TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA KOULUN ARJESSA HANKE Toimintasuunnitelma (päivitetty )

Transkriptio

1 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA KOULUN ARJESSA HANKE Toimintasuunnitelma (päivitetty ) Tiivistelmä Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa -hanke on liikenne- ja viestintäministeriön koordinoima kehittämishanke, joka toteutetaan opetusministeriön, Opetushallituksen ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Hankkeen visio on, että Suomi nousee kansainväliseen kärkeen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opetuksessa ja opiskelussa. Vuoteen 2011 mennessä Suomen kouluilla on toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas toimintamalli, joiden avulla tieto- ja viestintätekniikan käyttö voidaan vakiinnuttaa kaikkiin Suomen kouluihin. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa oppilaitoksille, yrityksille sekä päättäjille siitä, miten tietoja viestintätekniikka sulautetaan luontevaksi osaksi kaikkia formaaleja ja informaaleja opiskelu- ja oppimisympäristöjä. Hankkeessa edistetään Suomen kilpailukykyä ja tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen liittyvää liiketoimintaa. Hanke on jaettu viideksi työpaketiksi: 1 Seuranta, tuki ja ohjaus 2 Toimintamallit ja hyvät käytänteet 3 Strategia ja toimintamallit 4 Levittäminen ja vakiinnuttaminen 5 Arviointi Hankkeeseen on valittu eri puolilta Suomea 12 kärkikoulua, joissa kehitetään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Koulujen hankkeisiin liitetään tieteellistä tutkimusta ja seurantaa sekä kansainvälistä yhteistyötä tutkimusryhmien, koulujen ja yritysten kesken. Hanke sisältyy hallitusohjelmaan. Hankkeen ohjausryhmä asetettiin Koulujen käynnistysseminaari järjestettiin Hanke päättyy

2 SISÄLLYS 1 Hankkeen taustaa ja lähtökohtia Visio Tavoite Toteutus Hankkeen tehtäväpaketit Alatyöryhmät Hankkeeseen liittyvä kehittämistutkimus Hankkeen organisointi Tuotokset Hankkeen arviointi ja mittarit Arvioinnin kriteerit Arvioinnin toteutus Tulosten hyödyntäminen Liitteet... 15

3 1 Hankkeen taustaa ja lähtökohtia Tieto- ja viestintätekniikan arkipäiväistyminen ja uudet osaamistarpeet Suomen tietoyhteiskuntapolitiikan yhtenä tavoitteena vuosille on tieto- ja viestintätekniikan, tietoverkkojen ja sähköisen median palveluiden opetuskäytön edistäminen ja kehittäminen. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö yhteiskunnassa on lisääntynyt voimakkaasti lyhyessä ajassa. Suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyky perustuu osaamiseen. Työelämä tarvitsee tieto- ja viestintätekniikan osaamista kaikilla aloilla. Kansalaisten tieto- ja viestintätekninen osaaminen on merkittävä kilpailutekijä globaaleilla markkinoilla. Tietoyhteiskunnan ytimessä tulisi olla toimintatapa, jossa koulutus, tutkimus ja yritysten tuotekehitys toimivat yhdessä, tehokkaassa vuorovaikutuksessa. Perusopetuksen tehtävä on antaa oppilaille mahdollisuus monipuoliseen kasvuun ja oppimiseen. Lisäksi sen tulee tukea itsetunnon kehittymistä, jotta oppilas voi hankkia tarvitsemiaan tietoja ja taitoja ja saada näin valmiudet jatko-opintoihin. Perusopetuksen avulla kehitetään myös yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Opettajan tehtävänä on ohjata oppilaita tiedon ja ympäröivän maailman jäsentämisessä. Yhteiskunta asettaa niin opettajille kuin oppilaille uusia haasteita ja osaamistarpeita; tieto- ja viestintätekniikan hallinnasta on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävä perustaito. Opetuksen laatuun vaikuttaa sosiaalisen vuorovaikutuksen lisäksi fyysinen tila sekä virtuaaliset ja verkottuneet opiskelu- ja oppimisympäristöt, joissa opetus tapahtuu. Tavoitteellinen opiskeluympäristö vaikuttaa positiivisesti oppilaiden ja opettajien tunteisiin, kokemuksiin ja ajatuksiin. Se kohentaa vuorovaikutuksen määrää ja luonnetta ja parantaa näin oppimisen laatua. Koko kouluyhteisöltä edellytetään nyky-yhteiskunnassa monipuolista medialukutaitoa ja kykyä ottaa tieto- ja viestintätekniset välineet laajalti osaksi työskentelyä. Näihin taitoihin sisältyvät mm. luova ajattelu, yhteistyötaidot, tiedon hankinta-, hallinta- ja käsittelytaidot, sosiaaliset taidot ja myönteinen asenne oppimiseen. Tieto- ja viestintätekniikka tasa-arvon näkökulmasta Koulut ovat eriarvoisessa asemassa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja valmiuksien suhteen. Viimeaikaiset selvitykset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että tieto- ja viestintätekniikkaa ja sähköisen median sovelluksia ei vielä hyödynnetä laajalti Suomen kouluissa. Osassa kouluja näiden välineiden monipuolinen opetuskäyttö on vakiintunut osa arkea, toisissa se on lähes olematonta. Opetushenkilöstön syvällisestä pedagogisesta osaamisesta huolimatta tietämyksen soveltaminen ja innovatiivisuus uusissa toimintaympäristöissä on verrattain ohutta. Erilaiset kehityshankkeet ovat jääneet irralliseksi eivätkä niiden tulokset ole siirtyneet eteenpäin toivotulla tavalla. Menestyksekkäitä tieto- ja viestintätekniikan pedagogisia ratkaisuja ja toimintamalleja on kehitetty erilaisissa hankkeissa yli kymmenen vuoden ajan, mutta toimivat käytänteet ovat jääneet pääosin kehittäjäkoulujen hyödyksi. On tärkeää, että parhaat ja koetellut tieto ja viestintätekniikan kasvatukselliset käyttötavat sekä mediakulttuurin ja yhteisöllisen tiedon luomiseen liittyvät hyvät toimintatavat saadaan leviämään. Oppilaiden osaamisen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittymistä on tuettava ja riittävät perustaidot on taattava, jotta koulutuksen ja yhteiskunnallisen osallistumisen tasa-arvoisuus turvataan.

4 Opettajankoulutuksen haasteet Merkittävä haaste on opettajankoulutuksen kehittäminen. Nykyisellään se ei tarjoa opettajaksi opiskeleville riittäviä mahdollisuuksia harjoitella ja soveltaa tieto- ja viestintätekniikan laajaalaista käyttöä opetuksessa. Tilanne vaihtelee suuresti eri opettajankoulutuslaitoksissa. Lisäksi huomattava osa opettajakunnasta on tehnyt pedagogiset opintonsa ennen nk. tietoyhteiskunnan syntyä. Uudenlaiselle, laadukkaalle, koulun arjesta ja opettajien tarpeista lähtevälle tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvälle täydennyskoulutukselle on siis tarvetta. Tieto- ja viestintätekniikka oppilaan arjessa Tieto- ja viestintätekniikan käyttö koulussa tukee oppimista ja opiskelua monin tavoin. Tieto- ja viestintäteknisten välineiden ja audiovisuaalisen, sähköisen median merkitys on keskeinen opetuksen ja sisältöjen havainnollistamisessa ja konkretisoinnissa, kognitiivisten prosessien tukemisessa sekä kollektiivisena muistina (vrt. esim. Säljö, 2008). Oppilaiden motivaation ja osaamisen kannalta on tärkeää, että kouluissa hyödynnetään viime vuosina tapahtuneet radikaalit muutokset tavoissa tuottaa tietoa, verkottuneissa tieto-, viestintä- ja toimintaympäristöissä, sekä nuorten mediakulttuurissa. Keskeinen taustalla vaikuttava megatrendi on vapaamuotoisen ja formaalin oppimisen voimakas lähentyminen. Oppimista tapahtuu ja se mahdollistuu kaikkialla ei vain koulussa. Tieto- ja viestintätekniikalla on tässä oppimisessa keskeinen merkitys (mobiililaitteet, yhteisöllinen media ja muut teknologiset sovellukset). Luova, innovatiivinen ote ja oppilaiden osaamisen hyödyntäminen koulussa mahdollistavat aktivoivien työtapojen käytön; ongelmalähtöisen, yhteisöllisen ja elämyksellisen opiskelun ja oppimisen, jota tuetaan tekniikan luomilla mahdollisuuksilla. Tavoitteena on samalla lisätä kouluviihtyvyyttä ja tuoda iloa opiskeluun. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttäminen Suomalaisella perusopetuksella on maailmalla hyvä maine muun muassa PISA-tutkimuksissa menestymisen ansiosta. Tätä osaamista ja mainetta ei kuitenkaan ole osattu hyödyntää liiketoiminnassa. Suomesta ei ole juuri noussut kansainvälisesti menestyneitä opetuksen menetelmiä ja sisältöä kehittäneitä yrityksiä (esim. opetuspeliala tai oppimisaihioiden kehittely). Yritysten ja tutkimuksen vuorovaikutukseen tarvitaan toimintamalleja, jotta yritykset voivat hyödyntää tutkimusta ja luoda sen avulla liiketoimintaa. Tutkimus puolestaan saa aineistoa, palautetta tutkimusaiheista ja mahdollisuuden kehittää uusia malleja yhteistyössä yritysten ja koulujen kanssa. Kansainväliset yhteydet Globaalissa maailmassa Suomen on oltava mukana kansainvälisissä kärkihankkeissa ja osaamiskeskittymissä. Opetuksen puolella nämä on tunnistettava seuraamalla kansainvälisiä hankkeita ja luomalla uusia kontakteja sekä tutkimusryhmien että koulujen välille. Tämän jälkeen Suomi voi tunnistaa alueet, joilla sillä on eniten osaamista ja kansainvälistä vaikuttavuutta ja panostaa erityisesi niihin. Kohti uutta koulua: Hanke rakentuu kuvassa 1 esitetyille kolmelle kivijalalle: 1) tieto- ja viestintätekniset innovaatiot ja infrastruktuuri, 2) opettajan pedagoginen osaaminen ja tiimityö 3) rakenteellinen ja pedagoginen kehittäminen

5 Kuvio 1. Tulevaisuuden koulun tekijät Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa -hankkeessa Näkökulmat ovat lomittaisia ja keskeisiä kohteita hankkeen kehittämistutkimuksessa. Teknologinen infrastruktuuri ja innovaatioiden hyödyntäminen jäävät erittäin vähäisiksi, mikäli samalla ei kehitetä perusopetuksen rakenteita ja pedagogiikkaa, sekä tueta opettajien pedagogista, teknologista ja mediakulttuuriin liittyvää osaamista ja valmiuksia yhteisölliseen työskentelyyn. Näistä osatekijöistä syntyy koulun kehittämismalli, jota voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti sekä tutkimus- ja kouluyhteyksien että kansainvälisen liiketoiminnan kautta. 2 Visio VISIO Hankkeen visio on, että Suomi on kansainvälistä kärkeä tieto- ja viestintätekniikan tavoitteellisessa hyödyntämisessä opetuksessa ja opiskelussa. Vuoteen 2011 mennessä Suomen kouluilla on konkreettinen ja kustannustehokas toimintamalli ja periaatteita, joiden avulla tieto- ja viestintätekniikan käyttö voidaan vakiinnuttaa kaikkiin maamme kouluihin. Tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa suomalaisen koulun opetus opiskelu oppimisympäristöä. MOTTO Yhteisvoimin kohti elämyksellistä ja luovaa opiskelua ja opetusta ja aktiivisen toimijuuden kulttuuria tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita hyödyntäen 3 Tavoite Hanke lisää yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä, sillä se kohentaa oppilaiden tietoyhteiskuntavalmiuksia ja mediataitoa ja parantaa valmiuksia käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa. Tavoitteena on parempi opiskeluympäristö, työympäristö sekä toimintakulttuuri kouluissa. Kokonaisuus linkittyy eri aloilla tehtävään poikkitieteelliseen tutkimukseen. Hankkeen erityiset tavoitteet on esitetty tehtäväpakettien kohdalla.

6 Yleistavoitteina ovat: edistää Suomen kilpailukykyä ja luoda tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen liittyvää uutta liiketoimintaa kehittää koulutussektorin palveluinnovaatioita ja uusia suomalaisen koulutuksen vientituotteita lisätä kansallista tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvää osaamista kaikissa suomalaisissa kouluissa luoda toteuttamiskelpoinen, kustannustehokas ja levitettävissä oleva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia koulujen ja opetussuunnitelmien kehittämiseksi edistää oppilaiden tasa-arvoisia mahdollisuuksia saada jatko-opintojen ja työelämän edellyttämät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan käytössä luoda uusia, laaja-alaisia toimintamalleja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottamiseksi ja hyödyntämiseksi opetuksessa ja opiskelussa, kansallisesti ja kansainvälisesti tuottaa kouluille, opettajille, opetuksen järjestäjille sekä yrityksille uutta tietoa opetuksen kehittämiseksi, päätöksenteon perustaksi ja liiketoiminnan edistämiseksi levittää syntyneitä hyviä toimintatapoja, pedagogisia malleja, rakenteita ja teknisiä ratkaisuja kansallisesti ja kansainvälisesti, yhteistyön ja kaupallisen toiminnan kautta 4 Toteutus 4.1 Hankkeen tehtäväpaketit Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön, Opetushallituksen, opetuksen järjestäjien, yliopistojen, elinkeinoelämän toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Hanke sisältyy hallitusohjelmaan ja on osa Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan työtä. Tavoitteiden toteutumiseksi ja hankkeen läpiviemiseksi kehittämiskohteet eritellään toisiaan tukeviksi, konkreettisiksi tehtäväpaketeiksi (ks. liite 6). Paketit ovat keskeisiä hankkeen yleisten tavoitteiden ja tuotosten kannalta. Niiden tavoitteet liittyvät tiivisti kärkikouluissa tehtävään työhön ja hankkeeseen liitettävien toiminta- ja kehittämistutkimusten teemoihin. Kukin kärkikoulu vastaa yhdessä hankkeessa tehtävän tutkimuksen kanssa syvällisemmin yhteen tai kahteen tehtäväpaketin 2 tavoitteista. Hankkeen käynnistysvaiheen tavoitteena on saada kouluverkko käyntiin (12/2008 3/2009). Tuotoksena on luovasti ja innovatiivisesti tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien kärkihankkeiden verkosto, joissa tehdään toiminta- ja kehittämistutkimusta koulujen ehdoilla ja jaetaan osaamista verkoston piirissä. Tavoitteena on käytänteiden ja osaamisen jakaminen ja yhteisöllinen tapa toimia. Verkostossa toimiminen vahvistaa ja tukee kouluissa jo olemassa olevaa osaamista ja sen vakiinnuttamista. Verkostossa kokeillaan tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia opetuksessa ja opiskelussa. Myös yhteistyötä ulkomaisten koulujen kanssa kehitetään uusien sisältöjen ja toimintamallien luomiseksi eri oppiaineissa. Verkosto toimii esimerkkinä avoimesta yhdessä tekemisestä ja ideoiden jalostamisesta.

7 Hankkeen tehtäväpaketit (TP 1 5) ovat seuraavat: TP1 Kärkikoulujen seuranta, tuki ja ohjaus TP2 Toimintamallit ja hyvät käytänteet 2.1 Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot 2.2 Oppimisympäristöt ja pedagogiset mallit ja käyttötavat 2.3 Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit 2.4 Kouluyhteisön kehittäminen ja toimijoiden ammatillisen kasvun ja yhteistyön tukeminen 2.5 Public-private partnership -mallien kehittäminen TP3 Strategia ja toimintamallit tulevalle hallituskaudelle TP4 Levittäminen ja vakiinnuttaminen: seminaarit, verkkosivut, wiki ja yhteisöllinen foorumi TP5 Arviointi TP1 Kärkikoulujen seuranta, tuki ja ohjaus (1/ /2010) Tavoiteltu tuotos: Tehtäväpaketin tuotoksena on kehittyneitä käytänteitä ja toimintamalleja tieto- ja viestintäteknisten välineiden ja työtapojen tehokkaaseen käyttöönottoon. Työpaketissa kehitetään yhteisöllinen malli hyvien toimintatapojen levittämiseksi. Tavoitteena on löytää toimintatapa, joka tukee ja helpottaa tieto- ja viestintätekniikan käytön vakiinnuttamista kouluissa. Tukitoimien tarkoituksena on helpottaa eri välineiden, toimivien ratkaisujen ja pedagogisten mallien tehokasta käyttöönottoa kouluissa sekä koota aineistoa suosituksia ja strategiaa varten. Työsuunnitelma: Seuranta ja tuki on jaettu kolmeen osa-alueeseen: 1) seminaareihin ja tietoiskuihin (projektikoordinaatiotiimi ja yritykset), 2) kouluvierailuihin (koordinaatiotiimi ja vastavuoroiset kouluvierailut) 3) tutkimus- ja kehitystyöhön (konsortioyliopistot ja yritykset) Kärkikoulujen työ liitetään vahvasti muuhun alan kehittämistyöhön, kuten opiskelu- ja oppimisympäristöjen kehittämishankkeisiin, koulukokeiluihin ja muuhun mediakasvatustyöhön. Laaja-alaisen, läpinäkyvän yhteistyön avulla tulosten levittäminen ja vakiinnuttaminen mahdollistuu valtakunnallisesti. Projektikoordinaatio järjestää opettajien ja koulun johdon tapaamisia ja vierailee kärkikouluissa 1-2 kertaa vuodessa. Vierailuilla sovitaan kunkin koulun erityistarpeista ja tuesta. Projektipäällikön roolina on konsultoida, verkottaa yhteistyötahoja sekä välittää kouluille alan uusinta tutkimustietoa ja asiantuntemusta. Vierailujen aikana kartoitetaan koulujen tavoitteita ja tilannetta opettajien, oppilaiden ja koulun johdon kannalta. Samalla selvitetään tieto- ja viestintätekniset laiteresurssit. Vierailujen jälkeen tehdään opettajien taitotasokartoitus. Tapaamisten yhteydessä keskustellaan opetustoimen johdon kanssa (käyntiin 2/2009). Seminaarien ja työpajatapaamisten yhteydessä järjestetään tietoiskukoulutuksia toivotuista teemoista. Koulutuksissa tuetaan ja kehitetään opettajien osaamista (käynnistysseminaari ; Educa ; ITK ja , Grasping the Future ). Lisäksi järjestetään koulujen keskinäisiä vierailuja ja benchmarking-tilaisuuksia (esim vierailu Kauniaisiin, Mistä hyvät koulut on tehty? seminaarin osana). Mukana olevat yritykset voivat järjestää koulutuksia ja konsultaatiota koulujen tarpeiden mukaan. Hankkeen toiminta- ja kehittämistutkimus tukee koulujen kehittämistä.

8 Ajankohtaista tutkimustietoa kootaan ja levitetään tapaamisissa. Seminaareissa, työpajoissa, hankkeen wiki-alueella ja yhteisöllisessä foorumissa jaetaan kokemuksia, osaamista ja annetaan vertaistukea. Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista järjestetään verkkokokouksina ja nonstop-teemapäivinä. Hankkeen kouluissa: valjastetaan uudet tieto- ja viestintätekniset innovaatiot ja sähköisen median tarjoamat käytänteet uudella tavalla opettajien ja oppilaiden käyttöön innovaatiot, pedagogiset toimintamallit ja ideat helposti käyttöön otettavista tietoja viestintäteknisistä välineistä esitellään kouluille uskottavasti ja perustellen opettajille tarjotaan tukea ja tietoiskukoulutusta, ja heitä kannustetaan kehittämään tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen liittyvää ammattitaitoaan ja osaamistaan kouluissa kokeillaan ja mallinnetaan tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen median pedagogisia innovaatioita, teknologisia sovelluksia ja käyttötapoja kouluissa hyödynnetään monipuolisesti verkon tarjoamia palveluita koulun arjessa, sekä opetuksen että opiskelun tukena TP2 Toimintamallit ja hyvät käytänteet (3/ /2010) Jokaiseen kouluverkon kärkihankkeeseen liittyy a) tieto- ja viestintätekniikan tai sähköisen median palveluiden pedagogisen hyödyntämisen kokeileminen käytännössä b) toiminta- ja kehittämistutkimus, jossa seurataan ja kehitetään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön hyviä toimintamalleja ja palvelukonsepteja koulujen tarpeet huomioiden TP2.1 Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot (5/ /2010) Tavoiteltu tuotos: Infrastruktuuria, laitteistoa ja ohjelmistoja koskeva suositus, joka perustuu kumulatiiviseen tutkimustietoon sekä asiantuntijoiden perusteluihin. Tuotoksena on konkreettisia toimintamallikuvauksia laitetekniikan käyttöönotosta, opetukseen soveltuvista ohjelmistoista, pedagogisesta käytettävyydestä, sekä joustavia ja räätälöitävissä olevia suosituksia eri oppiaineisiin ja opetustilanteisiin. Työsuunnitelma: Työpaketissa kokeillaan ja arvioidaan laitetekniikkaa, ohjelmistoja, teknisiä ratkaisuja ja niiden käytettävyyttä, pedagogisia käyttötapoja sekä soveltuvuutta opetukseen ja opiskeluun. Hankkeen tutkimukseen sisältyy tähän aihealueeseen liittyviä kysymyksiä ja tutkimusteemoja. Perusteellisen ratkaisun löytämiseksi käynnistetään asiantuntijoista koostuva alatyöryhmä. Ryhmä kehittää vakiinnutettavissa olevan toimintamallin ja suositukset koulujen infrastruktuurin, laitetekniikan ja ohjelmistojen osalta (opettajan työkalupakki). TP2.2 Oppimisympäristöt, pedagogiset mallit ja käyttötavat (8/2009 2/2010) Tavoiteltu tuotos: Laatia konkreettisia toimintamallikuvauksia pedagogisista käyttötavoista ja oppimis- ja opiskeluympäristön malleista, jotka toimivat koulun arjessa. Tavoitteena on kehittää ja tarkastella oppimisympäristöjen suunnittelua, pedagogisia malleja ja käyttötapoja, jotka liittyvät uusiin, innovatiivisiin tapoihin hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelun ja ajattelun kehittämisessä. Mallit liittyvät mm. mobiiliopiskeluun, yhteisölliseen verkko-opiskeluun, mittaamiseen, luonnontieteiden ja äidinkielen opetukseen, käsitteiden opetukseen, motivaatioon ja sosiaalisen median hyödyntämiseen koulun arjessa. Työsuunnitelma: Työpaketissa kokeillaan ja arvioidaan erilaisia opiskelu- ja oppimisympä-

9 ristöjä, pedagogisia malleja ja niiden suunnitteluperiaatteita, oppimateriaaleja ja tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen median pedagogisia käyttötapoja. Kokeiluja tehdään myös kansainvälisesti, ulkomaisten koulujen kanssa, jotta kansainvälistä toimintatapaa voidaan testata jo työpaketin aikana. Samalla voidaan huomioida kansainvälisen toiminnan haasteet sekä itse ratkaisun että sen mahdollisen kaupallistamisen, vakiinnuttamisen ja levittämisen osalta. Hankkeen toiminta- ja kehittämistutkimukseen sisältyy useita tähän aihealueeseen liittyviä kysymyksenasetteluja ja tutkimusteemoja (ks. Tekes-hakemuksen tutkimustehtäväpaketit). TP2.3. Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit (4/2009 2/2010) Tavoiteltu tuotos: Kehittää ja mallintaa parhaat käytännöt laadukkaan verkko ja oppimateriaalin suunnittelussa, tuotannossa ja levittämisessä. Tavoitteena on lisätä sähköisen oppimateriaalin käyttöä, analysoida materiaalien käytettävyyttä ja pedagogista laatua, sekä tarkastella ja kehittää digitaalista julkaisuprosessia. Yritysten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä sisällöntuotantoon liittyen. Työsuunnitelma: Kehittämistutkimuksen kautta tarkastellaan kouluissa nyt kokeiltavia ja jo käytössä olevia materiaaleja sekä yritysten tarjoamia tuotteita (esim. oppimisaihiot, digitaaliset aineistot, erilaiset autenttiset datat, vertaisverkot, blogit, asiantuntijaverkostot, mittaustulosten käsittely). Sähköistä oppimateriaalia ja käyttäjäkeskeisiä liiketoimintakonsepteja kehitetään monitieteisesti, käyttäjäkeskeisin menetelmin. Hyödynnetään ja sovelletaan uusia sosiaalisen median ja netti-tv:n tarjoamia mahdollisuuksia tuottaa oppimateriaalia. Tuetaan oppilaiden omaehtoista tuottamista ja opettajan taitoa kehittyä parhaiden ympäristöjen ja materiaalien valitsijaksi (ohjaajaksi), aktiivisen tiedon rakentamisen käsityksen mukaisesti. Toteutetaan myös kansainvälisiä hankkeita, joissa testataan toimintaa sekä ratkaisuille ja sisällölle asetettavia vaatimuksia ulkomaisten osallistujien kanssa. Asiantuntijoista koostuva alatyöryhmä esittää suosituksensa materiaalien kokoamisesta, levittämisestä ja julkaisemista. Kehitetään malli sähköisen oppimateriaalin käytön lisäämiseksi perusopetuksessa. TP2.4 Kouluyhteisön kehittäminen ja toimijoiden ammatillisen kasvun ja yhteistyön tukeminen (4/2009 5/2010) Tavoiteltu tuotos: Valmiita toimintamalleja kouluyhteisön kehittämiseen, opettajien täydennyskoulutukseen, jaksamiseen, julkisen sektorin muutosjohtamiseen ja työssäoppimiseen. Tavoitteena on löytää toimintamalleja koulun arjen kehittämiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Mikäli koulussa ei hyödynnetä tieto- ja viestintätekniikkaa osana perusprosesseja, voi tämä hankaloittaa opetuskäytön vakiintumista. Työsuunnitelma: Kouluvierailuilla kartoitetaan kunkin koulun tilanne ja tarpeet. Kärkikouluista valitaan koulu, jossa keskitytään erityisesti tähän tehtäväpakettiin. Tehtäväpaketissa huomioidaan tieto- ja viestintätekniikan käyttötarpeet koulun sisäisissä prosesseissa sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön ja kouluviihtyvyyden edistämisessä. Hankeen toiminta- ja kehittämistutkimus sisältää aihealueeseen liittyviä kysymyksiä ja tutkimusteemoja. TP2.5 Public-private partnership -mallien kehittäminen (3/ /2010) Tavoiteltu tuotos: Luoda koulujen, tutkijoiden ja yritysten välille toimiva ja levitettävissä oleva PPP-malli, jossa kaikki osapuolet hyötyvät. Kehitetään uusi, konkreettinen ja innostava toimintatapa koulujen, tutkimuksen ja yritysten tuotekehityksen väliselle yhteistyölle ja kansainvälisen ulottuvuuden mukaan tuomiseksi. Työsuunnitelma: Oppilaitosten ja yritysten tarpeet ja toiveet kartoitetaan. Yritykset ja koulut tekevät yhteistyötä mentor- ja kummikoulutoiminnan kautta (esim. palvelun ja välineen nopea ja tehokas käyttöönottoprosessi). Yritysyhteistyö tapahtuu koulujen ehdoilla ja niiden tarpeet huomioiden. Yritykset voivat tarjota kouluille asiantuntijapalveluita. Ne saa-

10 vat palautetta tuotteistaan ja palveluistaan suoraan kouluilta ja kehittämistutkimuksen avulla, sekä mahdollisuuden testata uusia toimintoja myös kansainvälisesti. Lisäksi yritykset saavat mahdollisuuden osallistua kehittämistyöhön ja pääsevät näköalapaikalta tarkastelemaan koulutuksen tarjoajien haasteita ja tarpeita. Rakennetaan toimintamalli ja yhteisöllinen foorumi, jossa yritykset saavat tietoa uusimmasta tutkimuksesta niin Suomessa kuin ulkomailla. Tätä tietoa ne voivat hyödyntää uuden liiketoiminnan luomisessa ja kehittämiskohteiden etsimisessä. Tutkimusryhmät puolestaan saavat yrityksiltä aineistoa ja materiaalia omaan tutkimustyöhönsä. TP3 Strategia ja toimintamallit tulevalle hallituskaudelle (6/ /2010) Tavoiteltu tuotos: Toteuttamiskelpoinen, kustannustehokas ja levitettävissä oleva strategia ja konkreettiset toimintamallit, joiden pääperiaatteet voidaan kirjata myös opetussuunnitelman perusteisiin. Työsuunnitelma: Työpaketeista tutkimuksen keinoin saadut tulokset ja tuotokset kootaan yhteen ja näistä tehdään johtopäätökset. Strategiassa esitetään yleinen näkemys suomalaisten koulujen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen kehittämistarpeista, haasteista ja suosituksia tehtäväpakettien osalta. Strategiaan on kirjattu laskelma siitä millaisia kustannuksia syntyy, jos toimintamalli laajennetaan koko suomalaiseen perusopetukseen. Suunnittelu etenee työpakettien tuotosten ja niistä saatujen tulosten mukaisesti. Työpakettien ja tutkimushankkeen tulokset ohjaavat sitä millaisin askelin edetään. Ensisijaisena tavoitteena on saada tuloksia ja arviointeja nyt toiminnassa olevista koulujen hankkeista. TP4 Levittäminen ja vakiinnuttaminen: seminaarit, verkkosivut, wiki ja yhteisöllinen foorumi (12/08 12/10) Tavoiteltu tuotos: Tulosten ja osaamisen monikanavainen, audiovisuaalinen ja mahdollisimman laaja levittäminen koko hankkeen keston ajan. Samalla löydetään toimintatapoja yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Näitä toimintatapoja ja niihin sisältyviä ratkaisuja ja sovelluksia voidaan levittää myös kansainvälisesti ja kaupallistaa. Erityisen tärkeitä viestinnässä ovat opetuksen järjestäjät, koulujen rehtorit ja poliittiset päättäjät. Työsuunnitelma: Järjestetään kolme tulosten levitysseminaaria (4/2009; 10/2009; 12/2010). Lisäksi ylläpidetään yhteisöllistä foorumia (4/2009) ja kouluverkostowikiä (1/2009), joihin kootaan kärkihankkeista saatuja ideoita, toimintamalleja ja tuloksia. Hankkeen verkkosivut ovat osana Arjen tietoyhteiskunnan verkkosivustoa. Tehdään viestintä- ja markkinointisuunnitelma, jossa nimetään tärkeimmät sidosryhmät ja viestintäkanavat. Tiedottamisessa ja kärkikoulujen toiminnan esittelyssä hyödynnetään netti-tv:n ja audiovisuaalisen viestinnän mahdollisuuksia. Hanketta esitellään myös erilaisissa temaattisissa tapahtumissa ja seminaareissa (ks. liite 7). Tutkimustuloksista ja kokemuksista laaditaan väliraportti ensimmäisen toimintavuoden lopulla (11/2009). Hankkeen päätteeksi tehdään loppuraportti, jossa esitetään suosituksia, toimenpideohjelma ja jatkotoimenpiteet (12/2010). Hankkeen viestintä- ja markkinointisuunnitelmat täsmentyvät koulu-yritys-yliopistoyhteistyön lähdettyä käyntiin ja konsortion vakiinnuttua (4/2009). Kokemuksista kootaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tehokas levittämismalli. Kärkihankkeiden hyödyntämis- ja tiedottamisverkostoon kytketään myös muita aktiivisia, koti- ja ulkomaisia yhteistyökouluja ja tutkimusryhmiä. Säännöllisen tiedotuksen piiriin kerätään myös laaja verkosto eri virtuaalikoulukokeilujen ja opetuksen järjestäjiä (esim. Kuntakanavan tarjoamat mahdollisuudet). Hankkeen etenemisestä ja tuloksista viestitään aktiivisesti liikenne- ja viestintäministeriön, Opetushallituksen ja opetusministeriön tiedottein. Eri osa-alueilta järjestetään teemakohtaisia, työpakettien tuloksiin liittyviä seminaareja.

11 TP5 Arviointi (04/09 12/10) Tavoiteltu tuotos: Saada realistinen kuva hankkeen onnistumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Työsuunnitelma: Arvioidaan koulujen kärkihankkeiden toteutusta. Tavoitteiden ja työpakettien onnistuneisuutta arvioidaan erillisin tuloskortein, joissa on konkreettisia, hankkeen tavoitteita mittaavia kysymyksiä. Onnistumisten ja epäonnistumisten perusteella kootaan kaikkien käyttöön kokemuksia, ideoita ja toimintatapoja, jotka ovat olleet menestyksekkäitä strategioiden toteutuksessa ja koulun kehittämisessä. Arvioidaan kehittämishankkeen prosessia kouluissa ja kehitetään soveltuva benchmarking-prosessi. Luodaan soveltuvat laatukriteerit: onko hanke kasvatusalalla käytännöllisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävä? Onko hanke innovatiivinen, taitavasti johdettu ja kriittisesti perusteltu? Ovatko hankkeen kehittämistutkimukseen liittyvät tutkimukselliset analyysit korkeatasoisia? Onko hankkeen tuloksilla käytännöllistä arvoa eli ovatko ne johtaneet uusiin sovelluksiin, käytännön ratkaisuihin tai kaupallistamiseen? Laaditaan sisäinen ja ulkoinen arviointiraportti ja eri työpakettien tavoitteiden ja osa-alueiden onnistumista mittaavat tuloskortit. 4.2 Alatyöryhmät Toimintamallien kehittämiseksi käynnistetään eri alojen asiantuntijoista koostuvat kolme alatyöryhmää. Ryhmät keskittyvät seuraaviin erityiskysymyksiin: 1) tietoyhteiskuntavalmiudet, 2) infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot ja 3) oppimateriaalit ja sisällöntuotanto. Niiden toiminnan käynnistää ja sitä ohjaa Opetushallitus tai muu asiantuntijataho. Tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiseen liittyvät kysymykset nivoutuvat tasa-arvoon ja Suomen kilpailukykyyn. Alatyöryhmä 1 selvittää, miten kasvatamme tulevaisuudessakin mahdollisimman osaavia ja osallistuvia kansalaisia. Tietoyhteiskuntavalmiudet määritellään ja niistä työstetään perussuositus kuntien opetustointen, opetussuunnitelman perusteiden, koulujen strategiatyön, suunnittelun ja laitevalintojen tueksi. Työryhmät kirjaavat 1) tietoyhteiskuntavalmiuksien lisäksi tehtäväpaketteihin 3.1. ja 3.3 liittyviä periaatteita. Periaatteet ja ehdotukset muokataan suosituksiksi kouluun ja luokkahuoneeseen soveltuvan 2) infrastruktuurin, laitetekniikan ja ohjelmistojen sekä 3) sähköisten oppimateriaalien ja sisältöjen osalta. Työryhmiin kutsutaan kaikki halukkaat ohjausryhmän jäsenet ja poikkitieteellisesti eri alojen asiantuntijoita ja keskeisiä toimijoita Opetushallituksen johdolla. 4.3 Hankkeeseen liittyvä kehittämistutkimus Kärkikouluista muodostuu hankkeen keskiössä oleva kokonaisuus, josta nostetaan toiminta- ja kehittämistutkimuksen ja yritysyhteistyön keinoin merkittäviä, levitettävissä olevia, hyviä käytänteitä ja toimivia prosesseja. Tutkimusta tehdään laajassa, kansallisesti merkittävässä, alan huippututkimusta edustavassa konsortiossa. Se keskittyy tarvelähtöiseen opetukseen soveltuviin teknologioihin ja palveluihin. Tutkimuksessa yhdistyvät korkeatasoinen tieteellinen osaaminen ja näkemys tutkimustulosten kaupallisista sovelluksista. Kaikkiin kärkikoulujen hankkeisiin kytketään vähintään yksi spesifisiin kysymyksiin liittyvä tutkimuskonsortiohanke, joka toteutetaan yhteistyönä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä, liikuteltavuutta, käytettävyyttä, koulujen prosesseja ja oppimateriaaleja tutkivien yliopistojen, tutkimusverkostojen ja -yksiköiden kanssa. Tutkimuksen ja seurannan tieteellisen tason turvaamiseksi käynnistetään Tekes-konsortiohakemuksen suunnittelu helmikuussa Projektikoordinaatio ja ohjausryhmä tukevat yhdessä koulujen tutkimushankkeiden toimintaa.

12 Tutkimushankkeen avulla vastataan hankkeen yleisiin ja spesifisiin kysymyksiin. Etenkin tehtäväpaketteihin 2.2 ja 2.4 (oppimisympäristöt, pedagogisten mallit ja toimintakulttuurin kehittäminen) liittyviin kysymyksiin haetaan vastauksia kehittämistutkimuksen ja seurannan keinoin. Kärkihankkeista tehdyt tutkimukset ja selvitykset ja niistä saatu tieto luovat pohjan metamallille, toimintamalleille ja suosituksille tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä sekä sähköisen median tehokkaasta hyödyntämisestä koulun arjessa. Tutkimus on pääasiallisesti toiminta- ja kehitystutkimusta. Liikkeelle lähdetään koulujen tarpeista, yritysten intresseistä, tutkimusyksiköiden asiantuntemuksesta ja kiinnostuksen kohteista. Prosessi käynnistetään koulukohtaisesti, osapuolet tapaavat säännöllisesti ja prosessia ohjataan siihenastisten tulosten perusteella. Yritykset osallistuvat tarpeidensa ja intressiensä mukaan tutkimuksen suuntaamiseen ja toimintamallien luomiseen tutkimustulosten hyödyntämiseksi hankkeen aikana ja jatkossa. Vastuut: Tutkimusyksikkö 1) vastaa koko hankkeesta, 2) prosessin etenemisestä, 3) tulosten raportoinnista ja julkistamisesta Koulu 1) vastaa osallistujien sitouttamisesta sekä yhteyksien luomisesta mahdollisiin ulkomaisiin kouluihin), 2) tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta, esim. tietty kokeiltava tekniikka ja 3) tutkimusmateriaalin (haastattelut yms.) antamisesta käyttöön Yritys 1) tarjoaa tekniikkaa, laitteita, tuotteita, palveluita sovellettavaksi ja kokeiltavaksi, 2) vastaa omalta osaltaan palveluiden käyttöönotosta ja osallistujien koulutuksesta ja 3) tuotekehityksen myötä tarvittavasta lisäkoulutuksesta sekä 4) osallistuu toimintamallin kehittämiseen tutkimuksen ja kouluyhteistyön hyödyntämiseksi liiketoiminnassa hankkeen aikana ja jatkossa. 5 Hankkeen organisointi Hankkeen toimijat, tehtävät ja rooli hankkeessa: Projektiorganisaatio HY (liite 1) vastaa hankkeen yhteistyöstä, hankkeen läpiviennistä projektisuunnitelmassa esitetyllä tavalla ja on vastuussa kaikista tehtäväpaketeista ja tuotoksista. Ohjausryhmä ja työvaliokunta (liite 2) ohjaavat ja suuntaavat hankkeen tavoitteiden asettelua, toimintaa ja koordinaatioyksikön työskentelyä. Ohjausryhmä kokoontuu neljästi vuodessa. Ohjausryhmän kokousta edeltää valmisteleva työvaliokunnan kokous. Työvaliokunta ohjaa hankkeen käytännön työtä ja koordinaation tavoitteellista toimintaa. Kärkikoulut (liite 3) vastaavat hankkeidensa etenemisestä, osallistuvat verkoston toimintaan ja esittelevät hankkeitaan seminaareissa, wikissä ja mediassa. Ne päästävät tutkijat mukaan koulun arkeen. Yritykset ja tutkimuslaitokset (liite 4) Yritykset voivat osallistua 1) koulutusyhteistyöhön (esim. oppisisältö/ materiaali/ käyttäjäkoulutukset, koulujen muutosjohtamisen koulutukset, yksityisen sektorin prosessit vs.

13 julkisen sektorin prosessit), 2) mentor-yhteistyöhön (esim. sisältöjen ja oppimateriaalien testaaminen, oppimisaihiot, pelit ja teknologiaratkaisut (alustat, välineet), koulujen infrastruktuurin kehittäminen), 3) toimintamallien luomiseen liiketoiminnan kehittämiseksi tutkimus- ja kouluyhteistyöstä. Tutkimuslaitokset ovat vastuussa työpaketteihin liittyvästä toiminta- ja kehittämistutkimuksesta, Tekes-hakemuksen suunnittelusta, työpakettien määrittelystä ja tutkimuksen toteuttamisesta ja raportoinnista. Tekes-hanke Hankkeen yhteydessä käynnistetään monitieteinen, laaja Tekes-konsortiohaku tutkimusja kehittämisrahoituksen takaamiseksi, koulujen seurannan ja tutkimustiedon hankkimiseksi, kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi tutkimusryhmien, koulujen ja yritysten välillä sekä uusien kansainvälistyvien kasvuyritysten synnyttämiseksi Suomeen tuottamaan opetukseen liittyviä uusia ratkaisuja, sisältöjä ja palveluita. Perustettavat alatyöryhmät Tehtäväpaketteihin sisältyvän kolmen teeman ympärille perustetaan asiantuntijoista koostuvat työryhmät ratkomaan: 1) tietoyhteiskuntataitoja, 2) infrastruktuuria, laitetekniikkaa ja ohjelmistoja sekä 3) sisältöjä ja oppimateriaalia. Työryhmät vastaavat näiden aihealueiden suositusten ja toimintamallien kehittämisestä ja raportoinnista. 6 Tuotokset Hankkeen tuloksena on toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas strategia käytännön toimintamalleista kaikkia oppilaitoksia varten - perusopetuksen parantamiseksi ja uuden liiketoiminnan luomiseksi. Lisäksi syntyy spesifejä, hankkeen työpaketteihin liittyviä käytänteitä, raportteja ja toimintamalleja. Laajan kansainvälisen yhteistyöverkoston ja tutkimuksen avulla kehitetään seuraavia levitettävissä olevia malleja: tieto- ja viestintäteknisiin välineisiin, infrastruktuuriin ja käytettävyyteen liittyvät toimintamallit ja suositukset opetukseen, formaaleihin ja vapaamuotoisiin opiskelu- ja oppimisympäristöihin ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen liittyvät pedagogiset mallit, periaatteet ja suositukset oppimateriaaleihin ja omaehtoiseen sisällöntuotantoon liittyvät mallit ja suositukset kouluyhteisön kehittämiseen ja opettajien ammatillisen kasvun ja yhteistyön tukemiseen liittyvät mallit ja suositukset syntyneiden käytänteiden levittämismalli tutkimuksen, koulujen ja yritysten yhteistyön ja uuden kansainvälistyvän liiketoiminnan synnyttämisen mahdollistava toimintamalli levitettävissä oleva public-private-partnership -malli

14 7 Hankkeen arviointi ja mittarit 7.1 Arvioinnin kriteerit Hankkeen yleisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan raporttien ja tuotosten perusteella. Lisäksi haastatellaan toimijoita. Hankkeen onnistuneisuutta arvioidaan myös ohjausryhmän tai ulkopuolisen, erikseen nimetyn arviointiryhmän toimesta. Jokaisesta tehtäväpaketista työstetään tuloskortit, joissa vastataan keskeisiin kysymyksiin ja tavoitteisiin ja arvioidaan niiden onnistuneisuutta. Tarjoaako hankkeessa kehitetty toimintamallikokonaisuus uskottavia ja helposti käyttöönotettavia tieto- ja viestintäteknisiä välineitä, innovaatioita ja pedagogisia toimintamalleja? Saadaanko hankkeen kautta ja sen tuella uusia innovaatioita ja käytänteitä opettajien ja oppilaiden käyttöön? Kannustaako hanke opettajia kehittämään tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen median pedagogiseen hyödyntämiseen liittyvää ammattitaitoaan? Saadaanko hankkeen kautta ja tuella alalle uutta kansainvälistyvää liiketoimintaa, uusia yrityksiä sekä vuorovaikutusta tutkimuksen, koulujen ja yritysten välille? Pystytäänkö hankkeen avulla luomaan kansainvälistä yhteistyötä, liittymään kansainvälisiin osaamiskeskittymiin ja kehittämään Suomeen kansainvälisen tason osaamiskeskittymiä? 7.2 Arvioinnin toteutus Hanketta arvioidaan: Kärkikoulujen ja ohjausryhmän itsearviointina, väli- ja loppuraportointi-vaiheessa. Koordinaatiotaho laatii kyselyn, joka täytetään yhdessä koulujen kanssa (haastattelu). Hankkeen loppuvaiheessa päätetään ulkopuolisen arvioinnin tarpeesta. Arvioinnin tueksi kehitetään eri osa-alueiden onnistumista mittaavat tuloskortit. 8 Tulosten hyödyntäminen Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää laaja-alaisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti niin tutkimuksen, koulujen kuin yritysten osalta. Yritykset: Yritykset saavat mahdollisuuden hyödyntää suomalaista, korkeatasoista opetuksen tutkimusta ja tunnettuutta maailmalla. Hankkeessa syntyvillä malleilla ne voivat luoda uutta liiketoimintaa. Hankkeen kautta yritykset voivat päästä mukaan avoimeen innovointiin sekä testata ja kehittää uusia ideoitaan, tuotteitaan ja palveluitaan. Ne saavat myös ehdottaa uusia tutkimusaiheita. Yritykset voivat hyödyntää hankkeessa syntynyttä osaamista ja tuloksia tuotekehityksessään sekä uusien liiketoimintamallien ja palveluinnovaatioiden suunnittelussa. Pk-yritysten verkostoituminen ja yhteistyö hankkeen muiden toimijoiden kanssa mahdollistaa sen, että se voi hankkeen kautta saada isosta ulkomaisesta toimijasta partnerin ja jakelukanavan. Hyödyt yritystoiminnan kehittämisen kannalta ovat tällöin merkittäviä, mikä on myös kansantaloudellinen etu. Opetuksen järjestäjät: Opetuksen järjestäjille kohdistuvia hyötyjä ovat toimintamallien ja käytänteiden kehittyminen sekä oppilaiden ja opettajien lisääntynyt osaaminen. Nämä parantavat yhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja mahdollistavat kansalaisten aktiivisen osallistumisen tule-

15 vaisuudessa. Hyötynä on uutta osaamista tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä opetuksen kehittämisessä. Yksittäiset koulut: Koulut voivat hyödyntää hankkeessa syntyviä toimintamalleja ja ratkaisuja. Lisäksi ne saavat kansallisten ja kansainvälisten kontaktien avulla yhteyksiä muihin kouluihin, paikallisiin ja kansainvälisiin yrityksiin sekä tutkimustietoa opetuksen kehittämiseksi. Kansainväliset yhteydet tuottavat uudenlaisia opetussisältöjä, mutta myös kontakteja sekä opettajien että oppilaiden välille. Hyötyjä ovat kehittyneet oppimisympäristöt ja kyky nähdä tieto- ja viestintätekniikan pedagogisten innovaatioiden ja käyttötapojen mahdollisuudet opetuksen ja työtapojen kehittämisessä. Opettajankoulutus: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön vakiinnuttamisen tueksi kehitetään kevyt tietoiskumalli opettajankouluttajien täydennyskoulutukseen, tieto- ja viestintätekniikan opetustaitojen edistämiseksi. Samalla selvitetään, mitä ulkomailla tehdään opettajien kouluttamiseksi tieto- ja viestintätekniikan uusiin sovelluksiin, ja luodaan suhde tärkeimpiin kansainvälisiin hankkeisiin ja verkostoihin. Tutkimuslaitokset: Tutkimus voi hyödyntää hankkeessa syntyviä yhteyksiä kansainvälisiin tutkimusryhmiin, kärkikouluihin sekä yrityksiin, joilta tutkimus saa aineistoa, tutkimusaiheita ja resursseja uuteen tutkimukseen. Tärkeinä tulosten hyödyntämisetuina tutkimuslaitoksille ovat asiantuntemuksen ja osaamisen kehittyminen, verkostoituminen, sekä oman alan tutkimuksen syventyminen. Ne saavat mahdollisuuden soveltaa tutkimustietoa käytäntöön, testata teoreettisia ideoita koulun arjessa (opetuksessa ja oppimisessa) ja täten vaikuttaa tulevaisuuden koulun kehittämistyöhön, yhteistyössä yritysten ja tuotekehityksen kanssa. Kansallinen etu: Korkea koulutus, osaava työvoima, kilpailukyky ja uudet tutkimustulokset syventävät keskeisten hallinnonalojen ja päätöstentekijöiden näkemystä kehittämistarpeista. Hankkeen tuotoksena syntyvä toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas strategia on myös keskeinen näkökulma tulosten hyödyntämiseen. Liitteet - Projektiorganisaatio HY (liite 1) - Ohjausryhmä ja työvaliokunta (liite 2) - Kärkikoulut (liite 3) - Yritykset ja tutkimuslaitokset (liite 4) - Hanketaulukko (liite 5) - Aikataulu ja vaiheistus (liite 6) - Levittäminen (liite 7)

16 Liite 1 Projektiorganisaatio Helsingin yliopisto Hankkeen toimijat Helsingin yliopistolla Hankkeen projektipäällikkönä toimii Sanna Vahtivuori-Hänninen, tiedotusvastaavana koordinaattori Raija Latva-Karjanmaa ja projektisihteerinä Anna Mattila. Projektipäällikkö vastaa hankkeen toiminnasta ja läpiviennistä liikenne- ja viestintäministeriölle ja sen nimeämälle ohjausryhmälle. Projektipäällikkö, tiedotusvastaava ja projektisihteeri muodostavat projektikoordinaation. Hallinnollinen ja taloudellinen kokonaisvastuu hankkeesta on Helsingin yliopiston CICERO Learning -koordinaatioyksiköllä. Helsingin yliopisto nimeää hankkeen sisäisen ohjausryhmän, johon kuuluvat Helsingin yliopiston vararehtori, professori Hannele Niemi, CICERO Learning -verkoston johtaja, professori Kristiina Kumpulainen sekä Mediakasvatuskeskuksen johtaja dosentti Heikki Kynäslahti ja professori, varadekaani Seppo Tella. Hanketta avustavat CICERO Learning -koordinaatioyksikön hallintosihteeri Mirkka Juntunen ja projektisihteeri Hector Nystedt.

17 Liite 2 Ohjausryhmä ja työvaliokunta Puheenjohtaja Timo Lankinen, pääjohtaja, Opetushallitus Jäsenet Päivi Antikainen, neuvotteleva virkamies, liikenne- ja viestintäministeriö Eppie Eloranta, toiminnanjohtaja, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Päivi Häkkinen, professori, Jyväskylän yliopisto Ari Ketola, toimitusjohtaja, Context Learning Oy Ari Koskinen, johtaja, Hewlett Packard Oy Jyrki Koskinen, University Relations Manager, Oy IBM Ab Tapio Kujala, osaamiskeskuksen päällikkö, Yleisradio Oy Johanna Kumenius, kehittämispäällikkö, opetusministeriö Mikko Laine, johtaja, Sanoma-WSOY Oy Kirsti Lonka, professori, Helsingin yliopisto Aimo Maanavilja, Research Fellow, Elisa Oyj Marianne Nieminen, Partners in Learning Manager, Microsoft Oy Aulis Pitkälä, sivistystoimen johtaja, Espoon kaupunki Eric Rousselle, toimitusjohtaja, Discendum Oy Petri Räisänen, johtaja, Suomen Open source -keskus COSS Riitta Sarras, erityisasiantuntija, Opetusalan ammattijärjestö OAJ Risto Setälä, toimialajohtaja, Tekes Inkeri Toikka, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Arto Tuominen, toimitusjohtaja, Täsmätelevisio Oy Riitta Vänskä, Senior Manager, Nokia Oyj Sihteerit Kaisa Vähähyyppä, opetusneuvos, Opetushallitus Aleksandra Partanen, erityisasiantuntija, liikenne- ja viestintäministeriö

18 Liite 3 Kärkikoulut Tiivistelmät kärkikoulujen hankkeista Espoo Koulumestarin koulu Innokas koulumestari Koulumestarin koulun hankkeen tavoitteena on luoda tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen innokas kouluyhteisö, joka on valmis ihmettelemään, tutkimaan ja tarkastelemaan ympäröivää yhteiskuntaa. Opettajien ja oppilaiden oppimis- ja opiskeluympäristö laajennetaan luokkahuoneen ulkopuolelle muun muassa Opit-ympäristöä ja kannettavia käyttäen. Hankkeen tavoitteena on ottaa opettajat, oppilaat ja vanhemmat mukaan yhteistyöhön, innovointiin, koulun kehittämistyöhön ja toiminnan arviointiin. Helsinki Kuninkaantien molemmin puolin -hanke Hankkeessa pyritään kehittämään alueellisesti yhtenäistä peruskoulua. Mukana on viisi perusopetuksen koulua: Jakomäen ala- ja yläaste, Nurkkatien ala-aste, Puistolan peruskoulu sekä Puistolan ala-aste. Hankkeessa tuetaan opettajien ja oppilaiden koulujen välistä yhteistyötä sekä monipuolistetaan opetusta tieto- ja viestintätekniikan avulla. Leikillistä liikkumista ja oppimista yhdistetään uuden ajan tekniikkaa leikkivälineisiin (SmartUs) ja leikkiympäristöt verkotetaan. Koulujen sisäisessä viestinnässä käytetään Fronter ympäristöä ja ulkoisessa Koulufoorumia. Joutsenon yläkoulu INTO: tieto- ja viestintätekniikka teknologiakasvatuksessa INTO hankkeessa rakennetaan teknologiakasvatuksen kokonaismallia Lappeenrannan alueelle. Hankkeessa hankitaan ja testataan tieto- ja viestintätekniikan soveltuvuutta peruskoulun ja lukion opetukseen. Hankkeessa selvitetään myös tieto- ja viestintätekniikan soveltumista eri oppiaineisiin integroituvana aihekokonaisuutena. Koulussa käytetään edusaimaa opetusverkkoa ja oppimisympäristöä. Kauniaisten suomenkielinen perusopetus Unelmakoulu-hanke Unelmakoulussa tuetaan kokonaisvaltaisesti oppijoiden oppimista ja kasvua. Hankkeessa kokeillaan tutkivan oppimisen soveltamista minikannettavilla, avoimen lähdekoodin ohjelmia ja kokeillaan koulun rutiinitoimintoja sekä koulun ja kodin yhteistyötä helpottavien monikanavapalveluiden käyttöä. Larsmo Holm skola Kommunikation som ringar på vatten Holm skolan hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaista opetus- ja oppimiskulttuuria tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen ja eritasoisia yhteistyömuotoja kehittäen. Tieto- ja viestintätekniikkaa ja sähköisen median sovelluksia käytetään oppilaiden itsearvioinnin tukena ja koulun arjen dokumentoinnissa. Koulussa käytetään Söderströmin tuottamia oppimateriaaleja ja Fronter oppimisympäristöä. Koulussa on pitkä perinne vuorovaikutteisessa opetuksessa. Koulu on ollut mukana monissa median tuottamiseen liittyvissä projekteissa. Oulun Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulun osaajat Oulujoelta Hankkeessa pyritään oppimis- ja opiskeluympäristön laajentamiseen (muun muassa kirjastot ja museot), oppimisen yhteistoiminnallisuuteen Web 2.0 sovelluksia hyödyntäen sekä Opit ympäristön entistä monipuolisempaan käyttöön koulun arjessa (muun muassa aktiivinen yhteydenpito oppilaiden, opettajien ja vanhempien välillä). Oulujoen koulussa on kokemusta minikannettavien hyödyntämisestä opetuksessa ja oppimisessa. Koulussa on myös kokeiltu opettajien samanaikaisopetusta hyvin tuloksin. Punkalaitumen yhteiskoulu Oppiaineittain yhteistyöhön sosiaalisessa mediassa Punkalaitumen hankkeessa halutaan luoda dynaaminen yhteisöllisen tuottamisen ja kehittämisen malli tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien erilaisten ilmaisten ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien välineiden, ohjelmien ja palveluiden hyödyntämiseksi opetuksessa. Hankkeessa kehite-

19 tään sosiaalisen median eri muotojen hyödyntämistä opetuksessa ja opettajien verkostoitumisessa (mm. oppiainekohtaiset vertaisverkot ja ilmiölähtöinen opetussuunnitelma). Riihimäen Pohjolanrinteen koulu TAHTO: Teknologia Arjen Hyödyksi ja Tueksi Oppimisessa Hankkeella on käytössä teknisesti korkeatasoisesti varustellut tilat. Hankkeessa halutaan kehittää välineiden pedagogista käyttöä eri oppiaineissa. Hankkeessa haetaan myös ratkaisuja opettajien innostamiseen ja motivoimiseen uusien välineiden monipuoliseen hyödyntämiseen opetuksessa sekä kehitetään koulun toimintakulttuuria ongelmalähtöistä, yhteistoiminnallista ja yhteisöllistä oppimista mahdollistavaksi. Koulussa käytetään monipuolisesti Fronter-ympäristöä. Hankkeessa kokeillaan tutkivan oppimiseen perustuvia oppimisaihioita. Rovaniemen Saaren koulu Virtuaalikouluhanke vieraan kielen etäopetus Saaren koulussa on jo hyödynnetty etäopetusta oppilaiden saksan kielen opetuksessa. Nyt etäopetuksesta halutaan kehittää myös muiden koulujen käyttöön siirrettävissä oleva etäopetusmalli. Etäopetusta halutaan laajentaa myös muihin oppiaineisiin. Lisäksi hankkeessa kehitetään monimuoto-opetuksen malleja mm. monikulttuurisuuden vahvistamiseksi sekä tasavertaisen ja monipuolisen opetustarjonnan varmistamiseksi syrjäseutujen ja pienten koulujen oppilaille. Ruoveden Kirkonkylän koulu Tuhkasta Timantti. TVTn opetuskäytön tosi-tv Ruoveden Kirkonkylän koulun tapaan Ruoveden Kirkonkylän koululla on hyvä tieto- ja viestintätekninen varustelutaso ja hankkeen tavoitteena on ottaa haltuun koulun uudet tieto- ja viestintätekniset välineet ja varmistaa niiden tehokas opetuskäyttö. Hankkeen lähtökohtana on matalan kynnyksen toiminta, joka toteutuu yksinkertaisissa toteutuksissa, laitteiden toimintavarmuutena sekä ylläpidon helppoutena. Tällä pyritään tukemaan opettajien innostumista, sitoutumista ja motivoitumista hankkeeseen. Tampereen kaupunki Epun mediareppu Tieto- ja viestintätekniikka esi- ja alkuopetuksen pedagogiikassa Tampereen hankkeessa ovat mukana kaksi koulu-päiväkoti-paria, jotka ovat Kanjonin koulun Hallilan toimipiste ja Kanjonin päiväkoti sekä Nekalan koulun Muotialan toimipiste ja Muotialan päiväkoti. Hankkeessa haetaan uudenlaisia pedagogisia yhteistyö- ja toimintamalleja esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheeseen. Lisäksi halutaan suunnitella tarkoituksenmukainen, pedagogisesti mielekäs ja kustannustehokas laiteympäristö kouluille, joissa järjestetään esiopetusta samoissa tiloissa. Turun Puropellon koulu Toimivat tekniset ja pedagogiset ratkaisut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä opettajille ja oppilaille Puropellon koulun hankkeessa pyritään rakentamaan opetustilanteita ja kokonaisuuksia, joissa tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa oppimistapahtumaa. Hankkeessa testataan minikannettavia opetuskäytössä, kokeillaan tutkivan oppimisen oppimisaihiota sekä tuetaan tieto- ja viestintätekniikan taidoiltaan epävarmoja opettajia käyttämään tätä tekniikkaa monipuolisesti opetuksessa. Koulun sisäisessä viestinnässä käytetään Moodlea.

20 Liite 4 Yritykset ja tutkimuslaitokset Hankkeen yhteistyöyrityksinä ovat: AAC Global Oy Arctic Connect Oy Arcturia Aronet esitysyhtiö Oy Datafisher Oy Datapolis Oy DNA Finland Oy Elisa Oyj Finnet - liitto ry Fronter Oy Hewlett-Packard Oy Humac Oy IBM Oy Intero Ab Kustannusosakeyhtiö Otava Kuusela Com Oy Mediamaisteri Oy Microsoft Oy Nokia Oyj Opinsys Oy Oppifi Oy Otavan opisto Pohjois-Hämeen Puhelin Oy Taloudellinen tiedotustoimisto ry (Tat) Teknologiakeskus Hermia Oy/COSS Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, TIEKE ry WSOY Oppimateriaalit Oy Mukana olevien yliopistojen ja tutkimuslaitosten muodostamat Tekes-alakonsortiot 1 Pedagogiset mallit ja teknologiset innovaatiot Jyväskylän yliopisto, Agora Center & Koulutuksen tutkimuslaitos, professori Marja Kankaanranta Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, professori Päivi Häkkinen Oulun yliopisto, Koulutusteknologian tutkimusyksikkö, professori Sanna Järvelä Helsingin yliopisto, Psykologian laitos, Technology in Education Research Group, johtaja Liisa Ilomäki 2 Tieto- ja viestintäteknologia ja oppiaineet 2.1 Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Åbo Akademi, Informaatioteknologian osasto, professori Ralph-Johan Back Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos, professori Tapio Salakoski 2.2 Innovaatioiden käyttöönotto ja leviäminen eri oppiaineissa Oulun yliopisto, Future School Research Center, varajohtaja Kari Kumpulainen Helsingin yliopisto, Matemaattisluonnontieteellisten aineiden tutkimuskeskus, professori Jari Lavonen

21 3 Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Helsingin yliopisto, Mediakasvatuskeskus, dosentti Heikki Kynäslahti, professori Seppo Tella Tampereen teknillinen yliopisto, Advanced Multimedia Center, professori Jari Multisilta Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos hypermedialaboratorion johtaja, professori Jarmo Viteli 4. Liiketoimintamallit, infrastruktuuri ja vaikuttavuus 4.1 Public private partnership ja liiketoimintamallit Teknillinen korkeakoulu, SimLab, professori Riitta Smeds 4.2 Avoimet standardit ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot koulun arjessa Tampereen teknillinen yliopisto, Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos, professori Samuli Pekkola 4.3 Tietopalveluiden vaikuttavuuden arviointi VTT, Intelligent Transport Systems and Intelligent Transport Logistics, Raine Hautala

22 Liite 5 Hanketaulukko Tehtäväpaketit Tavoitteet Toteutus Tulokset Arviointi/ mittarit TP1 Kärkikoulujen - löytää toimintatapa, seuranta, tuki ja joka tukee ja helpottaa tvt:n vakiinnutta- ohjaus mista koulussa - seminaarit ja tietoiskut - vierailut kouluille - koulujen keskinäiset vierailut - tutkimus- ja kehitystyö - tiedon ja osaamisen jakaminen wikissä ja blogissa - kehittyneitä käytäntöjä ja toimintamalleja tvt:n välineiden ja työtapojen käyttöönottoon - yhteisöllinen malli hyvien toimintatapojen jakamiseksi - seminaareista ja tietoiskuista saatava palaute - kärkikoulujen arviointi seurannan, tuen ja ohjauksen onnistumisesta ja riittävyydestä Aikataulu ja vaiheet - seminaarit & tietoiskut (12/08, 01/09, 04/09, 10/09) - kouluvierailut (01/09-12/09) - koulujen keskinäiset vierailut (esim. 04/09) - tutkimus- ja kehitystyö (05/09) - wiki & blogi Vastuu/ resurssit - projektikoordinaatio ja yritykset (seminaarit ja tietoiskut) -projektikoordinaatio (kouluvierailut ja wiki & blogi) - konsortioyliopistot ja yritykset (tutkimus- ja kehitys) TP2 Toimintamallit ja hyvät käytänteet - ks. TP tvt:n pedagogiseen käyttöön liittyvä kokeilu kärkikouluissa - toiminta- ja kehittämistutkimus kouluissa - ks. TP Työpakettien tuotoksia arvioidaan väli- ja loppuraportointi-vaiheessa (koulut, tutkimusyksiköt ja ohjausryhmä) 03/09 10/10 - ks. TP TP2.1 Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot - luoda koulujen infrastruktuuria, laitteistoa ja ohjelmistoja koskeva suositus - laitetekniikan, ohjelmistojen, teknisten ratkaisujen kokeileminen ja käytettävyyden arviointi - toiminta- ja kehittämistutkimuksen teemat - perustetaan alatyöryhmä kehittämään vakiinnutettavissa oleva opettajan työkalupakki - konkreettisia toimintamallikuvauksia laitetekniikan käyttöönotosta, opetukseen soveltumista ohjelmistoista, pedagogisesta käytettävyydestä - joustavia ja räätälöitävissä olevia suosituksia eri oppiaineisiin ja opetustilanteisiin 05/09 10/10 - yritykset (laitteiden, ohjelmistojen yms. saatavuus) - konsortioyliopistot (toiminta- ja kehittämistutkimus) - koulut (kokeilemassa laitteita ja ohjelmistoja, palautteenanto) - projektikoordinaatio (toiminnan koordinointi) TP2.2 Oppimisympäristöt, pedagogiset mallit ja käyttötavat - kehittää ja tarkastella oppimisympäristöjen suunnittelua, pedagogisia malleja ja käyttötapoja - kouluissa kokeillaan ja arvioidaan erilaisia oppimisympäristöjä ja pedagogisia malleja - kokeilut kv-koulujen kanssa - toiminta- ja kehittämistutkimuksen teemat - konkreettisia toimintamallikuvauksia koulun arjessa toimivista pedagogisista käyttötavoista ja oppimisympäristöistä 08/09 02/10 - konsortioyliopistot (toiminta- ja kehittämistutkimus)

23 P2.3 Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit - sähköisen oppimateriaalin käytön lisääntyminen perusopetuksessa - sähköisen materiaalin käytettävyyden ja pedagogisen laadun analysointi, digitaalisen julkaisuprosessin tarkastelu ja laadun kehittäminen - sähköisten materiaalien suunnittelua ja tuotantoprosessia kehitetään - kehitetään kouluissa jo käytössä olevia materiaaleja - tuetaan oppilaiden omaehtoista tuottamista ja opettajan taitojen kehittymistä - kansainvälisten hankkeiden toteuttaminen - malli sähköisen oppimateriaalin käytön lisäämiseksi perusopetuksessa - laadukkaan verkkomateriaalin suunnittelun, tuottamisen ja levittämisen parhaiden käytänteiden kehittäminen ja oppimateriaalien tuotantoprosessien mallintaminen 04/09 02/10 - konsortioyliopistot (toiminta- ja kehittämistutkimus) TP2.4 Kouluyhteisön kehittäminen ja toimijoiden ammatillisen kasvun ja yhteistyön tukeminen - löytää toimintamalleja koulun arjen kehittämiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi - kouluvierailuissa kartutetaan kunkin koulun tilanne ja tarpeet - tvt:n käyttötarpeiden huomioiminen koulun sisäisissä prosesseissa ja edesauttamassa kodin ja koulun välistä yhteistyötä - kouluyhteisön kehittämiseen, opettajien täydennyskoulutukseen, julkisen sektorin muutosjohtamiseen ja työssäoppimiseen liittyvien mallien kehittäminen 04/09 05/10 - konsortioyliopistot (toiminta- ja kehittämistutkimus) - projektikoordinaation vierailut kouluille TP2.5 Publicprivate partnership -mallien kehittäminen TP3 Strategia ja toimintamalli tulevalle hallituskaudelle - kansallisesti ja kansainvälisesti levitettävissä oleva publicprivate partnership - malli - yritykset tarjoavat mentor- ja kummitoimintaa kouluille - yritykset kouluttavat koulun henkilökuntaa - koulut antavat yrityksille palautetta - tutkimuksesta saadut tulokset ja tuotokset kootaan yhteen - suunnittelu etenee tehtäväpakettien ( ) tuotosten ja tulosten mukaan - konkreettinen ja innostava tapa toimintatapa koulujen, yritysten ja yliopistojen yhteistyöhön - Toteuttamiskelpoinen, kustannustehokas ja levitettävissä oleva strategia 03/09 12/10 - konsortioyliopistot (toiminta- ja kehittämistutkimus) - yritykset (esim. mentortoiminta, koulutus) - koulut (palautteenanto) 06/10 12/10 - konsortioyliopistot, projektikoordinaatio, LVM

24 TP4 Levittäminen ja vakiinnuttaminen - hankkeen laaja ja monikanavainen levittäminen koko prosessin ajan - levitysseminaarit - tiedotusblogi, kouluverkostowiki - hankkeen verkkosivut - väli- ja loppuraportti - koti- ja ulkomaisten yhteistyökoulujen kytkeminen - hankkeen osaamisen ja tulosten levittäminen mahdollisimman laajalle - toimintatapoja yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseksi 12/08 12/10 - projektikoordinaatio - LVM TP5 Arviointi - realistinen kuva hankkeen onnistumisesta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta - arvioidaan hankkeen prosessia kouluissa - tutkimuksella arvioidaan kärkikoulujen hankkeiden tavoitteiden toteutumista - hankkeen sisäinen ja ulkoinen arviointiraportti - tuloskortit tehtäväpaketeista - kehitetään hankkeeseen soveltuva benchmarking prosessi 04/09 12/10 - konsortioyliopistot - projektikoordinaatio - koulut - LVM

25 Liite 6 Aikataulu ja vaiheistus Lyhenteiden selitykset (tehtäväpaketeista vastuussa olevat) LVM Liikenne- ja viestintäministeriö KY Konsortioyliopistot Yritykset hankkeessa mukana olevat yritykset HY Helsingin yliopisto PK Projektikoordinaatio