Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tarkistaminen ja vastineet kuulemisesta saatuun palautteeseen

Transkriptio

1 Kemijoen tulvaryhmän 13. kokouksen pöytäkirja LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto Aika: klo 11:00 Kemijoen tulvaryhmän 13. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Kemijärven ylipadotuksen vaikutukset Kemijoen tulviin 6 Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tarkistaminen ja vastineet kuulemisesta saatuun palautteeseen 7 Neuvottelu poronhoidon edustajien kanssa 8 Lakimuutosehdotus tulvasuojelutoimenpiteiden rakentamisedellytysten parantamiseksi 9 Muut asiat 10 Seuraava kokous 11 Kokouksen päättäminen

2 1 Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Hannes Manninen avaa kokouksen klo 11:05. 2 Läsnäolijoiden toteaminen Jäseniä paikalla 9/13. jäsen (pj) Lapin liitto Hannes Manninen jäsen Lapin ELY-keskus Timo Alaraudanjoki varajäsen Lapin ELY-keskus Juha-Petri Kämäräinen jäsen Lapin pelastuslaitos Timo Rantala varajäsen Lapin pelastuslaitos Ari Soppela jäsen Enontekiön kunta Kalevi Keskitalo jäsen Kemijärven kaupunki Teemu Kostamovaara jäsen Keminmaan kunta Susanna Sandberg jäsen Kittilän kunta Jari Kinnunen jäsen Pelkosenniemen kunta Hannu Oikarinen varajäsen Pelkosenniemen kunta Panu Leinonen jäsen Rovaniemen kaupunki Tarja Outila jäsen Sallan kunta Marita Leskinen jäsen Savukosken kunta Kari Kilpimaa jäsen Sodankylän kunta Veikko Virtanen jäsen Tervolan kunta Mika Simoska sihteeri Lapin ELY-keskus Anna Kurkela sihteeri Lapin liitto Maiju Hyry pysyvä asiantuntija Kemijoki Oy Kaj Hellsten pysyvä asiantuntija Kemijoki Oy Jussi Pyyny pysyvä asiantuntija Kemijoen vesiensuojeluyhdistys Riitta Vilmilä pysyvä asiantuntija Lapin luonnonsuojelupiiri Pekka Nyman asiantuntija Lapin ELY-keskus Mikko Suni 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Edellisellä kerralla on valittu tarkastajiksi Veikko Virtanen ja Teemu Kostamovaara. Päätös: Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Jari Kinnunen ja Panu Leinonen. 2

3 4 Esityslistan hyväksyminen Esitys: Päätös: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin esityslista. 5 Kemijärven ylipadotuksen vaikutukset Kemijoen tulviin InfraKAT Oy on mallintanut Kemijärven ylipadotuksen vaikutuksia Rovaniemen tulviin toistuvuuksilla 1/50a, 1/100a ja 1/250a. Raportti on jatkoa aikaisemmin tehdyille tulvamallinnuksille. Laskelmissa pyrittiin Kemijärven säännöstelyn keinoin pienentämään vahinkoja Rovaniemellä. Raportti on lähetetty tulvaryhmän jäsenille esityslistan liitteessä 1. Esitys: Juha-Petri Kämäräinen esittelee raportin ja mallinnuksen tulokset. Merkitään asia tiedoksi. Päätös: Merkittiin esitys tiedoksi. Esitys on pöytäkirjan liitteenä 1. Raportissa on tarkasteltu Kemijärven ylipadotuksen vaikutusta Rovaniemen tulviin. Tarkasteltiin tilanteita, joissa Kemijärvelle vesi nostetaan hätä HW-tasolle N ,8 metriä ja tasolle N ,3 metriä. Tilannetta vertailtiin nykytilaan kolmella eri tulvan toistuvuudella. Mallinnuksen tulokset olivat seuraavat: Tulvatilanteessa 1/50a Kemijärven vedenpinnan nostaminen hätä-hw tasolle alentaa vedenkorkeutta Rovaniemellä noin 0,6 metriä ja veden nostaminen tasolle metriä vedenkorkeus alenee Rovaniemellä noin 1,5 metriä. Vastaavasti tulvatilanteessa 1/100a vaikutukset vedenkorkeuksiin ovat noin -0,5 metriä ja noin -1 metriä ja tulvatilanteessa 1/250a vedenkorkeuden alenemat ovat noin -0,1 metriä ja noin -0,8 metriä. Laskelmissa on huomioitu Kemijärven ala- ja yläosan vedenpintojen erot. Veden nostaminen Kemijärvellä tasolle N ,3 metriin vaatii Kemijärven patojen korotusta, jotta ei syntyisi vahinkoja. 6 Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tarkistaminen ja vastineet kuulemisesta saatuun palautteeseen Edellisessä kokouksessa on päätetty, että kuulemispalautteen vastineen laadinnassa noudatetaan valtakunnallista mallia. Kokouksen jälkeen selvisi, että varsinaista valtakunnallista vastineohjetta ei ole laadittu, vaan tulvaryhmät laativat palautteista koosteen ja vastineet alueelliset tarpeet huomioiden itsenäisesti. Palautteen lähettäjille on luvattu palautekooste ja vähintään yleisesti tulee kertoa miten saatu palaute otetaan huomioon ja miten se vaikuttaa suunnitelman viimeistelyyn. Valtakunnallisesti saadaan kuitenkin ohjeita sellaisten vastineiden osalta, jotka koskettavat useita tulvariskien hallintasuunnitelmia. 3

4 Edellisessä kokouksessa päätettiin, että tulvaryhmän sihteerit Anna Kurkela ja Maiju Hyry työstävät kuulemispalautteiden vastinetta ja puheenjohtaja Hannes Manninen koordinoi vastineen laadintaa. Kemijoen osalta on päädytty laatimaan jokaiseen kuulemispalautteeseen vastine erikseen. Edellisessä kokouksessa myös päätettiin, että tulvaryhmän jäsenillä on mahdollisuus esittää näkemyksiään vastinetta varten. Kommentit tuli lähettää vastineen laatijoille mennessä. Tulvaryhmälle on lähetetty esityslistan liitteessä 2 laadittu vastineluonnos. Tulvaryhmän hyväksymä vastine lähetetään palautteen lähettäjille mahdollisimman pian kokouksen jälkeen. Kuulemisesta saadun palautteen perusteella Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelma ja ympäristöselostus tarkistetaan. Edellisessä kokouksessa suunnitelman päivittämisestä keskusteltiin ja puheenjohtajan mukaan suunnitelman rakennetta ei enää muutettaisi, mutta suunnitelmaan voidaan tehdä korjauksia, täsmennyksiä ja täydennyksiä. Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman tarkistaminen ja päivittäminen tehdään kesän aikana, jotta tulvaryhmä voisi hyväksyä suunnitelman syyskuussa. Suunnitelma tulee lähettää Maa- ja metsätalousministeriöön syyskuun loppuun mennessä. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy hallintasuunnitelmat mennessä. Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaan ehdotetaan lisättäväksi Toimenpiteiden oikeudellisten edellytysten tarkastelua -liite. Ehdotus uudesta liitetiedostosta on lähetetty tulvaryhmälle tutustuttavaksi esityslistan liitteenä 3. Esitys: Päätös: Vastineluonnos käydään läpi ja tehdään tarvittaessa korjauksia. Hyväksytään vastine ja päätetään sen lähettämisestä kuulemispalautteiden antajille. Päätetään Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman päivittämisestä. Hyväksyttiin vastineen muoto ja ulkoasu. Suunnitelmaan päätettiin lisätä kappale, jossa avataan ja selvennetään keskeisiä termejä kuten tulva-allas, säännöstelyallas, tekoallas jne. Vastine-ehdotusta käsiteltiin luvuittain. Päätettiin tehdä vastineeseen, Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotukseen sekä ympäristöselostukseen seuraavat muutokset: Luku 1. Johdanto: Hyväksyttiin muutoksitta. Luku 2. Tulvariskien hallinnan tavoitteet: Vastineessa todetaan, että kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan tiedetään toteutuneen alueella vuonna Tähän kohtaan vastineeseen lisätään viittaus suunnitelman sivuille 20 21, joissa suurtulvan jälkeen valuma-alueen olosuhteissa tapahtuneita muutoksia on kuvattu. 4

5 Luku 3. Toimenpiteet: Luvun alaluvut 3.4, 3.5 ja 3.6 hyväksyttiin muutoksitta. Saatu palaute ei aiheuta muutoksia tulvariskien hallintasuunnitelmaan. Luvun seuraaviin alalukuihin (3.1, 3.2 ja 3.3) päätettiin tehdä seuraavat muutokset: Luku 3.1. Miksi uuden säännöstelyaltaan rakentaminen on sisällytetty suunnitelmaan ja miksi se on valittu ensisijaiseksi toimenpiteeksi: Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaan lukuihin ja lukuun 11.1 säännöstelyaltaan vastuutahoksi merkitään Kemijoki Oy:n lisäksi lakisääteisesti tulvasuojelusta vastaavat viranomaiset. Tämä kirjataan myös vastineeseen. Luku 3.2. Miksi Kemijärven patojen korottaminen on esitetty suunnitelmassa toissijaisena toimenpiteenä: Suunnitelmassa sivulla 71 on kerrottu tulvaryhmän tekemä päätös ottaa Kemijärven varastointitilavuuden kasvattaminen alustavasti mukaan hallintasuunnitelmaan toissijaisena vaihtoehtona, josta lopullinen päätös tehdään kuulemisen jälkeen. Tältä pohjalta puheenjohtaja Hannes Manninen esitti Kemijärven patojen korottamisen poistamista tulvariskien hallintasuunnitelmasta toteutettavien toimenpiteiden joukosta. Toimenpide on tulvariskien hallinnan kannalta huono vaihtoehto, koska siinä padotetaan vettä Kemijärven kaupungin tuntumaan ja tällöin lisätään tulvariskiä Kemijärvellä. Lisäksi toimenpidettä vastustetaan erityisesti Kemijärvellä. Lapin ELY-keskuksen edustaja Juha-Petri Kämäräinen esitti, että Kemijärven patojen korottaminen jätettäisiin suunnitelmaan toissijaisena toimenpiteenä siltä varalta, ettei säännöstelyallashanke etene. Kumpaakin esitystä kannatettiin. Asiasta äänestettiin. Äänet jakautuivat seuraavasti: Puheenjohtajan esitys Kämäräisen esitys tyhjä 4 (Manninen, Outila, Kostamovaara, Leskinen) 4 (Kämäräinen, Kilpimaa, Kinnunen, Leinonen) 1 (Soppela) Tulvatyöryhmän työjärjestyksen 6 :n mukaan äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Päätökseksi tuli siten puheenjohtajan esitys: Kemijärven patojen korottaminen poistetaan tulvariskien hallintasuunnitelmasta toteutettavana toimenpiteenä. Sekä suunnitelmaa että vastinetta muutetaan päätöksen mukaisesti hyödyntäen vastineluonnoksessa olevia tekstejä. Luku 3.3. Miksi hallintasuunnitelmassa esitetään rakennettavaksi Rovaniemelle tulvapenkereet: Vastineeseen ja hallintasuunnitelmaan lisätään teksti, jossa edellytetään, että ennen penkereiden rakentamista niiden hyödyllisyys ja toteutettavuus selvitetään huolellisesti maaperän rakennettavuus huomioon ottaen. Samaan yhteyteen lisätään viittaus ympäristöselostukseen. 5

6 Tarja Outila pyysi merkitsemään pöytäkirjaan, että Rovaniemen kaupunki ei kannata Rovaniemen tulvapenkereiden sisällyttämistä suunnitelmaan, koska - Rovaniemi katsoo, että tavoitteen 1/250a mukaisella tulvaratkaisulla (allas) voidaan ratkaista kaikki tulvaongelmat Rovaniemellä - Maanomistajat vastustavat penkereiden rakentamista - Rovaniemi ei ole saanut riittävän yksityiskohtaisia teknistä perustelua siitä, että maaperä mahdollistaisi penkereiden rakentamisen. Luku 4. Toimenpiteiden vaikutusten arviointi ja ympäristöselostus alaotsikoineen: Vastine hyväksyttiin muutoksitta. Saatu palaute ei aiheuta muutoksia tulvariskien hallintasuunnitelmaan Luku 5. Uuden säännöstelyaltaan oikeudelliset edellytykset: Hallintasuunnitelmaan esitetään lisättäväksi liite, jossa tarkastellaan säännöstelyaltaan oikeudellisia edellytyksiä. Päätettiin, että liite käsitellään seuraavassa kokouksessa. Luku 6. Yhteensovittaminen vesienhoidon suunnittelun kanssa: Suunnitelmaa ja ympäristöselostusta täydennetään tarkastelemalla säännöstelyaltaan vaikutuksia pidemmällä aikavälillä, hankkeen koko elinkaarella. Vastine kirjoitetaan tämän mukaisesti. Sivulla 13 toisen kappaleen ensimmäiseen virkkeeseen tehdään seuraava lisäys (lihavoitu teksti): Kemijoen tulvaryhmä näkee, että poikkeaminen vesien hoidon ympäristötavoitteista on mahdollista, koska uusi säännöstelyallas on erittäin tärkeän yleisen edun mukainen ja edistää ihmisten turvallisuutta tulvatilanteessa ja lisää huoltovarmuutta eikä muita toteuttamiskelpoisia riittäviä vaihtoehtoisia tulvasuojelun ratkaisuja ole löydetty. Luvut 7-10 hyväksyttiin muutoksitta. Saatu palaute ei aiheuta muutoksia tulvariskien hallintasuunnitelmaan. Vastine lähetetään tulvaryhmälle kommentoitavaksi ennen kuin se lähetetään palautteen antajille. 7 Neuvottelu poronhoidon edustajien kanssa Poronhoitolain 53 :n mukaan suunniteltaessa valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä valtion viranomaisten on neuvoteltava asianosaisten paliskuntien kanssa. Edellisessä kokouksessa päätettiin, että järjestetään neuvottelu paliskuntien kanssa mahdollisuuksien mukaan ennen seuraavaa tulvaryhmän kokousta. Neuvotteluun osallistuvat tulvaryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä sihteerit. 6

7 Kutsu neuvotteluun on laitettu Paliskuntain yhdistykseen. Neuvottelun ajankohdaksi tuli Sihteerit tuovat tulvaryhmän tietoon neuvottelun tulokset seuraavaan tulvaryhmän kokoukseen. Esitys: Merkitään asia tiedoksi. Päätös: Merkittiin asia tiedoksi. Neuvottelu on sovittu pidettävän klo 12 Lapin ELY-keskuksessa. 8 Lakimuutosesitys tulvasuojelutoimenpiteiden rakentamisedellytysten parantamiseksi Jari Kinnunen on pyytänyt, että Kemijoen tulvaryhmässä käsiteltäisiin seuraava asia: Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää jatkotoimina lakimuutosehdotus eduskunnalle koskien tulvasuojelutoimenpiteiden rakentamisedellytysten parantamista, erityisesti nimetyillä merkittävillä tulvariskialueilla (MMM päätös ). Lakimuutosesitys tarkoittaisi, että mm. tulvapenkereiden ja/tai vastaavien tulvasuojelurakennelmien toteuttaminen tulisi niin lupa- kuin maapohjan lunastusmenettelyiden osalta saattaa Maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta samaan kategoriaan kuin em. lain 161 :ssä (yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen) ja/ tai 161 a :ssä (veden johtaminen ja ojittaminen) tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamisesta on säädetty. Nykyinen lainsäädäntö ml. kiinteistönmuodostumislaki yms. ei anna mm. penkereiden tai vast. tulvasuojelurakennelmien osalta mahdollisuutta ko. rakenteen merkitsemistä rasitteena kiinteistörekisteriin saatikka rakenteiden vaatimien maapohjien lunastusoikeutta. Vaikka olisi kiinteistönomistajan kanssa sopimus penkereiden sijoittamisesta. Tämä penkereiden rakentamisprosessi on ollut esim. Kittilässä vireillä jo kohta 10 vuotta. Rakentamisprosessin käynnistyminen vaatii maanomistajien suostumukset / sopimukset ja edelleen maisematyöluvan sekä myönteisiä rahoituspäätöksiä. Rakennus- ja ympäristövalvonnan on haasteellista luvittaa maisematyöluvin tulvapengertä jossa on aukkoja kiinteistöjen osalta jotka eivät ole suostumusta antaneet. Lisäksi rahoituspäätöksiä penkereiden toteuttamisen osalta on itse kullakin taholla vaikea tehdä kun ei ole em. maisematyölupaa. Edellä kuvatulle esitykselle lakimuutostarpeesta on riittäviä perusteita, joita mm. Kittilää koskien: Maa- ja metsätalousministeriön päätös merkittävistä tulvariskialueesta kunnan päätökset Kittilän kirkonkylän tulvasuojelun toteuttamisesta tulvapenkerein suojauksesta saatava yleinen etu; 7

8 penkereillä turvataan niin julkisten kuin yksityisten kiinteistöjen omaisuutta ja penkereistä saatava omaisuuden turvahyöty on suurempi kuin mahdolliset haitat lisäksi tulvapenkereiden toteuttaminen on kustannushyötynäkökulmasta kannattavinta kaikki em. perusteet on hyvin kattavasti tutkittu, selvitetty ja perusteltu mm. tässä meneillään olevassa tulvariskien hallintasuunnittelussa Esitys: Päätös: Jari Kinnunen esittelee asian, jonka jälkeen tulvaryhmä käsittelee asian. Kemijoen tulvaryhmä piti aloitetta myönteisenä ja totesi, että asiaan liittyy lainsäädännöllisiä ongelmia. Todettiin, että tulvaryhmää oikeampi aloitteentekijä asiassa on kuitenkin Kittilän kunta. 9 Muut asiat Esitys: Päätös: Edellisessä kokouksessa päätettiin, että jos SYKE:n ja ELYkeskusten välisessä palaverissa tulee esille Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaa koskevia asioita, niin Anna Kurkela esittelee asiat seuraavassa kokouksessa tulvaryhmälle. Kokouksessa tuli esille, että ei ole laadittu valtakunnallista vastinemallia, vaan kukin tulvaryhmä saa vapaasti päättää millaiset vastineet kuulemispalautteisiin annetaan. Lisäksi kokouksessa tuli ilmi, että tulvariskien hallintasuunnitelmiin tulisi muuttaa vesienhoidon yhteensovittaminen kolmiportaisesta (kielteinen, neutraali, myönteinen) asteikosta viisiportaiseksi (erittäin kielteinen, kielteinen, neutraali, myönteinen, erittäin myönteinen). Tällöin sellaisten toimenpiteiden, joilla on hyvin vähäisiä vaikutuksia vesienhoitoon, vaikutuksen suunta tulisi paremmin esille. 10 Seuraava kokous Kemijoen tulvaryhmän tulee hyväksyä ministeriöön lähetettävä tulvariskien hallintasuunnitelma syyskuussa. Esitys: Päätös: Sovitaan seuraava kokous syyskuulle Sovittiin seuraava kokous pidettävän klo 11:30 Lapin liitossa. 11 Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo 13:07. 8

9 Hannes Manninen Puheenjohtaja Anna Kurkela Sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat Jari Kinnunen Panu Leinonen PÖYTÄKIRJAN LIITTEET: Liite 1: Esitys Kemijärven tulvamallinnuksista 9

10 Kemijärven tulvalaskelmat TULVAMALLINNUKSET HQ 1/50, HQ 1/100 JA HQ 1/250 SUURUISILLA TULVILLA Kemijärven tulvalaskelmat Tulovirtaama-arvot Kemijärvelle saatu SYKE:ltä Laskelmat on tehnyt InfraKAT Oy Laskelmissa pyrittiin Kemijärven säännöstelyn keinoin pienentämään vahinkoja Rovaniemellä Laskelmat tehtiin yllä olevilla tulvan toistuvuuksilla nykyisellä HÄTÄ HW N ,80 m sekä mahdollisen lisäkorotuksen mukaisella uudella minimi moreenin pinnan tasolla N ,30 m 1

11

12 ,6 m -1,5 m 3

13 ,5 m -1,0 m 4

14

15 ,1 m -0,8 m Kemijärven tulva-aikaisen ylärajan korotuksen vaikutus tulvan leikkaavuuteen Rovaniemellä Korotus tasolle 149,80 m 1/50a tilanteessa n. -0,6 m 1/100a tilanteessa n. -0,5 m 1/250a tilanteessa n. -0,1 m Korotus tasolle 151,30 m 1/50a tilanteessa n. -1,5 m 1/100a tilanteessa n. -1,0 m 1/250a tilanteessa n. -0,8 m 6

16 Tulvan toistuvuuksista Toistumisaika tai toistuvuus on tilastollinen käsite, jolla tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, jonka kuluessa ilmoitettu arvo keskimäärin kerran saavutetaan Tulvien toistuvuuksia arvioidaan todennäköisyysjakaumien avulla Patoturvallisuusohjeissa (Maa ja metsätalousministeriö, 1997) on myös ohjeet patojen hydrologiseen mitoittamiseen, joka on suositeltu tehtäväksi pääosin Gumbelin jakaumaa käyttäen. Gumbelin jakauman lisäksi voidaan käyttää myös muita mitoitusmenetelmiä, kuten mallilaskentaa tai suurimman mahdollisen tulvan arviointia. Laajoissa ja säännöstellyissä vesistöissä mallilaskenta on usein suositeltava tapa selvittää mitoitustulvan eteneminen HQ1/100a = 4924 m3/s HQ1993 = 4207 m3/s Noin 1/30a toistuva 7