TERTTU - TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Ohjelmamuistio

Transkriptio

1 1 TERTTU - TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Ohjelmamuistio sivu 1. Tutkimusohjelman tausta 2 2. Tutkimusohjelman tavoitteet ja teema-alueet 4 3. Terveydenhuoltotutkimuksen lähestymistapoja 5 4. Tutkimusohjelman toteuttaminen Aiehaku Varsinainen haku Tutkimusohjelman arviointi Tutkimusohjelman aikataulu Tutkimusohjelman rahoitus ja yhteistyö Tutkimusohjelman rahoittajat, joiden hakumenettelystä vastaa 10 Suomen Akatemia Suomen Akatemia Sosiaali- ja terveysministeriö Kansaneläkelaitos Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Suomen kuntaliitto 5.2. Tutkimusohjelman rahoittajat, joilla on oma hakumenettely Työsuojelurahasto Sairaanhoitopiirien rahoitusmahdollisuudet Suomen kuntaliitto 6. Lisätietoja 17

2 2 1. TUTKIMUSOHJELMAN TAUSTA Terveydenhuolto on kaikkien suomalaisten kannalta ainakin joissakin elämänvaiheissa olennaisen tärkeä toimintajärjestelmä. Väestön terveyden yleisesti myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää entistä vaikuttavampaa terveydenhuollon panostusta sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Väestön ikääntyminen lisää monien terveydenhuollon hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta. Eri väestöryhmien terveyserot ja niiden viimeaikainen kasvaminen, aikaisen eläkkeelle siirtymisen yleisyys, alkoholi- ja huumeongelmien lisääntyminen sekä nuorison terveysongelmat ovat esimerkkejä väestön terveyden muutoksista, jotka haastavat kehittämään terveydenhuoltoa. Terveydenhuollon toimivuus on edellytys keskeisten sosiaalisten oikeuksien toteutumiselle. Terveydenhuoltoon käytetään maassamme lähes 7 % bruttokansantuotteesta ja tulevaisuudessa todennäköisesti vielä enemmän. Terveydenhuolto työllistää merkittävän osan työvoimastamme. Se on keskeinen osa hyvinvointivaltiota ja julkista sektoria sekä myös yksityisen elinkeinotoiminnan ja kolmannen sektorin laajeneva toiminta-alue. Se hyödyntää yhä vaativampia teknologioita, soveltaa uusinta tutkimusta ja edellyttää henkilöstöltään ajan tasalla olevaa koulutusta. Samalla terveydenhuolto liittyy läheisesti kansalaisten arjen muotoutumiseen ja huoliin. Kansainväliset muutosvoimat vaikuttavat voimakkaasti terveydenhuollon kehitykseen ja terveyspolitiikan sisältöön. Tulevaisuudessa tämä trendi tulee yhä voimistumaan. Talouden yleinen kehitys, globaalisti toimiva lääketeollisuus sekä työvoiman, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuminen Euroopan unionin alueella ja Euroopan unionin laajeneminen ovat näistä tärkeimpiä. Kansainvälistyminen merkitsee sekä mahdollisuuksia että uhkia, joihin vastaamisessa tutkimuksesta on merkittävästi hyötyä. Terveydenhuollon rahoituksen, organisoinnin, tuottamisen, jakautumisen, käytön ja tarpeen muutokset ja haasteet ovat ajankohtaisia terveydenhuoltotutkimuksen merkitystä korostavia tekijöitä. Terveydenhuollon on arvioitu jopa ajautuvan kriisiin, ellei ratkaisuja esimerkiksi väestön ikääntymiseen, uusien teknologioiden käyttöönottoon, henkilöstön jaksamiseen ja uusiin palvelujen tuottamis- ja rahoittamistapoihin löydetä. Kansallinen terveysprojekti toi esiin merkittäviä terveydenhuoltotutkimustakin haastavia kehittämistarpeita ja suunnitelmia.

3 3 Terveydenhuoltoa tutkitaan monilla terveyden, yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen tieteenaloilla. Terveydenhuoltotutkimus on usein monitieteistä ja tieteidenvälistä. Siinä painottuu sekä empiirinen että soveltava tutkimus, joka pyrkii tukemaan terveydenhuollon ajankohtaisten ja tulevaisuuden ongelmien ratkaisemista. Terveydenhuollon keskeinen asema yhteiskunnallisena toimintajärjestelmänä perustelee myös teoreettiseen ja tutkimusmenetelmälliseen kehitystyöhön painottuvan tutkimuksen tärkeyttä. Suomalainen terveydenhuoltotutkimus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mutta tutkimusjärjestelmän kehityksessä on ilmeisiä puutteita. Pääsääntöisesti alan tutkimus on jakaantunut varsin pienten eri yliopistolaitoksilla toimivien tutkijaryhmien ja yksittäisten terveydenhuolto-organisaatioissa toimivien tutkimuksen harrastajien työksi. Pitkäjännitteisten ja kansainvälisesti kilpailukykyisten yhteistyöhankkeiden toteuttaminen on ongelmallista. Teoreettinen ja metodologinen kehitystyö sekä monitieteinen yhteistyö on ollut riittämätöntä. Sekä terveydenhuoltotutkimuksen kasvava tarve että terveydenhuoltotutkimusjärjestelmän kehittämistarpeet olivat taustana sille, että Suomen Akatemia päätti järjestää yhteistyössä Stakesin kanssa Suomen terveydenhuoltotutkimuksen tulevaisuutta käsittelevän tutkivan työpajan Laajan suomalaisia terveydenhuoltotutkimuksen tekijöitä ja hyödyntäjiä sekä ulkomaista alan kokemusta edustavan osanoton saanut työpaja oli yksimielinen erityisen terveydenhuoltotutkimuksen ohjelman tarpeesta. Suomen Akatemian hallitus päätti kokouksessaan käynnistää tällaisen ohjelman ja varasi siihen 6 miljoonaa euroa vuosille Tutkimusohjelman valmistelun loppuun saattamista ja toteuttamista varten nimitettiin Terveydenhuoltotutkimusohjelman ohjelmatyöryhmä, johon kuuluvat Suomen Akatemian ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen edustajat. Useissa aiemmin käynnistetyissä Suomen Akatemian tutkimusohjelmissa on osittain sivuttu terveydenhuoltotutkimuksen aluetta. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosina toteutettu Ikääntymisen tutkimusohjelma, vuosina toteutettu Väestöryhmien väliset terveysja muut hyvinvointierot ohjelma sekä vuosina toteutettava Terveyden edistämisen tutkimusohjelma. Terveydenhuollon tutkimusohjelma voi hyödyntää näiden Suomen Akatemian ohjelmien ja muun terveydenhuoltoa sivuavan tutkimuksen tuloksia keskittyessään edistämään terveydenhuoltotutkimuksen keskeisten teema-alueiden, teoreettisten näkökulmien ja menetelmällisen osaamisen kehitystä.

4 4 2. TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET JA TEEMA-ALUEET Tutkimusohjelman tavoitteena on lisätä pysyvästi tieteellisen tutkimuksen panosta etsittäessä ratkaisuja terveydenhuollon keskeisiin kehityshaasteisiin ja ongelmiin. Samalla ohjelma pyrkii kehittämään terveydenhuoltotutkijoiden ja terveydenhuoltojärjestelmän eri toimijoiden välistä yhteistyötä tutkimustiedon systemaattiseksi hyödyntämiseksi ja ajankohtaisiin haasteisiin liittyvien tutkimushankkeiden edistämiseksi. Ohjelman tarjoaa kolme keskeistä keinoa tutkimusjärjestelmän parantamiseksi. Ensinnäkin halutaan lisätä terveydenhuoltotutkimuksen rahoittajien yhteistyötä fokusoidun ohjelman toteuttamisessa. Näin luodaan edellytyksiä myös myöhempään yhteistyöhön. Toiseksi edistetään terveydenhuoltotutkijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja verkottumista sekä pitkäjännitteisiä, tieteellisesti kunnianhimoisia ja tarkoituksenmukaisella tavalla moni- ja poikkitieteellisiä tutkimuskokonaisuuksia. Tavoitteena on myös lisätä laaja-alaisen tutkimuksen käyttöä ja saatavuutta poliittisessa päätöksenteossa. Kolmanneksi halutaan parantaa terveydenhuoltotutkimuksen tutkijakoulutuksen saatavuutta ja laatua yhteistyössä olemassa olevien tutkijakoulujen, yliopistolaitosten ja tieteellisten seurojen kanssa. Tutkimusohjelma tarkastelee terveydenhuoltoon liittyviä tarpeita, menetelmiä, rakenteita ja päätöksentekoa kansalaisten, ammattilaisten ja päätöksentekijöiden näkökulmasta. Esimerkkejä ohjelman kannalta keskeisistä sisällöllisistä teema-alueista ovat: terveydenhuollon arvoperusta, oikeudenmukaisuus ja prioriteetit, terveydenhuoltoa koskeva päätöksenteko ja sen poliittis-yhteiskunnalliset ja kansainväliset kytkennät, väestörakenteen muutoksen ja muiden yhteiskunnallisten muutosten tuomat haasteet terveydenhuollolle, terveyspalvelujen ja niihin liittyvien muiden hyvinvointipalvelujen tuottamisen, hallintarakenteiden ja -menetelmien ja rahoituksen vaihtoehdot ja innovaatiot Suomen kokemuksen ja kansainvälisen vertailun näkökulmasta, terveydenhuoltoon liittyvän yritystoiminnan kehitys ja edellytykset mukaanlukien elinkeino- ja kilpailupolitiikka, julkisen rahoituksen kanavointi sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon keskinäissuhteiden vaikutukset,

5 5 kansalaisten, potilaiden ja heitä edustavien tahojen odotukset ja heidän mahdollisuutensa osallistua ja vaikuttaa terveydenhuoltopalveluihin, terveydenhuollon työelämä, koulutus, henkilöstökehitys ja johtaminen, terveydenhuollon tavara-, palvelu-, työ- ja rahoitusmarkkinoiden kehitys ja kansainvälistyminen ja tämän vaikutus kansallisen ja paikallisen terveydenhuollon kehitykseen, terveydenhuollon ja sen soveltamien menetelmien vaikuttavuus ja tehokkuus, menetelmien arvioinnin toimintamallit sekä terveydenhuollon uusien menetelmien ja tieto- ja viestintä teknologian hallittu hyödyntäminen. 3. TERVEYDENHUOLTOTUTKIMUKSEN LÄHESTYMISTAPOJA Terveydenhuollon kehityshaasteita ja ongelmia voidaan lähestyä terveydenhuoltotutkimuksen eri tieteenalojen teoreettisista ja metodologisista näkökulmista. Ohjelma tukee laajan tieteenalojen kirjon soveltamista terveydenhuollon tutkimiseen. Samalla se edistää monitieteisten tutkimuskokonaisuuksien syntyä sekä tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä tutkimusyhteistyötä. Ohjelman toteuttamisen kannalta relevantteja tieteenaloja ei haluta rajata. Osallistumista odotetaan esimerkiksi epidemiologian, hallintotieteen, hoitotieteen, kansanterveystieteen, lääketieteen, psykologian, sosiaalitieteiden, sosiaalipolitiikan, taloustieteiden, teknisten tieteiden sekä historian, kulttuurien ja politiikan tutkimuksen aloilta. Terveydenhuoltotutkimuksen valtavirralle on ominaista soveltavuus ja empiirisen tutkimusotteen painottuminen. Ohjelmaan valittavilta hankkeilta edellytetään korkean tieteellisen tason ja toteuttamiskelpoisuuden lisäksi yhteensopivuutta tutkimusohjelman tavoitteiden kanssa. Hakemuksille on eduksi monitieteisyys ja hakemuksen kannalta relevantti kansallinen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö sekä yhteistyö tutkimusta hyödyntävien terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Silloin kun on mahdollista, on hyvä käyttää innovatiivisesti olemassaolevia aineistoja, esimerkiksi laajoja suomalaisia terveydenhuollon tietorekisterejä. Terveydenhuoltotutkimuksen tieteellisen perustan lujittamiseen tarvitaan myös teoreettista ja tutkimusmenetelmällistä kehitystyötä painottavaa tutkimusta. Ohjelma pyrkii edistämään sekä kvalitatiivisten että kvantitatiivisten menetelmien käyttöä.

6 6 4. TUTKIMUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Terveydenhuollon tutkimusohjelma on nelivuotinen ja ajoittuu vuosille Tutkimusohjelmaa johtaa ohjelmaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii tutkimusprofessori Elina Hemminki Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnasta ja varapuheenjohtajana professori Aila Lauha Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnasta. Ohjelmaryhmän jäseniä ovat: - dosentti Kaija Heikkinen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnasta, - terveystutkimuksen päällikkö Timo Klaukka Kansaneläkelaitoksesta, - johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiristä, - professori Helena Leino-Kilpi Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnasta, - ylilääkäri Ari Lindqvist Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, - yksikön päällikkö Matti Liukko Suomen Kuntaliitosta, - professori Paavo Okko Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnasta, - toimialajohtaja Ilmo Parvinen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta, - professori Hilkka Soininen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnasta, - tutkimusasiamies Ilkka Tahvanainen Työsuojelurahastosta, - professori Timo Vesikari Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnasta sekä - tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kari Vinni sosiaali- ja terveysministeriöstä. Asiantuntijoina ryhmään osallistuvat dosentti Arja Aro Kansanterveyslaitoksesta / Erasmus Medical Centeristä Rotterdamista ja tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta. Suomen Akatemian hallintovirastosta ohjelmaryhmän työskentelyyn osallistuvat tiedesihteerit Tellervo Raijas ja Jaana Salmensivu- Anttila. Ohjelmajohtajana toimii professori Juhani Lehto ja koordinaattorina tutkija Ulla Ashorn, molemmat Tampereen yliopiston Terveystieteen laitokselta. Ohjelman toteuttamisaikana järjestetään vuosittain seminaari, jossa hankkeet esittelevät tutkimuksen edistymistä, saavutettuja tuloksia sekä yhteistyötarpeita ja -mahdollisuuksia. Lisäksi koordinaatio järjestää teemaseminaareja ja tutkijankoulutusta yhteistyössä kiinnostuneiden yliopistojen, tieteellisten seurojen ja tutkijakoulujen kanssa. Tutkimusryhmien keskinäisen yhteistyön ja kansainvälisten yhteyksien edistäminen on koordinaation keskeinen

7 7 tehtävä. Koordinaatio tukee myös hankkeiden tutkimusten tieteellistä julkaisemista ja tunnetuksi tekemistä terveydenhuollon toimijoiden keskuudessa. Koordinaatio tiedottaa hankkeille kansainvälisistä ja kansallisista tutkimus- ja yhteistyömahdollisuuksia tutkijakoulututuksessa sekä laajasti hankkeita yhdistävistä julkaisumahdollisuuksista. Ohjelmaan valittavien hankkeiden johtajilta edellytetään, että he sitoutuvat toimimaan tutkimusohjelman yhteistyön edistämiseksi ja huolehtivat ohjelman lopussa tapahtuvan arvioinnin vaatimasta hankkeensa raportoinnista. Ohjelmaan valittavat hankkeet voivat olla yksittäisten tutkimusryhmien tai tutkimusryhmien muodostamien konsortioiden toteuttamia. Haku tutkimusohjelmaan toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa jätetään aiehakemus, jonka perusteella valitaan toiseen vaiheeseen eli varsinaiseen hakuun kutsuttavat hankkeet. Vaiheet on kuvattu tarkemmin alla kohdissa 4.1. ja Aiehaku Aiehakemukset laaditaan Akatemian sähköisellä asioinnilla tai hakulomakkeelle SA E englanniksi ja hakemukseen merkitään tunnus TERTTU. Hakulomakkeen kohtaan 38 merkitään, mikäli hakija aikoo hakea rahoitusta myös muilta ohjelman rahoittajilta. Sähköistä asiointia käytettäessä hakemus toimitetaan Akatemiaan tietokoneverkkoa ( asiointi) käyttäen viimeistään Lisäksi tulee lähettää postitse paperiversiona yksi hakijan/hakijoiden allekirjoittama hakulomake. Hakulomaketta käytettäessä kaikki asiakirjat liitteineen toimitetaan 26 kappaleena (alkuperäinen + 25 kopiota) Suomen Akatemian kirjaamoon mennessä. Aiehakemuksen ainoat liitteet ovat: - korkeintaan kolmen sivun mittainen aiesuunnitelma, - vastuullisen johtajan korkeintaan kahden sivun mittainen ansioluettelo, - luettelo vastuullisen johtajan ja hanketta ohjaavan muun senioritutkijan yhteensä korkeintaan 20:stä tämän hankkeen kannalta tärkeimmästä tieteellisestä julkaisusta tai tiedon hyödyntämistä palvelevasta tuotoksesta.

8 8 Aiesuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet ja kuvaus, tutkimuksen liittymäkohdat ohjelman teemoihin ja muuhun tutkimukseen, tärkeimmät menetelmät, tutkimuksen aikataulu, mahdollinen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, odotettavissa olevat tulokset ja niiden hyödyntäminen, selvitys tutkijankoulutuksesta sekä kustannusarvio. Lisäksi hakijan tulee perustella, miksi hakemus kuuluu juuri tähän tutkimusohjelmaan. Jos kyseessä on konsortiohakemus, täytetään kunkin osahankkeen osalta hakemus liitteineen samalla tavalla kuin yllä on todettu konsortioon kuulumattomista hakemuksista. Lisäksi hankkeen johtaja täyttää yhteisen, koko konsortiota koskevan hakulomakkeen ja kolmisivuisen aiesuunnitelman, josta yllä olevan lisäksi tulee käydä ilmi konsortiolla saavutettava lisäarvo. Aiehakemukset arvioi ja ehdotuksen toiselle kierrokselle valittavista tekee ohjelmaryhmä. Päätöksen jatkoon pääsevistä hankkeista tekee Suomen Akatemian hallituksen asettama jaosto, joka koostuu tieteellisten toimikuntien jäsenistä. Hankkeiden tai konsortioiden vastuullisille johtajille ilmoitetaan kirjallisesti jaoston päätöksestä, samoin kuin siitä pyydetäänkö hakijaa osoittamaan hakemuksensa myös jollekin ohjelman toiselle rahoittajalle ja missä muodossa ja aikataulussa tämä tapahtuu Varsinainen haku Ohjelmaryhmä voi esittää toiselle kierrokselle mukaan tuleville hakijoille suosituksia yhteistyöstä toisten hakijoiden kanssa tai muutoksia aiesuunnitelmassa esitettyyn suunnitelmaan, mikäli näin voidaan edistää yhtenäisen ohjelmakokonaisuuden syntymistä. Hakemukset tehdään englanniksi Yksittäinen hakemus Hakijat, joilta aiehaun perusteella on pyydetty varsinainen hakemus, jättävät hakemuksensa Suomen Akatemiaan viimeistään Hakemukset laaditaan joko Akatemian sähköisellä asioinnilla tai Akatemian hakulomakkeelle SA1.2003E ja hakemukseen merkitään tunnus TERTTU (ks. edellä). Tutkimussuunnitelman maksimipituus on 10 sivua ja siihen on liitettävä enintään yhden sivun mittainen tiivistelmä. Kirjalliset hakemukset ja niiden liitteet toimitetaan alkuperäisen kappaleen lisäksi 25 lajiteltuna kopiona Suomen Akatemian

9 9 kirjaamoon. Hakemuksen laatimisessa ja liitteissä noudatetaan Akatemian yleisiä hakuohjeita (ks. hakuopas). Konsortiohakemus Mikäli kyseessä on konsortiohakemus, konsortion jokainen osapuoli täyttää oman hakemuslomakkeensa ja liittää siihen asianmukaiset liitteet (ks. hakuopas). Tutkimussuunnitelmia laaditaan kuitenkin vain yksi. Siinä kuvataan koko konsortion yhteinen suunnitelma ja kustakin konsortion osapuolesta sitä koskeva osio, jossa selvitetään tarkemmin juuri tämän hakijan/ryhmän osuus koko konsortion työstä. Konsortiohakemukseen liitetään tutkimussuunnitelman liitteeksi enintään yksisivuinen kaavio työnjaosta ja kuvataan, mitä lisäarvoa ko. yhteistyö tuo hankkeelle. Tutkimussuunnitelman maksimipituus on 15 sivua ja siihen on liitettävä enintään yhden sivun mittainen tiivistelmä. Konsortion vastuullisen johtajan ja tutkimusryhmien vastuullisten johtajien tulee allekirjoittaa kaikkia osapuolia koskeva yhteinen tutkimussuunnitelma. Konsortiohakemus kokonaisuudessaan hakulomakkeineen (konsortion yhteinen ja kunkin osahankkeen oma) ja kaikkine liitteineen (myös yhteinen tutkimussuunnitelma) lähetetään Akatemian kirjaamoon lajiteltuna yhdessä nipussa (alkuperäinen ja 25 kappaletta kopioita). Varsinaisten hakemusten tieteellisen arvioinnin tekee ohjelmaa varten kutsuttava kansainvälinen arviointiryhmä. Suomen Akatemian hallituksen nimittämä jaosto tekee arvioinnin jälkeen ohjelmaryhmän ehdotuksen pohjalta päätökset Akatemian ohjelmalle osoittamasta määrärahasta. Ohjelman rahoitukseen osallistuvien muiden tahojen osalta kunkin osallistuvan tahon asianomainen päätöksentekijä tekee päätökset omalla tavallaan ja omassa aikataulussaan Tutkimusohjelman arviointi Tutkimusohjelman arviointi toteutetaan vuonna 2008 Suomen Akatemian ja ohjelmaryhmän ohjeiden mukaisesti. Hankkeiden johtajat toimittavat arvioinnissa tarvittavan dokumentaation ja hankkeensa itsearvioinnin ohjelman koordinaatiolle. Koordinaattori valmistelee ohjelman koordinaation itsearvioinnin. Ohjelman ulkoinen arvio tehdään tämän dokumentaation pohjalta. Lisäksi toteutetaan ohjelman yhteiskunnallisen relevanssin arviointi.

10 Tutkimusohjelman aikataulu - Aiehakemukset on jätettävä viimeistään klo Suomen Akatemiaan. - Jatkoon valituille hankkeille ilmoitetaan valinnasta ja jatkoon valitut hankkeet julkaistaan Suomen Akatemian verkkosivuilla Varsinaiset hakemukset on jätettävä viimeistään klo Suomen Akatemiaan. - Päätös Suomen Akatemian rahoitettavaksi valituista hankkeista tehdään Muiden rahoittajien rahoituspäätökset valmistuvat viimeistään mennessä. - Helmikuussa 2004 järjestetään tutkimusohjelman avajaisseminaari. - Hankkeiden rahoitus alkaa aikaisintaan ja päättyy viimeistään Tutkimusohjelman arviointi toteutetaan vuonna Tutkimusohjelman rahoitus ja yhteistyö Tutkimusohjelman koordinoija on Suomen Akatemia. Ohjelman toteuttavat ja rahoitukseen osallistuvat yhdessä Akatemian kanssa Kansaneläkelaitos, sosiaali- ja terveysministeriö, sairaanhoitopiirit, Suomen Kuntaliitto, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Työsuojelurahasto. Tutkimushanketta voi rahoittaa yksi tai useampi rahoittaja, esimerkiksi siten, että Suomen Akatemialta tulee hankkeelle päärahoitus ja toiselta rahoittajalta osarahoitus. Muun tahon kuin Suomen Akatemian myöntämä tutkimusrahoituskausi (esimerkiksi osarahoitus) voi olla muu kuin Suomen Akatemian hallitus on varannut ohjelman rahoitukseen 6 miljoonaa euroa. Muiden rahoittajien rahoituspäätökset valmistuvat tammikuun 2004 loppuun mennessä. Siksi hankkeiden saamasta rahoituksesta ilmoitetaan kahdessa vaiheessa: Suomen Akatemian rahoituksesta hankkeet saavat ilmoituksen Muiden rahoittajien rahoituspäätökset ilmoitetaan viimeistään Seuraavassa on lyhyesti kuvattu näkökulmia, joita eri rahoittajat soveltavat rahoituspäätöksissään.

11 Tutkimusohjelman rahoittajat, joiden hakumenettelystä vastaa Suomen Akatemia Suomen Akatemia Tutkimusohjelma on Suomen Akatemian koordinoima ja siihen osallistuvat Akatemiasta terveyden tutkimuksen toimikunta ja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta. Akatemian tutkimusohjelmien tavoitteena on tutkimusympäristöjen kehittäminen, hajallaan olevan tutkimuskapasiteetin kokoaminen, monitieteisyyden, tieteidenvälisyyden ja mahdollisuuksien mukaan poikkitieteellisyyden edistäminen sekä tutkijoiden, rahoittajien ja hyödyntäjien välisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen, suomalaisen tutkimuksen kannsainvälisen näkyvyyden lisääminen tutkijoiden, tutkimusorganisaatioiden ja rahoittajien yhteistyön avulla sekä tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran edistäminen. Ohjelmilla pyritään saavuttamaan merkittävää lisäarvoa hankekohtaiseen rahoitukseen verrattuna. Akatemia noudattaa tutkimusohjelmahakemusten arvioinnissa mm. seuraavia kriteereitä: - Toteuttaako hanke tutkimusohjelman tavoitteita. - Tutkimussuunnitelman tieteellinen taso. - Tutkimuksen monitieteisyys, tieteidenvälisyys ja innovatiivisuus. - Hakijan/tutkimusryhmän pätevyys ja soveltuvuus esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. - Tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus. - Yhteistyösuhteet (kansainväliset ja kotimaiset) sekä niiden tutkimukselle tuoma lisäarvo. - Tutkimushankkeen merkitys tutkijankoulutukselle sekä tutkimusympäristön laadulliselle kehittämiselle. - Tiedon sovelluskelpoisuus. - Uusien tutkimuskontaktien, ryhmien ja verkostojen syntyminen. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen hakuoppaan , toukokuun 2003 hakujulisteen, tämän ohjelmamuistion ja hakulomakkeita saa sekä Suomen Akatemian wwwsivuilta että kirjaamosta. Hakemukset toimitetaan kirjaamoon osoitteeseen PL 99, HELSINKI (katuosoite Vilhonvuorenkatu 6), sähköposti keskus@aka.fi.

12 12 Lisätietoja: ja linkki Vuonna 2003 käynnistyvät tutkimusohjelmat. Tiedusteluihin vastaavat: Tiedesihteeri Tellervo Raijas, Suomen Akatemia puh Tiedesihteeri Jaana Salmensivu-Anttila, Suomen Akatemia puh Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamien hankkeiden tulee tukea Kansallisen terveysprojektin ja sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat julkaisuun kirjattuja tavoitteita. Kansallisesta terveysprojektista ja strategiasta lisä-tietoja osoitteessa: www. stm.fi Kansaneläkelaitos Kansaneläkelaitosta (Kela) kiinnostavat erityisesti tutkimushankkeet, joiden aihepiiri ja tarkastelukulma tuottavat mm. sairausvakuutuksen kehittämistä tai asemaa koskevaa tietoa. Kelaa kiinnostavia muita aihepiirejä ovat mm. kuntoutusjärjestelmän toimivuus, lääkkeiden järkevän käytön edistäminen, yksityisten tutkimus- ja hoitopalvelujen rooli terveydenhuollon osana, Kelan myöntämien sairausperusteisten etuuksien merkitys terveydenhuollon toiminnan kannalta sekä työterveyshuollon toimivuus. Kela ei ole sitonut terveydenhuoltotutkimuksen tukemiseen käytettävän rahoituksen määrää, vaan rahoitus harkitaan tarjolla olevien, Kelaa kiinnostavien hankkeiden laadun ja määrän mukaan. Vuonna 2003 Akatemialle tehtävät hakemukset käyvät lävitse saman arviointimenettelyn kuin muutkin ohjelmaan liittyvät hankkeet.

13 13 Lisätietoja Kelan tutkimustoiminnasta saa osoitteesta Kelan tutkimusrahoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaa terveystutkimuksen päällikkö Timo Klaukka, , , Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Sitra pyrkii siihen, että tavallisella suomalaisella ihmisellä olisi nykyisyyttä parempi tulevaisuus toimimalla sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja. Sitraa kiinnostaa erityisesti sellaisten ratkaisujen tutkiminen, jotka hyvien terveysvaikutusten ohella voimistavat talouden määrällistä ja laadullista kasvua maassamme sekä parantavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Näin ollen Sitraa kiinnostavat erityisesti hankkeet, joissa tutkitaan kansalaisen aseman voimistamista, asiakkaiden kannalta nykyistä joustavampia palvelumenetelmiä sekä palvelujärjestelmän tehokkuuden ja kokonaistaloudellisuuden parantamista. Terveydenhuoltoon liittyvän yritystoiminnan ja vientimahdollisuuksien tutkiminen, terveydenhuoltojärjestelmän ja elinkeinopolitiikan välisten vaikutusten selvittäminen, toteuttamiskelpoisten priorisointimahdollisuuksien sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon keskinäissuhteiden vaikutusten tutkiminen ovat esimerkkejä ajankohtaisista aihealueista. Lisätietoa Sitrasta osoitteessa: Tiedusteluihin vastaavat: Toimialajohtaja Ilmo Parvinen puh. (09) sekä Kehityspäällikkö Mirja Gröhn puh. (09)

14 Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämishankkeet tukevat kuntien ja kunnallisten organsaatioiden toimintaa. Ne tuottavat ennakoivaa ja analysoitua kuntatietoa, uusia hyviä toimintatapoja sekä hyödyllistä vertailutietoa kuntien toiminnasta. Hankkeet toteuttavat Kuntaliiton strategisia tavoitteita, joiden perustana ovat kuntien toimintaympäristön muutosanalyysi sekä liiton asiakaskyselyn tulokset. Hankkeiden yhteistyökumppaneita ovat kunnat ja kuntayhtymät, yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen avaimet ovat Suomessa pitkälti kunnilla. Väestön terveyteen vaikuttavat yleensä enemmän muut tekijät kuin terveyspalvelut. Suurin osa hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista toimista on koko yhteisöä koskevia ja tulisi myös käsitellä yhteisöstrategiassa. Näin ei kuntatasolla kuitenkaan vielä aina tapahdu. Myös kansalaisilla itsellään on vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Kunnat voivat ehkäistä ongelmien syntymistä huolehtimalla kansalaisten elinympäristön terveellisyydestä ja esteettömyydestä. Kunnat rahoittavat ja järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtion osuus terveyspalvelujen kokonaisrahoituksesta on tällä hetkellä enää runsas viidennes. Vaikka kuntien ja valtion taloudellinen tilanne on nousukauden myötä parantunut, ei sosiaali- ja terveydenhuoltoon ole voitu osoittaa odotusten mukaisia resursseja. Maan sisäinen muuttoliike on johtanut siihen, että joissakin kunnissa palvelutarve vähenee ja joissakin lisääntyy liian nopeasti. Palvelut ovat kuntalaisia varten. Väestön ikääntyessä ja hoitomahdollisuuksien kehittyessä resurssien rajallisuus tulee hankaloittamaan kuntien mahdollisuuksia vastata asukkaidensa odotuksiin. Väestön tietämys erilaisista mahdollisuuksista ja laadusta johtaa uusiin haasteisiin tavoissa, joilla palvelut järjestetään. Työvoimapula tulee vaikeuttamaan kuntien mahdollisuuksia rekrytoida asiantuntijoita omaan palvelukseensa. Edellä kuvattujen haasteiden vuoksi kunnat joutuvat harkitsemaan uudenlaisia palvelujen järjestämistapoja. Lisätietoja: ja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Matti Liukko: s-posti puh

15 Tutkimusohjelman rahoittajat, joilla on oma hakumenettely Työsuojelurahasto Työsuojelurahasto rahoittaa sellaista tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka parantaa työoloja ja edistää työyhteisöjen toiminnan terveellisyyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta. Näihin liittyviä tutkimushankkeita voi hakea Terveydenhuollon tutkimusohjelmassa Työsuojelurahastosta rahoitettaviksi. Rahasto näkee terveydenhuollon toteuttajien toimintajärjestelmästä asettuvat teemat tärkeiksi. Myös työelämän innovatiivisuuteen, luottamussuhteisiin ja kehittämiseen liittyvät moninaiset näkökulmat tutkimuskohteina korostavat tutkimuskonsortioiden, monitieteisten tutkimusryhmien tärkeyttä. Lisätietoa osoitteessa: Aiehakemusta ja varsinaista hakemusta tehdessä voi ottaa yhteyttä Työsuojelurahastoon. Tutkimusohjelmasta rahoitusta hakeva täyttää Suomen Akatemian hakulomakkeen liitteineen ja samalla ilmoittaa hakevansa rahoitusta myös Työsuojelurahastosta. Varsinaista hakemusta tehdessään hakija täyttää myös Työsuojelurahaston rahoitushakemuksen lisätietoineen. Työsuojelurahastoon toimitetut ohjelmaan tarkoitetut hakemukset käsitellään yhteisesti Akatemian arviointiprosessissa. Ohjelmaan kuuluvina rahasto rahoittaa vain hankkeita, jotka ovat tulleet Akatemian arvioinnissa hyväksytyiksi. Näistä hyväksytyistä rahastoon hakemuksensa jättäneistä tutkimushankkeista rahasto tekee hankekohtaisen oman arviointinsa ja rahoittamispäätöksen hallituksessaan. Tiedusteluihin vastaavat: Toimitusjohtaja Peter Rehnström, puh. (09) Tutkimusasiamies Ilkka Tahvanainen, puh. (09) Sairaanhoitopiirien rahoitusmahdollisuudet Sairaanhoitopiirien tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon eli lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen palveluita, jotka liittyvät sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen. Erityisvastuualueittain sairaanhoitopiireissä tapahtuu yliopistollista opetus- ja tutkimustoimintaa. Sairaanhoitopiirit saavat valtiolta korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimuksesta aiheutuviin kustannuksiin (erityisvaltionosuus EVO). Osa

16 16 korvauksesta käytetään tutkimus- ja hoito- ja kuntoutusmenetelmien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä terveyspalvelujärjestelmän toimintaa koskevaan tutkimukseen (STM asetus , 9 ). Harvoissa sairaanhoitopiireissä on laajaa osaamista tällä tutkimusalueella. Erikoissairaanhoidon kehittämiseksi tarvitaan riittävän suuria (alueellisia / valtakunnallisia) yhteishankkeita, joita ei ole tehtävissä yhdessä organisaatiossa. Moni- / poikkitieteellisen kumppanuuden toivotaan syntyvän niin, että tutkimushankkeen ympärille organisoituu hanketta hyödyntävä monia keskuksia yhdistävä tutkijaverkosto. Ohjelmaan toivotaan tutkimushankkeita, jotka ratkaisevat terveydenhuollon ongelmia ja joiden tuloksilla on välitöntä sovellusarvoa ja hyödynnettävyyttä parannettaessa palvelujärjestelmää. Sairaanhoitopiirien kannalta tärkeitä aspekteja ovat mm. - Henkilöstön kyvykkyyden ja osaamisen kasvattaminen tietoa ja osaamista siirtämällä. - Terveyspalveluiden tarpeen mittaaminen. - Suora hyödyntäminen nimenomaan terveydenhuollon allokatiivisessa tehokkuudessa (parhaat ratkaisut menetelmien ja toimintatapojen valinnassa). - Terveyspalveluita koskevan päätöksenteon tutkiminen, erityisesti palveluiden vaikuttavuuden ja tasa-arvoisuuden näkökulmasta. - Erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän liitännäisvaikutukset muihin sosiaali- ja terveysalan toimijoihin. TERTTU-hankkeessa hakemukset käsitellään luottamuksellisesti ja arvioidaan sairaanhoitopiireistä riippumattomassa tieteellisessä prosessissa. Kukin rahoitukseen osallistuva sairaanhoitopiiri päättää osallistumisestaan itsenäisesti ja rahoituksesta päättäminen edellyttää hakemusten arviointia myös sairaanhoitopiirissä. Talousseurannan ja raportoinnin vuoksi EVO-rahoituksen osalta tarvitaan organisaatiokohtaisesti tutkimukselle vastuuhenkilö. Sairaanhoitopiirit preferoivat hankkeita, jotka tehdään yhteistyössä paikallisten tutkijoiden kanssa, jotta sairaanhoitopiirien valmiudet terveystutkimukseen lisääntyvät ja jotta ne voivat varmistaa EVO-rahoitustaan tulevaisuudessa. Sairaanhoitopiirien yhteystiedot ovat osoitteessa:

17 17 6. LISÄTIETOJA TUTKIMUSOHJELMASTA Lisätietoja terveydenhuollon tutkimusohjelman toimeenpanosta antavat: Tutkimusohjelman koordinaattori Ulla Ashorn, Terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto puh gsm s-posti Ohjelmajohtaja, professori Juhani Lehto, Terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto puh gsm s-posti