Tutkimusohjelmamuistio (FIGARE)

Transkriptio

1 Tutkimusohjelmamuistio (FIGARE) Globaalimuutoksen tutkimusohjelma (FIGARE) ESIPUHE Aloitteen globaalimuutostutkimuksen kehittämisestä ja tutkimusohjelman aloittamisesta on tehnyt Suomen Akatemian hallituksen vuonna 1997 nimeämä globaalimuutostutkimuksen tukiryhmä (The Finnish Global Change Research Support Group - FIGSU). Ryhmä laati muistion, jonka pohjalta käytiin kevään 1998 aikana laajempaa keskustelua globaalimuutostutkimuksen ohjelman tarpeellisuudesta. Tutkimusohjelmasta kiinnostuneiden tutkimusorganisaatioiden, ministeriöiden ja tutkimuksen rahoittajien näkemyksiä kartoitettiin järjestämällä round table keskustelu. Käydyssä keskustelussa esitelty ohjelma-aloite todettiin tarpeelliseksi. Kokouksessaan ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta päätti ehdottaa globaalimuutostutkimuksen ohjelmaa uudeksi, vuonna 1999 alkavaksi tutkimusohjelmaksi. Suomen Akatemian hallitus päätti kokouksessaan , että ohjelma käynnistetään. Tutkimusohjelmaan osallistuvat Akatemian ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen ja luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnat. Kokouksessaan Suomen Akatemian hallitus päätti nimetä tutkimusohjelmaa valmistelemaan eri rahoittajaosapuolista koostuvan valmisteluryhmän. Ryhmään nimettiin ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunnasta pääjohtaja Lea Kauppi (puheenjohtaja) ja professori Marja Järvelä, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnasta professori Risto Pellinen (varapuheenjohtaja), kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnasta professori Paavo Okko, Teknologian kehittämiskeskus Tekesistä tutkimuspäällikkö Heikki Uusi-Honko, kauppa- ja teollisuusministeriöstä neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen, liikenneministeriöstä neuvotteleva virkamies Raisa Valli, maa- ja metsätalousministeriöstä yksikön päällikkö Risto Timonen, ulkoasiainministeriöstä linjanjohtaja Kalevi Ahti, ympäristöministeriöstä ylitarkastaja Pirkko Heikinheimo, Maj ja Tor Nesslingin säätiöstä tutkimuspäällikkö Kaisa Kononen, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRAsta tutkimusjohtaja Antti Hautamäki. Lisäksi ryhmään kutsuttiin asiantuntijoiksi WIDERinstituutista professori Matti Pohjola, Metsäntutkimuslaitoksesta professori Olli Tahvonen, Merentutkimuslaitoksesta erikoistutkija Harri Kuosa, Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta tutkimusjohtaja Mikko Kara, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta KTT Juha Honkatukia. Suomen Akatemiasta ryhmän työskentelyyn osallistuivat tiedesihteeri Jaana Roos, ylitarkastaja Tiina Forsman, tiedesihteeri Eeva Ikonen. Tutkimusohjelman koordinaattorina toimii PhD Jukka Käyhkö Turun yliopistosta. 1 JOHDANTO Globaalimuutoksella tarkoitetaan luonnon omia ja ihmistoiminnan aiheuttamia maailmanlaajuisia ympäristönmuutoksia sekä niiden yhteiskunnallis-taloudellisia erillis- ja yhteisvaikutuksia. Syiden ja vaikutusten verkko muodostaa vuorovaikutteisen kokonaisuuden, jonka ymmärtämiseksi tarvitaan niin luonnontieteellistä, yhteiskunnallista, taloudellista kuin teknillistä tutkimusta. Tärkeimpänä globaalimuutoksen osa-alueena voidaan pitää ilmastoa, sillä sen muutokset yltävät kaikkialle ja vaikuttavat monien kytkentöjen kautta luonnon muihin sfääreihin, mutta myös ihmisten elinkeinoihin ja yhteiskuntarakenteeseen ja välillisesti lähes kaikkiin yhteiskuntaelämän

2 sektoreihin. Kuluvan vuosikymmenen alussa toteutetun Suomalainen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelma SILMUn näkökulma oli pääosaltaan luonnontieteellinen, ja sen tutkimukset keskittyivät ilmastonmuutosten ja niiden vaikutusten selvittämiseen. SILMU loi pohjaa osaamiselle ilmastonmuutoskysymyksissä, mutta ohjelman yhteiskuntatieteellinen näkökulma ja integroiva ote jäivät melko ohuiksi. Tämän tapaisten tarkastelujen tarve on globaalimuutosta tutkittaessa keskeinen. FIGAREssa tutkimuksellista painopistettä pyritään laventamaan luonnon-, yhteiskunta- ja taloustieteiden sekä teknologian yhteistyöhön ja tutkimustulosten integrointiin. FIGAREn yleisenä tutkimuksellisena tavoitteena on ymmärtää ja analysoida globaalijärjestelmän muutoksia, niihin vaikuttavia syitä ja muutosten vaikutuksia sekä tutkia muutosten torjuntaan ja niihin sopeutumiseen tähtääviä keinoja ja toimenpiteitä. Globaalimuutostutkimuksella on limittäisiä teemoja myös monien muiden tällä hetkellä käynnissä olevien tutkimusohjelmien kanssa. Erityisesti Suomen Akatemian koordinoimalla Biodiversiteettitutkimusohjelmalla (FIBRE) on yhteisiä teemoja globaalimuutostutkimuksen kanssa. FIGARE ja FIBRE pyrkivätkin jatkossa toimimaan yhteistyössä. Temaattista limittäisyyttä saattaa löytyä myös Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin rahoittamien energiatutkimusohjelmien kanssa. Erityisesti globaalimuutostutkimuksen näkökulmasta olennaisiin energiantuotantoteknologioihin keskittyvien hankkeiden on mahdollista integroitua molempiin ohjelmiin. Globaalimuutoksella on myös terveysvaikutuksia, mutta koska parhaillaan on käynnissä Suomen Akatemian koordinoima Ympäristöterveyden tutkimusohjelma, on ihmisen terveyteen kohdistuva tutkimus rajattu FIGAREn ulkopuolelle. Globaalimuutostutkimuksen alalla on voimakas kansainvälisen tutkimusyhteistyön perinne, jota FIGARE pyrkii Suomen osalta vahvistamaan ja tukemaan. International Council of Scientific Unions (ICSU) tukee kolmea kansainvälistä globaalimuutostutkimukseen keskittyvää tutkimusohjelmaa: World Climate Research Program (WCRP) tutkii maapallon ilmastoa ja ilmakehän toimintaa, The International Geosphere-Biosphere Programme (IGBP) selvittää biogeokemiallisia prosesseja ja niissä tapahtuvia muutoksia ja International Human Dimensions Programme on Global Environmental Change (IHDP) tutkii monitieteisesti yhteiskuntaa keskeisinä teemoinaan taloustieteet, organisaatiotutkimus ja yhteiskuntapolitiikka. Kehitysmaiden globaalimuutostutkimukseen ja alan koulutukseen keskittyy IHDP:n, IGBP:n ja WCRP:n yhdessä tukema The Global Change System for Analysis, Research and Training (START). Lisäksi esimerkiksi OECD:n International Energy Agency (IEA) tukee vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkimusta ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämiseen tähtääviä toimia. Kansainväliset tutkimusohjelmat tuottavat tietoa mm. The Intergovernmental Panel on Climate Change:n (IPCC) työhön. IPCC:n työssä on mukana satoja tutkijoita, joiden tehtävänä on arvioida ilmastonmuutokseen liittyvää tieteellistä, teknistä ja sosioekonomista tietoa. FIGAREn tuottaman tiedon odotetaan lisäävän merkittävästi suomalaisten tutkijoiden panosta IPCC:n työssä. Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin edistämään globaalimuutokseen liittyvää kansainvälistä ja kansallista teknistä ja tieteellistä yhteistyötä ja alan koulutusta. FIGARE toteuttaa osaltaan Suomen sopimusvelvoitteita. Suomi on ratifioinut mm. seuraavat sopimukset, joissa määritellään valtioiden velvollisuuksia: ilmastosopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change), otsonia koskeva Wienin yleissopimus (Vienna Convention on the Protection of

3 the Ozone Layer), ilman epäpuhtauksien kulkeutumiseen liittyvä sopimus (Convention of Longrange Transport on Air Pollutants), biodiversiteettisopimus (Convention on Biological Diversity) ja aavikoitumissopimus (Convention to Combat Desertification). Euroopan unionin viidennessä tutkimuksen puiteohjelmassa ( ) on globaalimuutokseen keskittyvä avaintoiminto "Global change, climate and biodiversity", ja myös monissa muissa ohjelman osissa käsitellään globaalimuutosteemaa. Suomen hallituksen Euroopan unionille laatimassa "pohjoisen ulottuvuuden" aloitteessa korostetaan pohjoisten alueiden tutkimuksen merkitystä. Kansallisen tutkimusstrategian yhtenä painopistealana tulee olemaan arktinen globaalimuutos. 2 ONGELMANASETTELU Yksilöiden ja koko ihmiskunnan hyvinvointi on kiinteästi sidoksissa maapallon luonnonympäristön tilaan. Asutettuaan lähes kaikki maapallon maa-alueet ihminen elää useissa tapauksissa seuduilla, jotka voivat ympäristön- ja maankäytön muutosten seurauksena muuttua elinkelvottomiksi. Toisaalta ihmistoiminnan ympäristövaikutukset tulevat vastaisuudessa kattamaan uusia seutuja talouden globalisaation hajauttaessa kulutuksen seurauksia yhä laajemmalle. Monet teollisuuden, energiantuotannon, ja liikenteen vaikutukset, kuten muutokset ilmastossa, koskettavat ihmisiä kaikkialla maailmassa riippumatta paikallisista olosuhteista. Tässä ohjelmassa globaalimuutoksen tutkimus keskittyy maapallon luonnonjärjestelmiä sekä niiden ja ihmistoiminnan suhdetta tarkasteleviin teemoihin. Sekä luonto että ihmistoiminnan muodot muuttuvat jatkuvasti. Käytännössä globaalimuutoksen tutkimuksen keskeisenä kohteena ovat ne ihmistoiminnan seurauksena muuttuvat luonnon mekanismit ja vuorovaikutussuhteet, jotka vaikuttavat laajasti ihmiskunnan hyvinvoinnin edellytyksiin maapallolla, sekä ne ihmistoiminnan osa-alueet, jotka vaikuttavat näihin luonnonjärjestelmiin, ja näiden kahden järjestelmän vuorovaikutus. Muuttuvia olosuhteita ja niiden seurauksia on vaikea ennustaa ja ennakoida. Avainkysymyksiä ovat muutoksen ajalliset ja alueelliset mittasuhteet. Muutokset kytkeytyvät toisiinsa monimutkaisilla, eri pituisia viiveitä sisältävillä mekanismeilla. Globaalimuutos tulee ilmenemään eri tavoin maapallon eri osissa ja saattaa olla havaittavissa vasta vuosikymmenien tai - satojen kuluttua. Näihin aikoihin asti on kyetty reagoimaan käytännössä vain alueellisiin ja paikallisiin akuutteihin ympäristövaikutuksiin, koska näillä tasoilla on pystytty analysoimaan syyseuraussuhteita ja koska taloudellisesti hyväksyttäviä ja toimivia ratkaisumalleja on ollut tarjolla. Globaalimuutoksen vaikutusten kannalta olennaista on niin keskimääräisen muutoksen kuin ääriilmiöiden analyysi. 3 TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET Globaalimuutoksen tutkimusohjelma tukee korkeatasoista luonnontieteellistä, yhteiskuntatieteellistä, taloudellista ja teknillistä tutkimusta. Yleisenä tutkimuksellisena tavoitteena on ymmärtää ja analysoida globaalijärjestelmän muutoksia, niihin vaikuttavia syitä, muutosten vaikutuksia sekä tutkia muutosten torjuntaan ja niihin sopeutumiseen tähtääviä keinoja ja toimenpiteitä. Luonnonprosessien ymmärtämisen lisäksi tarvitaan globaalimuutokseen liittyvien yhteiskunnallisten, taloudellisten, poliittisten, kulttuuristen ja teknisten prosessien, reunaehtojen ja vaikutusten tuntemusta.

4 Tutkimusohjelman keskeisiä tavoitteita ovat: - Tutkia ja analysoida globaalimuutosta ja sen syitä ja vaikutuksia eri aika- ja aluetasoilla - Analysoida ja ennakoida globaalimuutoksen ympäristö- ja sosioekonomisia vaikutuksia, mm. skenaariotarkastelua hyödyntäen - Etsiä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa globaalimuutokseen tai auttaa muutokseen sopeutumisessa - Kouluttaa alan tutkijoita ja asiantuntijoita. Tutkimuksen odotetaan tuottavan tietoa myös kansallisen ja kansainvälisen päätöksenteon tarpeisiin, minkä vuoksi tiedon vaihto tutkijoiden ja tutkimustulosten hyödyntäjien kesken on keskeisessä asemassa. Globaalimuutoksen tutkimusohjelma kannustaa monitieteisten ja kansainvälisten tutkimusryhmien ja -ryhmittymien muodostamiseen. Tavoitteena on edistää suomalaistutkijoiden osallistumista alan kansainväliseen tutkimukseen. Ohjelma pyrkii kansainvälisen tutkimuksen täydentämiseen erityisesti sellaisissa kysymyksissä, jotka ovat Suomelle vaikutustensa tai toimien suunnittelun kannalta merkittäviä, mm. pohjoisuus, arktisuus, boreaalisuus ja suomalainen tekninen osaaminen sekä kehitysmaita koskevat globaalimuutoskysymykset. Eri alojen tietoja yhdistämällä ohjelma kattaa myös tieteiden rajapintoja ja pyrkii muodostamaan synergisen, järjestelmiä ymmärtävän kokonaisuuden. 4 TUTKIMUSOHJELMAN TEEMA-ALUEET Globaalimuutoksen taustasta ja ohjelman yleistavoitteista on tiivistetty globaalimuutoksen tutkimusohjelmalle kahdesta teema-alueesta muodostuva ydin. Teemat eivät ole erillisiä eivätkä toisiaan poissulkevia, vaan limittäisiä, kuten globaalimuutoksen monimutkainen syy-yhteyksien verkkokin. Globaalimuutoksen syyt ja vaikutukset -osiossa pyritään lisäämään ymmärrystä muutosten taustalla vaikuttavista luonnon ja ihmistoiminnan prosesseista, analysoidaan muutoksia ekosysteemeissä ja yhteiskunnissa sekä ennakoidaan muutosten lyhyt- ja pitkäaikaisia sosioekonomisia vaikutuksia. Globaalimuutoksen torjunta, hallinta ja siihen sopeutuminen -osiossa etsitään mahdollisuuksia minimoida ihmisperäistä globaalimuutosta, tutkitaan skenaarioiden avulla yhteiskuntien sopeutumismahdollisuuksia ja selvitetään erilaisia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja teknisiä ratkaisumalleja ja niiden vaikutuksia globaalimuutokseen. Yllä mainitut teema-alueet on nähtävä etupäässä apukeinoina globaalimuutoksen ongelmakentän hahmottamiseksi. Tutkimushankkeilta toivotaan innovatiivisia näkökulmia ja kysymyksenasetteluja. Niiden odotetaan tulkitsevan ja suhteuttavan teemoja omista lähtökohdistaan ja pyrkivän raja-aitojen kaatamiseen. Monitieteisyys yhdistettynä tutkimusryhmän/-ryhmittymän aitoon kiinteyteen on ohjelmaan sisällytettävien hankkeiden toivottu ominaisuus.

5 5 OHJELMAN TOTEUTTAMINEN Globaalimuutoksen tutkimusohjelma on kolmevuotinen ajoittuen vuosille Ohjelma on Suomen Akatemian koordinoima ja Akatemian rahoitusosuuden lisäksi hankkeille on varattu mahdollisuus saada rahoitusta Teknologian kehittämiskeskus Tekesiltä, ympäristöministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä ja liikenneministeriöltä. Ohjelma arvioidaan kansainvälisesti vuoden 2002 aikana. Tutkimusmäärärahaa voivat hakea yksittäiset tutkimusryhmät tai tutkimusryhmien muodostamat konsortiot. Hankkeissa voi olla osallisina ulkomaisia tutkimusryhmiä, mutta Suomen Akatemia vastaa pääasiassa vain suomalaisten tutkijoiden kustannuksista. Hankkeiden arviointi perustuu seuraaviin kriteereihin: - tieteellinen taso - sopivuus tutkimusohjelman tavoitteisiin - innovatiivisuus - kansainväliset yhteydet - tulosten hyödynnettävyys - tutkimusryhmän kokoonpano - tutkijankoulutus Tutkimusohjelmassa on käytössä kaksivaiheinen haku. Ensimmäisessä hakuvaiheessa globaalimuutostutkimusohjelmaan osoitetut aiehakemukset toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon klo mennessä. Aiehakemus liitteineen laaditaan englannin kielellä. Aiehakemukset laaditaan Suomen Akatemian hakulomakkeelle (Application SA 1.0E) ja etusivulle merkitään tutkimusohjelman tunnus "Globaalimuutos". Lomake täytetään ohjeiden mukaisesti, kuitenkin niin, että hakemuksen liitteiksi tarvitaan ainoastaan - korkeintaan neljän sivun mittainen tutkimussuunnitelma - tutkimuksen vastuullisen johtajan ansio- ja julkaisuluettelo. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, mahdolliset yhteydet muuhun tutkimukseen sekä hankkeen yhteydessä tapahtuva tutkijankoulutus. Lisäksi tutkimussuunnitelmaan on sisällytettävä kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän lyhyt esittely. Jos kyseessä on konsortiohakemus, kukin osapuoli täyttää oman hakulomakkeensa, mutta tutkimussuunnitelmia laaditaan vain yksi. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä konsortion kaikkien osapuolien osuudet työn suorittamisessa sekä hankeyhteistyön toiminta kokonaisuutena sekä siitä saatava lisäarvo. Kaikki hakemusasiakirjat liitteineen toimitetaan 25 kappaleena Suomen Akatemian kirjaamoon.

6 Aiesuuunnitelmien perusteella rahoittajien edustajista koottu ohjelman valmisteluryhmä tekee ehdotuksen niistä hankkeista, joilta pyydetään varsinaiset hakemukset tutkimussuunnitelmineen. Päätöksen jatkoon pääsevistä hankkeista tekee ohjelmajaosto, joka koostuu valmisteluryhmään kuuluvista Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien jäsenistä. Jatkoon päässeiden hankkeiden vastuullisille johtajille ilmoitetaan kirjallisesti viimeistään jaoston päätöksestä. Kirjeessä ilmoitetaan, mikäli hakijaa pyydetään osoittamaan hakemuksensa suoraan muulle rahoittajalle (esim. Tekes) kuin Akatemialle. Toisessa hakuvaiheessa pyydetään jatkoon päässeiltä hankkeilta yksityiskohtaiset hakemukset klo mennessä. Hakemukset liitteineen laaditaan englannin kielellä. Hakemukset laaditaan Suomen Akatemian hakulomakkeelle (Application SA 1.0E). Mukaan liitetään kaikki hakuohjeiden mukaiset liitteet. Tutkimussuunnitelman maksimipituus on 10 sivua. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, mahdolliset yhteydet muuhun tutkimukseen sekä hankkeen yhteydessä tapahtuva tutkijankoulutus. Lisäksi tutkimussuunnitelmaan on sisällytettävä kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän lyhyt esittely. Jos kyseessä on konsortiohakemus, kukin osapuoli täyttää oman hakulomakkeensa, mutta tutkimussuunnitelmia laaditaan vain yksi. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä konsortion kaikkien osapuolien osuudet työn suorittamisessa sekä hankeyhteistyön toiminta kokonaisuutena sekä siitä saatava lisäarvo. Hakulomakkeet liitteineen toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon 25 kappaleena. Hakemukset arvioidaan ulkomaisista asiantuntijoista koostuvassa paneelissa. Tutkimusohjelmasta laaditun hakujulisteen, tutkimusohjelmamuistion, hakulomakkeita sekä Suomen Akatemian hakuoppaan saa Suomen Akatemian www-sivuilta osoitteesta sekä Akatemian kirjaamosta, jonne myös hakemukset toimitetaan. Suomen Akatemia, kirjaamo PL Helsinki Katuosoite: Vilhonvuorenkatu 6 p. (09) t. (09) Sähköposti: keskus@aka.fi Tutkimusohjelman hakuun liittyviin kysymyksiin vastaavat tutkimusohjelman koordinaattori Jukka Käyhkö, sähköposti jukka.kayhko@utu.fi, p. (02) ja Suomen Akatemiassa tiedesihteeri Jaana Roos, sähköposti jaana.roos@aka.fi, erikoistutkija Timo Kolu sähköposti timo.kolu@aka.fi, p. (09) sekä tiedesihteeri Tiina Forsman, sähköposti tiina.forsman@aka.fi, p. (09)