Tutkimusohjelmamuistio (Life 2000)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusohjelmamuistio (Life 2000)"

Transkriptio

1 Tutkimusohjelmamuistio (Life 2000) Biologisten funktioiden tutkimusohjelma Life 2000 Ohjelmamuistio SISÄLLYS 1 Johdanto 2 Tutkimusohjelman tavoitteet 3 Tutkimusohjelman teema-alueet A. Neurotieteet B. Kehitysbiologia C. Funktionaalinen genomitutkimus D. Biofysiikka E. Bioinformatiikka F. Eettiset näkökohdat ja sosiokulttuuriset vaikutukset 4 Ohjelman toteuttaminen 1. JOHDANTO Biologisten funktioiden tutkimusohjelman (Life 2000) tavoitteena on tuottaa uutta tietoa neurotieteiden, kehitysbiologian ja funktionaalisen genomitutkimuksen osa-alueilta, vahvistaa suomalaista biofysiikan, bioinformatiikan ja biotekniikan osaamista sekä selvittää biotieteiden tutkimuksen menetelmiin, tutkimustuloksiin ja sovelluksiin liittyviä eettisiä, juridisia ja sosiokulttuurisia näkökohtia. Kaikkia näitä ohjelman teema-alueita leimaa niiden poikkitieteellinen luonne, ja niillä on useita keskinäisiä yhtymäkohtia. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittuu useita modernien biotieteiden virstanpylväitä. Neurotieteissä funktionaalinen, aiempaa poikkitieteisempi aivotutkimus käyttää hyväkseen monia lähestymistapoja molekulaarisesta neurobiologiasta aina kognitiiviseen neurotieteeseen. Kehitysbiologisessa tutkimuksessa muutokset geenien ilmentymisessä on mahdollista liittää solun ja organismin erilaistumistapahtumiin. Molekyylibiologinen tutkimus on puolestaan siirtymässä postgenomiseen vaiheeseen, jossa funktionaalisen genomitutkimuksen avulla voidaan tuottaa suunnattomasti uutta tietoa geenien ja proteiinien toiminnasta. Neurotieteiden, kehitysbiologian ja funktionaalisen genomitutkimuksen nopea kehitys asettaa kuitenkin suuria haasteita modernille bioinformatiikalle ja biofysiikalle. Kehitys nostaa esille myös biotieteisiin liittyviä eettisiä ja sosiokulttuurisia ulottuvuuksia, joihin liittyvät kysymykset ovat monitahoisia. Nyt käynnistyvän Biologisten funktioiden tutkimusohjelman (Life 2000) teema-alueiden merkitys on tullut viime aikoina esille biotieteitä käsittelevissä tutkijatapaamisissa järjestettiin neurotutkimuksen työpaja, jossa joukko kansainvälisiä ja kotimaisia tutkijoita keskusteli neurotutkimuksen tilasta ja tulevaisuuden suuntaviivoista järjestettiin vastaava tilaisuus funktionaalisen genomitutkimuksen alalta. Myös järjestetyssä infektiotautien tutkivassa työpajassa käsiteltiin molekulaarisen mikrobiologian tulevaisuuden suuntauksia, jotka heijastuvat Biologisten funktioiden tutkimusohjelmassa. Kehitysbiologian, biofysiikan ja bioinformatiikan tutkimuksen kehittämistarpeet korostuivat voimakkaasti Euroopan molekyylibiologian järjestön EMBOn vuonna 1996 suorittaman suomalaisen molekyylibiologian ja bioteknologian tutkimusta koskevan kansainvälisen arvioinnin loppuraportissa. Suomen Akatemia on myös aktiivisesti

2 osallistunut kansainväliseen keskusteluun, jossa on pohdittu biologian ja fysiikan rajapinoilla etenevän tutkimuksen vahvistamista. Suomen Akatemian hallitus päätti käynnistää Biologisten funktioiden tutkimusohjelman (Life 2000) valmistelun. Suomen Akatemia on varannut ohjelman toteuttamiseen 95 miljoonaa markkaa edellyttäen, että valtion talousarviossa Akatemialle osoitetaan tarkoitukseen tarvittavat varat. Myös Tekes osallistuu hankkeiden arviointiin ja rahoitukseen soveltuvin osin. Tutkimusohjelmalle nimitettiin ohjelmaryhmä, jossa olivat edustettuina Suomen Akatemian kaikki toimikunnat ja Tekes. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut professori Eero Vuorio (terveyden tutkimuksen toimikunta) ja jäseninä teknologia-asiantuntija Riikka Heikinheimo (Tekes), professori Lars-Axel Lindberg (terveyden tutkimuksen toimikunta), professori Aili Nenola (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta), professori Kari-Jouko Räihä (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta), ympäristöpäällikkö Armi Temmes (ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta) sekä ohjelmaryhmän varapuheenjohtajana professori Terttu Vartiainen (ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta). Valmistelutyöhön osallistuivat myös asiantuntijasihteeri Riitta Mustonen, tiedesihteeri Sipo Vanhanen (ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen yksikkö), tiedesihteeri Merja Hiltunen (terveyden tutkimuksen yksikkö), tiedesihteeri Ulla Ruotsalainen (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikkö) ja tiedesihteeri Lea Ryynänen (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö). 2. TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET Biologisten funktioiden tutkimusohjelma käsittää laajasti neurotieteet, funktionaalisen genomitutkimuksen ja kehitysbiologian sekä näiden tieteenalojen eettisten näkökohtien ja sosiokulttuuristen vaikutusten tarkastelun. Siihen liittyvät läheisesti myös biofysiikan ja bioinformatiikan menetelmien käyttöä koskevat kysymykset. Funktionaalisen genomitutkimuksen ja modernin kehitysbiologian pääasiallisina tavoitteina on tuottaa tietoa geenien ja niitä vastaavien proteiinien tehtävistä erityyppisissä soluissa. Neurotieteet nähdään laaja-alaisesti modernista molekulaarisesta neurobiologiasta aina kognitiiviseen neurotieteeseen asti. Ohjelmassa pyritään selvittämään myös biotieteiden tutkimuksen menetelmiin, tutkimustuloksiin ja sovelluksiin liittyviä eettisiä, juridisia ja sosiokulttuurisia näkökohtia. Biologisten funktioiden tutkimusohjelman yleiset tavoitteet ovat - tutkimusryhmien välisen yhteistyön tiivistäminen, etenkin eri tieteenalojen välillä - nykyistä suurempien monitieteisten tutkijakeskittymien luominen - uusien tutkimusmetodien vahvistaminen Suomessa (teknologian siirto, kehittäminen ja hyödyntäminen) - tutkimustulosten tehokas hyödyntäminen biologisen, lääketieteellisen sekä maa- ja metsätaloustutkimuksen piirissä - tutkimustulosten monipuolinen soveltaminen mm. bioteknisessä tuotannossa, maa- ja metsätaloudessa, ympäristönhoidossa, lääkekehityksessä sekä tautien diagnostiikassa ja hoidossa - tiedon ja tietoisuuden lisääminen tutkijakunnan piirissä tutkimukseen ja sen sovelluksiin liittyvistä eettisistä ja sosiokulttuurisista ulottuvuuksista - tutkijakoulutuksen vahvistaminen ja tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen ohjelman poikkitieteellinen luonne huomioonottaen 3. TUTKIMUSOHJELMAN TEEMA-ALUEET A. NEUROTIETEET

3 Neurotieteellinen tutkimus on erittäin poikkitieteellistä ja laaja-alaista ulottuen modernista molekulaarisesta neurobiologiasta ja -farmakologiasta neuro- ja psykofysiologiaan, hermoston kuvantamiseen, kognitiiviseen neurotieteeseen ja neuraaliverkkotutkimukseen. Pääpaino on tähän asti ollut biotieteissä, mutta myös psykologian ja käyttäytymistieteiden osuus on ollut merkittävä. Vaikka tutkimus useilla neurotieteiden aloilla onkin Suomessa vilkasta ja erittäin korkeatasoista, on ongelmana ryhmien tutkimusalojen kapeus ja vahvuusalojen välisen yhteistyön hajanaisuus. Neurotieteiden ohjelma-alueen tavoitteena on - neurotieteiden poikkitieteellisen luonteen vahvistaminen - neurotieteiden vahvuusalojen tieteellisen tason edelleen parantaminen - tutkimustulosten käytännön sovellettavuuden parantaminen mm. hermoston sairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossa, sekä tekoäly- ja informaatioteknologian kehityksessä Mahdollisia lähestymistapoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat esimerkiksi perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen yhteistyö, pääpainon siirtäminen perinteisestä hermostotutkimuksesta kohti molekyylitsoa ja perinnöllisyyslääketiedettä, humaanigenetiikan, hermoston perustutkijoiden ja kuvantajien välinen yhteistyö, solutason funktionaalisen kuvantamisen yhdistäminen elektrofysiologiaan, lääkekehitykseen ja sairauksien mekanismeihin liittyvän perustutkimuksen liittäminen eläinmallien kehittämiseen ja tutkimukseen, kognitiotieteen hyödyntäminen molekulaarisen ja kliinisen neurotieteen välisessä yhteistyössä, sekä tietotekniikan ja neurotieteiden yhteistyö. B. KEHITYSBIOLOGIA Moderni kehitysbiologia yhdistää kokeellisen sikiötutkimuksen perinteen geenitutkimuksen tuottamaan uuteen tietoon geenien ja niitä vastaavien proteiinien rakenteista ja toiminnasta. Se muodostaa tärkeän osan postgenomista perustutkimusta, joka pyrkii selvittämään yksittäisten geenien ja geenituotteiden tehtäviä ja vuorovaikutuksia yksilönkehityksen aikana. Moderni kehitysbiologia täydentää funktionaalista genomitutkimusta tarkastelemalla geenien ilmentymistä ajallisesti ja paikallisesti ja liittämällä muutokset geenien ilmentymisessä erilaistumistapahtumiin. Kehitysbiologian tuottama tietomäärä geenien ajallisesta ja paikallisesta ilmentymisestä on valtava. Se asettaa aivan uudenlaisia haasteita modernille bioinformatiikalle: miten paikantaa nisäkäselimistön yli geenin ilmentyminen kolmiulotteiseen tietokantaan? Tämä edellyttää uusia tiedonhallinnan ja kuvantamisen konsepteja ja muodostaa samalla pohjan geenien ja geenituotteiden vuorovaikutusten sekä kehityksen säätelyn ymmärtämiselle. Kehitysbiologia -teema-alueen tavoitteena on - kehitystä säätelevien geenien ja geenivirheiden vaikutusmekanismien selvittäminen - kehityksen aikana spesifien geenien ja geenituotteiden ilmentymisen paikantaminen solutasolla - uusien geenimanipulaatiomenetelmien teknologian siirto, kehittäminen ja hyödyntäminen. Ohjelma-alueen eräitä tutkimusalueita ovat mm. eläin- ja kasvimallien hyödyntäminen ja niiden geenimuuntelun käyttö työkaluna tutkittaessa esim. sairauksia tai geenien funktiota normaalissa toimintaympäristössään (siirtogeeniset eläimet ja kasvit). Kehitysbiologinen tutkimus ja evoluutiotutkimus ovat viime vuosina nopeasti lähentyneet ja evoluutioon vaikuttaneiden geenimuutosten selvittäminen on tärkeä tutkimusalue, joka edellyttää ko. tieteenalojen yhteistyötä. Siihen tarvitaan myös kasvavassa määrin bioinformatiikan työkaluja.

4 Kehitysbiologian ohjelma-alueen piiriin kuuluu myös nopeassa kehitysvaiheessa oleva kantasolujen tutkimus, jolle on nähtävissä laajoja lääketieteellisiä ja biologisia sovelluksia. C. FUNKTIONAALINEN GENOMITUTKIMUS Funktionaalinen genomitutkimus tutkii kokeellisesti geenien toimintaa ja selvittää, mihin tehtäviin eri geenien koodittamat proteiinit osallistuvat solussa. Sen ohella on kehittymässä proteomiikka: koko genomin koodittamien proteiinien samanaikainen tarkastelu. Uudet ja kehittymässä olevat menetelmät mahdollistavat parhaimmillaan jopa kymmenien tuhansien geenien toiminnan yhtäaikaisen tarkastelun. Ne tuottavat solun komponenttien toiminnasta nopeasti ennennäkemättömän määrän uutta tietoa, jonka hyödyntämisessä bioinformatiikan menetelmät ja asiantuntemus ovat välttämättömiä tietomäärän analysoinnissa ja jäsentämisessä ymmärrettävään muotoon. Funktionaalinen genomitutkimus -teema-alueen tavoitteena on - geenien ja niitä vastaavien proteiinien tehtävien selvittäminen erityyppisissä soluissa - proteiinien rakenteen ja toiminnan välisten suhteiden selvittäminen - genominlaajuisten menetelmien (genomics, proteomics) teknologian siirto, kehittäminen ja hyödyntäminen. Ohjelma-alueen eräitä tutkimusalueita ovat esimerkiksi organismien fysiologiaan liittyvä vertaileva geeniekspressio- ja proteiinitutkimus, solun toiminnalle keskeisten säätely- ja signaalinvälitysverkostojen tutkimus, geeni- ja proteiiniperheiden jäsenten spesifisten roolien selvittäminen, taudinaiheuttajien molekyylipatogeneesi, molekyylitason vuorovaikutussuhteiden selvittäminen, malliorganismien tutkimus, totaalimutageneesianalyysi ja bioinformatiikka. D. BIOFYSIIKKA Biofysiikka on tieteenala, jossa sovelletaan fysiikan tutkimusmenetelmiä elävän solun tai eliön biologisten ilmiöiden tutkimukseen. Proteiinien rakennetutkimuksen saavutusten myötä biofysiikan merkitys on suuresti korostunut, sillä proteiinien toimintamekanismien ja dynaamisten vuorovaikutusten selvittäminen edellyttää fysiikan metodien soveltamista biokemiallisten ongelmien ratkaisuun. Näin ollen biofysiikka kuuluu olennaisena osana funktionaalisen postgenomisen tutkimuksen piiriin. Biofysiikan tutkimus voi myös olla menetelmätutkimusta, jonka tuotteet ovat analyysimenetelmiä, fysiologisia malleja, lääketieteellisiä hoitomenetelmiä, mittauslaitteita yms. Tulos voi olla kaupallinen tuote tai biotieteissä hyödynnettävä mittaus- tai laskentamenetelmä. Menetelmätutkimuksen ja biotieteiden yhteistyönä on usein päästy merkittäviin uusiin tutkimustuloksiin. Biofysiikan ohjelma-alueen tavoitteet ovat - biofysiikan tieteellisen osaamisen vahvistaminen - yhteistyön luominen menetelmätieteiden ja soveltavien biotieteiden välillä - biofysiikan menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen ohjelman muiden teema-alueiden tutkimuksessa. Biofysiikan tutkimuksella voidaan parantaa biotieteiden tutkimustulosten kvantitatiivista tarkkuutta, saada esiin uutta tietoa biologisista ilmiöistä sekä auttaa mallien avulla ymmärtämään biologisten ilmiöiden yhteyksiä ja systematiikkaa. Biofysiikkaa tarvitaan myös siltana biotieteiden ja tekniikan sovellutusten välillä.

5 E. BIOINFORMATIIKKA Bioinformatiikka on tietotekniikan soveltamista olemassa olevan biologisen tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen. Se yhdistää tietojenkäsittelyn menetelmiä biokemiallisen, geneettisen ja lääketieteellisen tiedon prosessointiin ja mahdollistaa esimerkiksi genomitiedon entistä tehokkaamman hyödyntämisen. Tavoitteena on biologisten systeemien (esimerkiksi geenien, proteiinien, solujen tai kokonaisten organismien) toimintojen ja mekanismien ymmärtäminen. Keinoina käytetään menetelmiä, joita ovat mm. DNA- ja aminohapposekvenssien analysointi, tietämyksen muodostus tietokannoista (data mining), erilaiset ennusteet proteiinien rakenteesta ja proteiinien rakennepohjainen muokkaus. Bioinformatiikka on nopeasti kasvava tutkimuksen osaalue, jonka osaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös Suomessa. Bioinformatiikan ohjelma-alueen tavoitteena on - bioinformatiikan tieteellisen osaamisen vahvistaminen - bioinformatiikan menetelmien kehittäminen ja niiden hyödyntäminen ohjelman muiden teemaalueiden tutkimuksessa - alan osaajien kouluttaminen ja integroiminen bioalan kotimaiseen tutkimukseen. F. EETTISET NÄKÖKOHDAT JA SOSIOKULTTUURISET VAIKUTUKSET Biotieteisiin liittyvät eettiset kysymykset ovat nousseet yhä voimakkaammin tutkimuksen ja julkisen keskustelun kohteeksi 1990-luvulla. Bioeettisiä ongelmia on pyritty käsittelemään ja hallitsemaan toisaalta juridisen säätelyn ja toisaalta eettisen keskustelun avulla. Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin piirissä on erilaisin yleissopimuksin, suosituksin ja kannanotoin pyritty luomaan kansalaisten, päättäjien ja tutkijoiden kannalta perustellut ja mielekkäät reunaehdot tutkimukselle ja sen tulosten soveltamiselle. Päätöksenteon vaikeus, eri intressitahojen pyrkimykset vaikuttaa päättäjiin ja julkinen keskustelu esimerkiksi mahdollisista terveys- ja ympäristöriskeistä kuitenkin osoittavat, että tutkijoiden, tutkimustulosten hyödyntäjien, virkamiesten ja kuluttajien välisen rakentavan ja tuloksellisen keskustelun, viestinnän ja päätöksenteon aikaansaamiseksi tarvitaan tutkimustietoa myös biotieteisiin liittyvistä eettisistä ongelmista ja biotieteiden yhteiskunnallisista ja sosiokulttuurisia vaikutuksista. Biotieteiden tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset ovat hyvin monitahoisia ja -tasoisia. Ongelmat koskevat yhtä hyvin itse tutkimuksen lähtökohtia, tavoitteita ja suorittamista kuin tulosten soveltamista ja kaupallistamista. Edelliset ongelmat ovat tyypillisesti tieteen- ja tutkimusetiikan ja bioetiikan alaa, mutta niillä on liittymiä ympäröivään kulttuuriin, yhteisöllisiin valtarakenteisiin ja maailmankatsomuksiin. Sen vuoksi myös tutkimuseettisten ongelmien tutkimus on parhaimmillaan monitieteistä. Sama koskee tutkimustulosten soveltamiseen ja kaupallistamiseen liittyvien sosiaalisten, kulttuuristen ja eettisten ongelmien selvitystä. Tutkimuksen tulosten sovellusten ja kaupallistamisen ja niiden sosiaalisten ja taloudellisten seurausten ja ulottuvuuksien tutkimus on juuri nyt ajankohtaista ja tärkeää ennen kaikkea niihin kohdistuvan kritiikin ja säädöksellisten rajoitusten takia. Kysymykseen voivat tulla tutkimukset, joissa tutkitaan itse tulosten soveltamis- ja kaupallistamisprosesseja, mutta myös tutkimukset, joissa selvitetään sovelluksiin ja tuotekehittelyyn liittyvää asennoitumista, pelkoja ja vastustusta, kuluttajan tiedonhankintaa ja valintojen perusteita sekä lainsäädännön kehitystä esimerkiksi kauppa- ja taloustieteiden, oikeustieteen ja sosiaalitieteiden näkökulmasta. Eettiset näkökohdat ja sosiokulttuuriset vaikutukset -teema-alueen tavoitteena on - vahvistaa teema-alueen monitieteistä tutkimusta

6 - tutkia biotieteiden menetelmiin, tutkimustuloksiin ja sovelluksiin liittyviä eettisiä, juridisia ja sosiokulttuurisia ulottuvuuksia. 4. OHJELMAN TOTEUTTAMINEN Biologisten funktioiden tutkimusohjelma (Life 2000) on kolmivuotinen ja ajoittuu vuosille Ohjelma on Suomen Akatemian koordinoima ja sen toteuttavat Suomen Akatemia (ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta, terveyden tutkimuksen toimikunta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta ja luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta) ja Tekes. Tutkimusmäärärahaa voivat hakea yksittäiset tutkimusryhmät tai tutkimusryhmien muodostamat konsortiot. Hankkeissa voi olla osallisina ulkomaisia tutkimusryhmiä, mutta Suomen Akatemia vastaa pääasiassa vain Suomessa työskentelevien tutkimusryhmien sekä ulkomailla tutkijankoulutuksessa olevien suomalaistutkijoiden kustannuksista. Tutkimusohjelman haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kaikki Biologisten funktioiden tutkimusohjelmaan (Life 2000) osoitetut aiehakemukset toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon klo mennessä. Yksittäinen aiehakemus Aiehakemukset laaditaan englanniksi Suomen Akatemian hakulomakkeelle (Application SA 1.0E) ja etusivulle merkitään tutkimusohjelman tunnus "Life 2000". Lomake täytetään ohjeiden mukaisesti soveltuvin osin. Hakulomakkeessa mainittuja liitteitä ei tarvita, mutta liitteiksi pyydetään: 1. Korkeintaan neljän sivun mittainen tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, tekijät ja resurssit, yhteydet kansalliseen ja kansainväliseen tutkimukseen, hankkeen yhteydessä tapahtuva tutkijakoulutus sekä alustava budjetti. 2. Akatemian hakuohjeiden mukainen hankkeen vastuullisen johtajan korkeintaan kolmen sivun mittainen ansioluettelo, joka sisältää luettelon enintään 10 tutkimusaiheen kannalta tärkeimmästä julkaisusta Kaikki asiakirjat liitteineen toimitetaan 10 kappaleena Suomen Akatemian kirjaamoon. Konsortion aiehakemus Aiehakemukset laaditaan englanniksi Suomen Akatemian hakulomakkeelle (Application SA 1.0E) ja etusivulle merkitään tutkimusohjelman tunnus "Life 2000". Kukin osapuoli täyttää oman hakulomakkeensa, mutta tutkimussuunnitelmia laaditaan vain yksi. Lomake täytetään ohjeiden mukaisesti soveltuvin osin. Hakulomakkeessa mainittuja liitteitä ei tarvita, mutta liitteiksi pyydetään: 1. Korkeintaan neljän sivun mittainen tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, yhteydet kansalliseen ja kansainväliseen tutkimukseen, hankkeen yhteydessä tapahtuva tutkijakoulutus sekä alustava budjetti. Koko konsortion vastuullisen johtajan sekä kunkin tutkimusryhmän vastuullisen johtajan tulee allekirjoittaa yhteinen alustava budjettiesitys. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä omina otsikoina konsortion kaikkien osapuolien osuudet työn suorittamisessa sekä hankeyhteistyön toiminta kokonaisuutena sekä siitä saatava lisäarvo.

7 2. Kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän korkeintaan yhden liuskan mittainen esittely 3. Akatemian hakuohjeiden mukainen konsortion vastuullisen johtajan (koordinaattorin) korkeintaan kolmen sivun mittainen ansioluettelo, joka sisältää luettelon enintään 10 tutkimusaiheen kannalta tärkeimmästä julkaisusta 4. Akatemian hakuohjeiden mukainen kunkin tutkimusryhmän vastuullisen johtajan korkeintaan kolmen sivun mittainen ansioluettelo, joka sisältää luettelon enintään 10 tutkimusaiheen kannalta tärkeimmästä julkaisusta Liitteet 1-3 pyydetään liittämään konsortion vastuullisen johtajan hakulomakkeeseen ja liite 4 kunkin tutkimusryhmän vastuullisen johtajan hakulomakkeeseen. Kaikki asiakirjat liitteineen toimitetaan 10 kappaleena Suomen Akatemian kirjaamoon. Aiehakemusten perusteella rahoittajien edustajista koottu ohjelmaryhmä tekee ehdotuksen niistä hankkeista, joilta pyydetään varsinaiset hakemukset tutkimussuunnitelmineen. Päätöksen jatkoon pääsevistä Akatemian rahoitusta hakevista hankkeista tekee Suomen Akatemian hallituksen asettama jaosto, joka koostuu tieteellisten toimikuntien jäsenistä. Hankkeiden tai konsortioiden vastuullisille johtajille ilmoitetaan kirjallisesti jaoston päätöksestä. Kirjeessä ilmoitetaan, mikäli hakijaa pyydetään osoittamaan hakemuksensa suoraan ohjelman toiselle rahoittajalle Tekesille. Toisessa hakuvaiheessa pyydetään jatkoon päässeiltä hankkeilta varsinaiset hakemukset klo mennessä Suomen Akatemian kirjaamoon. Yksittäinen hakemus Hakemukset liitteineen laaditaan englanniksi Suomen Akatemian hakulomakkeelle (Application SA 1.0E). Mukaan liitetään hakuohjeiden mukaiset liitteet. Tutkimussuunnitelman maksimipituus on 10 sivua. Tutkimussuunnitelmaan tulee lisäksi liittää erillinen enintään yhden sivun mittainen tiivistelmä. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä Akatemian yleisten hakuohjeiden mukaisesti tutkimuksen tausta, tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, tekijät ja resurssit (sisältää tutkijankoulutuksen sekä kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön hankkeessa), odotettavissa olevat tutkimustulokset sekä hankkeen budjetti. Hakulomakkeet liitteineen toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon 20 kappaleena. Konsortion hakemus Hakemukset liitteineen laaditaan englanniksi Suomen Akatemian hakulomakkeelle (Application SA 1.0E). Mukaan liitetään hakuohjeiden mukaiset liitteet. Tutkimussuunnitelman maksimipituus on 10 sivua. Tutkimussuunnitelmaan tulee lisäksi liittää erillinen enintään yhden sivun mittainen tiivistelmä. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä Akatemian yleisten hakuohjeiden mukaisesti tutkimuksen tausta, tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, tekijät ja resurssit (sisältää tutkijankoulutuksen sekä kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön hankkeessa), odotettavissa olevat tutkimustulokset sekä hankkeen budjetti. Konsortion vastuullisen johtajan ja tutkimusryhmien vastuullisten johtajien tulee allekirjoittaa yhteinen budjettiesitys. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä konsortion kaikkien osapuolien osuudet työn suorittamisessa, hankeyhteistyön toiminta kokonaisuutena sekä siitä saatava lisäarvo. Lisäksi hakemukseen on sisällytettävä kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän lyhyt esittely. Kukin osapuoli täyttää oman hakulomakkeensa, mutta tutkimussuunnitelmia laaditaan vain yksi. Konsortion vastuullinen johtaja toimittaa Akatemiaan täydellisen hakemuksen ja tutkimusryhmien vastuulliset johtajat toimittavat hakulomakkeen sekä ansio- ja julkaisuluettelonsa. Hakulomakkeet liitteineen toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon 20 kappaleena.

8 Hakemukset arvioidaan ulkomaisista asiantuntijoista koostuvissa paneeleissa. Hankkeiden arviointi perustuu seuraaviin kriteereihin: - Yhteensopivuus tutkimusohjelman tavoitteiden kanssa - Tutkimussuunnitelman tieteellinen taso - Tieteenalojen väliset yhteydet ja monitieteisyys - Tutkimusryhmän pätevyys - Kansalliset ja kansainväliset yhteydet - Tutkijankoulutus Tutkimusohjelman hakujulisteen, hakulomakkeita sekä Suomen Akatemian hakuoppaan saa Suomen Akatemian www-sivuilta osoitteesta sekä Akatemian kirjaamosta, jonne myös hakemukset toimitetaan. Akatemian yhteystiedot ovat: PL 99, Helsinki katuosoite Vilhonvuorenkatu 6 p. (09) f. (09) Tutkimusohjelman hakuun liittyviin kysymyksiin vastaavat Pääsihteeri Arja Kallio Biotieteiden ja ympäristön tutkimus (09) Tiedesihteeri Merja Hiltunen (terveyden tutkimuksen yksikkö) p. (09) Tiedesihteeri Ulla Ruotsalainen (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikkö) p. (09) Tiedesihteeri Lea Ryynänen (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö) puh. (09) Tekesille osoitetut toisen vaiheen hakemukset tulee toimittaa kahtena kappaleena vaadittuine liitteineen Tekesin kirjaamoon klo mennessä. Toisen hakuvaiheen hakemus tehdään Julkinen Tutkimus -hakemuskaavakkeelle, joita saa mm. Tekesin kirjaamosta tai Tekesin

9 www-sivuilta (www.tekes.fi). Hankearviointi ja rahoituspäätökset Tekesin osalta suoritetaan Tekesin normaalia kriteeristöä noudattaen, jolloin erityisesti kiinnitetään huomiota hankkeen hyödyntämissuunnitelmaan. Lisätietoja Tekesin osallistumisesta antavat Teknologia-asiantuntija Riikka Heikinheimo p Teknologia-asiantuntija Kimmo Pitkänen p Tekesin yhteystiedot ovat: Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) PL 69, Helsinki katuosoite Kyllikinportti 2 asiakaspalvelupuhelin asiakaspalvelufaksi

Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen)

Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen) Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen) Ikääntymisen tutkimusohjelma 2000-2002 1. JOHDANTO Ikääntymisen tutkimusohjelman tavoitteena on vahvistaa suomalaista ikääntymisen perus- ja soveltavaa tutkimusta

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus)

Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus) Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus) Suomen Akatemia ja Tekes SOLUBIOLOGIAN TUTKIMUSOHJELMA 16.5.1997 YLEISTÄ Solubiologialla tarkoitetaan solujen, soluorganellien ja makromolekyylien rakennetta

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5) LUONNOS

LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5) LUONNOS 1 (5) LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Lippulaivaohjelmahaussa hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin aikaisintaan 19.10.2017 ja viimeistään määräaikaan 9.11.2017

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tutkimusohjelmamuistio (Rakennebiologia)

Tutkimusohjelmamuistio (Rakennebiologia) Tutkimusohjelmamuistio (Rakennebiologia) 1. YLEISTÄ Molekulaariset biotieteet ovat voimakkaassa ja yhä kiihtyvässä kehitysvaiheessa. Elävän luonnon perustoimintojen kartoitustyö on vähitellen siirtymässä

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) 3.3.2015 DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) AKATEMIAOHJELMA 2016 2019 Ohjelmamuistio Ohjelmamuistio 2 (7) 1.PERUSTELUTJATAUSTA Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa monella tavoin, ja myös tutkimuksen

Lisätiedot

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Yksilöllistetty terveys perimästä yhteiskuntaan. Personalized Health - from genes to society. phealth 1 (5) 12.6.2014. 1.

Yksilöllistetty terveys perimästä yhteiskuntaan. Personalized Health - from genes to society. phealth 1 (5) 12.6.2014. 1. 1 (5) 12.6.2014 Yksilöllistetty terveys perimästä yhteiskuntaan Personalized Health - from genes to society phealth 1. Ohjelman tausta Yksilöllistetty terveys tutkimusohjelma keskittyy genomitiedon ja

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Tutkimusohjelmamuistio (Elektroniikan materiaalit ja mikrosysteemit) EMMA

Tutkimusohjelmamuistio (Elektroniikan materiaalit ja mikrosysteemit) EMMA Tutkimusohjelmamuistio (Elektroniikan materiaalit ja mikrosysteemit) EMMA Sisällysluettelo 1. Tutkimusohjelman tavoitteet 2. Liittyminen muihin ohjelmiin 3. Ohjelman toteuttaminen 4. Tutkimusohjelman perustelut

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta -tutkimusohjelman valmistelu. Mari Walls Valmisteluryhmän pj.

Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta -tutkimusohjelman valmistelu. Mari Walls Valmisteluryhmän pj. Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta -tutkimusohjelman valmistelu Mari Walls Valmisteluryhmän pj. 1 6.5.2011 Akatemian tutkimusohjelmastrategia (2008) Suomen Akatemian tutkimusohjelma on määräaikainen

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen edellytykset

Rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen edellytykset Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 22.11.2017 Rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen edellytykset Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 2 3 Publication profile of Finland and 12 comparison countries

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Tutkimusohjelman tavoitteet

1 Johdanto. 2 Tutkimusohjelman tavoitteet TUTKIMUSOHJELMAMUISTIO Tulevaisuuden kone- ja valmistustekniikan tutkimusohjelma TUKEVA 1 Johdanto Kone- ja valmistustekniikan tutkimustarpeiden selvittämiseksi perustettiin työryhmä elokuussa 1998. Alustavan

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

FOTONIIKKA JA MODERNIT KUVANTAMISMENETELMÄT

FOTONIIKKA JA MODERNIT KUVANTAMISMENETELMÄT FOTONIIKKA JA MODERNIT KUVANTAMISMENETELMÄT TUTKIMUSOHJELMA SUOMEN AKATEMIA 2010-2013 Ohjelmamuistio 17.12.2008 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 ESIPUHE... 3 1. TUTKIMUSOHJELMAN TAUSTA... 4 2. TUTKIMUSOHJELMAN

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio 1 2.6.2006 Rahoituksen haku Akatemiasta Uudet hakuajat Sähköinen asiointi Uudet hakuohjeet Hakemus Hakulomake Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

TERTTU - TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2004-2007 Ohjelmamuistio

TERTTU - TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2004-2007 Ohjelmamuistio 1 TERTTU - TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2004-2007 Ohjelmamuistio sivu 1. Tutkimusohjelman tausta 2 2. Tutkimusohjelman tavoitteet ja teema-alueet 4 3. Terveydenhuoltotutkimuksen lähestymistapoja 5

Lisätiedot

Konsortiohakemus 1.7.2015

Konsortiohakemus 1.7.2015 1 Konsortiohakemus 1.7.2015 Tämä on Suomen Akatemian hakuilmoituksiin liittyvä ohjeistus konsortiohakemuksen perusteista, jättämisestä, tarvittavista liitteistä ja liitteiden laatimisohjeista sekä hakemuksen

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

HANKEYHTEISTYÖ VAI KONSORTIO?

HANKEYHTEISTYÖ VAI KONSORTIO? 1 (7) 29.6.2017 Konsortiohakemus Akatemian hauissa 29.6.2017 Tämä on Suomen Akatemian hakuilmoituksiin liittyvä kooste konsortiohakemuksen perusteista, jättämisestä, tarvittavista liitteistä ja liitteiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Lausunto 1 (9) 12.10.2015 AKA/15/00.03.20/2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016-2019 Julkisen talouden suunnitelman eräitä

Lisätiedot

Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana

Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Tiedonhallintasuunnitelma. Mitä, miksi ja miten? Jarmo Laine 27.11.2009 1 1.12.2009 Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Tieteellisten toimikuntien järjestelmä ja maamme tärkein tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Tekesin hakuohje FiDiPro Professori- ja FiDiPro Fellow -rahoitukselle

Tekesin hakuohje FiDiPro Professori- ja FiDiPro Fellow -rahoitukselle OHj Ohje 1 (5) Tekesin hakuohje FiDiPro Professori- ja FiDiPro Fellow -rahoitukselle 1 Perustiedot FiDiPro-rahoituksesta Suomen Akatemia ja Tekes avaavat FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin. Hauissa

Lisätiedot

LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5)

LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5) 1 (5) LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Lippulaivaohjelmahaussa hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin aikaisintaan 19.10.2017 ja viimeistään määräaikaan 9.11.2017

Lisätiedot

Arktiset meret- tutkimushaku 2014

Arktiset meret- tutkimushaku 2014 Arktiset meret- tutkimushaku 2014 Hakuohjeet Tuomas Lehtinen Mitä arvioimme kaikissa projektityypeissä Kehitettävä innovaatio ja osaaminen sekä tulosten hyödyntäminen Käytettävät voimavarat ja hyödynnettävä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

IHMISEN MIELI TUTKIMUSOHJELMA 2012 2016. Ohjelmamuistio

IHMISEN MIELI TUTKIMUSOHJELMA 2012 2016. Ohjelmamuistio IHMISEN MIELI TUTKIMUSOHJELMA 2012 2016 1. TAUSTA Useat tieteen- ja taiteenalat tutkivat ihmisen mieltä eri näkökulmista. Haasteena on näiden näkökulmien saattaminen hedelmälliseen vuorovaikutukseen kokonaisvaltaisemman

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Tieteidenväliset projektit Haasteita ja ratkaisuja

Tieteidenväliset projektit Haasteita ja ratkaisuja Tieteidenväliset projektit Haasteita ja ratkaisuja Verkostoituminen monitieteisesti. Avainkysymyksiä Sirkku Saarikoski 1 29.10.2007 Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätökset kohteittain 2005 2 29.10.2007

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio SUOMEN AKATEMIA

Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio SUOMEN AKATEMIA Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio 1 Tutkimusohjelmien strateginen suunnittelu - Akatemian strategia 2012 - laatu, kansainvälisyys, vaikuttavuus -Tutkimusohjelmastrategiat

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

SYNTEETTINEN BIOLOGIA FINSynBio

SYNTEETTINEN BIOLOGIA FINSynBio Ohjelmayksikkö 2.4.2012 SYNTEETTINENBIOLOGIA FINSynBio TUTKIMUSOHJELMA2013-2017 Ohjelmamuistio -1- Ohjelmayksikkö 2.4.2012 1. OHJELMANTAUSTA Geeniteknologia on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana vaikuttanut

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Teologian tohtori Simo Ylikarjula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Tieteenalojen tutkimuseettisiä

Lisätiedot

Suunnitelma Perinnöllisyys T9

Suunnitelma Perinnöllisyys T9 Suunnitelma Perinnöllisyys T9 Oppimistavoitteet Järjestelmällisten biologisten laboratoriotutkimuksien tekeminen. Perinnöllisyyteen liittyvien käsitteiden, mallien ja teorioiden ymmärtäminen ja käyttäminen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

C 159/10 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

C 159/10 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti FI C 159/10 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 1.6.2001 OIKAISUJA TTK-toimia koskeva ehdotuspyyntö tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmassa Elämän laatu ja luonnonvarojen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkijahuonestipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Muutos 1 Sivu 25: Lisätään seuraava teksti kohtaan "c) Merkittävimmät köyhyyteen liittyvät tartuntataudit":

Muutos 1 Sivu 25: Lisätään seuraava teksti kohtaan c) Merkittävimmät köyhyyteen liittyvät tartuntataudit: Muutokset osaan "Ensisijainen aihealue 1: "Terveysalan biotieteet, genomiikka ja bioteknologia" komission päätöksessä C(2003)1952, tehty 27. kesäkuuta 2003 Muutos 1 Sivu 25: Lisätään seuraava teksti kohtaan

Lisätiedot

(FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA

(FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA Synteettinen biologia (FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA Synteettinen biologia (FinSynBio) 2013 2017 FinSynBio lyhyesti Synteettisen biologian tutkimusohjelma yhdistää eri tutkimusaloja

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU 1.12.2016-11.1.2017 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ris@jyu.fi Mitä STN rahoittaa 3. STN-haku Tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin Ratkaisukeskeistä

Lisätiedot

Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija

Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttaminen (1.10.2010) Keskeisiä muutoksia Tutkimuslain sovellusalueen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

IHMISEN MIELI TUTKIMUSOHJELMA 2012 2016. Ohjelmamuistio

IHMISEN MIELI TUTKIMUSOHJELMA 2012 2016. Ohjelmamuistio IHMISEN MIELI TUTKIMUSOHJELMA 2012 2016 1. TAUSTA Useat tieteen- ja taiteenalat tutkivat ihmisen mieltä eri näkökulmista. Haasteena on näiden näkökulmien saattaminen hedelmälliseen vuorovaikutukseen kokonaisvaltaisemman

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS (ASU-LIVE)

ASUMISEN TULEVAISUUS (ASU-LIVE) SUOMEN AKATEMIA ASUMISEN TULEVAISUUS (ASU-LIVE) TUTKIMUSOHJELMA 2011 2015 0 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 ESIPUHE... 2 1. TUTKIMUSOHJELMAN TAUSTA... 2 2. TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET... 3 3. TUTKIMUSOHJELMAN VIITEKEHYS

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Hakuinfotilaisuus: Kansalaisten ja turvapaikan-hakijoiden oikeusapupalvelujen saatavuus ja laatu

Hakuinfotilaisuus: Kansalaisten ja turvapaikan-hakijoiden oikeusapupalvelujen saatavuus ja laatu Hakuinfotilaisuus: Kansalaisten ja turvapaikan-hakijoiden oikeusapupalvelujen saatavuus ja laatu 12.10.2017 Ohjelma Projektipäällikkö Sari Löytökorpi (VNK) esittelee lyhyesti Valtioneuvoston selvitys-

Lisätiedot

Suomen Akatemian toimikuntarakenne

Suomen Akatemian toimikuntarakenne Suomen Akatemian toimikuntarakenne 1. Sukupuoli Nainen Mies En halua kertoa 2. Vastaajan taustaorganisaatio Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitos Muu julkinen sektori Elinkeinoelämä Työmarkkinajärjestö

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto

Lisätiedot