Kalettomansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Multia

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 147/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/250/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT Kalettomansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Multia Martinsuon Turve Oy Lehtomäentie Kangasaho Autosen Urakointi Oy Haapalantie Kangasaho HAKEMUS Martinsuon Turve Oy ja Autosen Urakointi Oy ovat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan sekä ja täydentämässään hakemuksessa pyytäneet ympäristölupaa Kalettomansuon 109,6 ha:n uudelle turvetuotantoalueelle. Pinta-alasta turvetuotanto- ja auma-alueita on 103 ha. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Kalettomasuon turvetuotantoalue sijaitsee Multian kunnan Multian kylässä noin 11 km Multian kuntakeskuksesta koilliseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttää ympäristöluvan, jos tuotanto-alue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kalettomansuon turvetuotannolla ei ole ympäristölupaa. Turvetuotantoalue sijaitsee hakijoiden tiloista Kesämäki , Niittysuo ja Linna vuokraamalla alueella. Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole suunniteltua tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Maakuntakaavan turvetuotantoalueita koske-

2 2 van suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Maakuntakaavaan suojelualueeksi (SL) merkitty Joensuonkangas sijaitsee noin 1 km itään tuotantoalueesta ja 300 m itään pintavalutuskentästä. Multian osayleiskaavassa tuotantoalueesta noin 260 m länteen sijaitseva Iso-Kalettoman lampi on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL), noin 300 m länteen sijaitseva Pieni-Kaleton vesialueeksi (W-1), jolla on erityisiä ympäristöarvoja ja lammen ympäristö maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MY), jolla on erityisiä ympäristöarvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta. Tuotantoalueesta noin 160 m länteen sijaitseva Kulhapää on osayleiskaavassa merkinnällä W, vesialue. Kulhapään luode- ja pohjoisosan rannalle on merkitty uimaranta ja viisi loma-asuntopaikkaa, joista lähin on noin 150 m:n päässä tuotantoalueesta. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalueen kokonaispinta-ala on 109,6 ha, mistä 96 ha on tuotantoaluetta, 7 ha auma-alueita ja 6,6 ha vesienkäsittelyalueita. Tuotantoalueella on kolme lohkoa: L1 51 ha, L2 18 ha ja L3 27 ha. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta pölynerotussyklonilla varustetulla imuvaunulla. Turvetta tuotetaan vuodessa noin m 3. Tuotantopäiviä on vuodessa Lisäksi tehdään kesäaikana tuotantoa valmistelevia töitä päivänä sekä keväisin ja syksyisin tuotantoalueen kunnossapitotöitä 5 10 päivänä. Töitä tehdään pääosin klo Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on sarkaojarakenteet lietteenpidättimineen, kolme virtaamansäätöpatoa, kaksi laskeutusallasta ja ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä. Lohkolta L1 (51 ha) kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaalle 1 ja lohkoilta L2 ja L3 (yhteensä 45 ha) laskeutusaltaalle 2. Tuotantoalueen ympärillä on eristysojat. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle (5,6 ha) painovoimaisesti. Pintavalutuskenttä on noin 5,5 % sen valuma-alueen pinta-alasta (noin 102 ha). Pintavalutuskenttä sijoittuu ojitetulle suoalueelle, jolla kasvaa nuorta metsikköä. Turpeen paksuus kentällä on cm. Pintavalutuskenttä rajoittuu itäosastaan Rajajokeen. Kentän yläosaan asenne-

3 3 taan jakoputkia 10 m:n välein ja kentällä oleviin ojiin tehdään katkokset 10 m:n välein. Pintavalutuskentän alaosaan kaivetaan keräilyoja, josta vedet johdetaan mittapadon kautta Rajajokeen. Pintavalutuskentän ja Rajajoen väliin sekä pintavalutuskentän alapuolelle rakennetaan suojapenkereet. Rajajokeen pintavalutuskentän alueen kautta laskevan Teikkipuron, jonka valuma-alue on 260 ha, uoma siirretään kentän pohjoispuolelle. Multian Sinerväjoen virtaamatietojen perusteella arvioituna on Teikkipuron keskiylivirtaama (MHQ) 253 l/s, keskivirtaama (MQ) 29 l/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,5 l/s. Siirretyn Teikkipuron uoman ja pintavalutuskentän välille rakennetaan penger kaivumassoista. Hakijat ovat arvioineet, että hankealueen nykyiset vuosittaiset päästöt vesistöön ovat seuraavat: kg kiintoainetta, 10 kg fosforia ja 211 kg typpeä. Päästöt on arvioitu käyttämällä metsäojitetun alueen valumavesien pitoisuutena fosforille 30 µg/l, typelle 630 µg/l ja kiintoaineelle 3,5 mg/l. Luonnontilaisen alueen (5 ha) valumavesien pitoisuutena on käytetty fosforille 20 µg/l, typelle 500 µg/l ja kiintoaineelle 2 mg/l. Valumana on käytetty 11,2 l/s/km 2. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen ominaiskuormituslukuina on käytetty Etelä-Suomessa sijaitsevien, tarkkailussa olevien pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. Tuotantovaiheen ominaiskuormituslukuna (netto) on käytetty kiintoaineelle 33 g/ha/d, fosforille 0,42 g/ha/d ja typelle 18 g/ha/d. Kalettomansuon tuotantoalueen päästöt vesistöön (brutto): Päästöt (kg/vuosi) Fosfori Typpi Kiintoaine 1. ojitusvuosi 45, Seuraava vuosi 31, Tuotantovaihe 23, Kalettomansuon tuotantoalueen päästöt vesistöön (netto): Päästöt (kg/vuosi) Fosfori Typpi Kiintoaine 1. ojitusvuosi 29, Seuraava vuosi 19, Tuotantovaihe 14, Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakijoiden arvion mukaan tuotantoalueen vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

4 4 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Tuotannosta ja turpeen lastauksesta aiheutuu vähäisiä pölypäästöjä. Traktoreista ja imuvaunusta aiheutuu vähäistä melua. Turve kuljetetaan olemassa olevaa metsäautotietä pitkin noin 4 km kaakkoon Multia Uurainen tielle (nro 627) ja sieltä edelleen käyttökohteisiin. Tuotettu turve kuljetetaan pois pääosin syys huhtikuussa, noin päivän aikana. Täysperävaunullisia turvekuormia on vuosittain enimmillään 400. Henkilöautoliikennettä on pääosin tuotantoaikana, mutta jonkin verran myös kuljetusten aikana. Tuotannossa käytettävät polttoaineet säilytetään litran astiassa. Polttoainetta käytetään vuosittain litraa. Pääosa traktoreiden huolloista tehdään muualla, joten jäteöljyjä tai öljysuodattimia ei tule. Aumamuovijätettä tulee vuosittain noin kg, minkä lisäksi muodostuu vähäisiä määriä ongelmajätteitä. Aumamuovijäte varastoidaan kasoissa auma-alueella ja käytetään myöhemmin hyödyksi esimerkiksi energiantuotannossa. Ongelmajätteet varastoidaan auma-alueella olevassa keräilypisteessä ja hävitetään asianmukaisesti. Jätteistä pidetään kirjaa, josta käy ilmi jätteen laatu ja määrä sekä jätteen poiskuljettaja ja hänen yhteystietonsa. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta sekä kiviä, mineraalimaita ja lietteitä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 a :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Suunniteltu tuotantoalue on pääosin 1970-luvulla ojitettua suota. Alueen kasvillisuutta on selvitetty maastokäynneillä (L1 ja L2) ja (L3). Alueen linnustoa on selvitetty 2.6. ja (L1 ja L2) sekä ja (L3). Valtaosa alueesta on ojitusten takia muuttunutta ja alueella vallitsevat erilaiset rämemuuttumat sekä turvekankaat. Alueella ei ole havaittu suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja. Lohkolla 2 on ojittamaton alue oligotrofista varsinaista lyhytkorsirämettä, joka vaihettuu oligotrofiseksi varsinaiseksi sararämeeksi. Lohkon 1 länsiosassa on luonnontilaisen kaltainen allikkolähde. Lohkon 3 kaakkoisosassa on oligotrofinen lyhytkorsiräme. Tuotantoalueen ulkopuolella si-

5 5 Asutus ja maankäyttö jaitsevat lammet kuuluvat luontotyyppiin humuspitoiset lammet ja lampien reunanevat luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot. Lyhytkorsiräme on Etelä-Suomessa vaarantunut ja koko maassa silmälläpidettävä ja sararäme on Etelä-Suomessa vaarantunut ja koko Suomessa elinvoimainen suotyyppi. Humuspitoisia lampia voidaan pitää Suomen vastuuluontotyyppinä ja (L1 ja L2) tehdyissä linnustoselvityksissä tavattiin suolajeista taivaanvuohi, liro ja pohjansirkku. Alueen pesimälajisto on koostunut pääasiassa keskisuomalaiselle metsäluonnolle tyypillisistä lajeista. Metsäkanalinnuista havaittiin metsokukko ja kaksi koppeloa ja selvitettiin tuotantoalueen (L3) lisäksi muun muassa Iso-Kalettoman ja Pieni-Kalettoman alueen linnustoa. Erityisesti Iso- Kaleton on linnustoltaan monipuolinen. Kalettomien lampien tai niitä ympäröivän suomaaston pesimälajistoon kuuluvat muun muassa kurki, mustakurkku-uikku, riekko, liro, valkoviklo, metsäviklo, tavi, telkkä, töyhtöhyyppä ja isokuovi. Iso-Kalettomalla tavattiin myös metsähanhipari. Toisella laskentakerralla lammilla tavattiin laulujoutsen ja pikkulokki. Joutenlammella ja sen ympäristössä tavattiin mustakurkku-uikku, valkoviklo, liro ja teeri. Lohkon 3 länsipuolella olevalla ojittamattomalla suolla havaittiin kapustarinta. Suunnitellun tuotantoalueen länsipuolella sijaitsevat Iso- ja Pieni- Kalettoman lammet ja niitä ympäröivät suoalueet ovat linnustonsuojelullisesti alueen merkittävin osa-alue. Alueella pesii monia suo- ja vesilintulajeja sekä eri suojeluluokitukseen kuuluvia lajeja. Kohteella on myös virkistyskäyttöarvoa luontopolun, nuotiopaikan ja lintutornin takia. Alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta ei ole asutusta. Tuotantoalueelta länteen noin 160 m:n etäisyydellä on Kulhapää, 260 m:n etäisyydellä Iso-Kaleton ja 300 m:n etäisyydellä Pieni-Kaleton. Lisäksi lohkon 3 eteläpuolella noin 800 m:n päässä on Joutenlampi. Lampiin ei johdeta kuivatusvesiä. Tuotantoalueen länsipuolella, lampien läheisyydessä kulkee ulkoilureitti Karhukankaan polku. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Natura alueisiin kuuluva Joensuonkangas (FI ) sijaitsee itään päin noin 1 km tuotantoalueelta ja 300 m pintavalutuskentältä. Joensuonkangas sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelma-alueisiin. Siellä on luontodirektiivin luontotyyppejä seuraavasti: 37 % pinta-alasta boreaalista luonnonmetsää ja 24 % puustoista suota. Hakemuksen mukaan tuotantoalue ei vaikuta luontoarvoihin, koska suojelun perusteena on vanhojen metsien suojelu. Lisäksi Natura-alueen ja tuotantoalueen

6 6 Vesistö ja sen käyttö välissä on Rajajoki, joten tuotantoalue ei vaikuta Natura-alueen vesitalouteen. Yksityisten maalla oleva suojelualue Iso-Kaleton -lampi sijaitsee lähimmillään noin 260 m länteen tuotantoalueelta. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen ojitus ei vaikuta lammen vesitalouteen, koska tuotantoalueen vedet johdetaan eri suuntaan ja lammen vesiä ei johdeta tuotantoalueen kautta. Lammen ja tuotantoalueen välissä on Kalettomankangas. Kalettomankankaan ja metsävyöhykkeiden takia tuotantoalue ei vaikuta suojeluarvoihin. Tuotantoalueen länsireunan läheisyydessä on lähde. Hakemuksen mukaan lähde on kuivunut ojitusten takia eikä ole luonnontilainen. Suunnitellun tuotantoalueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Alapuolinen vesistö ja vedenlaatu Tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Jämsän reitin Pengerjoen valuma-alueen Rajajoen valuma-alueella (14.546). Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan Rajajoen valuma-alueen pintaala on 24,21 km 2. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä Rajajokeen, joka yhtyy noin 2 km alempana Pengerjokeen. Pengerjoki laskee Jämsänveteen. Jämsänvesi sijaitsee noin 38 km:n päässä tuotantoalueelta. Laskuojan, jonka valuma-alue on 101,7 ha, virtaamat laskussa Rajajokeen ovat seuraavat: keskiylivirtaama (MHQ) 99 l/s, keskivirtaama (MQ) 11 l/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,2 l/s. Vastaavasti Rajajoen virtaamat laskussa Pengerjokeen (valuma-alue ha) ovat seuraavat: keskiylivirtaama (MHQ) l/s, keskivirtaama (MQ) 258 l/s ja keskialivirtaama (MNQ) 5 l/s. Virtaamat on arvioitu valuma-alueiden pinta-alojen ja Multian Sinerväjärven luusuan virtaamatietojen perusteella. Hakijat ovat selvittäneet Pengerjoen veden laatua Rajajoen laskukohdassa vuonna Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut tällöin 16 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 510 µg/l, väriluku 225 mg Pt/l ja happamuus 5,4 ph. Pengerjoen vesi on ollut näytepisteellä Pengerjoki 1 (noin 20 km tuotantoalueen alapuolella) vuosina kokonaisfosforipitoisuuksien (17 29 µg/l) perusteella lievästi rehevää tai rehevää. Kokonaistyppipitoisuus on samana ajanjaksona ollut µg/l. Näytepiste Pengerjoki 2 (noin 24 km tuotantoalueen alapuolella) on jokien vedenlaadun pitkäaikaismuutosten seurantapiste. Vuosina näytepisteellä Pengerjoki 2 on veden kokonaisfosforipitoisuus ollut µg/l (keskiarvo 23 µg/l), kokonaistyppipitoisuus µg/l (keskiarvo 634

7 7 µg/l), veden väri mg Pt/l (keskiarvo 186 mg Pt/l) ja happamuus 5,0 6,9 ph (keskiarvo 5,9 ph). Kalasto ja kalastus Rajajoella ei ole kalataloudellista merkitystä. Pengerjoki on tärkeä virkistyskalastusjoki. Pengerjokeen on 2000-luvulla istutettu järvitaimenta. Alueella toimivien turvetuottajien yhteistarkkailuun liittyen on vuonna 2009 selvitetty Pengerjoesta noin 25 km Kalettomasuon turvetuotantoalueen alapuolelta kalastoa ja rapujen esiintymistä sekä tehty kalastustiedustelu. Sähkökoekalastuksessa saatiin Riuttakoskelta 1 taimen ja 10 särkeä ja Karjokoskelta 7 taimenta. Koeravustukset tehtiin Pengerjoesta Kulhanjoen laskukohdan yläpuolelta ja Ohranjoen laskukohdan alapuolelta. Koeravustuksissa ei saatu rapuja. Selvityksen mukaan Pengerjoessa on ollut alkuperäistä jokirapua ja sitä voi esiintyä vieläkin Pengerjoen yläosissa. Kalastustiedustelun mukaan suurimmat haitat kalastukselle on aiheutunut Pengerjoen heikosta veden laadusta ja siitä johtuvasta pyydysten voimakkaasta limoittumisesta. Vesistön liettyminen on suuri kalastusta haittaava ongelma alueella. Suurimpina haittojen aiheuttajina on pidetty turvetuotannon ja metsätalouden kuormitusta. Saalis on koostunut hauesta ja ahvenesta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakijoiden arvion mukaan kuivatusvesien vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun ovat pienet, eikä rantakiinteistöjen käytölle aiheudu korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. Hakijat ovat arvioineet, että tuotannosta aiheutuvat nettopäästöt nostavat tuotantovaiheessa pintavalutuskentän alapuolella Rajajoen veden fosforipitoisuutta 42 µg/l, typpipitoisuutta µg/l ja kiintoainepitoisuutta 3,3 mg/l. Vastaavasti Rajajoen ja Pengerjoen yhtymäkohdassa turvetuotannon päästöt nostavat tuotantovaiheessa Pengerjoen veden fosforipitoisuutta 2 µg/l, typpipitoisuutta 78 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,14 mg/l. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma Rajajoen valuma-alue sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella. Vuoteen 2015 ulottuvan Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Pengerjoen Merovenjoen tila on tyydyttävä. Ympäristöriskit Mahdollisten tulipalojen varalta hankitaan palosuojeluohjeiden mukainen palokalusto ja työntekijät koulutetaan alkusammutukseen. Ennen tuotannon aloittamista palokalusto ja palonsuojeluohjeet hyväksytetään paikallisella palonsuojeluviranomaisella.

8 8 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Öljyvahingot pyritään estämään tekemällä traktoreiden öljynvaihdot muualla. Muiden mahdollisten öljyvahinkojen torjuntaan käytetään turvetta. Polttoaineen valumiset pyritään estämään varustamalla öljysäiliöt tankkauspistoolilla ja lukitsemalla ne. Tulvat estetään valunnansäätöpadoilla. Hakijat esittävät, että Kalettomansuon tuotantoalueen tarkkailu tehdään Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden vuosien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Käyttötarkkailu aloitetaan heti, kun kuntoonpanotyöt aloitetaan. Käyttötarkkailuun sisältyy käyttöpäiväkirjan pito, vesienkäsittelylaitteiden toiminnan tarkkailu sekä toiminnan muukin seuranta siten, että toiminta tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Tuotantoalueelta tulevan veden laatua selvitetään ottamalla näytteet pintavalutuskentän alapuolelta. Näyte otetaan ensimmäisen kerran kuntoonpanovaiheessa ja sen jälkeen ensimmäisenä ja viidentenä tuotantovuotena kerran kuukaudessa touko syyskuun välisenä aikana. Hakijoiden arvion mukaan vesistötarkkailu ei ole tarpeen, koska alapuolisessa vesistössä on jo tarkkailupisteitä. Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan sellaisia ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät kompensaatiotoimia tai vahingonkorvauksia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakijat ovat täydentäneet hakemustaan ja muun muassa täydennetyllä tuotantosuunnitelmakartalla, tarkennetulla kuormitusarviolla, luontoselvityksellä, Pengerjoen kalasto- ja kalastustiedoilla, vedenlaatutiedoilla, Teikkipuron siirtosuunnitelmalla sekä kaavoitustiedoilla. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Multian kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Suur-Keuruu - lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luon-

9 9 nonvarat -vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Multian kunnalta ja Multian kunnan ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Tuotantoalue ei sisälly ympäristöministeriön vahvistamaan ja lainvoimaiseksi tulleeseen Keski-Suomen maakuntakaavaan. Pieni-Kaleton -lammen rannat on Multian kunnan vesistöjen rantayleiskaavassa merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta. Lammen vesialue on merkinnällä W-1, vesialue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Tuotantoalueen länsipuolella on vuonna 1991 perustettu yksityismaan luonnonsuojelualue, Iso-Kaleton, jonka reuna-alueet ovat rämettä ja keskusta kosteaa silmäkkeistä nevaa. Linnuista siellä on havaittu tavi, kurki, kalalokki, kuovi, liro, metsäviklo, taivaanvuohi, töyhtöhyyppä ja niittykirvinen. Allikot ovat suotuisia lisääntymispaikkoja myös rupikonnalle ja viitasammakolle. Iso-Kalettoman länsirannalla on lintutorni, retkeilyreitin varrella. Virkistyskäyttömahdollisuuksia parantaa myös tulentekomahdollisuus luontopolun varrella. Pieni-Kaleton -lammella on avovesialueen vuoksi enemmän linnustollista merkitystä kuin umpeenkasvaneella Iso-Kaleton -lammella. Pieni- Kalettomalla on tavattu mustakurkku-uikku (vaarantunut, VU), haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka (VU), telkkä, riekko (silmälläpidettävä, NT), kuovi, liro (alueellisesti uhanalainen, RT) ja pohjansirkku (VU). Iso- ja Pieni-Kaleton muodostavat monipuolisen vesi-, ranta- ja suolinnustonsa vuoksi maakunnallisesti merkittävän kosteikkokokonaisuuden, jossa erityistä merkitystä on taantuneilla ja nykyään vaarantuneiksi luokitelluilla mustakurkku-uikulla ja tukkasotkalla. Lohkon 2 eteläosassa on luonnontilaisena säilynyt oligotrofinen varsinainen lyhytkorsiräme, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. Lyhytkorsiräme on Etelä-Suomessa vaarantunut suotyyppi. Rajajoen valuma-alueella sijaitsee Haukisuon turvetuotantoalue (88 ha). Kalettomansuon pinta-alaosuus Rajajoen valuma-alueesta on 4,0 %. Yhdessä Haukisuon kanssa ne muodostavat 7,6 % valuma-alueen pinta-alasta. Kalettomansuon ja Haukisuon osuus Rajajoen valuma-alueen fosforikuormituksesta on noin 17 % molempien soiden ollessa tuotannossa ja Kalettomansuon 1. ojitusvuonna noin 23 %. Pengerjoen vesistöalueella (14.54) on tällä hetkellä luvan saanutta turvetuotantopinta-alaa yhteensä 570 ha ja parhaillaan haettavana olevaa pinta-alaa yhteensä 170 ha, eli yhteensä 1,8 % Pengerjoen vesistöalueen pinta-alasta.

10 10 Pengerjoki Merovenjoen tila on luokiteltu vesienhoidon suunnittelussa tyydyttäväksi. Jokimuodostuman vesien tilaa heikentäviä tekijöitä ovat turvetuotanto ja hajakuormitus, mitkä aiheuttavat rehevöitymistä. Tilaan vaikuttaa myös hydrolgis-morfologisten muutosten aiheuttama elinympäristöjen muuttuminen. Hyvän tilan tavoite on arvioitu saavutettavan vuoteen 2027 mennessä, mikä edellyttää kaikilta toimijoilta tehokkaita vesiensuojelumenetelmiä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arvioinut, että hankkeen vesistövaikutukset, varsinkin yhdessä Haukisuon turvetuotantoalueen kanssa, ovat selvät Rajajoen osavaluma-alueella. Tätä tukee turvetuotantoalueen pinta-ala ja fosforikuormitusosuus. Vaikutukset ulottuvat myös Pengerjokeen, johon kohdistuu myös läheisen Lapsukansuon 123 ha:n uuden turvetuotantoalueen kuormitus. Haitalliset vesistövaikutukset tulisivat olemaan niin merkittävät Rajajoen valuma-alueella, ettei luvan myöntämisen edellytyksiä hakemuksen mukaisessa laajuudessa ole. Hankkeen aiheuttamaa vesistökuormitusta tulee leikata kolmanneksella eli lohkolle 3 ei tule myöntää lupaa. Siten tuotantoalueen suuruudeksi tulee 64 ha, kun luonnontilainen 5 ha rajataan myös luvasta pois. Pintavalutuskenttä sijoitetaan ojitetulle alueelle. Sen pinta-ala on 5,5 % hakemuksen mukaisesta valuma-alueesta. Turvepaksuus on paikoin alle mitoitusohjeiden eli alle 0,5 m. Pintavalutuskentän kautta kulkee nykyisin Teikkipuro, joka siirretään pintavalutuskentän pohjoispuolelle. Tuotantoalueen ollessa 64 ha myös pintavalutuskentän toimivuus paranee. Pintavalutuskentän tehoa tulee tarkkailla 3 ensimmäistä vuotta vuosittain ja ympärivuotisesti. Puhdistusteholle tulee asettaa vähimmäisvaatimukset. Perusteluina on kentän paikoin riittämätön turvepaksuus ja hankkeen suurehko pinta-alaosuus Rajajoen valuma-alueesta. On erittäin tärkeää, että kentän voidaan todeta toimivan suunnitellulla tavalla. On laadittava 3 vuotta ympärivuotisesti kestävä seurantaohjelma elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Jos puhdistustehoja ei saavuteta seurantaohjelman aikana, luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle täydentävien lupamääräysten antamista varten suunnitelma vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Laskeutusaltaista lähtevän laskuojan ja eristysojan sekä laskuojan ja pintavalutuskentän eteläpuolella kulkevan puron etäisyys toisistaan tulee olla vähintään 10 m. Eristysojien alapäähän on kaivettava lietekuopat ja huolehdittava niiden puhdistuksesta jatkossa säännöllisesti aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Työnaikaisia lietekuoppia tulee tehdä 100 m:n välein.

11 11 Päästötarkkailua on suoritettava 5 ensimmäistä vuotta alkaen kuntoonpanon ensimmäisestä vuodesta. Tarkkailun tulee sisältää myös pintavalutuskentän tehon tarkkailu. Päästötarkkailupiste voi olla hakijoiden esittämässä paikassa. Siihen on asennettava myös mittapato. Virtaamaa on mitattava näytteenoton yhteydessä ja muutoin kerran viikossa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää vesistötarkkailun havaintopaikoiksi Rajajokea Kalettomansuon kuivatusvesien purkupisteen alapuolella (koordinaatit , ). Kyseinen piste on samalla Vapo Oy:n Lapsukansuon yläpuolinen vertailupiste. Muiden alapuolisten vesistöpisteiden tulisi olla samat kuin Lapsukansuon eli Pengerjoki, mts ( , ) ja Pengerjoki 2 ( , ) sekä Jämsänvesi ( , ). Lohkolle 3 ja lohkon 2 eteläosassa luonnontilaisena säilyneelle osalle ei tule myöntää lupaa. Siten sen osalta ei ole tarpeen tässä vaiheessa tehdä linnusto- ja kasvillisuusselvitystä, eikä selvitystä turvetuotannon vaikutuksista Iso- ja Pieni-Kaleton -lampien uhanalaisen lintulajiston säilymiseen, vaikka selvittäminen muutoin olisi ollut tarpeellista. Ympäristönsuojelu ja luonnonvarat vastuualue on täydentänyt lausuntoaan luontoselvityksen osalta seuraavasti: Lohkon 3 eteläosassa on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan Etelä-Suomessa vaarantunutta ja koko maassa silmällä pidettävää oligotrofista lyhytkorsirämettä. Iso- ja Pieni-Kalettoman lammet ja niitä ympäröivä suoalue on selvitysalueen linnustonsuojelullisesti merkittävin osa-alue, jonka säilyminen ja riittävä häiriöttömyys tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus viittaa aiemmin lausumaansa, että hankkeen aiheuttamaa vesistökuormitusta tulee leikata kolmanneksella. Yllä mainituin perustein juuri lohkon 3 jättäminen turvetuotannon ulkopuolelle on perusteltua. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Pengerjoen valuma-alueella on turvetuotantoa yhteensä 426,3 ha. Lisäksi Lapsukansuon (123,3 ha) turvetuotantoalueen kuntoonpanotyöt Pengerjoen latvaosissa on aloitettu vuonna 2011 ja Rekisuon (74 ha) ympäristölupahakemus on vireillä. Ympäristölupa voidaan myöntää seuraavin velvoittein: 1. Kalasto- ja kalastusvaikutuksia tulee tarkkailla kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan tehdä yhdessä muiden alueen turvetuottajien kanssa.

12 12 2. Hakijoiden tulee maksaa vuosittain 900 euron kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. 3. Vesienkäsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Pintavalutuskenttien toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4. Kalettomansuon luonnontilaiselle osalle (noin 5 ha) eikä lohkolle 3 tule myöntää lupaa. Hankealue sijaitsee kalataloudellisesti arvokkaalla alueella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on määrittänyt Pengerjoen ja siihen laskevat Merovenjoen, Lihajoen ja Ohrajoen kalastusasetuksen 51b :n mukaisiksi lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi. Ekologisen luokituksen mukaan Pengerjoki ja Merovenjoki on luokiteltu tyydyttäviksi. Pengerjokeen on istutettu 2000-luvulla eri-ikäisiä järvitaimen poikasia ja kirjolohta. Hankkeella on vaikutuksia Pengerjoen kalatalouteen erityisesti tuotantoalueen perustamisen aikana. Pengerjoki on seudun merkittävimpiä virkistyskalastuskohteita ja sen kehittämiseksi on tehty istutuksia ja rakennettu palveluvarustuksia. Jokeen kohdistuu voimakas hajakuormitus ja sen virtaamanvaihtelut ovat suuria. Näin ollen joen taimen- ja muu arvokalakanta elää herkässä ekosysteemissä, jossa pienilläkin ympäristötekijöiden muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus. Tuotantoalueiden valumavedet aiheuttavat alapuolisessa, jo nykyisin kuormitetussa vesistössä rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä. Rehevöityminen voi ilmetä muun muassa pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen karkottumisena ja kalojen makuhaittoina. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa. Jos turvetuotantoon valmisteltavat alueet on metsäojitettuja, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan huomioon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia olosuhteita. Pintavalutuskenttä perustetaan ojitetulle alueelle. Koska Kalettomansuon turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesialueita aina Pengerjoen tärkeille taimenen lisääntymisalueille (Riuttakoski, Karjokoski) saakka, on sillä turvetuotannolle ominaisia haitallisia vaikutuksia niiden kalakantoihin. Pengerjoki tulisi olemaan kokonaisuudessaan turvetuotannon vaikutusten alainen. Kalatalousmaksulla voidaan istuttaa esimerkiksi kaloja kompensoimaan kalojen heikentyvää lisääntymistä ja limoittumisen katiskapyynnille aiheuttamaa pyynnin vaikeutumista.

13 13 Maksulla voidaan myös suorittaa muun muassa vesialueen kalkitsemista ja vesikasvien niittoa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mukaan turvetuotanto suunnataan tuotannossa oleville ja jo ojitetuille alueille. Kalettomansuon alueesta noin 5 ha voidaan luokitella luonnontilaiseksi suoalueeksi. Jos kunnostettava alue on jo valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna kuin jos kyseessä on ojittamaton alue. Luonnontilaisten alueiden ottaminen turvetuotantoon vaikuttaisi pitkäaikaisesti ja haitallisesti alapuolisen vesistön kala- ja rapukantoihin. Turvetuotannon rajaaminen lohkoille 1 ja 2 vähentää hankkeen haitallisia vaikutuksia alapuolisen vesistön kala- ja mahdolliselle rapukannalle. Hankkeesta yleiselle kala- ja raputaloudelle aiheutuva vahinko voidaan kompensoida 900 euron (noin 15 /tuotantohehtaari) suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Maksulla voidaan pyrkiä esimerkiksi säilyttämään lähinnä Pengerjoen kala- ja rapukantoja. Kalataloudellinen vaikutustarkkailu on tarpeen vaikutusten selvittämiseksi. 3) Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lautakunta vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Turvetuotannon ympäristölupia ei tule myöntää ennen kuin Keski-Suomen liitto on saanut valmiiksi turvetuotantoalueita ja suoluontokohteita koskevan vaihekaavan. Jos ympäristölupa myönnetään, tulisi toiminnan olla vesistövaikutuksiltaan päästötöntä. Hakijoiden tulisi ottaa huomioon luontoarvot ja alueen virkistyskäyttö ja rajata turvetuotantoaluetta pienemmäksi. Pengerjoen valuma-alueella on kahdeksalla tuotantoalueella lainvoimainen ympäristölupa. Pengerjoen yläosan valuma-alueella on tuotantoalueita yhteensä 308,9 ha, kun Rekisuon tuotantoalueen ympäristölupa on saanut lainvoiman. Pengerjoen keskiosalle Kulhanjoen kautta tulee tuotantoalueiden kuivatusvesi 171,9 ha:n alalta. Lisäksi Pengerjokeen tulee turvetuotannon kuivatusvesiä 220,8 ha:n alalta Merovenjoen valuma-alueelta. Haukisuon (88 ha) tuotantoalueen pinta-ala on 3,6 % Rajajoen valumaalueen pinta-alasta. Kalettomansuon kuivatusvesien johtaminen vaikuttaa Rajajoen veden laatuun ja heikentää Pengerjoen tilannetta entisestään. Pintavalutuskentän sijainti ojitetulla alueella on kyseenalaista kentän toimivuuden kannalta. Jos Teikkipuro on VL:n 1:17 a :ssä tarkoitettu luonnontilainen uoma, niin sen muuttaminen edellyttää aluehallintoviraston lupaa.

14 14 Luvan hakijoiden Marjosuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus on vireillä. Marjosuo sijaitsee lähimmillään 650 metrin päässä Kalettomansuosta. Tulisi tehdä YVA-arviointi. Iso-Kalettoman luonnonsuojelualue sijaitsee noin 260 metrin päässä. Iso-Kalettoman rannalla on lintutorni ja turvetuotanto vaikuttaa siten alueen virkistyskäyttöön. Marjosuon ja Kalettomansuon tuotantoalueilla on yhteisvaikutuksia alueen luontoarvoihin ja virkistyskäyttöön. Joensuonkankaan Natura-alue sijaitsee lähimmillään 300 metrin päässä. Hakijoiden tulee tehdä Natura-arviointi. Jos ympäristölupa myönnetään, Natura-alueen koillis-, itä-, etelä- ja länsipuolella on turvetuotantoalueet. Muistutukset 1) Keurusseudun luonnonystävät ry lausuu, että ainakin eteläpään luonnontilainen osa tulee jättää turpeenkaivuun ulkopuolelle. Vaikka suon länsiosassa sijaitseva lähde on menettänyt luonnontilansa, on se kuitenkin ennallistettavissa. Lähteelle tulee rajata riittävä suojavyöhyke. Suolinnut ovat Suomessa voimakkaimmin taantunut linturyhmä. Kalettomansuon linnustoa ei ole kunnolla selvitetty, mutta siellä on pesimäaikaan havaittu ainakin vaarantunut (VU) pohjansirkku, metso (NT), teeri (NT), niittykirvinen, valkoviklo ja liro, jotka kaikki ovat selvästi taantuneet. Monet soiden selkärangattomat, esimerkiksi hämähäkit, perhoset ja sudenkorennot ovat uhanalaisia. Niiden esiintymistä ei ole selvitetty lainkaan. Turpeenkaivu aiheuttaa vesistön pilaantumista Rajajoessa ja Pengerjoessa. Miinavainaansuon-Lapsukansuon turvetuotantoalueen vedet laskevat Pengerjokeen. Vesistö- ja muita ympäristövaikutuksia tulee miettiä kokonaisuutena. Pengerjoen alkuperäinen lisääntyvä taimenkanta on häviämäisillään. Hoitotoimenpiteitä ei kannata tehdä ennen kuin yläjuoksulta tulevien vesien laatu paranee. Vesien tilan heikentäminen on vastoin vesipuitedirektiiviä. Pintavalutuskentän ympärivuotinen toiminta on kyseenalaista. Humusja kiintoainepäästöt ovat uusimpien arvioiden mukaan moninkertaisia tuottajien ilmoittamaan määrään verrattuna. Keskimääräiset ominaiskuormitusluvut eivät kerro todellisista päästöistä, koska jokainen suo ja valutuskenttä on erilainen. Hakijoiden esittämät tiedot ovat puutteellisia ja niitä on täydennettävä. 1. Orgaaninen aines on eniten haittaa vesistöille aiheuttava osatekijä. Kiintoainemittaus saa kaikesta orgaanisesta aineksesta ja sen kuormi-

15 15 tuksesta esille vain 10 %. Lisäksi kuormitusarvioissa käytetty hetkellinen mittaustulos ei kerro juuri mitään vuoden kokonaiskuormituksesta, sillä pääosa, joskus jopa 90 %, orgaanisen aineksen kuormituksesta tulee muutamien voimakkaiden sadepäivien jälkeen. 2. Orgaaninen aines muodostaa hidasvirtauksisiin paikkoihin löyhää sedimenttiä, jossa tilavuus on jopa 50-kertainen verrattuna alkuperäiseen kiintoaineen mitattuun määrään. Kertyvä aines muuttaa muun muassa järven morfologiaa. Ennen YSL:n mukaisen luvan myöntämistä on tarkasteltava vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytykset. 3. Lupaharkinnassa on otettava huomioon turvekentän ulkopuolisista kuivatusojista tuleva kuormitus. Kun näiden vesien pääsy luonnontilaiselle suolle estetään, tämä sivukuormitus päätyy aiempaa suurempana vesistöön. 4. Vesistökuormitus kasvaa, kun kaivetaan syvemmällä olevia maatuneita turvekerroksia. Pintavalutuskentät menettävät tehoaan ajan myötä. Sietokykyarvioissa on esitettävä nämä ongelmallisimman ajan päästöt. 5. Turpeenoton vaikutukset itse suon luontoarvoihin on sisällytettävä YSL:n mukaiseen lupaharkintaan. Turvetuotannon melu- ja pölypäästöt heikentävät Iso-Kalettoman luonnonsuojelualueen ja sen luonnontilaisen lähialueen arvoa. Vaikutukset saattavat ulottua itäpuolella sijaitsevalle Joensuonkankaan suojelualueelle saakka. Kalettomansuota ei ole merkitty maakuntakaavaan turvetuotantoalueeksi. Se sijaitsee Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin esittämällä keskisen Suomenselän ekologisesti arvokkaalla vyöhykkeellä. Turpeen poltto on hiilidioksidilähteenä pahin mahdollinen energiantuotantomuoto ja sen polttoainekäytöstä tulee vähitellen luopua. 2) AA (Kesäpelto RN:o 8:16, Kesälehto RN:o 11:11 ja Peurakummun jakokunta ) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttajan mansikkamaa, nimellä Maatalousyhtymä Aholan marjatila, sijaitsee välittömässä läheisyydessä. Suunniteltu turvetuotanto aiheuttaisi ammatinharjoittamisen vaarantumisen pölyn, melun ja liikenteen lisääntymisen vuoksi. Iso-Kaleton on rauhoitettu luonnonsuojelualue. Linna-Peurala patikkapolku, Karhunkankaan reitti, on tehty kyläläisten talkoovoimin. Iso- Kalettoman rannalla on talkoovoimin ja EU-lisärahoituksella pystytetty lintutorni. Kalettomansuo on arvokas lakkojen ja karpaloiden kasvupaikka.

16 16 Turvetuotannosta aiheutuisi korvaamattomia vahinkoja luonnon monimuotoisuuden katoamisen ja vesistön pilaantumisen vuoksi. Läheisyydessä sijaitseva luonnonlähde ja purot vaarantuisivat ja aikaa myöten myös järvien kalat ja pienten lampien eliöstö. Muistutuksen liitteenä on kartta Karhunkankaan polun sijainnista. Polku kulkee Kalettomansuon länsipuolella. 3) Jämsänjokilaakson kalastusalue vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Luvan hakijoiden toiminta jo tuotannossa olevalla Haukisuon turvetuotantoalueella on aiheuttanut suoria turvevalumia vesistöön. Muistuttaja on tehnyt asiasta rikosilmoituksen, mutta syytteet on hylätty. Jämsänveden veden laatu on jatkuvasti heikentynyt. Sen sijaan Kintausjärven veden laatu on parantunut ja näkösyvyys lisääntynyt. Kintausjärven valuma-alue on metsä- ja maatalousvaltaista, kuten Pengerjoen valuma-alue, mutta Kintausjärven valuma-alueella ei ole turvetuotantoa. Multian kunta, Petäjäveden kunta ja Keuruun kaupunki ovat linjanneet, että on tehtävä selvitys kokonaiskuormituksesta luontoon ja vesistöön ennen kuin uusia turvetuotannon aloittamislupia myönnetään. Muistuttaja yhtyy linjaukseen. Jos lupa myönnetään ja lupaviranomainen ottaa vastuun antamastaan luvasta, on pintavalutuskentän ojat täytettävä kokonaan, koska ne on kaivettu virtaussuuntaan alaspäin. Ojien täyttö on tehtävä niin, ettei uusia oikovirtauksia tule lisää. Kalastusalue vaatii 800 euron vuotuista kalatalousmaksua valumaalueen jokien kalkitsemiseen, koska valumavedet ovat ajoittain niin happamia, ettei syyskutuisten kalojen mäti menesty Pengerjoessa. 4) Linna-Peurala kyläyhdistys ry vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Karhunkankaan ulkoilureittiin kuuluvan Iso-Kalettoman luonnonsuojelualueen vieressä on kyläyhdistyksen lintutorni. Turvetuotantoalueen etäisyys lintutorniin on 600 m ja Iso-Kalettoman luonnonsuojelualueeseen noin 300 m. Turvetuotantoalueelta tulee melupäästöjä. Kulhapää-järven pohjoisrannalla on loma-asutukseen varattuja tontteja, joiden etäisyys turvetuotantoalueesta on vain 150 m. Kulhapää on kirkasvetinen erämaajärvi, jonka kyläyhdistys toivoo pysyvän luonnontilaisena. 5) Keuruun kalastusalue ja Nikaranperän osakaskunta vastustavat ympäristöluvan myöntämistä.

17 17 Hakemuksessa esitetyt kuormitusarviot ovat vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa. Joka tapauksessa ne ovat alimitoitetut. Ei tiedetä, miten paljon haitta-aineita pääsee vesistöön talviaikaan. Humuksen ja muun kiintoaineksen määrä on uusimpien arvioiden mukaan moninkertainen tuottajien ilmoittamaan määrään verrattuna. Orgaaninen aines on eniten vesistölle haittaa aiheuttava osatekijä. Kiintoainemittaus saa kaikesta orgaanisesta aineksesta esille vain noin 10 %. Hetkelliset mittaustulokset eivät kerro mitään koko vuoden kuormituksesta. Jopa 90 % orgaanisen aineksen kuormituksesta tulee muutamien voimakkaiden sadepäivien jälkeen. Turveperäinen kiintoaines muodostaa löyhää sedimenttiä, jonka tilavuus on jopa 50-kertainen verrattuna alkuperäiseen kiintoaineena mitattuun määrään. Kertyvä aines muuttaa pohjan muotoa, rakennetta ja morfologiaa ja aiheuttaa veden pilaantumista. Vesilain mukaan näin ei saa tapahtua ja lupaa ei siten voida myöntää. On otettava huomioon tuotantoaluetta kiertävistä kuivatusojista tuleva kuormitus. Kun näiden vesien pääsy suolle estetään, päätyy tämä sivukuormitus vesistöön. Pintavalutuskenttä ei tule toimimaan kunnolla. Se on liian ohutturpeinen, alimitoitettu ja ojitettu ja lisäksi se sivuaa Rajajokea 200 metrin matkalta. Turvetuotantoalueiden kuivatusvedet kuormittavat Raja- ja Pengerjokea paljon jo nykyisin. Maakuntakaavassa ei ole Kalettomansuolle osoitettu eo-merkintää. Multian rantayleiskaavassa on Kulhapään lammen rannalle osoitettu lomaasuntotontteja ja Iso-Kaleton on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Pintavalutuskentältä metrin päässä on Joensuonkankaan Natura-alue. Allikkolähteen veden pinta on ollut alhaalla. Lähde on suojeltava luonnontilaisena. Kalettomansuon ojat ovat lähes umpeutuneet ja se on hyvin luonnontilainen. Eteläosassa on ojittamaton alue. Joutensuon alue on suolinnuston kannalta seudullisesti merkittävä. Lintuselvityksestä puuttuvat ainakin maakotka, sääksi, kurki ja viirupöllö, jotka on tavattu Kalettomansuolla ja sen läheisyydessä viime vuosina. Nisäkkäitä ei ole selvitetty. Myös sammakot, hyönteiset ja perhoset on unohdettu. Alueella esiintyvät ainakin rämekylmänperhonen, muurainhopeatäplä ja rahkahopeatäplä. On täydennettävä luontoselvitystä ja tehtävä Natura-arviointi. Turvetuotannon kuormitus tuhoaisi Pengerjoen ravun, taimenen ja harjuksen kudun ja poikastuotannon Jämsänvedelle asti. Alapuolinen vesistö rehevöityisi. Raja- ja Pengerjoen tila ei täyttäisi vesipuitedirektiivissä edellytettyä hyvää ekologista tilaa. Raja- ja Pengerjoen ph-arvot ovat jo nyt olleet toisinaan hälyttäviä. Pengerjoen veden ph-arvot ovat usein olleet alle 5, mikä on vastakuoriutuneen taimenen poikasille tuhoisaa.

18 18 Pengerjoki on määritelty lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi ja lisäksi se on taimenen ja harjuksen poikastuotantoaluetta. Rajajoen kalataloudelliseen merkitykseen on vaikuttanut luvan hakijoiden Haukisuon turvetuotantoalueiden kuormitus. Turvetuotannon pölypäästöt leviäisivät kauas. Fosfori- ja elohopeapitoisuudet kasvaisivat etenkin kalastossa. Kalettomansuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen kanssa samaan aikaan on vireillä Marjosuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, tuotantoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 157,3 ha. YVA-arviointi on tehtävä. Rajajoen toisella puolella olevan Lapsukansuon perustamisvaiheessa olevan tuotantoalueen pinta-ala on 131,2 ha. Lapsukansuon ja Kalettomansuon kuivatusvedet johdetaan Rajajokeen, pinta-ala on yhteensä 240,8 ha. Hakemukset on käsiteltävä yhtenä ja samana hakemuskokonaisuutena, koska niiden vaikutukset kohdistuvat samanaikaisesti samalle alueelle. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on käynnistetty puro- ja valuma-alueiden kunnostushanke, PUREVA. Turvetuottajien tulee osallistua hankkeeseen. Turpeen radioaktiivisuus ja rikki- sekä elohopeapitoisuus on tutkittava heti. Turve on polttoaineista ilmastopäästöiltään haitallisin energian tuotantovaihtoehto. Lupahakemuksia koskevia lausuntoja tulee annettavaksi samanaikaisesti jopa 9 kpl, ja yhden kuukauden kuulutusaika on liian lyhyt. Hakemuskuulutus on julkaistu lehdessä , vaikka kirjeitse toimitettu kuulutus on päivätty jo Asiakirjat on pidetty nähtävänä välisen ajan. Kuukauden kuulutusaika ei siten toteudu. Koska ei ole riittävä kuulutusaika, on kuuluttaminen tehtävä uudelleen. Hakijoiden vastine Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole esittänyt riittäviä perusteita lohkon 3 ja lohkon 2 noin 5 ha:n luonnontilaisen alueen jättämiseksi pois tuotannosta. Haukisuolta on jäänyt pois tuotannosta jo 10 ha ja tuotantoala pienenee joka vuosi. Luonnontilaisen 5 ha:n alueen ympärillä olevat alueet on jo ojitettu ja alue on siten menettänyt luonnontilaisuutensa. Pintavalutuskentän ympärivuotinen seuranta ei ole perusteltua talviaikaisen vähäisen vedenvirtaaman takia. Mittapadon seuranta muulloin kuin tarkkailun yhteydessä ei ole perusteltua. Hakijat esittävät tarkkai-

19 19 luohjelmaksi Vapo Oy:n tarkkailuohjelmaa. Hakijat hyväksyvät, että vesistötarkkailua tehdään Rajajoesta (1 havaintopaikka), Pengerjoesta (2 havaintopaikkaa) ja Jämsänvedestä (1 havaintopaikka). Tarkkailu tehdään yhdessä Vapo Oy:n kanssa. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Hakijat hyväksyvät kalasto- ja kalastustarkkailun yhteistarkkailuna. 900 euron kalatalousmaksu on liian suuri. Vaatimukselle lohkon 2 luonnontilaisen osan ja lohkon 3 jättämiseksi pois tuotannosta ei ole perusteita. Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hakijat viittaavat hakemuksessa, täydennyksissä ja edellä vastineissa antamiinsa tietoihin. 1) Muistutus (Keurusseudun luonnonystävät ry) Hakijat viittaavat hakemuksessa, täydennyksissä ja edellä vastineissa antamiinsa tietoihin. 2) Muistutus (AA) Tuotantoalueella ei ole vaikutusta mansikkamaahan. Hakijat viittaavat hakemuksessa, täydennyksissä ja edellä vastineissa antamiinsa tietoihin. 3) Muistutus (Jämsänjokilaakson kalastusalue) Rikosilmoituksen johdosta tehdyt syytteet todettiin perättömiksi. Hakijat viittaavat hakemuksessa, täydennyksissä ja edellä vastineissa antamiinsa tietoihin. 4) Muistutus (Linna-Peurala kyläyhdistys ry) Tuotantopäiviä on vuodessa vain 40 50, jolloin aiheutuu jonkin verran melua. Vedet eivät laske Kulhapääjärven suuntaan. 5) Muistutus (Keuruun kalastusalue) Natura-arvioinnin tekemiseen ei ole perusteita. Hakijat viittaavat hakemuksessa, täydennyksissä ja edellä vastineissa antamiinsa tietoihin. MERKINTÄ Aluehallintovirasto on tänään antanut päätökset koskien Martinsuon Turve Oy:n ja Autosen Urakointi Oy:n Marjosuon turvetuotantoalueen toimintaa (päätös nro 148/2011/1 ) ja Tervasuon turvetuotantoalueen toimintaa (päätös nro 149/2011/1 ).

20 20 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Päästöt vesistöön Aluehallintovirasto myöntää Martinsuon Turve Oy:lle ja Autosen Urakointi Oy:lle ympäristöluvan Kalettomansuon turvetuotantoon Multian kunnan Multian kylässä hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Turvetuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 72 ha, minkä lisäksi vesienkäsittelyalueita on 6,6 ha. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen noin 31 ha:n alalta. Hylätty alue on merkitty päätöksen liitteen 2 kartalle. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 7B olevan kartan ja liitteenä 10A/1 olevan piirustuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Rajajokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä sarkaojarakenteiden, virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia, kuitenkin siten, että pintavalutuskentän pinta-ala on vähintään 5,6 ha. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava: % Kiintoaine 50 Kokonaisfosfori 50 Typpi 20

21 21 Päästöt ilmaan ja melu Tehot lasketaan tarkkailutulosten perusteella vuosittaisina keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Alueella olevat metsäojat on täytettävä ja oikovirtaukset on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentän yläosalle on huolehdittava jakoputkilla tai vain pintakerrokseen kaivetuilla ojilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Vesienkäsittelyrakenteista on ensin rakennettava pintavalutuskenttä. Pintavalutuskenttä ja laskeutusaltaat on otettava käyttöön ennen ympärysojan, kokoojaojien ja tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Turvetuotantoalueen ojitus- ja kuntoonpanotyöt sekä vesien johtaminen pintavalutuskentälle saadaan aloittaa aikaisintaan kaksi vuotta sen jälkeen, kun pintavalutuskentän rakentamistyöt ja Teikkipuron siirtotyöt ovat päättyneet. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajien on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Auma-alueita ei saa sijoittaa 400 m lähemmäksi Iso-Kalettoman suojelualuetta tai Kulhapään ja Pieni-Kalettoman lampia.

22 22 Varastointi ja jätteet Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kunnostustyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Iso-Kalettoman lammella ja loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa ylittää tasoa 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä tasoa 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Jätehuolto ja jätteen kuljetus on muutoinkin järjestettävä asianmukaisesti. Luvan saajien on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan säilytettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajilla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden ja onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

23 23 Tarkkailut 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Luvan saajien on tarkkailtava toiminnan vesistövaikutuksia noudattaen Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmassa vuosille esitettyjä periaatteita. Tarkkailupisteet ovat Rajajoki (koordinaatit , ), Pengerjoki, mts ( , ) ja Pengerjoki 2 ( , ) sekä Jämsänvesi ( , ). Tarkkailu voidaan tehdä yhdessä muiden alueella toimivien turvetuottajien kanssa. 13. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Luvan saajien on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on mahdollista tehdä yhteistarkkailuna muiden alueen turvetuottajien kanssa. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. 15. Tarkkailujen tulokset on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun raportit on toimitettava myös Keuruun kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 16. Luvan saajien on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve aiheutuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. 17. Luvan saajien on maksettava vuosittain tammikuun aikana 700 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.

24 24 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan saajien on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta tuotantotoiminnan päättymisestä. Luvan saajien on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajille määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa haittaa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajien on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

25 25 RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut Hakemukseen on liitettävä selvitykset vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, kalatalousmaksulla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta, suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä toimenpiteistä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 43 edellyttää, että päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon muun ohessa muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt. Tuotantoalue sijaitsee Jämsän reitin Pengerjoen valuma-alueen Rajajoen valuma-alueella. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Pengerjoen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Hyvän tilan tavoite saavutetaan arviolta vuoteen 2027 mennessä. Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole suunniteltua tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Maakuntakaavan turvetuotantoalueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Iso-Kalettoman lampi on yksityismaiden suojelualue, ja se sijaitsee lähimmillään 260 m länteen hakemuksen mukaisesta tuotantoalueesta. Iso-Kaleton on kunnan osayleiskaavassa merkinnällä SL, suojelualue. Iso-Kalettoman rannalla on lintutorni. Pieni-Kalettoman lampi sijaitsee

26 26 Luvan myöntämisen edellytykset noin 300 m:n päässä tuotantoalueesta osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MY) merkityllä alueella, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Pieni-Kalettoman vesialue on kaavassa merkinnällä W-1, vesialue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Kulhapään rannalle on kaavoitettu viisi loma-asuntopaikkaa, joista lähin on noin 150 m:n päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen länsipuolella lampien läheisyydessä kulkee Karhukankaan ulkoilureitti, lähimmillään noin 70 m:n etäisyydellä hakemuksen mukaisesta tuotantoalueesta. Ulkoilureitillä on ainakin paikkakuntalaisille virkistyskäyttöarvoa. Kalettomansuon pintavalutuskentän osuus valuma-alueesta on 5,5 %. Kenttä on pinta-alaltaan mitoitusohjetta suurempi, mutta sen turvepaksuus on monin paikoin alle mitoitusohjeen 50 cm. Lisäksi kenttä sijoittuu ojitetulle alueelle ja sillä joudutaan tekemään melko mittavia rakentamistoimia. Raja- ja Pengerjoen valuma-alueella on jo nykyisellään paljon turvetuotantoa. Jos Kalettomansuolle myönnettäisiin ympäristölupa hakemuksen mukaiselle pinta-alalle, niin turvetuotantoalueiden osuus (noin 190 ha) olisi 7,6 % Rajajoen valuma-alueen pinta-alasta. Pengerjoen valuma-alueella on tällä hetkellä ympäristöluvan saanutta turvetuotantoaluetta 570 ha. Tuotantoaluetta rajataan, jolloin pintavalutuskentälle tuleva vesimäärä pienenee, mikä on Kalettomansuon tuotantoalueen olosuhteissa tehokkain tapa tehostaa pintavalutuskentän toimintaa ja vähentää tuotantoalueelta tulevia päästöjä. Rajauksessa otetaan huomioon Multian kunnan osayleiskaavassa Iso-Kalettoman, Pieni-Kalettoman ja Kulhapään lammille osoitetut käyttötarkoitukset, erityisesti loma-asumista ja suojelualuetta koskevat varaukset, sekä alueen virkistyskäyttömerkitys siten, että lampien ja tuotantoalueen väliin jätetään m:n suojavyöhyke. Kalettomansuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka sijoittuu pääosin ojitetulle alueelle. Tuotantoalueeseen sisältyy kaksi noin 5 ha:n luonnontilaista aluetta. Tuotantoalueella ei esiinny luonnonsuojelulain tai sen nojalla säädetyn perusteella suojeltavia luonnonarvoja. Tuotantoalueen rajaamisen jälkeen ei myöskään tuotantoalueen vaikutuspiirissä ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja. Kalettomansuolle sijoittuvaa tuotantoaluetta ei ole merkitty maakuntakaavaan. Alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu muuta käyttötar-

27 27 Lupamääräysten perustelut koitusta. Tuotantoalueen sijainti maakuntakaavassa tuotantoalueeksi osoitetun alueen ulkopuolella ei ole luvan myöntämisen esteenä. Rajajoen ja Pengerjoen valuma-alueilla on runsaasti turvetuotantoa. Jotta ympäristölupa voidaan myöntää tälle vesistöalueelle sijoittuvalle uudelle turvetuotantoalueelle, tulee erityisen huolellisesti varmistua vesienkäsittelyn toimintavarmuudesta. Alapuolisen vesistön tila ja merkitys sekä tilatavoitteet huomioon ottaen on kuivatusvesien tehokas ja luotettava puhdistaminen edellytys luvan myöntämiselle. Vesienkäsittelyn toimivuuden varmistamiseksi päätöksessä rajataan tuotantoaluetta ja määrätään puhdistustehon raja-arvot. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Kalettomansuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Joensuonkankaan Natura alue sijaitsee noin 1 km:n päässä varsinaiselta tuotantoalueelta. Etäisyys on niin pitkä, ettei tuotantotoiminnan melu- tai pölypäästöistä tai tuotantotoimintaan liittyvästä ojituksesta aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella Joensuonkangas on sisällytetty Natura verkostoon. Kuivatusvesiä ei johdeta Natura-alueelle ja lisäksi tuotantoalueen ja Natura-alueen välissä on Rajajoki. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tekeminen ei siten ole ollut tarpeen. Pintavalutuskenttä sijaitsee noin 300 m:n etäisyydellä Joensuonkankaan Natura-alueesta. Pintavalutuskenttä tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman luonnontilaisena, eikä pintavalutuskentän rakentamisesta muutoinkaan aiheudu niin merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotta Natura-arviointi olisi tarpeen. Vesienhoitosuunnitelmassa Pengerjoen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tuotantoaluetta on pienennetty hakemuksessa esitetystä vesistökuormituksen vähentämiseksi. Tämän luvan mukainen toiminta kokonaisuutena arvioituna ei vaaranna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Pintavalutuskentän halki kulkevan Teikkipuron

28 28 siirtäminen edellyttää maan pinnan rikkomista sekä massansiirtoja. Vesien johtaminen pintavalutuskentälle voidaan aloittaa vasta, kun kasvillisuus on rakentamistöiden jälkeen palautunut pintavalutuskentän alueelle. Auma-alueiden sijoittelusta on tarpeen määrätä, koska tuotantoalueen länsipuolella sijaitsee yksityismaalla oleva suojelualue, Iso-Kaleton. Lisäksi tuotantoalueen länsipuolella olevien lampien läheisyydessä kulkee Karhukankaan ulkoilu- ja luontopolku, jolla on virkistyskäyttömerkitystä. Kulhapää-lammen rannalle on osoitettu lomarakentamista oikeusvaikutteisessa kaavassa ja sen varalle, että loma-asuntoja rakennetaan, on lupaan tarpeen sisällyttää myös loma-asutuksen pihapiirien melutasoja koskeva määräys. Määräykset 8 ja 9 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Päästöjen määrän ja pintavalutuskentän tehon varmistamiseksi päästötarkkailu on tarpeen tehdä siten, että virtaamaa seurataan jatkuvasti ja päästöt mitataan joka vuosi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 16 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 17 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon tuotantoalueen päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.

29 29 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä. Lupamääräys 18 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Lausunnot Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen esittämät vaatimukset on otettu huomioon ratkaisussa ja sen perusteluissa näkyvillä tavoin. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän esittämät vaatimukset on otettu huomioon ratkaisussa ja sen perusteluissa näkyvillä tavoin. Multian kunnan ympäristöviranomaisen luvan hylkäämistä koskevan vaatimuksen johdosta aluehallintovirasto viittaa ratkaisun perusteluihin. Tuotantoaluetta on rajattu hakijan esittämästä, jonka jälkeen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ottaen huomioon sen, että pintavalutuskentän puhdistusteholle on asetettu raja-arvot. Karttatarkastelun perusteella Teikkipuro ei ole luonnontilainen uoma. Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arvioimista koskevat vaatimukset hylätään luparatkaisun perusteluun viitaten. YVA-menettelyä koskevan vaatimuksen osalta viitataan muistutukseen 5 tuonnempana annettavaan vastaukseen. Muistutukset Muistutus 1 (Keurusseudun luonnonystävät ry) Eteläosan luonnontilaisella alueella ei ole luonnonsuojelulain tai sen nojalla säädetyn perusteella suojeltavia luonnonarvoja. Luonnontilainen alue on pieni ja sen ympärillä on ojitettua suota. Aluehallintovirasto pitää alueen luontoarvoista saatua selvitystä asian ratkaisemisen kannalta riittävänä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen Iso-Kalettoman, Pieni- Kalettoman ja Kulhapään läheisyyteen ulottuvan tuotantoalueen osalta ratkaisun perustelusta ilmenevillä syillä. Ympäristönsuojelulakia sovelletaan toimintaan, jonka päästöistä tai ympäristöön jättämisestä aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Lupaharkinnassa on kuitenkin varmistuttava, että toiminnasta ei aiheudu luonnonsuojelusäännösten vastaisia seuraamuksia. Kalettomansuon tuotantoalueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia luonnonarvoja. Vesienkäsittelyä koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisun perusteluihin. Toiminnalla ei ole olennaisia vaikutuksia turvetuotantoalueen ulkopuolisilta alueilta tulevaan vesistökuormitukseen. Tämän päätöksen mukaisen turvetuotannon vesistökuormituksesta ei

30 30 ennalta arvioiden aiheudu purkuvesistössä haitallista vesistön pohjan liettymistä. Turpeen polton ilmastovaikutuksia ei voida ottaa huomioon turvetuotantoalueen lupaharkinnassa. Muistutus 2 (Seija Töysä) Muistuttajan mansikkamaa sijaitsee yli 1 km:n etäisyydellä eikä turvetuotannosta siten aiheudu kohtuuttomia pöly- ja meluhaittoja. Muiden vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Luparatkaisu sisältää hakemuksen osittaisen hylkäämisen. Muistutus 3 (Jämsänjokilaakson kalastusalue) Kalatalousmaksu maksetaan kalataloudellista yleistä etua valvovalle viranomaiselle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Pintavalutuskentän toimivuuden osalta viitataan lupamääräyksiin 2 ja 3. Muiden vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisun perusteluihin. Muistutus 4 (Linna-Peurala kyläyhdistys ry) Aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Muistutus 5 (Keuruun kalastusalue ja Nikaranperän osakaskunta) Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevan vaatimuksen osalta aluehallintovirasto lausuu, että Marjosuon ja Kalettomansuon turvetuotantoalueet sijaitsevat lähimmillään noin 600 m:n päässä toisistaan. Siten tuotantoalueet eivät aluehallintoviraston arvion mukaan muodosta sellaista kokonaisuutta, jotta ympäristövaikutusten arviointimenettely olisi tarpeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 6 :n hankeluettelon perusteella. Tuotantoalueiden välisellä alueella ei sijaitse sellaisia kohteita, joihin tuotantotoiminnan pöly- tai melupäästöistä aiheutuisi haitallisia yhteisvaikutuksia. Lisäksi suunnitellun Marjosuon tuotantoalueen kuivatusvedet olisi johdettu Keuruun reitin Multianjoen valuma-alueelle (35.67) kun Kalettomansuon tuotantoalueelta kuivatusvedet johdetaan Jämsän reitin Pengerjoen valuma-alueelle (14.54). Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, joka on toimivaltainen viranomainen edellyttämään arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa, ei ole lausunnossaan edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Aluehallintovirasto pitää hakemuksen luontoselvityksiä ja muita selvityksiä riittävinä asian ratkaisemiseksi. Luparatkaisun perusteluissa on lausuttu Natura-vaikutusten arvioimistarpeesta.

31 31 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Hakemus koskee uutta turvetuotantoaluetta. Perusteita määrätä luvan saajia osallistumaan puro- ja valuma-alueiden kunnostushankkeeseen ei tämän toiminnan osalta ole. Kuulutus on ollut Multian kunnan ilmoitustaululla 30 päivää, välisen ajan. Kuulutus on ollut lisäksi aluehallintoviraston Internet-sivuilla ja kuulutuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu vaikutusalueella leviävässä lehdessä. Muistutukset on ollut mahdollista toimittaa aluehallintovirastoon myös kuulutusajan jälkeen. Edellä mainituin perustein aluehallintovirasto arvioi, että lupahakemuksesta on tiedotettu riittävästi asianosaisten tiedonsaannin kannalta. Sillä, että kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu vasta ilmestyneessä lehdessä, ei asiassa ole merkitystä muut seikat huomioon ottaen. Turpeen polton ilmastovaikutuksia ei voida ottaa huomioon turvetuotantoalueen lupaharkinnassa. Vaikutuksia turvetuotantoalueen ulkopuolisilta alueilta tulevaan kuormitukseen ei myöskään voida ottaa huomioon lupaharkinnassa. Muiden vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa ratkaisuun ja sen perusteluihin. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa.

32 32 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Martinsuon Turve Oy ja Autosen Urakointi Oy Multian kunta Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Multian kunnan kaavoitusviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on lähetetty hakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia, vaatimuksia tai mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Multian kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Suur-Keuruu - lehdessä.

33 33 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Raija Aaltonen Viljo Mikkonen Satu Ahola Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Raija Aaltonen (puheenjohtaja) ja ympäristöneuvos Viljo Mikkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Satu Ahola. SAh/TKa

34 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

35 LIITE 2 KALETTOMANSUON TUOTANTOSUUNNITELMAKARTTA, hylätyt alueet (kartta ei ole mittakaavassa)