Suuntaviivat rohkealle toiminnan uudistamiselle. Hyvä hallinto ja kyvykkyydet digitalisaatiossa

Transkriptio

1 Suuntaviivat rohkealle toiminnan uudistamiselle Hyvä hallinto ja kyvykkyydet digitalisaatiossa

2 Ohjelma Aamukahvit (pientä suolaista tarjolla) Tervetulotoivotus Strategiset linjaukset digitalisaatiossa Muutosvoimat ja hyvä hallinto Strateginen painopiste nro 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Digitaaliset palvelut ensisijaiseksi Turvataan tasapuoliset palvelut (AUTA-hanke) Saavutetavuusdirektiivi Strateginen painopiste nro 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Yhteisen tiedon palvelumalli Valmisteilla oleva tiedonhallintalaki My Data Kuntatieto-ohjelma Strateginen painopiste nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana Kansallinen palveluväylä Suomidigi tuki digitalisaatiolle ja prosessien uudistamiselle Kyvykkyyksistä huolehtiminen digitalisaatiossa Tauko Maakunnallinen osuus Tilaisuus päättyy Suomidigi.fi

3 Muutosvoimat ja hyvä hallinto Muutos Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön Teknologian kehitys Toimintaympäristön muutos Toimintatapojen muutos Kulttuurinen muutos Asiakkaiden toiveet

4 Muutosvoimat kehityksen taustalla Muutosvoimat ja hyvä hallinto o Väestön ikääntyminen Kestävyysvaje Perusoikeuksista huolehtiminen o Suomen kilpailukyky Normien purku Valvonnan ja lupamenettelyn keventäminen Alustatalous o Yhteiskunnan rooli palveluiden tuottajana Hallinnonrajojen ylittäminen Yksityinen sektori toimijana o Tietotekniikan kehitys, uudet teknologiat Keinoäly ja robotiikka Lohkoketjut Kognitiiviset järjestelmät Analytiikka

5 Muutokset tapahtuvat meistä riippumatta Muutosvoimat ja hyvä hallinto

6 Vastuumme digitalisaatiossa Muutosvoimat ja hyvä hallinto o Hyvän hallinnon periaatteet o Kansalaisten perusoikeudet o Kyvykkyyksistä huolehtiminen

7 Hyvä hallinto & digitalisaatio Muutosvoimat ja hyvä hallinto 1. Palvelut on rakennettu asiakaslähtöisesti 2. Kansalaiset luottavat viranomaiseen ja viranomaiset kansalaisiin 3. Asiakkaat ovat aktiivisia toimijoita 4. Ei turhaa byrokratiaa, normien purku 5. Asiointitarve on minimoitu 6. Tiedot ja toiminta turvallisesti avoimia 7. Toiminta hallittua myös poikkeustilanteissa 8. Panos-tuotos-suhde on optimaali

8 Perusoikeudet & digitalisaatio Muutosvoimat ja hyvä hallinto o Laadukkaat julkiset palvelut maan eri osissa erilaisille asiakasryhmille o Kansalaisilla, yrityksillä ja yhteisöillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet palveluiden käyttöön Palveluiden käytössä autetaan niitä, joille digitaalisten palveluiden käyttö on vaikeaa tai mahdotonta Tuloksellista, oikeudenmukaista palvelua ja neuvontaa Yhdenvertaista kohtelua Selkeää, ymmärrettävää kieltä

9 Muutosvoimat ja hyvä hallinto Yhteinen arvopohja ja periaatteet Perusoikeudet Avoimuus Palveluperiaate Tuloksellisuus Luottamus Yhdenvertaisuus

10 Muutosvoimat ja hyvä hallinto Tulevaisuuden hallinto on ihmislähtöinen Kansalainen Hallinto Hallintomenettely Valtiosääntö Asiakas, kuluttaja Vuorovaikutus ja yhteistyö Perusoikeudet Ø Toiminta asiakaslähtöistä ei toimivaltalähtöistä Ø Keskeisenä tehtävänä turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Ø Kansalainen toimii yhdessä hallinnon kanssa ja saa palvelut toimijasta riippumatta Ø Vastuu asiakkaasta on viranomaisella, yksin ja yhdessä 10

11 Digitalisaatio ja julkinen hallinto Muutosvoimat ja hyvä hallinto Muutosvoimat Väestön ikääntyminen Suomen kilpailukyky Yhteiskunnan rooli palveluiden tuottajana Tietotekniikan kehitys, uudet teknologiat Painopistealueet 1. Palvelemme asiakkaita yhtenäisesti 2. Hyödynnämme avointa, omaa ja yhteistä tietoa 3. Mahdollistamme ekosysteemin ja luomme puitteet; palvelualustan Tarvittavat kyvykkyydet Johtaminen Osaaminen Hankinnat Infrastruktuuri Tiedon hallinta Digitaalinen turvallisuus Lainsäädäntö

12 Strategiset painopisteet: o Strateginen painopiste nro 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan o Strateginen painopiste nro 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa o Strateginen painopiste nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana

13 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan 1. ASIAKAS

14 Asiakas on keskiössä 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Asiakas odottaa entistä parempaa, saumatonta palvelua, joka on tarjolla ajasta ja paikasta riippumatta ja vastaa hänen tarvettaan Asiakaslähtöinen palvelukehitys Kaikkien asiakasryhmien huomioiminen Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelutuotannon kustannustehokkuus

15 Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan

16 Palvelemme asiakkaita yhtenäisesti o Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet ja -ketjut o Asiointitarpeen poistaminen o Yhtenäisenä näyttäytyvä digitaalinen palvelu o Saumaton yhteistyö: kaikki viranomaiset, yritykset, järjestöt, yhteisöt o Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPA) o Digitalisoinnin periaatteet 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan

17 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Digitaaliset palvelut ensisijaiseksi Sähköiset palvelut ensisijaiseksi - Digitaalisuus mahdollistaa laadukkaat julkiset palvelut maan eri osissa erilaisille asiakasryhmille - Viestit (sähköinen posti) ja muut hyvät ja toimivat palvelut edellä digitaaliseen toimintatapaan Saavutettavuusdirektiivi - Edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa - Luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle - Parantaa digitaalisten palveluiden laatua Toimintamallit digitaalisten palvelujen tukeen (AUTAhanke) - Sähköisten palvelujen käyttö vaatii osaamista, virallisen kielen hallintaa ja kykyä käyttää tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta sekä kykyä löytää oikea viranomaispalvelu verkosta 17

18 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Sähköinen viestintä ja asiointi ensisijaiseksi Hallituksen linjaus: viranomaisten viestit kansalaisille ensisijaisesti sähköisesti vuodesta 2018 alkaen Hallituksen linjaus: Osa palveluista saatavilla ensisijaisesti sähköisinä. Suunnitelma valmistuu kesäkuussa 2017 ja toimeenpano ajoittuu vuosille Kansalaisille tarjotaan tukea sähköisten palveluiden käyttöön. Mahdollisuus muihin asiointitapoihin niille, joilla ei eri syistä ole mahdollisuutta asioida sähköisesti.

19 Turvataan tasapuoliset palvelut 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan

20 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Julkisten palveluiden digitalisaatio etenee ja syvenee Ihmiset odottavat saavansa entistä sujuvampia palveluita, joita voi käyttää ajasta ja paikasta riippumatta Kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen tarvitsemia Julkisten palveluiden digitalisointi ja palveluprosessien tehostaminen palveluita digitalisoidaan on yksi hallituksen ja uusia kärkihankkeista sähköisiä julkisia palveluita syntyy kiihtyvällä vauhdilla Kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen tarvitsemia palveluita digitalisoidaan ja uusia sähköisiä julkisia palveluita syntyy kiihtyvällä vauhdilla Sähköinen itsepalvelu korvaa virastojen käyntiasioinnin 20

21 Palvelut kuuluvat kaikille 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Vaikka virastojen palvelupisteet vähenevät, digitaalisuus takaa laadukkaat julkiset palvelut maan eri osissa erilaisille asiakasryhmille Valtiohallinnon digikirin edetessä meidän on varmistettava, että kansalaisilla, yrityksillä ja yhteisöillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet palveluiden käyttöön Sähköisten palvelujen käyttö vaatii osaamista, virallisen kielen hallintaa ja kykyä käyttää tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta sekä kykyä löytää oikea viranomaispalvelu verkosta 21

22 Asiakkaita on monenlaisia 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Palvelujen käytön opastus Puolesta asiointi Kiinteä palvelupiste Liikkuva palvelupiste TASO 4 En pysty käyttämään TASO 3 En käytä ja tarvitsen tukea TASO 2 Käytän ja tarvitsen tukea TASO 1 Käytän ja osaan Kyvyt tai ominaisuudet estävät käytön En osaa käyttää palveluja Osaan käyttää palveluja 22

23 Asiakkaita on monenlaisia 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Sähköiseen asiointiin apua tarvitsevia löytyy kaikista ikäryhmistä ja alueilta. Syitä voi olla sekä tarvittavien välineiden puute että osaamisen puute. Ilman toimivia laitteita ja verkkoyhteyttä asiat mutkistuvat. Ei vanha koira uusia temppuja opi Vaikka digitaidot ja laitteet ovat hallussa, julkinenhallinto on outo eikä palveluista ole tietoa. Sairaus tai vamma voi olla digieste Jos ei osaa kieltä, ei digipalvelussakaan pärjää. Yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneella ei ole energiaa asioidensa hoitoon. 23

24 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Julkisen hallinnon verkkosivujen saavutettavuusdirektiivi mitä se tarkoittaa?

25 Tavoite ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa Luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle Parantaa digitaalisten palveluiden laatua 25

26 Direktiivin sisältö: Soveltamisalaan kuuluvat organisaatiot 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan o o Kansallisesti määrittyy hankintalain 5 mukaan (hankintayksiköt) julkisen sektorin elimellä tarkoitetaan direktiivin 2014/24/EU (direktiivi julkisista hankinnoista) 2 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa määriteltyjä valtion viranomaisia, alueviranomaisia tai paikallisviranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia tai yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai yhden tai useamman tällaisen julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä, jos nuo yhteenliittymät on nimenomaisesti perustettu yleisen edun mukaisiin tarpeisiin vastaamiseksi, eikä niillä ole teollista tai kaupallista luonnetta; Hankintadirektiivissä julkisoikeudellisilla laitoksilla tarkoitetaan laitoksia, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet: Ne on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita, eikä niillä ole teollista tai kaupallista luonnetta; Ne ovat oikeushenkilöitä; ja Niitä rahoittavat pääosin valtion viranomaiset, alue- tai paikallisviranomaiset tai muut julkisoikeudelliset laitokset; tai niiden johto on näiden viranomaisten tai laitosten valvonnan alainen; tai valtion viranomaiset, alue- tai paikallisviranomaiset tai muut julkisoikeudelliset laitokset nimittävät yli puolet niiden hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä; 26

27 Direktiivin vaikutukset Suomessa 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Soveltamisalaan kuuluvia julkisen hallinnon organisaatioita Suomessa arviolta yhteensä noin ~400 Valtion virastot ja laitokset Rahastot Kunnat Kuntayhtymät Yliopistot Muita, ei sisällä kuntien omistamia osakeyhtiöitä Verkkopalveluita sitten huomattavasti enemmän, arviolta x10? Käytössä olevia teknisiä ratkaisuja paljon Osa vaatimuksista toteuttavissa helposti normaalin ylläpitotyön yhteydessä ja mahdollista siirtymäajan puitteissa, osa vaatimuksista voi edellyttää isompaa päivitystä Raportointi- ja valvontavaatimusten täyttäminen tarkoittaa uusia tehtäviä kansallisessa toimeenpanossa sovittaville viranomaisille 27

28 Direktiivin sisältö: Soveltamisalaan kuuluvat verkkopalvelut 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Yleisölle avoimet julkisen sektorin verkkopalvelut (sivut) ja mobiilisovellukset, mukaanlukien intranetit ja extranetit Intra- ja extranetit, jotka on julkaistu ennen , kuuluvat soveltamisalaan kunnes nämä sivustot uudistetaan perinpohjaisesti Jäsenmaat voivat jättää koulujen ja päiväkotien verkkopalvelut soveltamisalan ulkopuolelle, paitsi olennaiset hallinnolliset verkkopalvelut Jos hallinnolliset tiedot ja palvelut ovat saavutettavissa jossain toisessa verkkopalvelussa, niin samaa asiaa ei ole pakko tehdä saavutettavaksi uudelleen toisessa verkkopalvelussa Soveltamisalaan ei kuulu seuraavien toimijoiden palvelut Yleisradiotoimijoiden palvelut Kolmannen sektorin toimijoiden palvelut(non-governmental organisations) jos näiden tarjoamat palveluteivät ole olennaisia yleisölletai vammaisillesuunnattuja Arkistoluonteiset palvelut, jotka eivät sisällä hallinnolliseen prosessiin tarvittavia tietoja 28

29 Direktiivin sisältö: Soveltamisalaan kuuluvat sisällöt 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Lähtökohtaisestisoveltamisalaan kuuluvat kaikki julkisen hallinnon verkkopalveluiden sisällöt, myös mobiilipalvelut Seuraavat sisällöt eivät kuulu soveltamisalaan Toimisto-ohjelmien tiedostomuodot, jotka on julkaistu ennen , ellei tällaista sisältöä tarvita aktiivisiin hallinnollisiin prosesseihin, jotka liittyvät asianomaisen julkisen sektorin elimen suorittamiin tehtäviin; Valmiiksi tallennettu aikasidonnainen media (AV-aineistot), joka on julkaistu ennen ; Suoratlähetykset Kartta-aineistot, jos olennainen tieto on saavutettavussa muodossa saatavillla navigointiavarten Kulttuuriperintöaineistot, joita ei voida tehdä täysin saavutettavaksi Julkisen hallinnon tulisi välttää käyttämästä 3. osapuolen sisältöjä tai palveluita osana verkkopalvelua, jos nämä estävät verkkopalvelun saavutettavuuden toteutumista 29

30 Direktiivin mahdollinen laajennus 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Jäsenmaita rohkaistaan laajentamaan soveltamisalaamyös muihin verkkopalveluihin ja yksityiselle sektorille, varsinkin arkielämän kannalta keskeisille toimialoille Sosiaali- ja terveydenhuolto Sähkö, vesi, lämpö Postitoiminta Liikenne Sähköinen viestintä 30

31 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Direktiivin sisältö: saavutettavuusvaatimukset Jäsenvaltioiden varmistettava, että julkisen sektorin elimet parantavat verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuutta tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja. EN v1.1.2 ( ) määrittää yhdenmukaiset minimitason tekniset vaatimukset, kunnes harmonisoidut säädökset saadaan tehtyä - Käytännössä noudattaa pitkälti WCAG 2.0 kriteeristöä Vaatimusten oltava vähintään EN v1.1.2 ( ) tasolla 31

32 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Direktiivin sisältö: kohtuuton taakka (artikla 5) Jäsenmaiden tulee huolehtia, että soveltamisalaan kuuluvat organisaatiot toteuttavat direktiiviä siihen laajuuteen ettei se aiheuta palvelua tuottavalle organisaatiolle kohtuutonta taakkaa Kohtuutonta taakkaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon - Organisaation koko, resurssit, palvelun käyttötiheys/määrät suhteessa palvelun saavutettavuuden kustannuksiin ja hyötyihin erityisesti vammaisille - Organisaatiot tekevät itsearvion kohtuuttoman taakan osalta Jos organisaatio on todennut saavutettavuuden toteuttamisen aiheuttavan kohtuuttoman taakan sen toiminnalle, sen tulee tehdä tästä ilmoitus - Saavutettavuusselosteessa kuvattava mitkä osuudet kriteeristöstä jäävät täyttämättä - Tarvittaessa annettava saavutettavia vaihtoehtoja palvelun käyttämiselle 32

33 Direktiivin sisältö: valvonta ja raportointi (artikla 8) 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Jäsenvaltioiden valvottava säännöllisesti saavutettavuusvaatimusten toteutumista. Jäsenmaiden vastuulla on edistää saavuttavuuden toteutumista, yleistä tietoisuutta ja mahdollistaa esimerkiksi saavutettavuuden koulutusta Jäsenmaiden tulee ilmoittaa taho, joka vastaa direktiivin mukaisten vaatimusten toimeenpanon seurannasta ja jonne voi valittaa, jos palvelut eivät täytä vaatimuksia Ensimmäinen raportointi viimeistään ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Täytäntöönpanosäädösten valmistelussa komissiota avustaa jäsenmaiden edustajista koostuva komitea ja asiantuntijaryhmä. 33

34 Voimaantulotaulukko (artikla 12) 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Art 12 voimaan (siirtymäaika alkaa) Komission valta antaa delegoituja säädöksiä alkaa Art 9 Ilmoitettava toimeenpaneva viranomainen Art 4, 6 and 7 Art 10 Uusien verkkopalveluiden oltava direktiivin mukaisia Art 10 Vanhojen verkkopalveluiden oltava direktiivin mukaisia Art 7 Ensimmäinen kansallinen raportointi komissiolle Artikla ja tehtävät Kansallisen lainsäädännön siirtymäaika päättyy (21 kk voimaantulosta) Tätytäntöönpanosää dökset

35 Esteettömyys- ja saavutettavuusdirektiivien kokonaisuus lyhyesti 1: Julkinen hallinto palvelee yhtenäisesti asiakkaitaan Saavutettavuusdirektiivi Esteettömyysdirektiivi (EAA) Julkisen hallinnon verkkosivujen saavutettavuus Koskee julkisen sektorin tai julkiselle rahoituksella toimivien organisaatioiden verkkopalveluita Ei ota kantaa päätelaitteisiin tai niiden esteettömyyteen Määrittää tekniset vähimmäisvaatimukset verkkopalveluiden saavutettavuudelle Määrittää valvonta-ja raportointikäytännöt Tuotteiden ja palveluiden esteettömyys Säätelee EU-alueella myytävien tuotteiden ja palveluiden esteettömyyttä Koskee myös laitteita, joilla palveluita käytetään, esim. lippuautomaatit Ei määrittele teknistä kriteeristöä esteettömyydelle, vaan toiminnalliset esteettömyysvaatimukset Koskee yksityistä ja julkista sektoria 35

36 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa 2. TIETO 36

37 Tieto = hyödynnämme avointa, omaa ja yhteistä tietoa 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Julkiset tietovarannot hyötykäyttöön Tieto kysytään asiakkaalta vain kerran Omadata-periaate

38 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa

39 Tietojen hyödyntäminen: Tiedon hallinnan muutos 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Toimijakohtainen rekisteröinti Yksityiskohtainen sääntely Luovutus ja/tai vastaanotto säännelty tai lupamenettelyn takana à Tulevaisuudessa tieto liikkuu asiakkaan tarpeen ja hänen saaman palvelun mukana à Henkilöllä on paremmat keinot ja kyvyt hallita omia tietojaan Yhteentoimivuus Tiedot vaihtuvat Tietoja kysytään vain kerran Yleissääntely ja käsittelyn yleiset edellytykset riittävät Palvelutehtävä = oikeus ja vastuu käsitellä tietoa

40 Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Yhteinen tiedon hallinta -hanke vastaa tämän päivän haasteisiin Rakennetaan julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatavat uudistaen Julkisen talouden kannalta välttämätön tuottavuusloikka onnistuu Kysymme samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran Tietojärjestelmät ovat Kansallisen palveluarkkitehtuurin myötä kehittyneet sille tasolle, ettei teknologia ole keskeinen rajoite. Tieto Sisältö Käyttö YTI toimii ja kehittää toimintatapoja tällä alueella 40

41 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Omadata Kansalainen voi käyttää ja hyödyntää julkisen hallinnon hänestä tallentamia tietoja Yksilö voi hyödyntää tietoaan sekä jakaa, vaihtaa tai myydä sitä edelleen valtuuttamaansa palveluun hyödynnettäväksi Omadatan periaatteet Oikeus ja mahdollisuus hallita omaa dataa Kattava ja käytännöllinen tiedon saatavuus Mitä on henkilötieto? viestintä ja media liikenne verkkopalvelut kauppa energia hallinto Hallinnan hajauttaminen ja yhteentoimivuus pankki ja vakuutus terveys itse kerätty tieto 41

42 Yhteinen tiedonhallinta Asiakkaalta kysytään tietoa vain kerran 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa YTI-hanke on Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeen toimenpide Tavoitteena hyvä tiedonhallinta ja laadukas tieto Oman tiedon asiakaslähtöinen näkökulma Yhteensopiva tieto; tiedon ymmärrettävyys ja luotettavuus, tietojen vertailukelpoisuus Tarvittava tiedonhallinnan infrastruktuuri ja palvelut Tietosuojan ja tietoturvan huomioiminen 42

43 Yhteinen tiedon hallinta - YTI 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kokonaiskustannukset: 5,7 Miljoonaa euroa Työpaketit otetaan käyttöön vuoden 2018 Loppuun mennessä 43

44 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Tiedonhallinnan lainsäädäntö TYÖRYHMÄ: o Toimikausi o Avoin valmistelu ja työpajat o Tehtävät: selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan ja tietojen luovuttamista koskevan sääntelyn ja tiedonhallintakäytäntöjen nykytila ja kehittämistarpeet selvittää, onko eri hallinnonaloille syntynyt julkisuuslain kanssa tarpeetonta tai päällekkäistä erityislainsäädäntöä salassapidosta selvittää julkisen hallinnon rekisterien laajemmista hyödyntämismahdollisuuksista ja rekisteröinnin tarpeista laatia ehdotus lainsäädännön kehittämiseksi 44

45 Tiedonhallinnan lainsäädäntö 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Tietojen käytön rajoittaminen Tietoturvallisuus Tietojen kerääminen Tietovarantojen kuvaukset Tietojärjestelmien kuvaukset Avoimet rajapinnat Standardoidut/vakioidut rajapintakuvaukset Tietojärjestelmien yhteentoimivuus Tietovarantojen muodostuminen Tietovarantojen hyödyntäminen (ml. Perusrekisterit) Rekisteröidyn oma käyttö Viranomaistoiminta Elinkeinoelämä Tutkimuskäyttö Tietojen säilyttäminen Arkistointi Palvelu- ja asianhallinta Tietokokonaisuuksien yhdistäminen prosesseihin 45

46 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma JulkICT-osasto

47 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Digitalisaatio Yhteisten tietojen hyödyntäminen Tietojohtaminen Case: Kuntatieto-ohjelma

48 Tietojen hyödyntämisen ja tietojohtamisen yleinen tavoite 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Digitalisaatio, toiminnan kehittäminen Tiedot standardoitu Prosessit automatisoitu Toiminta uudistettu Digitaalinen julkishallinto Asiakashyödyt, vaikuttavuus Julkiset menot 48

49 Toimintatapojen muutostarve ohjelmaa asetettaessa 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Tieto kuntien julkisen talouden tilasta ja tehtävien kustannuksista käytössä vasta n kk vuoden päättymisen jälkeen Eri lähteiden tiedot epäyhtenäisiä, ei yhteentoimivuutta, ei vertailtavuutta Taloustiedon raportointikustannus yhdelle raportoijalle htp/ulkoinen raportti Taloustietojen käsittelykustannukset valtionhallinnossa suuret tietomäärään nähden Tietojen tuotannon prosessit epäyhtenäiset ja monesti manuaalisia Tyypillisesti tiedot kunnissa pirstaleisia, ei tietovarastoja Kehittämiskulut suuret, kehittämistyötä ei voi skaalata 49

50 Yleisiä muutostavoitteiden toteutumisen edellytyksiä 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Taloushallinnon ja raportoinnin yhteiset luokitukset osapuolten käytössä ajantasaisesti ja aina Kunta, kuntayhtymä tai maakuntavoi avata taloustietonsa yleisen tietoverkkoon käyttäen ulkoisen raportoinnin sisältöä ja määrittelyjä Saamaa jo kertaalleen syntynyttä tietoa voi hyödyntää päätöksenteossa usean kertaan eri tasoilla Ulkoisen ja sisäisen raportoinnin tietopohja mahdollista muodostaa samaksi Kaikkien yksiköiden ulkoinen raportoinnin tiedot saadaan vertailukehittämisen pohjaksi kansallisesta palvelusta niiden valmistuttua Uusi toimintatapa on nykyistä tehokkaampi 50

51 Kuntatieto-ohjelman tavoite uudet tietoprosessit 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Asettamiskirjeestä kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavien tietojen tuotannon, jalostuksen ja jakelun tuottavuuden parantumista niihin käytetyn työajan säästymisenä Kattaa sekä kunnan (ja maakunnan) että valtion prosessit Tuottavuuden kasvu prosesseissa: - tietohallinto - raportointi - jalostaminen - tietojen käyttö Tehokkuuden kasvu prosesseissa: - raportointi - jalostus - käyttö Ohjelma mahdollistaa! Ohjelma mahdollistaa! Kestävyys-vajeen umpeen kurominen JTS Nykytila Tavoite -tila Raportointi Jalostus Käyttö Raportointi Jalostus Käyttö 5kk+1vko 11kk 51

52 Kuntatieto-ohjelman tavoite uudet toimintatavat 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Tilinpäätöspalvelu Tilinpäätösrekisteri(t) Tieto-palvelut Tiedon käyttösovellukset Tietojen käyttö päätöksenteossa Julkishallinnon päätöksenteko Tietojen muodostaminen Yhteistyömalli Viran-omaisyhteistyö Koodistot ja tukitiedot Päätöksenteon tietotarve 52

53 Moni sidoshanke vaikuttaa talousseurannan ja taloudellisen päätöksenteon digitalisaatioon 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kuntatieto-ohjelma Kuntatieto-käyttöönottotoimet(VK:n projekti, tiekartta) Kansallinen yhteentoimivuusmalli (YTI-hanke) Maakuntauudistus Tulorekisteri Tilinpäätösrekisteri Kansallinen palveluarkkitehtuuri Kuntien tehtävien vähentäminen Uusi kunta Tiedonhallinnan kokonaislainsäädäntö Taltio Lohkoketjuteknologia, ohjelmistorobotiikka ja muu uusi ICT Hallinnon tehostaminen Digitaalinen julkinen hallinto Tuottavuushyödyt kansantalouden tasolla 53

54 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kriittiset menestystekijät uudelle toimintatavalle Kunnilla, kuntayhtymillä ja tulevilla maakunnilla sekä näiden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutoimittajilla on kyky XBRL-raporttien muodostamisen ja lähettämiseen Valtionhallinnolla on kyky XBRL-raporttien vastaanottoon ja edelleen jakeluun Q1/2019. Molempien osapuolten kyky on todennettu Q2/2018 mennessä. Raportoinnin toteutus, aikataulu ja sisältö on säädelty riittävän velvoittavaksi Q3/2018 mennessä. (Laki, asetus, määräys ja/tai ohje) Sidoshankkeet pysyvät lähes aikataulussa 54

55 Tavoitteenmukainen uusi toimintatapa perustuu yhteiseen tietoon 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Tietojen muodostaminen kunnassa ja maakunnassa Tieto-varastot Talousjärjestelmät Toimintajärjestelmät Raportointipalvelut Sisäiset Raportit Ulkoiset Raportit Avoin tieto Avoin Rajapinta XML-julkistus XBRL-sanomat Kansalliset koodisto- ja yhteentoimivuus-palvelut Semanttinen yhteentoimivuus -Sanastot -Koodistot -Tekniset kuvaukset -Raportointiohjeet -Käsitemallit -Laskentaohjeet Kansalliset tietovarannot Tietojen käyttö päätöksenteossa 55

56 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kehittämistä helpottavia seikkoja Sisäiset tietoprosessit ovat kunnossa ja mahdollistavat tapahtumatason tiedon ulossaamisen perusjärjestelmistä Tapahtumatason tiedot kootaan tietovarastoon/-toihin tai robotisoituihin raportointiprosesseihin Tietovarastossa tai robotisoiduissa prosesseissa hyödynnetään JHS-standardeja (osittain myös perusjärjestelmissä) Tiedon päälle on toteutettu automaattiset julkaisuominaisuudet, jotka mahdollistavat XBRL ja muun XML muotoisen tietojen julkaisun Muutokset yhdistetään oman tietojohtamisen kehittämiseen ja maakuntauudistukseen liittyviin sopeutustoimiin Kirjanpitodata Kirjanpitodata Raportointikoodisto Raportointikoodisto ja Ja SBR-taksonomia SBR-taksonomia XBRL-raportit 56

57 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kuntatieto-ohjelmassa syntyvien tuotosten käyttö osana omia kehittämis- ja muutosprojekteja Käyttöönoton edistäminen (VM) Pilotti tuotokset Pilotti tuotokset Kuntatieto- ohjelman standardit ja toimintamallit Pilotti tuotokset Yhteiset Käyttöönottomallit - Käyttöönoton tiekartta - Yhteentoimivuuspalvelut MAAKUNTA- UUDISTUS! Kuntien, kuntayhtymien (ja maakuntien) oma kehitystyö Digitaalinen julkinen hallinto 57

58 nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana 3. ALUSTAT 58

59 Mahdollistamme ekosysteemin ja luomme puitteet = palvelualustan nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana o Julkisen hallinnon tuottama palvelualusta mahdollistaa eri toimijoiden palvelutuotannon o Luotettava, pitkäjänteinen tekninen ja toiminnallinen kokonaisuus, joka mahdollistaa ekosysteemien syntymisen Esimerkkejä: Kanta-palvelut ja Oppijan palvelukokonaisuus o Edellyttää kokeiluja, innovaatioita ja yhteisiä hankintamenettelyjä o Kumppanuusverkostot kehittävät ja tuottavat palveluita o Julkisen sektorin resursseja säästyy ja ne voidaan kohdentaa palveluihin, joita ei voida digitalisoida

60 Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana

61 KaPA tuottaa Suomi.fi-palveluita nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana KaPA = Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelma Tuotantokäyttö ja jatkokehitys Aikataulu Ohjaus Toteutus Hankkeet Roolit ja valtuudet Palvelunäkymät Palveluväylä Suomi.fi-palvelut organisaatioille -verkkopalvelu Sähköinen tunnistaminen Muu digitalisaatiokehitys Palveluiden tuottaminen on Väestörekisterikeskuksen ja muiden palvelutuottajien lakisääteinen tehtävä.

62 nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana 571/2016 Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista tuli voimaan Julkishallinnolla on käyttövelvoite Palvelut ovat maksuttomia Lain toimeenpanon yksityiskohdat: Yrityksillä on laaja käyttöoikeus Omistajuus keskitetään pääasiassa VRK:lle

63 Suomi.fi-palveluiden käyttöönotto nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana Asiakas hyväksyy käyttöehdot VRK hyväksyy asiakkaan Muuta palvelun käyttöön tarvittavaa Käyttö -ehdot VRK:n päätös VRK:n varmenteet Käyttöoikeus julkishallinnolla ja yksityisellä sektorilla -verkkopalvelu Käyttö -ehdot VRK:n päätös Käyttö -ehdot Käyttö -ehdot VRK:n päätös VRK:n päätös VRK/VTJ tietolupa Huoltajan rooli PRH/Virre tietolupa Yrityksen rooli Käyttö -ehdot VRK:n päätös Käyttöoikeus julkishallinnolla Käyttö -ehdot VRK:n päätös VRK/VTJ tietolupa

64 Palvelut käyttöönotettavissa nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana Käyttövelvoite viimeistään Kommentti -verkkopalvelu Yksityiselle sektorille mahdollista viim Velvoite ei koske vahvaa heikompaa tunnistusta Asiointitili on tuotantokäytössä Verkkomaksamisen palvelu (Valtiokonttori) Osa Vetumaa, korvautuu Valtiokonttorin palvelulla vuoden 2017 aikana.

65 Palveluväylästä saatavia tietoja (tilanne ) nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana Osa tiedoista saattaa edellyttää erillistä tietolupaa tietoja hallinnoivalta rekisterinpitäjältä. Rajapintakuvaukset: KANSALAINEN KORKEAKOULU Henkilötiedot Kotikunta ja osoite Äidinkieli Asiointivaltuudet Ajo-oikeustiedot Ajoneuvo-omistukset Veneomistukset Lukukausi-ilmoittautumiset, tutkinnot, opintosuoritukset ja arvosanat Kansainväliset opintojaksot Opiskelijat ja opiskeluoikeudet YRITYS KIINTEISTÖ Perustiedot Kaupparekisteriote (PDF) Tilatiedot (rekisterissä, lakannut, selvitystilassa, saneerausmenettelyssä, konkurssissa) Toiminimet ja rinnakkaistoiminimet Vastuuhenkilöt Edustamistiedot YTJ-tiedot ja päivityshistoria (0-6 kk) Verovelkatiedot Perustiedot Osuudet yhteisiin alueisiin Käyttöoikeudet ja -rajoitukset Omistustiedot Kiinnitykset ja erityiset oikeudet

66 Suomi.fi-palvelut nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana

67 nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana 67

68 nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana 68

69 nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana 69

70 nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana 70

71 nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana 71

72 nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana Kansallinen palveluarkkitehtuuri on perusta, jolle digitaalinen Suomi rakennetaan.

73 Suomidigi.fi nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana 73

74 Suomidigi.fi nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana 74

75 nro 3: Julkinen hallinto palvelualustana Suomidigi tukee ja antaa työkaluja julkisen hallinnon kehittäjille prosessien uudistamisessa o Lähtökohta on asiakkaan tarve, ei hallinnon rakenne Asiakasymmärrys Palvelumuotoilu Rohkeus kokeilla, lupa epäonnistua Vuorovaikutteinen johtaminen Innovaatioiden tukeminen Poikkihallinnollinen toimintatapa Suomidigi.fi 75

76 Kyvykkyydet digitalisaatiossa 4. KYVYKKYYDET 76

77 Kyvykkyydet digitalisaatiossa Toiminnan uudistamisen edellytykset Yhteinen tahtotila, tarvittavat resurssitja ydinkyvykkyydet.

78 Kyvykkyydet digitalisaatiossa Lähtöajatus Yhteistyöhön perustuva rohkea palvelujen kehittäminen on legitiimi ja ainoa oikea tapa tehdä asioita 78

79 Kyvykkyydet digitalisaatiossa Ydinkyvykkyydet toiminnan uudistamiseen 1. Johda muutosta 2. Opi digitalisoimaan 3. Solmi kumppanuuksia 4. Hyödynnä alustoja 5. Jalosta tietoa 6. Turvaa tieto 7. Mahdollista säädöksillä

80 Kyvykkyydet digitalisaatiossa Toisin sanoen 1. Toiminta ja palvelut lähtevät asiakkaan tarpeista: johtajien esimerkki 2. Osaaminen kohdistuu ensisijaisesti toiminnan kehittämiseen 3. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden hyödyntäminen 4. Perustietotekniikkapalvelujen on oltava joustavia, uudet teknologiat ja kokeilun mahdollistavia 5. Tietoa jaettaessa sen arvo kasvaa 6. Turvaa tieto, myös poikkeusoloissa 7. Lainsäädäntöä tulee päivittää, että se mahdollistaa digitalisaation 80

81 Kyvykkyydet digitalisaatiossa 1. Johda muutosta o Lähtökohta on asiakkaan tarve, ei hallinnon rakenne Asiakasymmärrys Palvelumuotoilu Rohkeus kokeilla, lupa epäonnistua Vuorovaikutteinen johtaminen Innovaatioiden tukeminen Poikkihallinnollinen toimintatapa

82 Kyvykkyydet digitalisaatiossa 2. Opi digitalisoimaan Lähtökohtana ovat asiakkaiden tunnistetut elämänpolut, eivät virastojen mandaatit Asiakaslähtöisen osaamisen kehittäminen Asiakkaan osallistaminen Innovointi ja kokeilukulttuuri Verkostomainen työtapa Tietotekninen perusosaaminen

83 Kyvykkyydet digitalisaatiossa 3. Solmi kumppanuuksia Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä tuottavia, uutta luovia palveluketjuja Kustannustehokkaat hankinnat yhteistyöllä Ketterät toimintamallit Kilpailukykyä ja uusia vientituotteita ja -palveluita Sopimusehdoilla edistetään palvelualustojen syntyä

84 Kyvykkyydet digitalisaatiossa 4. Hyödynnä alustoja Tietojärjestelmien suunnittelun lähtökohtana on asiakkaan tarve tiedon hyödyntämiseen ja yhtenäinen käyttökokemus Ymmärrettävät, helppokäyttöiset palvelut Vakioidut ja avoimet rajapinnat Luotettavuus, vakaus Kokeilujen mahdollistaminen Pilvipalveluiden hyödyntäminen

85 Kyvykkyydet digitalisaatiossa 5. Jalosta tietoa Asiakaslähtöinen viranomaisten yhteistyö tuottaa saumattoman käyttökokemuksen, kustannustehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä Asiakkaalta kerran saatua tietoa hyödynnetään monipuolisesti Minimoidaan asiointitarve Automatisointi Tietosuoja ja tietoturva

86 Kyvykkyydet digitalisaatiossa 6. Turvaa tieto o Lähtökohtana on digitaalisen yhteiskunnan toiminnan turvaaminen kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa Tekninen ja hallinnollinen tietoturvallisuus Häiriötilanteisiin varautuminen Kriittisen tiedon turvaaminen Tieto- ja kyberturvallisuusyhteistyö yritysten ja julishallinnon välillä Turvallisuustoimenpiteissä huomioitava: Sidosryhmien edut Kansalaisten perusoikeudet Talouden ja yhteiskunnan toimivuus

87 Kyvykkyydet digitalisaatiossa 7. Mahdollista säädöksillä o Lähtökohtana laillisuusperiaate ja perusoikeuksien toteuttaminen aktiivisin toimin, palvelemalla asiakasta Kansalaisten tarpeet ja yhteistyö viranomaisten kanssa Lainsäädäntö mahdollistajana Hallintomenettelyjen uudistaminen Normien purkaminen Yksi tiedonhallintalaki Kansalaisten oikeuksien turvaaminen Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen

88 Kyvykkyydet digitalisaatiossa Mitä on digiosaaminen? o Samalla kun digitalisaatio muuttaa ympäristöämme ja omia toimintatapojamme, tarvitaan strategisten tavoitteiden tueksi jäsennystä ilmiön vaatimasta osaamisesta o Teknologian osuus digitalisaatiosta on 5 % ja loput 95 % on toiminnan kehittämistä. Samat prosentit koskevat myös osaamisen kehittämistä. 88

89 Kyvykkyydet digitalisaatiossa Nykyajan työntekijän T-osaamisprofiili o Nykyajan ongelmat ovat niin monimutkaisia ja muutoksen tahti niin kova, että osaamisen pitää joustaa oman erikoisalueen lisäksi laajemmalle Kirjaimen pystysuoralla osalla viitataan syvään substanssiosaamiseen ja sen vaakasuoralla osalla kykyyn ymmärtää muita osaamisalueita ja hyödyntää niitä. Laaja-alaisuus & erikoistuminen ERI ALUEIDEN LAAJA OSAAMINEN JONKUN OSA-ALUEEN SYVÄ ERITYISOSAAMINEN Digiajan työntekijän T-osaamisprofiili 89

90 Digiosaaminen julkisessa hallinnossa E-palveluiden kehittäjät mm. sovellusten hankinta Kyvykkyydet digitalisaatiossa Rooli työtehtävät Mahdollistajat mm. esimiestyö, johtaminen Toiminnan kehittäjät kehittämistyö Kokonaisjohtamisesta vastaavat ylin johtaminen Loppukäyttäjät perusvirkatyö Erityisosaamiset KOKO HENKILÖSTÖ TARVITSEE Perusosaamiset Yleiset valmiudet ja asenteetns. metataidot OSA HENKILÖSTÖSTÄ TARVITSEE Tietoisuus / hyödyntäminen omassa työssä -> Oman työskentelyn tehostuminen -> Ymmärrys vaikutuksesta omaan toimintaan -> Kehittämisen mahdollistaminen Syvällinen hallinta -> Tuloksekas kehittäminen -> Verkostoituneisuus 90

91 Yleiset valmiudet ja asenteet ns. metataidot Johtopäätökset / Ajatusmalli: Digitalisaation vaatima osaaminen mm. Uuden oppiminen Vanhan poisoppiminen Kyky yhdistää erilaisia osaamisia Vuorovaikutustaidot (ml. avoin ja läpinäkyvä toiminta) Joustava ja avoin suhtautuminen muutokseen Median lukutaito Itsensä johtaminen Kyky ymmärtää erilaisten ihmisten erilaisia valmiuksia 91

92 Johtopäätökset / Ajatusmalli: Digitalisaation vaatima osaaminen Perusosaamiset Digitaalisten palveluiden ja työvälineiden käyttö omassa työssä mm. viraston asianhallintajärjestelmä, oma älypuhelin, sähköposti, videoneuvottelut, Lync, Skype for Business, sosiaalinen media (FB, Twitter, LinkedIn, Yammer), verkkokauppatyyppiset palvelut (esim. poliisin lupapalvelu, valtioneuvoston julkaisupalvelu), pilvipalvelut, kyselyohjelmat (Webropol, Digium, Zef), ajanvaraussovellus Doodle Riittävä ymmärrys digitalisaation vaikutuksista asiakkaisiin, toimintaan ja omiin työtehtäviin mm. asiakkaiden odotukset ja tarpeet, lainsäädäntöön liittyvä kehittämisen mahdollistaminen (purkaminen, uudet säännökset jne.) ja tietoturvallisuuden perustuntemus Verkostoitumisen ja yhteistyön aktiivinen edistäminen 92

93 Johtopäätökset / Ajatusmalli: Digitalisaation vaatima osaaminen Erityisosaamiset 1/2 Asiakaskokemuksen kehittäminen mm. palvelumuotoilu, palveluiden konseptointi (ml. visualisointi) sekä käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelu Data- ja analytiikkaosaaminen mm. tietomallien ja informaatioarkkitehtuurien kehittäminen, tietovarantojen suunnittelu, datan laadun hallinta, tiedon analysointi, tiedon visualisointi sekä tietotarpeiden ja lähteiden tunnistaminen Riskienhallinta mm. riskienhallinta, jatkuvuussuunnittelu (toipumissuunnittelu, varautuminen), tietoturvallisuuden riittävä taso ja tietosuoja Digitaalisen ajan toimintamallit ja -logiikat mm. kokonaisarkkitehtuuri, digitaalisen ajan (liike)toimintamallit ja logiikat, omien toimintamallien kehittäminen digimaailmassa, vaikutus-ja kustannushyötyarvioinnit sekä digitaalisten ekosysteemien, verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen ja niissä toimiminen Prosessiosaaminen mm. prosessien kehittäminen (esim. Lean-ajattelutavan avulla), prosessien mittaaminen ja optimointi sekä prosessin johtaminen/omistajana toimiminen 93

94 Johtopäätökset / Ajatusmalli: Digitalisaation vaatima osaaminen Erityisosaamiset 2/2 Kehittämismenetelmät mm. ohjelmistokehitys, ketterät menetelmät (kuten Scrum, Lean) Digitaalinen viestintäosaaminen mm. hakukonemarkkinointi ja optimointi, sosiaalisen median hyödyntäminen työhön liittyvässä viestinnässä, tarinallistaminenja pelillistäminen, kohdentaminen, markkinointiautomaatio, digitaalisen markkinoinnin mittaaminen ja konversio-optimointi Kumppanihallinta mm. kumppanuuksien rakentaminen, kumppanuuksien hallinta ja johtaminen (ml. ostajan intressien varmistaminen) Johtamisen kokonaisuus ja muutoksen johtaminen mm. digitalisaatiokehityksen nopeuden ja merkittävyyden vaikutuksen ymmärtäminen ja huomioiminen johtamiskokonaisuudessa, digitalisaation vaikuttavuuden varmistaminen (toteutettavien hankkeiden priorisointi, resursointi, projektien johtaminen), yhteistyön tekemisen mahdollistaminen niin oman organisaation sisällä kuin yli oman organisaation rajojen, toiminnan kehittämiseen liittyvän palkinnan kehittäminen 94

95 Valmennukset kevään 2017 aikana Perusosio: o Julkisen hallinnon digiosaamiset Vaihtuva teema: o Minäkeskeinen tiedonhallinta o Keinoäly o Lohkoketjut, alustatalous, robotisaatio, minäkeskeinen tiedonhallinta -kokonaisuus o Palveluprosessit digitaalisessa hallinnossa 95

96 Mitä muuta? o Digiosaamista ja osaamisen kehittämistä digiajassa on olemassa myös ilman ajatusmallia o Monet organisaatiot ovat jo pitkällä oman osaamisensa kehittämisessä, hyviä esimerkkejä löytyy niin virastoista kuin kunnistakin o Lisäksi löytyy paljon verkostomaista yhteiskehittämistä, joista esimerkiksi Kunteko, Työ 2.0, Tulevaisuuden työpaikka sekä data- ja analytiikkaosaajien verkosto ovat päässeet hyvään vauhtiin 96

97 Pidetään katse pallossa Muutosvoimat Palvelemme asiakkaita yhtenäisesti ja asiakaslähtöisesti Hyödynnämme avointa, omaa ja yhteistä tietoa Mahdollistamme ekosysteemin ja luomme puitteet; palvelualustan Ydinkyvykkyydet

98 Kiitos! Suomidigi (ent.julkictstrategia) 98