöaste ja uusinvestointien minimointi, rakentamisen työllisyysvaikutukset), autoriippuvaisuuden vähenemisestä, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuden paranemisesta sekä matkaketjujen sujuvuudesta (liikkumisen aikakustannusten väheneminen), liikenteen sujuvuuden sekä palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuden paranemisesta johtuvasta liikenteen aikakustannusten vähenemisestä, palveluverkon vahvistumisesta ja selkeytymisestä: julkisten ja kaupallisten palvelujen keskittyminen monipuolisiin keskuksiin vähentää uusien palveluinvestointien tarvetta, palvelujen taloudellinen järjestämismahdollisuus paranee yksikkökoon kasvaessa. Kustannuksia aiheutuu: uusien rakentamisalueiden (laajenemisalueet, täydennysrakentaminen, tiivistäminen) käyttöönotosta, ml. palvelujen rakentaminen ja järjestäminen, viherrakentaminen, 11/18

12 liikenneinvestoinneista: lähijunien lisäraiteet ja asemat, ratikkainfra, joukkoliikennekadut, valtateiden rakennushankkeet (lisäkaistat, eritasoliittymät jne.), uudet tie ja katuyhteydet, palvelujen, vesi ja liikenneinfran käyttö ja ylläpitokustannuksista. Merkittävä osa kustannuksista muodostuu suurista liikenteen hankkeista, jotka on esitetty 44 :n liitteenä. Kokousseloste: Liitteet: Keskusteltiin maakuntakaavan selvitysten ja rakennesuunnitelman valmistelun aikataulujen yhteensopivuudesta. Rakennesuunnitelmaa on viety eteenpäin sillä aikataululla, että se ehtii kaupunkiseudun kuntien viestiksi maakuntakaavan valmistamiseen. Maakuntakaavassa on hyödynnetty rakennesuunnitelmaa 2030, ja rakennesuunnitelma 2040 on lähellä maakuntakaavan perusratkaisua. Olemassa olevaa maakuntakaavaa pitää noudattaa kun rakennesuunnitelmaa toteutetaan. Työryhmän jäsenet toimittavat tiedot arviointiraportin mahdollisista virheistä seutusuunnittelupäällikölle. Rakennesuunnitelman 2040 luonnos, kartta. Rakennesuunnitelman 2040 luonnos, vaikutusten arviointi. Maankäyttö ja asuminen työryhmä Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen työryhmä päättää, että luonnoksen vaikutusten arviointitulokset merkitään tiedoksi, ja päättää arviointiraportin lähettämisestä ohjausryhmänä toimivan kuntajohtajakokouksen hyväksyttäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/18

13 Maankäyttö ja asuminen työryhmä asialista 5/ RAKENNESUUNNITELMA 2040, TOTEUTUSOHJELMAN LAATIMINEN Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Rakennesuunnitelman 2040 ehdotusvaiheen keskeisenä osana on toteutusohjelman laatiminen. Ohjelma laaditaan seudullisesti tarkoituksenmukaisella tarkkuudella sisältäen asuntotuotantoon, työpaikka alueisiin, liikenneinvestointeihin sekä palveluverkkoon liittyvät ja keskenään yhteen sovitetut tiedot. Toteuttaminen ohjelmoidaan jaksoille , ja Kokouksessa käynnistetään yhteinen toteutusohjelman laatiminen alustavan mallin pohjalta (liite). Mallissa on esitetty alueiden mitoitukset eri joukkoliikennerakenteissa, keskuksissa ja kunnissa (Mitoitus välilehti), aluekohtaiset asuntotuotantomäärät, talotyypit ja vaiheistus (Asunnot rakenteessa välilehti), kuntakohtaiset asuntotuotantoluvut ja hallintamuotojaot (Asunnot kunnittain välilehti) sekä työpaikka alueiden toteutusta, liikenneinvestointeja ja palveluverkkoa koskevat alustavat tiedot. Useat taulukoiden kohdat ovat mallissa avoimia, koska tarkoitus on näyttää periaatteet muutamilla esimerkeillä. Taulukon varsinaiset tiedot täytetään kuntien edustajien kanssa työryhmissä. Asuntotuotannon osalta mallin alustavat laskelmat muodostuvat seuraavista, rakennesuunnitelman tavoitteita tukevista, lähtökohdista: Laskennallisessa väestömitoituksessa on rasu luonnoksen mukaisesti huomioitu asuntokannan poistuma (0,34 % vuosittain) ja asumisväljyyden kasvu (38:sta 42:een h m2/hlö koko kaupunkiseudulla vuoteen 2040). Asuntomäärien laskemisessa on huomioitu asuntokuntien keskikoko eri rakenteissa periaatteella: tiivis = 2,0, keskitehokas = 2,3, väljä = 2,4. Suhteellisen korkeaksi arvioitu asuntokunnan keskikoko tiiviillä alueella (2,0) tasoittaa asumisväljyyden keskiarvon (42 h m2 koko seudulla) tuomaa ylimitoitusta. Näin saadaan huomioitua se, että isoissa ja tiiviissä keskuksissa asumisväljyys ei kehity samanlaisena kuin väljässä rakenteessa. Keskitehokkaan asumisen suhteellisen korkealla asuntokuntakoolla verrattuna väljän rakenteen asuntokuntakokoon pyritään korostamaan sitä, että keskitehokas on jatkossa perheitä houkutteleva asumisen tyyppi. Toteutuksen ajoittamisen lähtökohtana on rakennesuunnitelman linjaratkaisun mukainen pääsääntö: nykyrakenteen hyödyntäminen ensisijaisesti ja rakenteen laajentaminen harkitusti myöhemmässä vaiheessa. Kohtuuhintaista vuokratuotantoa koskevat luvut perustuvat kaupunkimaisen keskusrakenteen kattavuuteen sekä joukkoliikenteen (erityisesti raideliikenteen) vaiheistukseen. Toisin sanoen, mitä useam 13/18

14 Maankäyttö ja asuminen työryhmä asialista 5/ pia/isompia keskuksia kunnassa on ja mitä vahvempi on niiden kytkeytyminen raideliikenteeseen, sitä suurempi osuus on kohtuuhintaisella vuokratuotannolla. Kaupunkimainen sekoittunut rakenne soveltuu vuokratuotantoon paremmin kuin reunoilla olevat, voimakkaasti asumiseen profiloituvat, alueet. Mallissa esitettyjä alustavia lukuja voi verrata Tampereen kaupungin laatimiin, vuosia koskeviin, ARAtuotantotaulukoihin (liitteinä). Näillä eri rakennetyyppeihin perustuvilla lähtökohdilla on saatu alustavat lukemat myös kuntakohtaiseen asuntotuotantoon. Työryhmän tulee keskustella, sopivatko mallissa esitetyt laskentaperiaatteet asuinrakentamisen ohjelman perustaksi, ja tarvittaessa esittää muita periaatteita. Asuntotuotannon osalta toteutusohjelmassa tulee huomioida valtion näkemykset seudullisesta asuntotuotannon vahvistamisesta ja raitiotien suunnittelun ja toteutuksen tukemisesta. Työpaikka alueiden toteutusohjelma rakentuu alueiden tyypin (yritysalue, osaamiskeskittymä, sekoittunut asumisen ja työn alue), profiilin (valmistava teollisuus, palvelut jne.) ja toteutusvaiheen ( , , ) mukaan. Lisäksi on tarpeen keskustella muista mahdollisista merkittävistä tekijöistä, jotka tulee huomioida ohjelmassa (toteuttajataho tmv.). Liikenteen suuret investoinnit huomioidaan toteutusohjelmassa kuten on kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa esitetty (liite). Toteutusohjelman muut liikenteelliset täydentämistarpeet käsitellään liikennejärjestelmätyöryhmässä. Palveluverkkosuunnittelun osalta seudun sivistys ja sote työryhmät ovat toteuttaneet palveluverkon luokittelun sekä yleisen palveluperiaatteiston vuoden 2014 aikana. Rakennesuunnitelman toteutusohjelman laadintaa varten on lisäksi tarkoituksenmukaista pyrkiä kuvaamaan karkealla tasolla väestön lisäyksen tuomat paineet palveluverkon kehittämiselle. Palveluverkon osalta toteutusohjelmassa paneudutaan erityisesti jatkuvasti muutoksessa olevaan päiväkoti ja kouluverkkoon, kuitenkin huomioiden myös toimipaikoiltaan stabiilimmat sosiaali ja terveyspalvelut. Palvelujen osalta laskennalliset toteutustarpeet määrittää väestönkasvu, joka arvioidaan alueittain jaksoille , ja Palvelutarpeen kasvu arvioidaan nojaten em. ajanjaksojen asuntotuotannon ennusteisiin eri alueilla. Toteutusohjelman kokoaminen jatkuu teemakohtaisten (asuntotuotanto, työpaikka alueet, liikennehankkeet, palveluverkko) ohjelmien täydentämisellä. Työtä varten kootaan pienryhmiä, jotka valmistelevat osuutensa syyskuun aikana. MASTO:n kehittämispäivässä käydään läpi eri 14/18

15 Maankäyttö ja asuminen työryhmä asialista 5/ teemat ja niiden keskinäinen yhteensopivuus. Seutuhallitus ja kuntajohtajat käsittelevät toteutusohjelmaa yhteiskokouksessaan Tavoitteena on, että Masto työryhmä hyväksyy rakennesuunnitelmaehdotuksen omalta osaltaan kokouksessaan Kuntajohtajakokous ja seutuhallitus käsittelevät lopullista ehdotusta marraskuun kokouksissaan. Lopullisesta päätöksenteosta vastaavat kunnallisvaltuustot vuoden vaihteessa. Liitteet: Rakennesuunnitelman toteutusohjelman alustava malli. Kaupunkiseudun ARA tuotanto suhteessa asuntopoliittisen ohjelman 2030 tavoitteisiin. Kaupunkiseudun ARA tuotanto suhteessa MAL aiesopimuksen tavoitteisiin. Suuret liikennehankkeet Maankäyttö ja asuminen työryhmä Päätösehdotus. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki: Maankäyttö ja asuminen työryhmä päättää, että toteutusohjelma laaditaan esitetyillä periaatteilla syyskuun aikana, että liikennejärjestelmätyöryhmä vastaa liikennettä koskevasta ja hyvinvointipalvelujen työryhmät palveluverkon toteutuksen ohjelmoinnista, nimetä pienryhmät asuinalueiden toteutuksen ja asuntotuotannon ohjelmointiin sekä työpaikka alueiden ohjelmointiin, ja että mainittuihin ryhmiin kutsutaan tarpeen mukaan kuntien elinkeinoja kunnallistekniikka asiantuntijoita. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/18

16 Maankäyttö ja asuminen työryhmä asialista 5/ SEURAAVAT KOKOUKSET Työryhmän vuosikellon vakioasioina ovat: rakennesuunnitelman uudistaminen (jatkuva ), MASTO:n toiminnalliset tavoitteet (vuosittain alkusyksystä), MAL2 aiesopimuksen toteutuksen ohjelmointi ja seuranta (vuosittain alkuvuodesta), raakamaan hankinnan seuranta (MALsopimuksen seurannan yhteydessä), asuntopoliittisen ohjelman toteutumisen seuranta (MAL sopimuksen seurannan yhteydessä) sekä työryhmän kehittämispäivä (alkusyksystä). MASTO vastaa rakennesuunnitelman 2040 projektiryhmänä suunnitteluprosessin etenemisestä ja sisällöllisistä kysymyksistä. Työryhmän työskentely tapahtuu pääasiassa omissa kokouksissa ja seututyöryhmien työpajoissa. Osa työpajoista järjestetään tarpeen mukaan MASTOn kokousajankohdista poikkeavina aikoina. Maankäyttö ja asuminen työryhmän seuraavien kokousten ja rakennesuunnitelmatilaisuuksien aikataulu ja arvioitu sisältö: 6.10 klo 11 16, paikka tarkentuu Kehittämispäivä: Rasu ehdotus ja toteutusohjelma (keskustelu), seudullinen asuntopolitiikka ja asumisen kehittäminen, MASTO:n toiminnalliset tavoitteet 2015 torstai klo torstai klo mm. Rasu ehdotus ja toteutusohjelma (hyväksyminen) tarkentuu 16/18

17 Maankäyttö ja asuminen työryhmä asialista 5/ MUUT ASIAT 17/18

18 Maankäyttö ja asuminen työryhmä asialista 5/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 18/18