Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskus. 1. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 13:00

Transkriptio

1 Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/ Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4krs Aika: klo 13:00-15:05 Läsnä: Hannes Manninen Lapin liitto Timo Alaraudanjoki Lapin ELY-keskus Niina Karjalainen Lapin ELY-keskus Timo Rantala Lapin pelastuslaitos Markku Koivisto Kemijärven kaupunki Aapo Mäenpää Keminmaan kunta Jari Kinnunen Kittilän kunta Hannu Oikarinen Pelkosenniemen kunta Olli Peuraniemi Rovaniemen kaupunki Antero Miettinen Sallan kunta Kari Kilpimaa Savukosken kunta Arja Mäkitalo Sodankylän kunta Asiantuntijat: Anna Kurkela Lapin ELY-keskus Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskus 1. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 13:00 2. Pidettiin paikalla olijoiden esittelykierros ja todettiin, että Enontekiön ja Tervolan kunnan edustajat eivät olleet läsnä kokouksessa. Sallasta ja Sodankylästä paikalla oli varaedustaja. Valittiin Kemijoen tulvaryhmän varapuheenjohtajaksi Timo Alaraudanjoki Lapin ELYkeskuksesta. Niina Karjalainen Lapin ELY-keskuksesta ja Maiju Hyry Lapin liitosta nimettiin Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän sihteereiksi. Ja todettiin, että valmistelutehtävät kuuluvat ELY-keskukselle. Todettiin, että jokainen osanottaja perii matkakulut omalta taustayhteisöltään. Päätettiin, että pyydetään tulvaryhmään pysyvä edustaja Lapin luonnonsuojelupiiristä, Kemijoki Oy:stä ja Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksestä. Lisäksi voidaan pyytää kokouksiin kokouskohtaisia asiantuntijoita asiasta 3. Hyväksyttiin asialista (liite 1) 4. Timo Alaraudanjoki esitteli tulvaryhmän toimintamallia (liite 2) Todettiin, että laajempien selvitysten tekemiseen voisi nimetä työvaliokunnan/jaoston. Hyväksyttiin esitetty toimintatapa tulvaryhmän toimintatavoiksi.

2 5. Anna Kurkela esitteli tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset ja palautteet (liite 3) 6. Anna Kurkela esitteli tulvavaara- ja tulvariskikartoitusprosessin (liite 3) 7. Timo Alaraudanjoki esitteli tulvaryhmien tehtävät ja tavoitteet vuodelle 2012 (liite 4) Merkitään kohdissa 4-7 esitetyt esitykset tiedoksi. Todettiin, että ELY-keskus yhdessä sidosryhmien kanssa työstää alustavia tavoitteita. 8. Asiantuntijoiden nimeäminen tulvaryhmään käsiteltiin kohdassa 2. Muina asioina käsiteltiin monitavoitearviointia tulvariskien hallinnassa (Anne-Mari Rytkönen esitteli, Liite 5)) ja kevään 2012 tulvatilannetta (Timo Alaraudanjoki esitteli). Merkitään esitykset tiedoksi. 9. Seuraavat kokoukset Alustavat tavoitteet on päätettävä vuonna Päätettiin tulvaryhmän seuraavien kokouksien ajankohdaksi klo 13 ja klo 13. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:05. Rovaniemellä Niina Karjalainen LIITTEET LIITE 1. Kokouksen asialista LIITE 2. T. Alaraudanjoen esitys tulvaryhmien toimintatavoista LIITE 3. A. Kurkelan esitys tulvariskien alustavasta arvioinnista ja tulvakartoituksen tilanteesta LIITE 4. T. Alaraudanjoen esitys tulvaryhmien tehtävistä ja tavoitteita vuodelle 2012 LIITE 5. A-M. Rytkösen esitys monitavoitearvioinnista JAKELU Tulvaryhmän jäsenet ja varajäsenet Maiju Hyry (Lapin liitto, Kemijoen tulvaryhmän 2. sihteeri) Pysyvät asiantuntijatahot Kokouksessa läsnä olleet asiantuntijat

3 Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen asialista LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: klo 13:00-15:30 Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen asialista 1. Kokouksen avaus (Hannes Manninen, Lapin liitto) 2. Järjestäytyminen ja jäsenten esittely, liitteet 1 ja 2 3. Asialistan hyväksyminen 4. Ryhmän toimintatavat, liite 3 (Timo Alaraudanjoki, Lapin ELY-keskus) 5. Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset ja palautteet (Niina Karjalainen, Lapin ELYkeskus) 6. Tulvavaara- ja tulvariskikartoitusprosessi (Niina Karjalainen, Lapin ELY-keskus) 7. Tulvaryhmien tehtävät ja tavoitteet vuodelle 2012, liite 4 (Timo Alaraudanjoki, Lapin ELY-keskus) 8. Muut asiat Asiantuntijoiden nimeäminen tulvaryhmään Monitavoitearviointi tulvariskien hallinnassa (Anne-Mari Rytkönen, Suomen ympäristökeskus) Kevään 2012 tulvatilanne Kemijoella (Timo Alaraudanjoki, Lapin ELY-keskus) 9. Seuraavat kokoukset LIITTEET LIITE 1. MMM Merkittävät tulvariskialueet ja tulvaryhmien asettamiskirje LIITE 2. Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän jäsenet ja varajäsenet LIITE 3. Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän toimintatavat LIITE 4. Valtakunnalliset tulvariskien hallinnan tavoitteet

4 Tulvaryhmien toiminta Tulvatyöpaja SYKE Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö TULVARYHMIEN TOIMINTA 1 Tulvaryhmien tarkoitus 2 Tehtävät ja päätöksenteko 3 Käytännön toimintatavoista 1

5 TULVARYHMÄT - tarkoitus Viranomaisten yhteistyön järjestäminen - ELY-keskukset, maakuntien liitot, kunnat, alueiden pelastustoimet - Näkemysten yhteen sovittaminen, asiantuntemus Muiden viranomaisten ja etutahojen kytkeminen suunnitteluun - Vuorovaikutus Yhteisen tahtotilan luominen - Miten suunnittelualueen vesistö- ja meritulvariskit hallitaan parhaiten Yhteinen tahtotila (1/2) - tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet - Tulvariskeihin varautumisen taso Toimenpiteet, kuten - maankäytön suunnittelu - vesistörakenteet ja niiden käyttö - tulvan leviämisen ja tulvavahinkojen estäminen - pelastustoiminta - varoitusjärjestelmät - tulvatietoisuuden lisääminen - kiinteistönomistajien ym. omaehtoinen varautuminen 2

6 Yhteinen tahtotila (2/2) - toimenpiteet Toimenpiteiden sovittaminen yhteen vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa Mittavaa rakentamista tai investointeja vaativat toimenpide-ehdotukset - Arvio toteuttamisedellytyksistä: tekniset, taloudelliset, oikeudelliset - Mahdolliset toteuttajat / rahoittajat Tulvaryhmän tehtävät (tulvariskilaki 16 ) Käsittelee tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset Asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet Hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi Järjestää riittävän vuorovaikutuksen suunnittelun aikana - Muut viranomaiset - Elinkeinonharjoittajat - Maa- ja vesialueiden omistajat - Vesien käyttäjät - Järjestöt 3

7 Päätöksenteko Tulvaryhmä pyrkii ehdotuksen laatimisessa yksimielisyyteen Jos yksimielisyyttä ei joltain osin saavuteta - Selostus erimielisyyden aiheuttaneista seikoista - Tulvaryhmän jäsenten kannanotot - MMM ratkaisee hyväksymispäätöksessään MMM:n päätös Tulvaryhmän ehdotuksesta poikkeaminen vain perustellusta syystä Riittävä valtakunnallinen yhdenmukaisuus - esim. hallintasuunnitelmien ja vesienhoitosuunnitelmien yhteensovittaminen Tulvaryhmien käytännön toiminnasta (1/2) Tulvaryhmä päättää itse toimintansa järjestämisestä Jäsenet - Ei erillistä päätöstä henkilöiden nimeämisestä * osallistujataho ilmoittaa päätösvaltaisen jäsenensä (ja varajäsenen) - Tulvaryhmässä tasapuolisesti naisia ja miehiä * puheenjohtaja koordinoi - Jäsenet antavat toiminnalle kasvot * tiedottaminen, vuorovaikutus suunnittelussa 4

8 Tulvaryhmien käytännön toiminnasta (2/2) Asioiden käsittely - Jäsenten lisäksi käsittelyyn voi osallistua myös muita edustajia - Sihteeri(t) voidaan nimetä jäsenten ulkopuolelta - Ulkopuoliset asiantuntijat; kokouskohtaiset tai pysyvät Jaostot - Tietyn aihealueen valmistelua varten - Vesistöaluenäkökulma myös jaostojen työssä - Organisointi mahdollisimman kevyesti yhteystiedot Pekka Kemppainen vanhempi hallitussihteeri Maa- ja metsätalousministeriö Yleinen osasto / Vesitalousyksikkö p pekka.kemppainen@mmm.fi 5

9 Tulvariskien hallinta Kemijoen tulvaryhmän aloituskokous Vuoden 1968 tulva Pellossa. (Esko A. Ylitalo) Rovaniemen kotisaari Miten tähän on tultu? Tulvadirektiivi voimaan Laki (620/2011) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta voimaan kesällä 2010 Tulvariskien alustavan arviointi ELY-keskukset arvioivat vesistöjen ja rannikon tulvariskit kunnat arvioivat hulevesitulvariskit Ehdotukset merkittävistä tulvariskialueista kuultavina Päätökset merkittävistä tulvariskialueista ja tulvaryhmien nimeäminen

10 Suomessa 21 merkittävää tulvariskialuetta Nimi Asukkaita Helsingin ja Espoon rannikkoalue Loviisan rannikkoalue 500 Huittinen Pori Salon keskusta 500 Turun, Raision, Naantali ja Rauman rannikkoalue Riihimäen keskusta Haminan ja Kotkan rannikkoalue Kymijoen alaosa Jyväskylä Ilmajoki-Seinäjoki Laihia-Runsor Lapua 700 Ylistaro-Vähäkyrö 700 Alavieska-Ylivieska 800 Pudasjärven keskusta 700 Ivalon taajama Kemijärven keskusta Kittilän kirkonkylä 700 Rovaniemi Tornio Tulva-alueilla asuu yhteensä yli asukasta Tulvaryhmät Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti 16 tulvaryhmää 12 vesistöalueille 4 rannikkoalueille Neljällä vesistöalueella useampi kuin yksi merkittävä tulvariskialue Kymijoki Kokemäenjoki Kyrönjoki Kemijoki Tulvaryhmien puheenjohtajat 11 maakunnan liitoista 5 ELY-keskuksista 2

11 Kemijoen tulvaryhmä Kemijoen vesistöalueen tulvariskialueet Lapin liitto (puheenjohtaja) Lapin ELY-keskus Lapin pelastuslaitos Enontekiön kunta* Kemijärven kaupunki Keminmaan kunta Kittilän kaupunki Pelkosenniemen kunta Rovaniemen kaupunki Sallan kunta Savukosken kunta Sodankylän kunta Tervolan kunta *ei ole nimennyt jäsentä Kuva. Lapuanjoen tulvaa vuodelta (Unto Tapio) Käytännön työ alueilla alkaa Tulvaryhmät järjestävät vuorovaikutuksen alueen sidosryhmien ja toimijoiden kanssa Työ sovitetaan yhteen vesienhoidon suunnittelun kanssa Aikataulut alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet 2012 tulvavaara- ja tulvariskikartat valmiiksi 2013 tulvariskien hallintasuunnitelmat valmiiksi 2015 Valtakunnan tasolla oppaita kartoitukseen, suosituksia suunnitteluun MMM apunaan tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä suunnittelee, seuraa ja aikatauluttaa työtä 3

12 Tulvariskien hallinnan työvaiheet ja aikataulu I vaihe: Tulvariskien alustava arviointi ( ) Uudelleentarkastelu , jatkossa joka 6. vuosi Tunnistetaan ne vesistö- ja rannikkoalueet, joilla tulvariski on merkittävä II vaihe: Tulvakartoitus ( ) Uudelleentarkastelu , jatkossa joka 6. vuosi Tunnistetut vesistö- ja rannikkoalueet, joilla tulvariski on merkittävä -> tehdään tulvavaara- ja tulvariskikartat rajatuille alueille III vaihe: Tulvariskien hallintasuunnitelmat ( ) Uudelleentarkastelu , jatkossa joka 6. vuosi Tunnistetut vesistö- ja rannikkoalueet, joilla tulvariski on merkittävä -> tehdään tulvariskien hallinnan suunnitelmat valumaaluekohtaisesti Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset

13 Laki tulvariskien hallinnasta 625/ merkittävät tulvariskialueet Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset: 1) Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle; 2) Välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen; 3) Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen; 4) Pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle; tai 5) Korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon myös alueelliset ja paikalliset olosuhteet Tulvariskin merkittävyyden arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita Vahinkoryhmä Ihmisten turvallisuus Ihmisten terveys Indikaattori tulva-alueella asuvat ihmiset, vaikeasti evakuoitavat kohteet (mm. sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit) vedenottamot, jätevedenpuhdistamot Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta Välttämättömyyspalvelut elintarvike- ja lääketeollisuus, satamat, lentokentät voimalaitokset, sähköasemat, tietoliikenteen rakennukset, tie- ja rautatieverkosto Ympäristö Kulttuuriperintö ympäristölupavelvolliset kohteet kulttuuriympäristö ja suojellut rakennukset, kirjastot, arkistot, museot 5

14 Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella (1/3) Kemijoen vesistöalueelta nimettiin kolme merkittävää tulvariskialuetta Rovaniemi, Kittilä ja Kemijärvi Lisäksi esille nousi yksi muu tulvariskialue Sodankylä Ei täyttänyt kriteerejä ja säännöstelyn vaikutuksesta alueen tulvariski todettiin pieneksi Rovaniemi ja Kittilä tarkasteltiin tulvavaarakarttojen perusteella tarkastelu tarkempi kuin muualla vesistöalueella Muualla vesistöalueella tarkastelu perustui SYKE:n tulvan leviämismalliin, johon liittyy epävarmuutta erityisesti säännöstellyissä vesistöissä 6

15 Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella (2/3) Epävarmuustekijöitä (1/2): Tarkastelussa SYKE:n tulvanleviämismalli antoi selkeästi virheellisiä vedenkorkeuksia Ala-Kemijoella Tulvariskien alustavan arvioinnin 2. kierroksella Ala-Kemijokea sekä muita voimakkaan säännöstelyn vaikutuksessa olevia vesistöjä tulisi tarkastella toisilla menetelmillä Vanhojen tulvien vedenkorkeuksista ja vahingoista oli hyvin vähän dokumentoitua tietoa ja olosuhteet ovat muuttuneet voimakkaasti nykypäivänä Vanhojen historiallisten tulvien vahinkojen ja toistuvuuden arvioiminen on epävarmaa Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella (3/3) Epävarmuustekijöitä (2/2): Kohteita on tarkasteltu eri rekisterien perusteella ja esim. RHRrekisterissä havaittiin virheitä ja puutteellisuuksia, joka voi vaikuttaa asukkaiden määriin ja erityiskohteisiin Rovaniemellä mm. Saarenkylän terveyskeskus puuttui rekisteristä, Arktikum oli merkitty myymälähalliksi Kemijärvellä muutamia kohteita puuttui rekisteristä tai kohteet olivat lopettaneet toimintansa Kittilässä vanhainkodin ja Metsolan palvelutalon rakennukset on merkitty rivitaloiksi, terveyskeskuksen piste oli rakennuksen yläpuolella piste ei sijannut tulva-alueella, vaikka itse rakennus sijaitsee 7

16 Rovaniemen tulvariskialue (1/3) Rovaniemen tulvariskialue (2/3) Perusteet merkittäväksi tulvariskialueeksi: Tiheää asutusta taajamassa Lähes asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella Noin rakennusta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella Alueella useita vaikeasti evakuoitavia kohteita Saarenkylän terveyskeskus, 2 vanhainkotia, päiväkoteja, kouluja yms. Merkittäviä tie- ja rautatieliikenneyhteyksiä voi katketa Valtatie 4, kantatie 79 (Kittiläntie), kantatie 81 (Kuusamontie) Rautatieaseman eteläpuolella ja rautatieasemalla vesi rautatielle 8

17 Rovaniemen tulvariskialue (3/3) Tulva-alueella sijaitsee lämpövoimalaitos Suosiolan lämpövoimalaitoksen kohdalla noin 0,5 m vettä Haitallisia seurauksia ympäristölle: Useita ympäristöluvallisia toimijoita (polttonesteen jakeluasemia, konepajoja, kyllästämö yms.) Alueella arvokkaita kulttuuriperinnön kohteita: Mm. Arktikum, Saarenkylän kirjasto, Pöykkölän kotiseutumuseo Muita vaikuttavia tekijöitä: Alueella on aiemmin esiintynyt isoja tulvia Historialliset tulvat: mm. Räisäsen jääpatotulva 1807, Saulin tulva 1859 ja vuoden 1910 tulva Säännöstelyn jälkeen esiintyneet tulvat: mm.1966, 1973 ja 1993 Saarenkylän vanhainkoti 1993 (Kuva: Veikko Näsänen) 9

18 2. Kittilän tulvariskialue (1/3) 2. Kittilän tulvariskialue (2/3) Perusteet merkittäväksi tulvariskialueeksi: Tiheää asutusta taajamassa Noin 700 asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella Noin 300 rakennusta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella Alueella useita vaikeasti evakuoitavia kohteita: Mm. Kittilän terveyskeskus, vanhainkoti, palvelutaloja Vaikutukset ihmisten terveydelle: Alueen molemmat pohjavedenottamot uhkaavat kastua 10

19 2. Kittilän tulvariskialue (3/3) Merkittäviä liikenneyhteyksiä voi katketa: Kantatie 79 (Kittilän päätie), Sodankyläntie Tietoliikenneyhteyksien katkeaminen Vaikutukset kulttuuriperinnölle Kittilän kotiseutumuseo uhkaa kastua Muut vaikuttavat tekijät: Aiemmin esiintynyt vahinkoja aiheuttaneita tulvia (Kittilän tulva vuonna 2005) Tarkasteltua tulvaa yleisemmätkin tulvat aiheuttavat vahinkoja Kittilä vuonna 2005 (Kuva: Sauli Koski/Studio Tunturi-Lappi Oy) 11

20 2. Kemijärven tulvariskialue (1/2) Perusteet merkittäväksi tulvariskialueeksi: Tiheää asutusta taajamassa Noin 1500 asukasta Noin 400 rakennusta Alueella vaikeasti evakuoitavia kohteita Terveyskeskus, palvelutalo, 2 koulua ja päiväkoti 2. Kemijärven tulvariskialue (2/2) Haitallisia seurauksia ihmisten terveydelle Tulva-alueella 2 pohjavedenottamoa Tulva-alueella Kemijärven jätevedenpuhdistamo Tieliikenneyhteyksien katkeaminen Vaikutukset kulttuuriperinnölle Kemijärven kulttuurikeskus (kirjasto) Muita vaikuttavia tekijöitä Alueella säännöstelyn yläraja ylitetty useita kertoja Ennen säännöstelyä on ollut isoja tulvia, joista voisi aiheutua nykypäivänä huomattavia vahinkoja. (Lisäksi Kemijärven lämpövoimalaitos sijaitsee tulva-alueella) 12

21 Kemijärvi vuonna 1943 (Kuva: Juhanna Stolt/ Kemijärven Kotikiekerö ry) 3. Kuuleminen tulvariskien alustavasta arvioinnista Kuuleminen oli Palaute: Varsinaiseen ELY-keskuksen ehdotukseen merkittäviksi tulvariskialueiksi ei tullut palautetta Uusia alueita ei ehdotettu eikä rajauksia korjattu Kittilässä, Kemijärvellä ja Rovaniemellä tarkistettiin, lisättiin tai poistettiin muutamia virheellisiä tietoja muutamista kohteista 13

22 Tulvavaara- ja tulvariskikartoitus Tulvavaara- ja tulvariskikartoituksen tilanne Rovaniemi: Uusi korkeusmalli saadaan viimeistään syksyllä 2012, jonka jälkeen tulvavaarakarttoja päivitetään Riskikartoitus vuonna 2013 Kittilä: Tulvavaarakartat valmiina, lisää toistuvuuksia tehdään tarvittaessa, raportointi kartoituksesta vielä kesken Tulvariskikarttoja on tehty eri toistuvuuksille Suomen ympäristökeskuksessa Tulvariskikartoitusraportista on tehty luonnos ja raportti valmistuu kesäkuussa 2012 Kemijärvi: Uusi korkeusmalli saadaan ensi keväänä, heti sen jälkeen tehdään tulvavaarakartat ja tulvariskikartat tehdään syksyllä

23 4. Tulvavaara- ja tulvariskikartoituksen tilanne Osa Kittilän tulvariskikartasta Toistuvuus 1/100a Virtaama mᶟ/s Tulvavaarakartat: Lapin ELY-keskuksen tulvariskien hallinnan suunnittelu > Tulvariskien hallinnan suunnittelu > Tulvariskien hallinnan suunnittelun sivut ELY-keskuksittain > Lappi Tulva Torniossa 1990 Rovaniemi Lainaan ranta

24 Tulvaryhmien tehtävät ja tavoitteet vuodelle Lapin ELY-keskus\Vesivarayksikkö, Niina Karjalainen ja Timo Alaraudanjoki Tulvaryhmät 2012 Tulvaryhmien jäsenten nimeäminen alkukevät 02-04/2012 Tulvaryhmien järjestäytyminen ja toimintatavoista sopiminen 05-06/2012 Valmistellaan alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet merkittävillä tulvariskialueilla Alustavista tavoitteista päättäminen ja tarkasteltavien toimenpiteiden tunnistaminen Tulvavaara- ja tulvariskikartoitukset aloitetaan Lapin ELY-keskus\Vesivarayksikkö, Niina Karjalainen 1

25 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvaryhmä asettaa tavoitteet Tulvariskien hallinnan tavoitteet esitetään hallintasuunnitelmassa, josta tulisi tavoitteiden osalta käydä ilmi Miten tavoitteissa huomioidaan vaikutukset vahingollisiin seurauksiin (laki 8 ) Yhteensovittaminen vesienhoidon tavoitteiden kanssa Kuinka laajaa aluetta tavoite koskee Tavoitteissa tulisi huomioida mm. Erilaiset tulvariskien hallinnan näkökulmat, tulvien ehkäisy, tulvasuojelu, valmiustoimet, vesistön erityispiirteet yms. Riittävä vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Kestävien maankäyttötapojen edistäminen Ensisijaisesti muut kuin uusiin tulvasuojelurakenteisiin perustuvat keinot Lapin ELY-keskus\Vesivarayksikkö, Niina Karjalainen Tulvariskien hallinnan tavoitteet yleisesti Yleisinä tulvariskien hallinnan tavoitteina kaikilla vesistö- ja merialueilla (620/2010, 1 mukaan) Tulvariskien vähentäminen ja ehkäisy Tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten lieventäminen Tulviin varautumisen edistäminen Vesistötulvien vahingolliset seuraukset vesistöalueella jäävät kokonaisuutena mahdollisimman vähäisiksi (11 ) Tarkoituksena yhtenäistää tulvariskien hallintaa kansallisesti Lapin ELY-keskus\Vesivarayksikkö, Niina Karjalainen 2

26 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Eri vahinkotyypeille asetettavat alustavat tavoitteet Ihmisten turvallisuus: asukkaiden evakuointi ja muutto korjaustöiden ajaksi Ihmisten terveys: talousveden pilaantuminen yms. Välttämättömyyspalvelut: talousveden, sähkön ja lämmönjakelun keskeytyminen Elintärkeät toiminnot: satamat lentoasemat Ympäristö: ympäristön pilaantuminen Kulttuuriperintö: kulttuuriperintö, suojellut rakennukset, arkistot jne. Talous ja omaisuus Ydinvoima, varoitusjärjestelmät Evakuointi, omatoiminen varautuminen, vedenjakelu Merkittävät liikenneyhteydet, ympäristöriskikohteet, vesihuolto Uudet rakennukset, kulttuuriperintö Erittäin harvinainen tulva 250a; <0,4% Harvinainen 1/100a; 1 % Kevyet rakennukset Melko harvinainen 1/50a; 2 % Normaali vedenkorkeus Lapin ELY-keskus\Vesivarayksikkö, Niina Karjalainen Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet Toimenpiteiden valinta tavoitteiden perusteella Suunnittelun myöhemmässä vaiheessa arvioidaan erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta Tulvariskien ja mahdollisten vahinkojen arviointi Tulvariskien hallinnan tavoitteet Valmis tulvariskien hallintasuunnitelma Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Toimenpiteiden priorisointi Toteutus Toimenpiteet, esimerkiksi Maankäytön suunnittelu Vesistörakenteet ja niiden käyttö Tulvan leviämisen ja tulvavahinkojen estäminen Pelastustoiminta Varoitusjärjestelmät Tulvatietoisuuden lisääminen Kiinteistönomistajien ym. Omaehtoinen varautuminen Lapin ELY-keskus\Vesivarayksikkö, Niina Karjalainen 3

27 Monitavoitearviointi tulvariskien hallinnan suunnittelussa - Rovaniemen pilottihankkeen kokemuksia Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskus Kemijoen tulvaryhmän I kokous , Rovaniemi

28 Rovaniemen pilottihanke Kehitettiin vaihtoehtojen järjestelmällistä ja läpinäkyvää arviointia + sidosryhmäyhteistyötä Tarkasteltiin Rovaniemen kaupunkialueen toimenpiteitä Arviointiin osallistui Rovaniemi-foorumi : viranomaisia, vesien käyttäjiä, asukkaita TULVA- VIESTINTÄ MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN TULVAVESIEN PIDÄTTÄMINEN JNE VARAUTUMIS- SUUNNITELMAT TILAPÄISET TULVASUOJELU- RAKENTEET TULVAPENKEREET KEMIJOEN PERKAUKSET

29 Pilottihankkeen vaiheet TYÖPAJA I, Vaihtoehdot ja arviointitekijöiden esittely TYÖPAJA II, Foorumin näkemysten selvittäminen TYÖPAJA III, Tulosten esittely -Keskustelu jatkotoimista Tulosten hyödyntäminen Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelussa Muissa tulvariskikohteissa

30 ROVANIEMEN TULVARISKIEN HALLINTAVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI TALOUS SOSIAALISET LUONTO TOTEUTETTAVUUS KUSTANNUKSET Vedenlaatu Kalat ja vesieliöt Naturaalueet Asuinrakennukset Muut rakennukset Pelastustoimi Liikenne Vesi- ja energiahuolto Kiinteistöjen arvo Turvallisuus ja asukkaille aiheutuva haitta Terveysriskit Maisema ja viihtyisyys Kulttuuriperintö Virkistys Tekninen Juridinen Rahoitus Hyväksyttävyys VE0+ VALMIUSTASO + TILAPÄISET RAKENTEET VE1 VALMIUSTASO + TILAPÄISET RAKENTEET + PENKEREET VE2 TULVAPENKEREET VE3 KEMIJOEN PERKAUKSET 4

31 Vaikutukset harvinaisen tulvan (1/100 a) aiheuttamiin taloudellisiin vahinkoihin

32 Vaihtoehtojen mieluisuuden arviointi

33 Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys: vastausten keskiarvo

34 Yhteenveto vaihtoehdoista Kustannukset VE0+ n.1 milj. Toteutettavuus Onnistumiseen liittyy riskejä: lyhyt aika ennakoida, paljon vastuuta yksityisille. Sijoittuminen arvioinnissa vastaajaa 4. 5 vastaajaa VE1 2-7 milj. Teknisesti ok. Tilapäisiin tulvasuojelurakenteisiin liittyy epävarmuutta vastaajaa 2. : 3 vastaajaa VE milj. VE milj. Tiivis rakentaminen hankaloittaa toteutusta. Vaatii maanomistajien suostumuksen ja maisematyöluvan. Rahoitus ongelmallista, suurten massamäärien sijoittaminen, perkausten vaikutus siltarakenteisiin. Vesienhoito? vastaajaa 1. 4 vastaajaa vastaajaa 3. 5 vastaajaa

35 Johtopäätöksiä Rovaniemen pilottihankkeesta Auttoi luomaan kokonaiskuvan vaihtoehdoista, niiden hyödyistä, haitoista ja toteutettavuudesta. Keskeisenä tuloksena oppiminen ja sitoutuminen! Antaa hyvät eväät päätöksentekoa varten Tärkeää antaa osallistujille riittävästi tietoa oman näkemyksen muodostamista varten. Pilottien kokemuksista laaditaan ohjeisto muiden tulvaryhmien käyttöön. Rovaniemi-pilotin raportti valmistuu kesäkuussa 2012.

36 Arvioinnin eteneminen Kemi- ja Ounasjoella 1. Tunnistetaan vaihtoehdot ja arviointitekijät 2. Arvioidaan vaikutukset 3. Selvitetään sidosryhmien näkemykset 4. Vaihtoehtojen kokonaisarviointi 5. Suositukset tulvariskien hallintasuunnitelmaan